Psicologia Aplicada à Administração de Empresas. Estudo das Relações Humanas e Fatores Psicológicos nas Organizações.

1. PPSSIICCOOLLOOGGIIAA
OORRGGAANNIIZZAACCIIOONNAALL
PPrrooff.. DDrr.. RRiivvaallddoo SSáávviioo ddee JJeessuuss LLiimmaa
DDeeppaarrttaammeennttoo ddee PPssiiccoollooggiiaa
UUnniivveerrssiiddaaddee FFeeddeerraall ddee SSeerrggiippee

2. SSÃÃOO NNOOSSSSOOSS OOBBJJEETTIIVVOOSS......
1111 11pprreesseennttaarr oo ccaammppoo ddee aaççããoo ddaa PPssiiccoollooggiiaa
OOrrggaanniizzaacciioonnaall;;
22-- EExxpplliiccaarr aass ccoonnttrriibbuuiiççõõeess ddaa PPssiiccoollooggiiaa aaoo eessttuuddoo ddaass
ppeessssooaass nnoo ccoonntteexxttoo ddaass oorrggaanniizzaaççõõeess;;
33-- EEnnuummeerraarr ooss pprriinncciippaaiiss ccoonncceeiittooss ee tteeoorriiaass qquuee
ccoommppõõeemm aa ddiisscciipplliinnaa;;
44-- AAppoonnttaarr aa aapplliiccaabbiilliiddaaddee ddooss ccoonncceeiittooss ppoorr mmeeiioo ddooss
eexxeemmppllooss aapprreesseennttaaddooss;;
55-- AApprreesseennttaarr aa iinntteerrffaaccee eennttrree aa PPssiiccoollooggiiaa OOrrggaanniizzaacciioonnaall
ee aa AAddmmiinniissttrraaççããoo ((aassppeeccttooss tteeóórriiccooss ee pprrááttiiccooss)),, ee
66-- FFaazzeerr uumm eessttuuddoo ddee ccaammppoo..

3. BBRREEVVEE HHIISSTTÓÓRRIICCOO
 RReevvoolluuççããoo IInndduussttrriiaall –– IInnggllaatteerrrraa,, ssééccuulloo XXVVIIIIII;;
 RRoobbeerrtt OOwweenn ((GGaalleess)) eemm 11880000,, ffooii oo 11º aa eennffaattiizzaarr aass
nneecceessssiiddaaddeess hhuummaannaass ddooss ttrraabbaallhhaaddoorreess;;
 AAnnddrreeww UUrree ppuubblliiccoouu eemm 1188355,, nnaa IInnggllaatteerrrraa ““AA ffiilloossooffiiaa ddaass
ffáábbrriiccaass””,, oonnddee aalléémm ddooss ffaattoorreess mmeeccâânniiccooss ee ccoommeerrcciiaaiiss,,
aaddiicciioonnoouu uumm 3º ffaattoorr:: OO ffaattoorr hhuummaannoo;;
 FFrreeddeerriicckk WW.. TTaayylloorr eemm 1199003 nnooss EEUUAA,, aappeerrffeeiiççoooouu aassppeeccttooss
qquuaannttoo aa eeffiicciiêênncciiaa ttééccnniiccaa nnaa pprroodduuttiivviiddaaddee.. FFooii ddeennoommiinnaaddoo
““PPaaii ddaa AAddmmiinniissttrraaççããoo CClláássssiiccaa””..
 LLiilliiaann GGiillbbrreetthh ppuubblliiccoouu eemm 11991144 nnooss EEUUAA oo lliivvrroo ““AA PPssiiccoollooggiiaa
ddaa AAddmmiinniissttrraaççããoo””,, eennffaattiizzaannddoo oo llaaddoo hhuummaannoo ddoo ttrraabbaallhhoo;;
 DDee 11991144 aa 11991188,, dduurraannttee aa II GGuueerrrraa MMuunnddiiaall,, hhoouuvvee nnooss EEUUAA
oo ddeesseennvvoollvviimmeennttoo ddooss tteesstteess ddee rreeccrruuttaammeennttoo ee sseelleeççããoo ppaarraa
aa eessccoollhhaass nnooss qquuaaddrrooss ddaass ffoorrççaass aarrmmaaddaass;;

4. BBRREEVVEE HHIISSTTÓÓRRIICCOO
 EEmm 1199223,, ssuurrggeemm nnooss EEUUAA aass pprriimmeeiirraass EEssccoollaass ee AAssssoocciiaaççõõeess
ppaarraa ppeessqquuiissaass ssoobbrree oo ffaattoorr hhuummaannoo nnoo ttrraabbaallhhoo.. NNaa mmeessmmaa
ééppooccaa,, EEllttoonn MMaayyoo ee ccoollaabboorraaddoorreess ddaa UUnniivveerrssiiddaaddee ddee HHaawwaarrdd
ccoonncclluuíírraamm qquuee uummaa OOrrggaanniizzaaççããoo éé uumm ssiisstteemmaa ssoocciiaall ee qquuee oo
ttrraabbaallhhaaddoorr éé oo sseeuu mmaaiiss iimmppoorrttaannttee eelleemmeennttoo.. MMaayyoo ttoorrnnoouu--ssee oo
““PPaaii ddoo RRHH””;;
 EEnnttrree 11994400//5500 iinnúúmmeerraass ppeessqquuiissaass ffoorraamm iimmpplleemmeennttaaddaass nnooss EEUUAA
ee EEuurrooppaa ssoobbrree LLiiddeerraannççaa,, MMoottiivvaaççããoo,, DDiinnââmmiiccaa ddee GGrruuppoo,,
QQuuaalliiddaaddee TToottaall,, eettcc.. FFooii aa ddeennoommiinnaaddaa ““IIddaaddee ddoo RRHH””;;
 NNaa ddééccaaddaa ddee 11996600//7700 aa PPssiiccoollooggiiaa OOrrggaanniizzaacciioonnaall ee ddoo TTrraabbaallhhoo
ccoommeeççaa aa eessttrruuttuurraarr--ssee nnoo BBrraassiill,, pprriinncciippaallmmeennttee nnoo eeiixxoo RRJJ ee SSPP;;
 AA ppaarrttiirr ddaa ddééccaaddaa ddee 11998800//9900 aa IInnffoorrmmááttiiccaa ccoommeeççaa aa ggaannhhaarr
vvuullttoo eemm ttooddoo mmuunnddoo ee ttrraannssffoorrmmaarr aa eessttrruuttuurraa oorrggaanniizzaacciioonnaall ee
aass ssuuaass pprrááttiiccaass,, aaggiilliizzaannddoo pprroocceessssooss ee mmuuddaannddoo oo
ccoommppoorrttaammeennttoo oorrggaanniizzaacciioonnaall.. ÉÉ oo iinníícciioo ddaa ““EErraa DDiiggiittaall””;;
 HHoojjee,, oo ppoonnttoo mmaaiiss ffoorrttee ddoo CCoommppoorrttaammeennttoo OOrrggaanniizzaacciioonnaall éé aa
ssuuaa nnaattuurreezzaa iinntteerrddiisscciipplliinnaarr,, oouu sseejjaa,, iinntteeggrraa aass cciiêênncciiaass ddoo
ccoommppoorrttaammeennttoo,, ccoomm aass cciiêênncciiaass ssoocciiaaiiss ee aass cciiêênncciiaass
tteeccnnoollóóggiiccaass..

5. Frederick Winslow Taylor (1903)
Frank e Lillian Gilbreth (1914)
Elton Mayo (1950)

6. PPssiiccoollooggiiaa OOrrggaanniizzaacciioonnaall

7. DDeeffiinniiççããoo ddee PPssiiccoollooggiiaa
OOrrggaanniizzaacciioonnaall
 estuda os fenômenos psicológicos
presentes nas organizações. Mais
especificamente, atua sobre os
problemas organizacionais ligados à
gestão de Recursos Humanos.
 Hoje, 23,6% dos psicólogos
trabalham na área organizacional, o
que a torna a segunda maior área da
Psicologia (a primeira é a Clínica).

