Puheenvuoro Jyväskylässä, 11.10.2016, Harto Pönkä, Innowise

1. Harto Pönkä, @hponka, 11.10.2016
Digi-OPS opettajan ja opiskelijan kannalta

2. Kuka: Harto Pönkä
• Yrittäjä 2001-, luokanopettaja/KM
2008, jatko-opintoja
• Bloggaaja 2006-, kolumnisti,
tietokirjailija, verkostoanalysoija
• Tärkeimmät some-palvelut: Twitter,
blogi, SlideShare, Facebook, WA
• Kouluttanut ja konsultoinut sosiaalista
mediaa 2008- mm. opettajille,
yrityksille, yhdistyksille, kaupungeille,
ministeriöille, toimittajille ja
tuomareille
• Aiemmin: Oulun yliopisto, Oppimisen
ja koulutusteknologian
tutkimusyksikkö, 2007-2009
Blogi: harto.wordpress.com

3. Miksi kännyköitä, tabletteja
ja läppäreitä opetukseen?

4. VAIN
MUUTOS
ON PYSYVÄÄ

5. KOULUN
MURROS
so. opetus ja
toimintakulttuuri
Lasten ja nuorten
käyttäytymisen murros
Teknologian/yhteiskunnan murros
Oppimiskäsityksen ja
pedagogiikan murros

6. Älypuhelin =
kognitiivinen ja sosiaalinen työkalu
Nykynuoren ensimmäinen oma nettipääte
Nuoret

7. Lähde: Some ja nuoret 2016, http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/1-nuoret-ja-ajankaytto/ (13-29-v.)

8. Työelämän nykyisiä vaatimuksia
• Verkosto-osaaminen ja tiedon jakaminen
• Design-ajattelu, protoilu ja testaus
• Ryhmissä tekeminen ja toisilta oppiminen
• Ideoiden jalostaminen
• Luovuus ja mahdollisuusajattelu
 Keskeistä tiedonkäsittely ja vuorovaikutus
(EK:n Oivallus, 2011)
Lisää aiheesta: http://harto.wordpress.com/2011/10/14/koulujen-tietotekniikka-edellakavijyys-ja-uudet-oppimistaidot/

9. ”Ristiriita koulun pedagogisten ja kulttuuristen käytänteiden sekä
koulun ulkopuolisen todellisuuden välillä on lisääntymässä.”
PISA 2012, Suomen raportti

10. Uusien opetussuunnitelmien on tarkoitus
muuttaa koulutus vastaamaan muun yhteiskunnan
jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin.

11. Lukiokoulutuksen tehtävänä on laaja-alaisen
yleissivistyksen vahvistaminen.
Lukiokoulutuksella on opetus- ja kasvatustehtävä.
Lukiokoulutus syventää opiskelijan kiinnostusta
tieteiden ja taiteiden maailmaan sekä kehittää
valmiuksia työelämään ja työhön.
Lukiokoulutus ohjaa opiskelijaa tulevaisuuden
suunnitelmien laadintaan ja elinikäiseen oppimiseen.
”
Lähde: LOPS 2016, http://www.oph.fi/download/172124_lukion_opetussuunnitelman_perusteet_2015.pdf

12. MitäTVT-tietoja ja -taitoja
lukiossa pitäisi opettaa
uuden OPS:in mukaan?

13. 21. vuosisadan taidot (ATC21S)
Ajattelutavat
1. Luovuus ja innovaatio
2. Kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisu ja
päätöksentekokyky
3. Oppimaan oppiminen ja metakognitiiviset taidot
Työtavat
4. Viestintä
5. Yhteisöllinen työskentely
Työvälineiden hallinta
6. Informaation lukutaito
7. Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) lukutaito
Elin- ja osallistumistavat
8. Paikallinen ja globaali kansalaisuus
9. Elämä ja työura
10. Henkilökohtainen ja sosiaalinen vastuu
sekä kulttuurinen tietoisuus
http://www.atc21s.org/

14. Lähteet: LOPS 2016, http://www.oph.fi/download/172124_lukion_opetussuunnitelman_perusteet_2015.pdf
TIEKE, 2009, Tietoyhteiskunnan kansalaisen osaamisalueet, http://www.tieke.fi/pages/viewpage.action?pageId=15110422
Pönkä, Impiö & Vallivaara, 2012, Sosiaalisen median opetuskäyttö, http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-951-42-9823-3