8. OObbjjeettiivvooss ddaa PPssiiccoollooggiiaa OOrrgg..
 Analisar cargos e salários;
 Realizar recrutamento e seleção de novos funcionários;
 Aplicação de testes psicológicos (atividade exclusiva para
psicólogos);
 Aplicação de outras técnicas de RH (individual ou em
grupo)
 Realizar pesquisas sobre os aspectos emocionais e doenças
ocupacionais na Organização;
 Organizar o treinamento de habilidades dos profissionais;
 Organizar um clima organizacional mais eficaz;
 Trabalhar situações de conflitos entre funcionários;
 Projetar sistema de avaliação de desempenho;
 Desenvolver projetos e levantamentos com o RH.

9. AAssssiimm,, aa PPssiiccoollooggiiaa
OOrrggaanniizzaacciioonnaall ttrraattaa ddee::
 Buscar alcançar níveis de excelência de qualidade por toda a
organização.
 CCoommpprreeeennddeerr mmeellhhoorr aass rreellaaççõõeess eennttrree aass ppeessssooaass nnoo ccoonntteexxttoo
ddaass oorrggaanniizzaaççõõeess..
 RReefflleexxiioonnaarr eemm uumm cceennáárriioo ddee ttaannttaass mmuuddaannççaass nnoo mmuunnddoo ddoo
ttrraabbaallhhoo,, jjuunnttoo ccoommoo ooss aaddmmiinniissttrraaddoorreess,, ssoobbrree aa iimmppoorrttâânncciiaa
ddaass ppeessssooaass nnoo ssuucceessssoo ddee qquuaallqquueerr eemmpprreeeennddiimmeennttoo,, bbuussccaannddoo
ppaarraa ttaannttoo rreessppoonnddeerr qquueessttõõeess ddoo ttiippoo::
11-- CCoommoo ccoonncciilliiaarr ooss oobbjjeettiivvooss ddaa oorrggaanniizzaaççããoo ccoomm oo
ddeesseennvvoollvviimmeennttoo hhuummaannoo ddooss ttrraabbaallhhaaddoorreess??
22-- CCoommoo aallccaannççaarr ooss oobbjjeettiivvooss ddoo iinnddiivvíídduuoo ee,, aaoo mmeessmmoo tteemmppoo,,
sseerr úúttiill àà oorrggaanniizzaaççããoo ccoommoo uumm ttooddoo??

10. DDeessssaa ffoorrmmaa......
 AA PPssiiccoollooggiiaa OOrrggaanniizzaacciioonnaall
ttrraaddiicciioonnaall ttrraattaa mmaaiiss ddee ppeerrttoo oo
iinnddiivvíídduuoo ((bbaasseeaaddaa eemm tteeoorriiaass
ddeesseennvvoollvviimmeennttaaiiss))..
 HHoojjee aa PPssiiccoollooggiiaa OOrrggaanniizzaacciioonnaall éé ddee
ccuunnhhoo ssiissttêêmmiiccoo,, eenntteennddeennddoo aa
oorrggaanniizzaaççããoo ccoommoo uumm ssiisstteemmaa ssoocciiaall
ccoommpplleexxoo ((bbaasseeaaddaa nnaass tteeoorriiaass ddaass
ddiinnââmmiiccaass ddooss ssiisstteemmaass))..

11. CCAAMMPPOO DDEE AAÇÇÃÃOO DDAA PPSSIICCOOLLOOGGIIAA
OORRGGAANNIIZZAACCIIOONNAALL
TTeemm ttrrêêss ggrraannddeess áárreeaass ddee
pprreeooccuuppaaççõõeess::
11..oo ttrraabbaallhhoo;;
22..aa oorrggaanniizzaaççããoo;;
3..aa ggeessttããoo ddee ppeessssooaass..

12. OO TTrraabbaallhhoo

13. TTrraabbaallhhoo::
ÉÉ oo ffooccoo pprriinncciippaall ddee pprreeooccuuppaaççããoo ddaa
PPssiiccoollooggiiaa OOrrggaanniizzaacciioonnaall.. OO ttrraabbaallhhoo
ccoommoo mmeeiioo ppaarraa aa rreeaalliizzaaççããoo ddaass
ppeessssooaass ee ccoommoo mmeeiioo ppaarraa aa pprroodduuççããoo..
PPeelloo ttrraabbaallhhoo oo hhoommeemm pprroodduuzz oobbjjeettooss
ee sseerrvviiççooss aaoo mmeessmmoo tteemmppoo eemm qquuee
rreeaalliizzaa ttrrooccaass ssoocciiaaiiss.. OO ttrraabbaallhhoo
ttaammbbéémm eessttáá pprreesseennttee eemm ttooddooss ooss
mmoommeennttooss ddaa vviiddaa ddooss iinnddiivvíídduuooss..

14. AA OOrrggaanniizzaaççããoo

15. OOrrggaanniizzaaççããoo::
CCoommoo aa oorrggaanniizzaaççããoo ssee eessttrruuttuurraa
ppaarraa ddaarr ccoonnttaa ddee ssuuaa mmiissssããoo??
QQuuaall mmooddeelloo ddee ggeessttããoo ddee ppeessssooaass
uuttiilliizzaarr?? QQuuaall aa ccuullttuurraa ddaa
oorrggaanniizzaaççããoo?? SSããoo aallgguummaass ddaass
ppeerrgguunnttaass ffeeiittaass ppeellooss
pprrooffiissssiioonnaaiiss ddaa áárreeaa..

16. GGeessttããoo ddee PPeessssooaass

17. GGeessttããoo ddee ppeessssooaass::
PPrreeooccuuppaa--ssee ccoomm aa mmaanneeiirraa ppeellaa qquuaall
uummaa oorrggaanniizzaaççããoo ssee ccoonnssttiittuuii ppaarraa
ggeerreenncciiaarr ee oorriieennttaarr oo ccoommppoorrttaammeennttoo
hhuummaannoo nnoo ttrraabbaallhhoo.. SSããoo aass
eessttrraattééggiiaass,, aass ppoollííttiiccaass,, aass pprrááttiiccaass oouu
ooss pprroocceessssooss ddee ccoommoo lliiddaarr ccoomm aass
ppeessssooaass,, ppaarraa ttoorrnnáá--llaass ssaattiissffeeiittaass ee
pprroodduuttiivvaass..

18. DDeeffiinniiççããoo ddee OOrrggaanniizzaaççããoo
 SSeegguunnddoo PPaauulloo NNuunneess ((22000055)) ““RReeccoorrrreennddoo aa EEssccoollaa
CClláássssiiccaa,, ppooddeemmooss ddeeffiinniirr qquuaallqquueerr oorrggaanniizzaaççããoo ccoommoo uumm
ccoonnjjuunnttoo ddee dduuaass oouu mmaaiiss ppeessssooaass qquuee rreeaalliizzaamm ttaarreeffaass,,
sseejjaa eemm ggrruuppoo,, sseejjaa iinnddiivviidduuaallmmeennttee mmaass ddee ffoorrmmaa
ccoooorrddeennaaddaa ee ccoonnttrroollaaddaa,, aattuuaannddoo nnuumm ddeetteerrmmiinnaaddoo
ccoonntteexxttoo oouu aammbbiieennttee,, ccoomm vviissttaa aa aattiinnggiirr uumm oobbjjeettiivvoo pprréé--
ddeetteerrmmiinnaaddoo,, sseennddoo lliiddeerraaddooss oouu nnããoo,, ppoorr aallgguuéémm ccoomm aass
ffuunnççõõeess ddee ppllaanneejjaarr,, oorrggaanniizzaarr,, lliiddeerraarr ee ccoonnttrroollaarr..””
 SSeegguunnddoo CChhiiaavveennaattoo ((22000000)) ““UUmmaa OOrrggaanniizzaaççããoo
ssoommeennttee eexxiissttee qquuaannddoo eexxiisstteemm ppeessssooaass ccaappaazzeess
ddee ssee ccoommuunniiccaarreemm ee eessttããoo ddiissppoossttaass aa
ccooooppeerraarreemm ccoomm aaççõõeess ccoonnjjuunnttaass ee bbuussccaamm
aallccaannççaarr uumm oobbjjeettiivvoo eemm ccoommuumm””..

19. TTiippooss ddee OOrrggaanniizzaaççõõeess::
11.. PPrroodduuttiivvaass -- IInnddúússttrriiaass
22.. FFoorrmmaattiivvaass -- UUnniivveerrssiiddaaddeess
3.. DDee sseerrvviiççoo -- HHoossppiittaaiiss

20. OOrrggaanniizzaaççõõeess CCoommpplleexxaass::
ccaarraacctteerrííssttiiccaass
11.. CCoommpplleexxiiddaaddee –– EExxiisstteemm mmuuiittooss iinntteerrmmeeddiiáárriiooss;;
22.. AAnnoonniimmaattoo –– NNããoo iimmppoorrttaa qquueemm eexxeeccuuttaa aa
ttaarreeffaa;;
3.. RRoottiinnaass ppaaddrroonniizzaaddaass –– SSããoo pprroocceeddiimmeennttooss
iimmppeessssooaaiiss;;
44.. EEssttrruuttuurraass PPeerrssoonnaalliizzaaddaass –– SSããoo nnããoo ooffiicciiaaiiss ee
ppaarraalleellaass;;
55.. TTeennddêênncciiaa aa EEssppeecciiaalliizzaaççããoo –– FFuunnççõõeess ee
aattiivviiddaaddeess ccaaddaa vveezz mmaaiiss eessppeecciiaalliizzaaddaass;;
66.. TTaammaannhhoo –– ÉÉ oo sseeuu ppoorrttee;;
77.. SSiisstteemmaa AAbbeerrttoo –– SSeeuuss eelleemmeennttooss ssããoo
iinntteerrddeeppeennddeenntteess ee ttrrooccaamm ccoomm oo eexxtteerriioorr..

21. CClliimmaa OOrrggaanniizzaacciioonnaall

22. CClliimmaa OOrrggaanniizzaacciioonnaall
 EEssttáá iinnttiimmaammeennttee rreellaacciioonnaaddoo ccoomm oo ggrraauu
ddee mmoottiivvaaççããoo ddee sseeuuss ppaarrttiicciippaanntteess..
QQuuaannddoo hháá eelleevvaaddaa mmoottiivvaaççããoo eennttrree ooss
mmeemmbbrrooss,, oo cclliimmaa oorrggaanniizzaacciioonnaall ssee eelleevvaa
ee ssee ttrraadduuzz eemm rreellaaççõõeess ddee ssaattiissffaaççããoo ee
ccoollaabboorraaççããoo eennttrree aass ppeessssooaass.. TTooddaavviiaa,,
qquuaannddoo aa mmoottiivvaaççããoo éé bbaaiixxaa,, oo cclliimmaa
oorrggaanniizzaacciioonnaall tteennddee aa aabbaaiixxaarr--ssee,,
ccaarraacctteerriizzaannddoo--ssee eessttaaddooss ddee ddeepprreessssããoo,,
aappaattiiaa,, ddeessiinntteerreessssee,, aaggrreessssiivviiddaaddee ee
aaffaassttaammeennttoo ddoo ttrraabbaallhhoo..

23. AARRHH

24. OObbjjeettiivvooss ddaa AADDMMIINNIISSTTRRAAÇÇÃÃOO DDEE
RREECCUURRSSOOSS HHUUMMAANNOOSS -- AARRHH
 CCrriiaarr,, mmaanntteerr ee ddeesseennvvoollvveerr uumm ccoonnttiiggeennttee
ddee ppeessssooaass ccoomm hhaabbiilliiddaaddeess,, mmoottiivvaaççããoo ee
ssaattiissffaaççããoo ppaarraa rreeaalliizzaarr ooss oobbjjeettiivvooss ddaa
OOrrggaanniizzaaççããoo..
 CCrriiaarr ccoonnddiiççõõeess ddee ssaattiissffaaççããoo pplleennaa ddaass
ppeessssooaass,, bbuussccaannddoo aallccaannççaarr sseeuuss
oobbjjeettiivvooss..
 AAllccaannççaarr eeffiicciiêênncciiaa ee eeffiiccáácciiaa aattrraavvééss ddaass
ppeessssooaass..

25. TTééccnniiccaass ddee AARRHH
 AApplliiccaaddaass
ddiirreettaammeennttee ssoobbrree
aass ppeessssooaass
 AApplliiccaaddaass
iinnddiirreettaammeennttee
ssoobbrree aass ppeessssooaass
11-- RReeccrruuttaammeennttoo
22-- EEnnttrreevviissttaa
3-- SSeelleeççããoo
44-- IInntteeggrraaççããoo
55-- AAvvaalliiaaççããoo ddoo DDeesseemmppeennhhoo
66-- TTrreeiinnaammeennttoo
77-- DDeesseennvvoollvviimmeennttoo ddee PPeessssooaall
 AAooss CCaarrggooss ((AAnnáálliissee ee ddeessccrriiççããoo
ddee ccaarrggooss,, AAvvaalliiaaççããoo ee ccllaassssiiffiiccaaççããoo
ddee ccaarrggooss,, HHiiggiieennee ee sseegguurraannççaa))..
 PPllaannooss GGeerreenncciiaaiiss ((PPllaanneejjaammeennttoo
ddee RRHH,, BBaannccoo ddee ddaaddooss,, BBeenneeffíícciiooss
ssoocciiaaiiss,, PPllaannoo ddee ccaarrrreeiirraa,,
AAddmmiinniissttrraaççããoo ddee ssaalláárriiooss))..

26. SSuubbssiisstteemmaass ddee AARRHH
PPrroocceessssooss
ddee PPrroovviissããoo
ddee PPeessssooaass
PPrroocceessssooss
ddee AApplliiccaaççããoo
ddee PPeessssooaass
PPrroocceessssooss
ddee
MMaannuutteennççããoo
ddee PPeessssooaass
PPrroocceessssooss
ddee
DDeesseennvvooll..
ddee PPeessssooaass
PPrroocceessssooss
ddee
MMoonniittoorraaççããoo
ddee PPeessssooaass
RReeccrruuttaammeennttoo
SSeelleeççããoo
PPllaanneejjaammeennttoo
ddee RRHH
DDeesseennvvooll.. ddee
CCaarrggooss
AAnnáálliissee ee
ddeessccrriiççããoo ddee
ccaarrggooss
AAvvaalliiaaççããoo ddee
DDeesseemmppeennhhoo
RReemmuunneerraaççããoo
BBeenneeffíícciiooss ee
HHiiggiieennee
SSeegguurraannççaa
RReellaaççõõeess
ssiinnddiiccaaiiss
TTrreeiinnaammeennttoo
DDeesseennvvooll.. ddee
PPeessssooaall
DDeesseennvvooll..
OOrrgg..
BBaannccoo ddee
ddaaddooss
CCoonnttrroolleess
SSiisstteemmaass ddee
iinnffoorrmmaaççõõeess

27. RReeccrruuttaammeennttoo ddee PPeessssooaall

28. RREECCRRUUTTAAMMEENNTTOO DDEE
PPEESSSSOOAALL
Recrutamento de Pessoal – “É um conjunto de
técnicas e procedimentos que visa a atrair
candidatos potencialmente qualificados e capazes
de ocupar cargos dentro da organização. É
basicamente um sistema de informação,
através do qual, a organização divulga e oferece
ao mercado de RH oportunidades de emprego.
Deve atrair candidatos suficientes para
abastecer o processo de seleção.”
(CHIAVENATO, 2000).

29. RREECCRRUUTTAAMMEENNTTOO DDEE
PPEESSSSOOAALL
O Recrutamento, que não é uma atividade isolada, surge
à partir de dados pesquisados anteriormente pelo staff de
psicólogos organizacionais, apontando à necessidade de
contratação de pessoal para decisão de linha.
Em seguida, o problema será diagnosticar as fontes
supridoras de RH e mantê-las num banco de dados.
Assim, se reduz o tempo e o custo operacional da
atividade. Para tal, deve-se investigar o mercado que é
segmentado.
Podemos observar três tipos de Recrutamento: interno,
externo e misto.