15. Kun totumme saamaan
tarvitsemamme helposti
Googlesta, voivat muut tavat
tuntua liian hankalilta, vaikka
tiedämme, että ne voisivat
tuottaa parempaa tietoa.
Netissä surffailu ja siihen
liittyvä audiovisuaalisten
ärsykkeiden ja jatkuvien
keskeytysten tulva voivat
johtaa lineaarisen
ajattelukyvyn rapautumiseen.
Netti haastaa syvällisen ajattelun
Lähde: Sosiaalisen median käsikirja, 2014

16. • Sisältöjen lukeminen, tulkinta ja luonti
– Yksin ja yhdessä erilaisilla välineillä
• Varsinkin netissä syntyy jatkuvasti uusia tekstilajeja
– Tekstilajin tunnistamisessa ja sisällön arvioinnissa on
olennaista mm. tekijä, verkkopalvelu/sovellus,
mediamuoto, tyyli, julkisuuden aste, sosiaalinen konteksti
ja tekijän asema siinä
• Lähdekriittisyys: tieto on pyrittävä tarkistamaan eri
lähteistä, sillä kyse voi olla myös harhauttamisesta
• Keskiössä uudet kirjoitustaidot:
– Tekniset taidot, monimediaisuus, multitaskaus, luovuus
– Yhteiskirjoittaminen, julkisuustaidot
Monilukutaito
Lähde: H. Pönkä, 2016, Monilukutaito ja sosiaalinen media opetuksessa,
http://www.slideshare.net/hponka/monilukutaito-ja-sosiaalinen-media-opetuksessa

17. E-kansalais- ja vaikuttamistaidot
Hyvät verkosto- ja
vuorovaikutustaidot antavat
etua yhteiskunnallisessa
vaikuttamisessaEsimerkkinä eduskuntavaalien ehdokkaiden Twitter-verkosto:
http://www.slideshare.net/hponka/eduskuntavaalit-ja-
ehdokkaiden-sosiaalinen-verkosto-twitteriss

18. Keskeistä: kriittinen ajattelu ja viestintätaidot

19. Työolobarometri 2014, TEM, http://www.tem.fi/files/42242/barometri.pdf (N=349)
Somen työkäyttö liittyy useimmin tiedonhankintaan,
jakamiseen, uuden oppimiseen ja yhteistyösuhteisiin.

20. Diginatiiveille pitää opettaa somea!
Lähde: Some ja nuoret 2016, http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/5-harkinta-sosiaalisessa-mediassa/ (13-29-v.)

21. • ”Netiketin” opetusta, eli miten netissä tulisi käyttäytyä.
• Nuoret haluaisivat toistensa ymmärtävän, että nettiin lisätyt
materiaalit myös pysyvät siellä.
• Käyttökoulutusta, sekä miten somea käytetään ja miten siellä
toimitaan myös koulun ulkopuolella.
• Internetin vaaroja, jotka tulisi tiedostaa sosiaalisen median
palveluja käytettäessä.
• Miten sosiaalisen median palveluita tulisi käyttää
tehokkaasti, mitä siellä kannattaa sanoa ja millaista tietoa
itsestä ja muista kannattaa jakaa.
Lähde: Some ja nuoret 2016, http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/5-harkinta-sosiaalisessa-mediassa/ (13-29-v.)
Mitä koulun pitäisi nuorten
mielestä opettaa somesta?

22. Reilun somen säännöt
1. Erottele tieto ja mielipide.
2. Perustele väitteesi.
3. Myönnä ja korjaa virheesi.
4. Ole avoin.
5. Älä jankuta.
6. Älä provosoi.
7. Älä johda harhaan.
8. Kunnioita toisten ihmisarvoa.
9. Kunnioita toisten yksityisyyttä.
10. Kunnioita oikeutta.
11. Mieti, kenelle viestisi välittyy.
12. Älä aiheuta harmia.
Lähde: http://etiikka.fi/some/reilun-somen-saannot/