30. VVAANNTTAAGGEENNSS DDOO
RREECCRRUUTTAAMMEENNTTOO IINNTTEERRNNOO
Recrutamento interno – Através do remanejamento dos empregados
por:
·Promoção (movimentação vertical);
·Transferência (movimentação horizontal);
·Promoção com transferência (movimentação diagonal).
OBS: Exige contínua coordenação interna da organização para a
futura tomada de decisão.
Vantagens com o Recrutamento interno
·Mais econômico;
·Mais rápido;
·Mais seguro, pois se conhece a fundo o candidato;
·Motiva o funcionário a crescer.

31. DDEESSVVAANNTTAAGGEENNSS DDOO
RREECCRRUUTTAAMMEENNTTOO IINNTTEERRNNOO
.“Princípio de Peter”, ou seja, de Laurence Peter, que diz
que ao serem geradas muitas promoções automáticas,
acabam levando o funcionário ao “auge de sua
incompetência”.
Conflito de interesses, entre os funcionários
desqualificados que nunca são promovidos.
.Muitas promoções acabam gerando acomodação.
Ao contrário, as promoções podem gerar estresse, pois
força ao candidato a ter no mínimo a capacitação que seu
antecessor tinha.
.Pode gerar frustração, pois o funcionário promovido pode
chegar ao “fim de carreira”, sem possibilidade de
crescimento.

32. RREECCRRUUTTAAMMEENNTTOO EEXXTTEERRNNOO
Recrutamento externo – Envolve as seguintes técnicas
de abordagem:
.Consultar os arquivos dos candidatos espontâneos
(currículos).
.Cadastrar candidatos apresentados por funcionários
(que serão responsáveis).
.Colocar anúncios em jornais, rádio, TV e internet.
.Colocar anúncio na porta da empresa.
.Contatar diretamente a fonte de RH no mercado.
.Procurar agências de recrutamento.
.Viagens para outras localidades ou Estados.

33. RREECCRRUUTTAAMMEENNTTOO EEXXTTEERRNNOO
Vantagens do Recrutamento externo:
• Trazer “sangue novo”, renovando a organização.
• Trazer candidatos já treinados, isto é, com melhor
formação técnica e humana.
Desvantagens do Recrutamento externo:
• Funcionários internos se frustram, pois não irão crescer.
• Funcionários internos podem hostilizar quem “tomou”
sua promoção.
• Maior insegurança, pois não se conhece a fundo o
candidato.
• Mais caro, demorado, e também onera a folha de
pagamento.

34. RREECCRRUUTTAAMMEENNTTOO MMIISSTTOO
Recrutamento misto – Aborda as fontes internas e externas de
RH. Pode se dar das seguintes maneiras:
• Primeiro o recrutamento interno, depois o externo, caso não
consiga preencher todas as vagas com pessoal qualificado da
empresa. Dessa forma, a empresa dá prioridade ao seu
pessoal.
• Primeiro o recrutamento externo, depois o interno, caso
sobre vagas. Neste caso, a empresa só está interessada em
trazer pessoal já qualificado de fora.
• Utiliza recrutamento interno e externo concomitantemente.
Neste caso, a empresa só visa preenchimento rápido das
vagas.

35. SSeelleeççããoo ddee PPeessssooaall

36. SSEELLEEÇÇÃÃOO DDEE PPEESSSSOOAALL
“Busca entre os candidatos recrutados aqueles mais
adequados aos cargos existentes na empresa,
visando a manter ou aumentar a eficiência e o
desempenho do pessoal, bem como a eficácia da
organização.” (CHIAVENATO, 2000).
Assim, a seleção buscar escolher, filtrar e decidir
sobre o melhor candidato para o cargo. O ponto de
partida fundamenta-se em dados e informações da
análise e especificações do cargo (expresso na Ficha
Profissiográfica do cargo) a ser preenchido, dando
assim maior precisão a seleção. Dessa forma, a
seleção é um processo de comparação entre duas
variáveis:

37. SSEELLEEÇÇÃÃOO DDEE PPEESSSSOOAALL
DDuuaass vvaarriiáávveeiiss::
• Requisitos do cargo a ser preenchido –
presentes na Descrição e Análise de Cargos e
técnica dos incidentes críticos.
• Perfil das características dos candidatos –
analisado através das técnicas de seleção. Por
exemplo, expressos nas dinâmicas de grupo,
entrevistas, testes psicológicos, etc.

38. TTÉÉCCNNIICCAASS DDEE SSEELLEEÇÇÃÃOO
 11--EEnnttrreevviissttaass ddee SSeelleeççããoo
 22--PPrroovvaass ddee ccoonnhheecciimmeennttooss ee
ccaappaacciiddaaddeess
 33--TTeesstteess ppssiiccoommééttrriiccooss
 44--TTeesstteess ddee ppeerrssoonnaalliiddaaddee
 55--TTééccnniiccaass ddee ssiimmuullaaççããoo
 DDiirriiggiiddaass ((ccoomm rrootteeiirroo));;
 NNããoo ddiirriiggiiddaass ((lliivvrree))..
 GGeerraaiiss ((ddee ccuullttuurraa,, ddee llíínngguuaass));;
 EEssppeeccííffiiccooss ((ccuulltt.. pprrooffiissssiioonnaall ee
ccoonnhheecciimmeennttooss ttééccnniiccooss))..
 AAppttiiddõõeess ((ggeerraaiiss,, eessppeeccííffiiccaass));;
 EExxpprreessssiivvooss ((PPMMKK))
 PPrroojjeettiivvooss ((TTAATT,, RRoorrcchhaarrcchh))
 IInnvveennttáárriiooss ((ddee mmoottiivvaaççããoo,,
ffrruussttrraaççããoo ee iinntteerreesssseess))..
 PPssiiccooddrraammaa;;
 RRoollee--ppllaayyiinngg..

39. TTrreeiinnaammeennttoo

40. TTrreeiinnaammeennttoo ddee PPeessssooaall
 ÉÉ oo ccoonnjjuunnttoo ddee ttééccnniiccaass,, oorriiuunnddaass ddaa
ppeeddaaggooggiiaa ee ddaa ppssiiccoollooggiiaa.. ÉÉ uumm pprroocceessssoo
eedduuccaacciioonnaall ddee ccuurrttoo,, mmééddiioo ee lloonnggoo pprraazzoo,,
aapplliiccaaddoo ddee mmaanneeiirraa ssiisstteemmááttiiccaa ee oorrggaanniizzaaddaa,,
oonnddee aass ppeessssooaass aaddqquuiirreemm ccoonnhheecciimmeennttooss
ttééccnniiccooss ee ddeesseennvvoollvviimmeennttoo hhuummaannoo..
 ÉÉ uumm pprroocceessssoo ccoonnssttaannttee ee vvaannttaajjoossoo..
 ÉÉ uumm iinnvveessttiimmeennttoo nnoo ccaappiittaall hhuummaannoo..

41. OO TTrreeiinnaammeennttoo vviissaa::
 AApprreennddiizzaaggeemm ddee nnoovvaass rreessppoossttaass;;
 EExxttiinnççããoo ddee rreessppoossttaass uullttrraappaassssaaddaass;;
 PPrreeppaarraaççããoo ddoo iinnddiivvíídduuoo ppaarraa ffuuttuurraa
aammpplliiaaççããoo ddaass ssuuaass rreessppoossttaass;;
 AAjjuussttaammeennttoo ddoo iinnddiivvíídduuoo//ggrruuppoo aaoo mmeeiioo..

42. OObbjjeettiivvooss ddoo TTrreeiinnaammeennttoo
11.. PPrreeppaarraarr oo ppeessssooaall ppaarraa eexxeeccuuççããoo
iimmeeddiiaattaa ddaass ddiivveerrssaass ttaarreeffaass ddoo ccaarrggoo;;
22.. PPrrooppoorrcciioonnaarr ooppoorrttuunniiddaaddeess ppaarraa oo
ccoonnttíínnuuoo ddeesseennvvoollvviimmeennttoo ppeessssooaall;;
33.. MMuuddaarr aattiittuuddeess ddaass ppeessssooaass,, ccrriiaannddoo
cclliimmaa oorrggaanniizzaacciioonnaall ppoossiittiivvoo ee
rreecceeppttiivviiddaaddee aaoo aapprreennddiizzaaddoo..

43. VVaannttaaggeennss ddoo TTrreeiinnaammeennttoo
11.. RReedduuççããoo ddoo tteemmppoo ee ddoo mmaatteerriiaall ggaassttoo –– ddiimmiinnuuii
ddeessppeerrddíícciioo ee ccuussttooss;;
22.. MMeellhhoorriiaa ddooss mmééttooddooss ddee ttrraabbaallhhoo;;
33.. RReedduuzziirr oo aabbsseenntteeííssmmoo ((ffaallttaass)) ee ttuurrnnoovveerr ((rroottaattiivviiddaaddee));;
44.. RReedduuzziirr oo ppeerrííooddoo ddee aaddaappttaaççããoo aaoo ttrraabbaallhhoo;;
55.. RReedduuççããoo ddoo ccoonnttrroollee ssuuppeerrvviissiivvoo;;
66.. MMeellhhoorriiaa ddaa qquuaalliiddaaddee ddooss pprroodduuttooss ee sseerrvviiççooss;;
77.. RReedduuççããoo ddee qquueeiixxaass,, rreeccllaammaaççõõeess ee ggrreevveess;;
88.. RReedduuççããoo ((pprreevveennççããoo)) ddee aacciiddeenntteess ddee ttrraabbaallhhoo;;
99.. MMeellhhoorriiaa ddaa mmoottiivvaaççããoo ((cclliimmaa oorrggaanniizzaacciioonnaall)) ee mmoorraall ddoo
ggrruuppoo;;
1100.. MMeellhhoorriiaa ddaa ccoommuunniiccaaççããoo eemm vváárriiooss nníívveeiiss ((hhoorriizzoonnttaall ee
vveerrttiiccaall));;
1111.. MMeellhhoorriiaa ddaa iimmaaggeemm ddaa EEmmpprreessaa ((mmaarrkkeettiinngg))..

44. TTrreeiinnaammeennttoo eennvvoollvvee qquuaattrroo eettaappaass::
11.. LLeevvaannttaammeennttoo ddee NNeecceessssiiddaaddeess
ddee TTrreeiinnaammeennttoo –– LLNNTT
((ddiiaaggnnóóssttiiccoo))..
22.. PPrrooggrraammaaççããoo//PPllaanneejjaammeennttoo ddooss
ttrreeiinnaammeennttooss ppaarraa aatteennddeerr ààss
nneecceessssiiddaaddeess..
33.. IImmppllaannttaaççããoo ee eexxeeccuuççããoo..
44.. AAvvaalliiaaççããoo ddooss rreessuullttaaddooss..

45. Levantamento ddee NNeecceessssiiddaaddeess ddee
TTrreeiinnaammeennttoo - LLNNTT
VViissaa aa rreevviissããoo ee oo ddiiaaggnnóóssttiiccoo pprreelliimmiinnaarr ddoo qquuee ddeevvee sseerr ffeeiittoo.. PPooddee
sseerr eeffeettuuaaddoo eemm ttrrêêss nníívveeiiss ddee aannáálliissee:: OOrrggaanniizzaacciioonnaall,, ddee RRHH ee,, ddee
OOppeerraaççõõeess ee TTaarreeffaass.. UUttiilliizzaa aass iinnffoorrmmaaççõõeess ddooss sseegguuiinntteess mmeeiiooss::
11-- EExxaammeess ddee SSeelleeççããoo ddooss eemmpprreeggaaddooss..
22-- EEnnttrreevviissttaass ccoomm ssuuppeerrvviissoorreess ee ggeerreenntteess..
33-- AAvvaalliiaaççããoo ddoo ddeesseemmppeennhhoo..
44-- OObbsseerrvvaaççããoo ddoo eemmpprreeggaaddoo..
55-- Quueessttiioonnáárriiooss
66-- SSoolliicciittaaççããoo ddee ssuuppeerrvviissoorreess ee ggeerreenntteess..
77-- RReeuunniiõõeess iinntteerrddeeppaarrttaammeennttaaiiss..
88-- MMooddiiffiiccaaççããoo nnaass aattiivviiddaaddeess ddoo ttrraabbaallhhoo..
99-- AAnnáálliissee ee DDeessccrriiççããoo ddee ccaarrggooss..
1100-- RReellaattóórriiooss ppeerriióóddiiccooss ddaass cchheeffiiaass..
1111-- EEnnttrreevviissttaa ddee ssaaííddaa..

46. Programação/PPllaanneejjaammeennttoo ddee TTrreeiinnaammeennttoo
UUmmaa vveezz ffeeiittoo oo LLNNTT,, sseegguuee--ssee aa eessccoollhhaa ee pprreessccrriiççããoo ddooss mmeeiiooss ddee ttrreeiinnaammeennttoo
ppaarraa ssaannaarr aass nneecceessssiiddaaddeess iinnddiiccaaddaass.. RReeqquueerr uumm PPllaanneejjaammeennttoo qquuee eennvvoollvvaa ooss
sseegguuiinntteess iitteennss::
11-- AAbboorrddaaggeemm ddee uummaa nneecceessssiiddaaddee ddee ccaaddaa vveezz..
22-- DDeeffiinniiççããoo ccllaarraa ddooss oobbjjeettiivvooss ddoo ttrreeiinnaammeennttoo..
33-- DDiivviissããoo ddoo ttrraabbaallhhoo eemm mmóódduullooss,, ppaaccootteess oouu cciiccllooss..
44-- DDeetteerrmmiinnaaççããoo ddoo ccoonntteeúúddoo ddoo ttrreeiinnaammeennttoo..
55-- EEssccoollhhaa ddooss mmééttooddooss ddee ttrreeiinnaammeennttoo ee aa tteeccnnoollooggiiaa ddiissppoonníívveell..
66-- DDeeffiinniiççããoo ddooss rreeccuurrssooss nneecceessssáárriiooss ppaarraa aa iimmpplleemmeennttaaççããoo ((iinnssttrruuttoorr))
77-- DDeeffiinniiççããoo ddaa ppooppuullaaççããoo aallvvoo,, ccoonnssiiddeerraannddoo::
aa)) NNúúmmeerroo ddee ppeessssooaass
bb)) DDiissppoonniibbiilliiddaaddee ddee tteemmppoo ((hhoorráárriiooss ddiissppoonníívveeiiss))
cc)) GGrraauu ddee hhaabbiilliiddaaddee,, ccoonnhheecciimmeennttooss ee aattiittuuddeess
dd)) CCaarraacctteerrííssttiiccaass ppeessssooaaiiss ddee ccoommppoorrttaammeennttoo
88-- LLooccaall oonnddee sseerráá eeffeettuuaaddoo oo ttrreeiinnaammeennttoo ((ddeennttrroo oouu ffoorraa ddaa eemmpprreessaa))
99-- ÉÉppooccaa oouu ppeerriiooddiicciiddaaddee ddee ccaaddaa ttrreeiinnaammeennttoo..
1100-- CCáállccuulloo ddaa rreellaaççããoo ccuussttoo--bbeenneeffíícciioo ddoo pprrooggrraammaa..
1111-- CCoonnttrroollee ee aavvaalliiaaççããoo ddooss rreessuullttaaddooss,, vveerriiffiiccaannddoo ooss ppoonnttooss ccrrííttiiccooss..

47. EExxeeccuuççããoo ddoo TTrreeiinnaammeennttoo
PPrreessssuuppõõee oo bbiinnôômmiioo IInnssttrruuttoorr xx AApprreennddiizz,, ee
ddeeppeennddee ddooss sseegguuiinntteess ffaattoorreess::
11..AAddeeqquuaaççããoo ddoo pprrooggrraammaa ddee ttrreeiinnaammeennttoo ààss
nneecceessssiiddaaddeess ddaa oorrggaanniizzaaççããoo..
22..Quuaalliiddaaddee ddoo mmaatteerriiaall ddee ttrreeiinnaammeennttoo
aapprreesseennttaaddoo..
33..CCooooppeerraaççããoo ddooss cchheeffeess ee ddiirriiggeenntteess ppaarraa
lliibbeerraaççããoo ddooss ffuunncciioonnáárriiooss..
44..Quuaalliiddaaddee ee pprreeppaarroo ddoo iinnssttrruuttoorr..
55..Quuaalliiddaaddee ee mmoottiivvaaççããoo ddooss aapprreennddiizzeess..