23. ”Teknologia mullistaa
opetuksen!”
Vaan kuinkas sitten kävikäään…

24. Teknologian perusedut
• Voidaan tehdä sellaista, mikä muuten ei onnistuisi
– Kognitiiviset työkalut, virtuaalimaailmat, mallintaminen jne.
• Ajasta ja paikasta riippumattomuus
– Silti aika ja paikka tarvitaan edelleen 
• Ryhmän yhteinen tila
– Materiaalit, keskustelut, yhteiset tuotokset, aikataulut jne.
• Tekstimuotoisuus tukee käsitteellistä ymmärtämistä
– Ajatusten selittäminen ja näkyväksi tekeminen
• Tasavertainen mahdollisuus osallistumiseen
– Pikemminkin roolien uudelleen muotoutuminen
• Kaikki toiminta verkossa jää talteen/dokumentoituu
– Prosessin vaiheisiin voidaan palata ja sitä voidaan arvioida

25. Lähteet: Yle uutiset,
http://yle.fi/uutiset/digiloikka_taaksepain_koulujen_digitalisoinnin_tyokalut_saavat_opettajilta_huutia_helsingissa/9176889
ja Arno Kotro, http://arnokotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223056-nyt-jarki-kateen-opetuslautakunta

26. Oppimisalustojen tulee toimia joustavasti eri tilanteissa/laitteissa.
Kuva ja lisätietoa responsiivisuudesta: http://www.wsiworld.com/our-services/mobile/responsive-design

27. • Responsiivinen: toimii useimmilla tämän hetken
laitteilla ja selaimilla
• Mobiili
– Toimii tableteilla ja kännyköillä
– Ei liitetiedostoja
– Ei pitkiä videoita
– Ei selainriippuvuuksia
– Ei vaadi selainlisäosia kuten Flashia tai Silverlightia
• Jakopainikkeet: Facebook, Twitter, WhatsApp,
LinkedIn, (Google+)
Nykyaikainen some-/verkkopalvelu

28. WhatsApp Facebook & FB messenger Skype
Arjesta tutut some-palvelut opetuksessa

29. ”Pilvipalvelut ovat vastakohta tietojen ja tiedostojen
säilyttämiselle tietokoneen kovalevyllä.”
Lähde: Tomy Rhymond, http://tomyrhymond.wordpress.com/2011/08/06/comparing-cloud-service/

30. Tablet-sovelluksia opetukseen: http://tablet.purot.net/

31. Hienot laitteet ja sovellukset
eivät ole tärkeitä, vaan se,
voidaanko teknologian avulla
opettaa ja
tukea oppimista.

32. http://answergarden.ch
Opetuksen aktivointi

33. Pelillisyys
http://getkahoot.com

34. Läksy ennen
oppituntia
1. Verkkoluento esim.
YouTube-videona tai muu
verkkomateriaali
2. Ennakkotehtävä tai
ryhmäkeskustelu verkossa
3. OPPITUNNIN AIKA
VAPAUTUU:
- aktiiviselle työskentelylle
- yksilöohjaukselle
4. Älä toista ”läksyä” tunnilla
http://harto.wordpress.com/2012/05/21/uusi-mullistava-oppimisteoria-opetetaan-takaperin/
Käänteinen opetus

35. ”Tiedon luominen on
parasta oppimista.”
Kirjoitelmia, blogeja, wikejä, käsitekarttoja, esityksiä,
digitarinoita, videoita, animaatioita jne.

36. Yhteisöllinen oppiminen
edellyttää yhteisesti
päätettyä tavoitetta tai
ratkaistavaa ongelmaa.
• Tehtävänanto, joka
edellyttää yhteistyötä
• Konkreettinen tuotos
• Roolit auttavat alkuun
• Tue TVT:llä yhteistyötä
3-5
/ryhmä

37. Kuva: http://www.flickr.com/photos/harto/9893875285/sizes/l/ CC-BY
Lisää aiheesta: http://harto.wordpress.com/2013/10/02/kaytannon-oppimismalli-ymmartavaan-ja-yhteisolliseen-oppimiseen/

38. PYRI SIIHEN, ETTÄ OPPIJAT…
1. selittävät ajatteluaan ja
välittävät tietoa toisilleen
2. arvioivat tietoa kriittisesti
3. esittävät kysymyksiä
4. rakentavat uutta tietoa
5. ratkaisevat ongelmia
6. soveltavat oppimaansa
Yhteisöllinen oppiminen käynnistää
ymmärtävän oppimisen
mekanismeja yksilötasolla.