48. AAvvaalliiaaççããoo ddoo TTrreeiinnaammeennttoo
ÉÉ aa eettaappaa ffiinnaall,, ee ddeevvee ccoonnssiiddeerraarr ddooiiss
aassppeeccttooss::
11-- VVeerriiffiiccaarr ssee oo ttrreeiinnaammeennttoo pprroodduuzziiuu
aass mmooddiiffiiccaaççõõeess ddeesseejjaaddaass nnoo
ccoommppoorrttaammeennttoo ddoo ffuunncciioonnáárriioo..
22-- VVeerriiffiiccaarr ssee ooss rreessuullttaaddooss
aapprreesseennttaamm rreellaaççããoo ccoomm oo aallccaannccee ddaass
mmeettaass ddaa EEmmpprreessaa..

49. OOuuttrrooss MMooddeellooss ddee TTrreeiinnaammeennttoo
 EEnnssiinnoo aa DDiissttâânncciiaa –– VViiaa tteeccnnoollooggiiaass ddaa
iinnffoorrmmaaççããoo ((vviiaa ssaattéélliittee,, iinntteerrnneett,, iinnttrraanneett))..
 EEdduuccaaççããoo CCoorrppoorraattiivvaa –– TT && DD ccoommoo uumm pprroocceessssoo
ccoonnttíínnuuoo ((uunniivveerrssiiddaaddeess ccoorrppoorraattiivvaass))..
 CCoommppeettêênncciiaass BBáássiiccaass –– OO iimmppoorrttaannttee éé aaddqquuiirriirr ee
aaggrreeggaarr nnoovvaass ccoommppeettêênncciiaass qquuee sseejjaamm
ffuunnddaammeennttaaiiss ppaarraa oo ssuucceessssoo ddaa EEmmpprreessaa ((ppeerrffiill
ffuunncciioonnaall ccoomm mmaaiioorr pprroodduuttiivviiddaaddee))..
 GGeessttããoo ddoo CCoonnhheecciimmeennttoo –– OO ccoonnhheecciimmeennttoo
ccoonndduuzz àà aaççããoo nnoo ddeesseennvvoollvviimmeennttoo ddee nnoovvooss
pprroodduuttooss oouu sseerrvviiççooss,, nnaa ttoommaaddaa ddee ddeecciissõõeess eemm
rreellaaççããoo aaooss cclliieenntteess,, aapprreennddiizzaaddoo eemm eeqquuiippee oouu
nnaa ffoorrmmuullaaççããoo ddee eessttrraattééggiiaass..

51. AAVVAALLIIAAÇÇÃÃOO DDEE DDEESSEEMMPPEENNHHOO
DDeeffiinniiççããoo::
-- PPooddee sseerr ddeeffiinniiddaa ccoommoo aa iiddeennttiiffiiccaaççããoo ee mmeennssuurraaççããoo ddaass aaççõõeess qquuee ooss
ccoollaabboorraaddoorreess ddee uummaa oorrggaanniizzaaççããoo rreeaalliizzaarraamm dduurraannttee ddeetteerrmmiinnaaddoo
ppeerrííooddoo..
-- TTeemm ccoommoo oobbjjeettiivvoo ddiiaaggnnoossttiiccaarr ee aannaalliissaarr oo ddeesseemmppeennhhoo iinnddiivviidduuaall ee
ggrruuppaall ddooss ffuunncciioonnáárriiooss,, pprroommoovveennddoo oo ccrreesscciimmeennttoo ppeessssooaall ee pprrooffiissssiioonnaall,,
bbeemm ccoommoo mmeellhhoorraarr oo ddeesseemmppeennhhoo..
-- FFoorrnneeccee àà AAddmmiinniissttrraaççããoo ddee RReeccuurrssooss HHuummaannooss iinnffoorrmmaaççõõeess ppaarraa
ttoommaaddaass ddee ddeecciissõõeess aacceerrccaa ddee ssaalláárriiooss,, bboonniiffiiccaaççõõeess,, pprroommooççõõeess,,
ddeemmiissssõõeess,, ttrreeiinnaammeennttoo ee ppllaanneejjaammeennttoo ddee ccaarrrreeiirraa,, pprrooppoorrcciioonnaannddoo oo
ccrreesscciimmeennttoo ee oo ddeesseennvvoollvviimmeennttoo ddaa ppeessssooaa aavvaalliiaaddaa..
-- AAttrraavvééss ddaa aavvaalliiaaççããoo ddee ddeesseemmppeennhhoo éé mmaaiiss ffáácciill ffoorrnneecceerr ffeeeeddbbaacckk ààss
ppeessssooaass ddaa oorrggaanniizzaaççããoo,, bbaasseeaaddoo eemm iinnffoorrmmaaççõõeess ssóólliiddaass ee ttaannggíívveeiiss,, ee
aauuxxiilliiáá--llaass nnoo ccaammiinnhhoo ppaarraa oo aauuttooddeesseennvvoollvviimmeennttoo.. OOuuttrroo bbeenneeffíícciioo éé aa
ppoossssiibbiilliiddaaddee ddee ddeessccoobbeerrttaa ddee ttaalleennttooss rreessuullttaannttee ddaa iiddeennttiiffiiccaaççããoo ddaass
qquuaalliiddaaddeess ddee ccaaddaa ppeessssooaa ddaa oorrggaanniizzaaççããoo..

52. Porque avaliar o desempenho das
pessoas?
Toda organização necessita ser avaliada através de
um sistema para poder, através de um processo de
retroalimentação, rever suas estratégias e métodos de
trabalho.
Assim ela se recicla, oxigena-se e torna-se capaz de
sobreviver em ambientes turbulentos e mutáveis.

53. GGeessttããoo ddee DDeesseemmppeennhhoo

54. GGeessttããoo ddee DDeesseemmppeennhhoo
AA GGeessttããoo ddoo DDeesseemmppeennhhoo,, aattuuaallmmeennttee,,
aapprreesseennttaa--ssee ccoommoo oo mmooddeelloo mmaaiiss ccoommpplleettoo
ppaarraa oo aaccoommppaannhhaammeennttoo ddoo ddeesseemmppeennhhoo ddooss
ccoollaabboorraaddoorreess,, ppoorr aabbrraannggeerr oo ppllaanneejjaammeennttoo,,
aaccoommppaannhhaammeennttoo ee aavvaalliiaaççããoo ddoo
ddeesseemmppeennhhoo,, ccoomm oo iinnttuuiittoo ddee mmeellhhoorraarr oo
ttrraabbaallhhoo,, oobbjjeettiivvaannddoo eessttiimmuullaarr oo aallccaannccee ddee
mmeettaass oorrggaanniizzaacciioonnaaiiss ee aa pprroommooççããoo ddoo
ddeesseennvvoollvviimmeennttoo ddooss rreeccuurrssooss hhuummaannooss..

55. TTrrêêss eettaappaass ddaa ggeessttããoo::
11--OO PPllaanneejjaammeennttoo,, aa ppaarrttiirr ddaa mmiissssããoo,, vviissããoo,,
aannáálliissee ddoo aammbbiieennttee iinntteerrnnoo ee eexxtteerrnnoo ddaa eemmpprreessaa,,
iiddeennttiiffiiccaa aass mmeettaass aa sseerreemm aallccaannççaaddaass..
22--OO AAccoommppaannhhaammeennttoo ddaass aaççõõeess,, ppaarraa vveerriiffiiccaarr ssee
aass mmeessmmaass eessttããoo ddee aaccoorrddoo ccoomm aass mmeettaass
eessttaabbeelleecciiddaass,, iiddeennttiiffiiccaarr aass ddiissccrreeppâânncciiaass eennttrree aass
aaççõõeess rreeaalliizzaaddaass ee eessppeerraaddaass..
33--AA AAvvaalliiaaççããoo ddoo DDeesseemmppeennhhoo,, vviissaannddoo ddeesseennhhaarr aass
aaççõõeess ddee ddeesseennvvoollvviimmeennttoo ee ccaappaacciittaaççããoo..

56. Métodos de Avaliação de Desempenho
Os métodos mais tradicionais de avaliação ddee ddeesseemmppeennhhoo ssããoo::
AA.. EEssccaallaass ggrrááffiiccaass ddee ccllaassssiiffiiccaaççããoo:: éé oo mmééttooddoo mmaaiiss uuttiilliizzaaddoo nnaass eemmpprreessaass..
AAvvaalliiaa oo ddeesseemmppeennhhoo ppoorr mmeeiioo ddee iinnddiiccaaddoorreess ddeeffiinniiddooss,, ggrraadduuaaddooss aattrraavvééss ddaa
ddeessccrriiççããoo ddee ddeesseemmppeennhhoo nnuummaa vvaarriiaaççããoo ddee rruuiimm aa eexxcceeppcciioonnaall.. PPaarraa ccaaddaa
ggrraadduuaaççããoo ppooddee hhaavveerr eexxeemmppllooss ddee ccoommppoorrttaammeennttooss eessppeerraaddooss ppaarraa ffaacciilliittaarr aa
oobbsseerrvvaaççããoo ddaa eexxiissttêênncciiaa oouu nnããoo ddoo iinnddiiccaaddoorr.. PPeerrmmiittee aa eellaabboorraaççããoo ddee ggrrááffiiccooss
qquuee ffaacciilliittaarrããoo aa aavvaalliiaaççããoo ee aaccoommppaannhhaammeennttoo ddoo ddeesseemmppeennhhoo hhiissttóórriiccoo ddoo
aavvaalliiaaddoo..
BB.. EEssccoollhhaa ee ddiissttrriibbuuiiççããoo ffoorrççaaddaa:: ccoonnssiissttee nnaa aavvaalliiaaççããoo ddooss iinnddiivvíídduuooss aattrraavvééss ddee
ffrraasseess ddeessccrriittiivvaass ddee ddeetteerrmmiinnaaddoo ttiippoo ddee ddeesseemmppeennhhoo eemm rreellaaççããoo ààss ttaarreeffaass qquuee
llhhee ffoorraamm aattrriibbuuííddaass,, eennttrree aass qquuaaiiss oo aavvaalliiaaddoorr éé ffoorrççaaddoo aa eessccoollhheerr aa mmaaiiss
aaddeeqquuaaddaa ppaarraa ddeessccrreevveerr ooss ccoommppoorrttaammeennttooss ddoo aavvaalliiaaddoo.. EEssttee mmééttooddoo bbuussccaa
mmiinniimmiizzaarr aa ssuubbjjeettiivviiddaaddee ddoo pprroocceessssoo ddee aavvaalliiaaççããoo ddee ddeesseemmppeennhhoo..
CC.. PPeessqquuiissaa ddee ccaammppoo:: bbaasseeaaddoo nnaa rreeaalliizzaaççããoo ddee rreeuunniiõõeess eennttrree uumm eessppeecciiaalliissttaa
eemm aavvaalliiaaççããoo ddee ddeesseemmppeennhhoo ddaa áárreeaa ddee RReeccuurrssooss HHuummaannooss ccoomm ccaaddaa llííddeerr,, ppaarraa
aavvaalliiaaççããoo ddoo ddeesseemmppeennhhoo ddee ccaaddaa uumm ddooss ssuubboorrddiinnaaddooss,, lleevvaannttaannddoo--ssee ooss
mmoottiivvooss ddee ttaall ddeesseemmppeennhhoo ppoorr mmeeiioo ddee aannáálliissee ddee ffaattooss ee ssiittuuaaççõõeess.. EEssttee
mmééttooddoo ppeerrmmiittee uumm ddiiaaggnnóóssttiiccoo ppaaddrroonniizzaaddoo ddoo ddeesseemmppeennhhoo,, mmiinniimmiizzaannddoo aa
ssuubbjjeettiivviiddaaddee ddaa aavvaalliiaaççããoo.. AAiinnddaa ppoossssiibbiilliittaa oo ppllaanneejjaammeennttoo,, ccoonnjjuunnttaammeennttee ccoomm
oo llííddeerr,, ddoo ddeesseennvvoollvviimmeennttoo pprrooffiissssiioonnaall ddee ccaaddaa uumm..

57. Métodos de Avaliação de Desempenho
DD.. IInncciiddeenntteess ccrrííttiiccooss:: eennffooccaa aass aattiittuuddeess qquuee rreepprreesseennttaamm ddeesseemmppeennhhooss
aallttaammeennttee ppoossiittiivvooss ((ssuucceessssoo)),, qquuee ddeevveemm sseerr rreeaallççaaddooss ee eessttiimmuullaaddooss,, oouu
aallttaammeennttee nneeggaattiivvooss ((ffrraaccaassssooss)),, qquuee ddeevveemm sseerr ccoorrrriiggiiddooss aattrraavvééss ddee oorriieennttaaççããoo
ccoonnssttaannttee.. OO mmééttooddoo nnããoo ssee pprreeooccuuppaa eemm aavvaalliiaarr aass ssiittuuaaççõõeess nnoorrmmaaiiss.. NNoo
eennttaannttoo,, ppaarraa hhaavveerr ssuucceessssoo nnaa uuttiilliizzaaççããoo ddeessssee mmééttooddoo,, éé nneecceessssáárriioo oo rreeggiissttrroo
ccoonnssttaannttee ddooss ffaattooss ppaarraa qquuee eesstteess nnããoo ppaasssseemm ddeessppeerrcceebbiiddooss..
EE.. CCoommppaarraaççããoo ddee ppaarreess:: ttaammbbéémm ccoonnhheecciiddaa ccoommoo ccoommppaarraaççããoo bbiinnáárriiaa,, ffaazz uummaa
ccoommppaarraaççããoo eennttrree oo ddeesseemmppeennhhoo ddee ddooiiss ccoollaabboorraaddoorreess oouu eennttrree oo ddeesseemmppeennhhoo
ddee uumm ccoollaabboorraaddoorr ee ssuuaa eeqquuiippee,, ppooddeennddoo ffaazzeerr oo uussoo ddee ffaattoorreess ppaarraa iissssoo.. ÉÉ uumm
pprroocceessssoo mmuuiittoo ssiimmpplleess ee ppoouuccoo eeffiicciieennttee,, mmaass qquuee ssee ttoorrnnaa mmuuiittoo ddiiffíícciill ddee sseerr
rreeaalliizzaaddoo qquuaannttoo mmaaiioorr ffoorr oo nnúúmmeerroo ddee ppeessssooaass aavvaalliiaaddaass..
FF.. AAuuttoo aavvaalliiaaççããoo:: éé aa aavvaalliiaaççããoo ffeeiittaa ppeelloo pprróópprriioo aavvaalliiaaddoo ccoomm rreellaaççããoo aa ssuuaa
ppeerrffoorrmmaannccee.. OO iiddeeaall éé qquuee eessssee ssiisstteemmaa sseejjaa uuttiilliizzaaddoo ccoonnjjuunnttaammeennttee aa oouuttrrooss
ssiisstteemmaass ppaarraa mmiinniimmiizzaarr oo ffoorrttee vviiééss ee ffaallttaa ddee ssiinncceerriiddaaddee qquuee ppooddeemm ooccoorrrreerr..
GG.. RReellaattóórriioo ddee ppeerrffoorrmmaannccee:: ttaammbbéémm cchhaammaaddaa ddee aavvaalliiaaççããoo ppoorr eessccrriittoo oouu
aavvaalliiaaççããoo ddaa eexxppeerriiêênncciiaa,, ttrraattaa--ssee ddee uummaa ddeessccrriiççããoo mmaaiiss lliivvrree aacceerrccaa ddaass
ccaarraacctteerrííssttiiccaass ddoo aavvaalliiaaddoo,, sseeuuss ppoonnttooss ffoorrtteess,, ffrraaccooss,, ppootteenncciiaalliiddaaddeess ee
ddiimmeennssõõeess ddee ccoommppoorrttaammeennttoo,, eennttrree oouuttrrooss aassppeeccttooss.. SSuuaa ddeessvvaannttaaggeemm eessttáá nnaa
ddiiffiiccuullddaaddee ddee ssee ccoommbbiinnaarr oouu ccoommppaarraarr aass ccllaassssiiffiiccaaççõõeess aattrriibbuuííddaass ee ppoorr iissssoo
eexxiiggee aa ssuupplleemmeennttaaççããoo ddee uumm oouuttrroo mmééttooddoo,, mmaaiiss ffoorrmmaall..