39. Miten TVT ja some-palvelut
otetaan käyttöön opetuksessa?

40. Valitse käytettävä väline/sovellus a ja arvioi sen pedagogista käytettävyyttä:
• Mitä juuri tämä väline/verkkopalvelu mahdollistaa? Mitä ei?
• Miten ja mihin ihmiset yleensä käyttävät sitä? Miksi?
• Millaista vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä se synnyttää?
• Millaisia sisältöjä ja menetelmiä siinä voidaan käyttää?
Mikä on ideasi ydin, mitä haluat saada aikaan opetuksessa tai oppijoiden
oppimisprosessissa valitsemasi välineen/sovelluksen avulla?
1. askel: idea ja väline/sovellus

41. Lähde: Koehler, M. & Mishra, P., 2006, http://tpack.org/
Suomeksi esim. http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=672

42. Teknologis-pedagoginen sisältötieto
• Tietoa siitä, mitkä pedagogiset menetelmät ja
teknologiset ratkaisut sopivat juuri tämän aiheen
opettamiseen ja oppimiseen
• Mahdollistaa teknologian tehokkaan käytön
opetuksen ja oppimisen tukena
• Edellyttää opettajalta jatkuvaa osaamisen
ylläpitoa kaikista osatekijöistä:
– Sisältötieto
– Pedagoginen tieto
– Teknologinen tieto

43. Pohdi ja suunnittele opetuksen kokonaisuutta:
• Onko kyse verkko-, monimuoto- vai etäopetuksesta?
• Miten ratkaisusi muuttaa opetusta aiemmasta, mitä teet nyt eri tavalla?
• Tapahtuuko oppiminen pääasiassa itsenäisesti, ryhmissä vai kaikki yhdessä?
• Käytätkö jotain pedagogista mallia, roolitetaanko työskentelyä?
• Miten arvioit oppimista: onko tärkeää lopputulos vai prosessi?
Mistä vaiheista opetus koostuu?
• Mikä on keskeistä kunkin vaiheen työskentelyssä oppimisprosessin kannalta?
2. askel: työskentelytapa ja vuorovaikutus

44. Verkko-opetuksen vuorovaikutussuhteet ja työkalut

45. Millaisen oppimisympäristön rakennat:
• Tapahtuuko työskentely yhdessä vai useissa some-/verkkopalveluissa?
• Linkittyykö some-palvelut fyysisiin työskentelytiloihin?
• Voivatko oppijat käyttää itse valitsemiaan some-/verkkopalveluja?
Miten varmistat työskentelyn onnistumisen verkossa?
• Miten pidät huolta, että oppijat ovat oikeaan aikaan oikeassa paikassa?
• Miten oppijat voivat saada apua työskentelyn aikana opettajalta tai toisiltaan?
• Millaisella tehtävänannolla saat oppijat keskustelemaan ja työskentelemään
yhteisöllisesti?
3. askel: verkkoympäristön rakentaminen

47. Et voi suunnitella kaikkea etukäteen.
Jossain vaiheessa täytyy vain uskaltaa
heittäytyä uuden kokeilemiseen!
Opetusjakson aikana:
• Seuraa oppijoiden työskentelyä. Varmista, että se etenee tavoitteiden suuntaisesti.
• Jos työskentely ei näytä etenevän toivotusti, selvitä, mistä kiikastaa. Anna
tarvittaessa lisäohjeita tai esitä esimerkiksi tarkentavia kysymyksiä.
• Anna aikaa ryhmäytymiselle, mutta älä salli myöskään vapaamatkustajia.
• Anna palautetta työskentelystä niin, että oppijat kokevat saaneensa huomiota.
4. askel: tee se!

48. Keskustelu
Miten opetat TVT- ja
some-taitoja?
Mikä voisi olla oma
ideasi TVT:n
opetuskäyttöön?

49. Harto Pönkä
http://twitter.com/hponka/
http://slideshare.com/hponka
http://harto.wordpress.com/
http://www.innowise.fi/
KIITOS!