58. Métodos de Avaliação de Desempenho
HH.. AAvvaalliiaaççããoo ppoorr rreessuullttaaddooss:: éé uumm mmééttooddoo ddee aavvaalliiaaççããoo bbaasseeaaddoo nnaa ccoommppaarraaççããoo
eennttrree ooss rreessuullttaaddooss pprreevviissttooss ee rreeaalliizzaaddooss.. ÉÉ uumm mmééttooddoo pprrááttiiccoo,, mmaass qquuee
ddeeppeennddee ssoommeennttee ddoo ppoonnttoo ddee vviissttaa ddoo ssuuppeerrvviissoorr aa rreessppeeiittoo ddoo ddeesseemmppeennhhoo
aavvaalliiaaddoo..
II.. AAvvaalliiaaççããoo ppoorr oobbjjeettiivvooss:: bbaasseeiiaa--ssee nnuummaa aavvaalliiaaççããoo ddoo aallccaannccee ddee oobbjjeettiivvooss
eessppeeccííffiiccooss,, mmeennssuurráávveeiiss,, aalliinnhhaaddooss aaooss oobbjjeettiivvooss oorrggaanniizzaacciioonnaaiiss ee nneeggoocciiaaddooss
pprreevviiaammeennttee eennttrree ccaaddaa ccoollaabboorraaddoorr ee sseeuu ssuuppeerriioorr.. ÉÉ iimmppoorrttaannttee rreessssaallttaarr qquuee
dduurraannttee aa aavvaalliiaaççããoo nnããoo ddeevveemm sseerr lleevvaaddooss eemm ccoonnssiiddeerraaççããoo aassppeeccttooss qquuee nnããoo
eessttaavvaamm pprreevviissttooss nnooss oobbjjeettiivvooss,, oouu nnããoo ttiivveesssseemm ssiiddoo ccoommuunniiccaaddooss aaoo
ccoollaabboorraaddoorr.. EE aaiinnddaa,, ddeevvee--ssee ppeerrmmiittiirr aaoo ccoollaabboorraaddoorr ssuuaa aauuttoo--aavvaalliiaaççããoo ppaarraa
ddiissccuussssããoo ccoomm sseeuu ggeessttoorr..
JJ.. PPaaddrrõõeess ddee ddeesseemmppeennhhoo oouu ppaaddrrõõeess ddee ttrraabbaallhhoo:: éé qquuaannddoo hháá
eessttaabbeelleecciimmeennttoo ddee mmeettaass ssoommeennttee ppoorr ppaarrttee ddaa oorrggaanniizzaaççããoo,, mmaass qquuee ddeevveemm
sseerr ccoommuunniiccaaddaass ààss ppeessssooaass qquuee sseerrããoo aavvaalliiaaddaass..
KK.. FFrraasseess ddeessccrriittiivvaass:: ttrraattaa--ssee ddee uummaa aavvaalliiaaççããoo aattrraavvééss ddee ccoommppoorrttaammeennttooss
ddeessccrriittooss ccoommoo iiddeeaaiiss.. AAssssiimm,, aassssiinnaallaa--ssee ““ssiimm”” qquuaannddoo oo ccoommppoorrttaammeennttoo ddoo
ccoollaabboorraaddoorr ccoorrrreessppoonnddee aaoo ccoommppoorrttaammeennttoo ddeessccrriittoo,, ee ““nnããoo”” qquuaannddoo nnããoo
ccoorrrreessppoonnddee.. ÉÉ ddiiffeerreennttee ddoo mmééttooddoo ddaa EEssccoollhhaa ee ddiissttrriibbuuiiççããoo ffoorrççaaddaa nnoo sseennttiiddoo
ddaa nnããoo oobbrriiggaattoorriieeddaaddee nnaa eessccoollhhaa ddaass ffrraasseess..

59. Mudanças nos
Métodos de Avaliação de Desempenho
Uma mudança marcante nos métodos de avaliação éé aa ppaassssaaggeemm ddoo aavvaalliiaaddoo
ccoommoo sseerr ppaassssiivvoo ppaarraa sseerr aaggeennttee.. AAlléémm ddiissssoo,, aa iinnttrroodduuççããoo ddoo ccoonncceeiittoo ddee
ccoommppeettêênncciiaa,, ccoommpprreeeennddiiddoo ccoommoo ““oo ccoonnjjuunnttoo ddee ccoonnhheecciimmeennttooss,, hhaabbiilliiddaaddeess ee
aattiittuuddeess ddoo iinnddiivvíídduuoo”” ((ZZAARRIIFFIIAANN,, aappuudd SSOOUUZZAA,, 22000055,, pp..9966)) lleevvoouu àà ccrriiaaççããoo ddee
nnoovvaass ffoorrmmaass ddee aavvaalliiaarr aass ppeessssooaass eemm uummaa oorrggaanniizzaaççããoo::
AA.. AAvvaalliiaaççããoo 336600 ggrraauuss:: nneessttee mmééttooddoo oo aavvaalliiaaddoo rreecceebbee ffeeeeddbbaacckkss ((rreettoorrnnooss)) ddee
ttooddaass aass ppeessssooaass ccoomm qquueemm eellee tteemm rreellaaççããoo,, ccoommoo ppaarreess,, ssuuppeerriioorr iimmeeddiiaattoo,,
ssuubboorrddiinnaaddooss,, cclliieenntteess,, eennttrree oouuttrrooss..
BB.. AAvvaalliiaaççããoo ddee ccoommppeettêênncciiaass:: ttrraattaa--ssee ddaa iiddeennttiiffiiccaaççããoo ddee ccoommppeettêênncciiaass
ccoonncceeiittuuaaiiss ((ccoonnhheecciimmeennttoo tteeóórriiccoo)),, ttééccnniiccaass ((hhaabbiilliiddaaddeess)) ee iinntteerrppeessssooaaiiss
((aattiittuuddeess)) nneecceessssáárriiaass ppaarraa qquuee ddeetteerrmmiinnaaddoo ddeesseemmppeennhhoo sseejjaa oobbttiiddoo..
CC.. AAvvaalliiaaççããoo ddee ccoommppeettêênncciiaass ee rreessuullttaaddooss:: éé aa ccoonnjjuuggaaççããoo ddaass aavvaalliiaaççõõeess ddee
ccoommppeettêênncciiaass ee rreessuullttaaddooss,, oouu sseejjaa,, éé aa vveerriiffiiccaaççããoo ddaa eexxiissttêênncciiaa oouu nnããoo ddaass
ccoommppeettêênncciiaass nneecceessssáárriiaass ddee aaccoorrddoo ccoomm oo ddeesseemmppeennhhoo aapprreesseennttaaddoo..
DD.. AAvvaalliiaaççããoo ddee ppootteenncciiaall:: ccoomm êênnffaassee nnoo ddeesseemmppeennhhoo ffuuttuurroo,, iiddeennttiiffiiccaa aass
ppootteenncciiaalliiddaaddeess ddoo aavvaalliiaaddoo qquuee ffaacciilliittaarrããoo oo ddeesseennvvoollvviimmeennttoo ddee ttaarreeffaass ee
aattiivviiddaaddeess qquuee llhhee sseerrããoo aattrriibbuuííddaass.. PPoossssiibbiilliittaa aa iiddeennttiiffiiccaaççããoo ddee ttaalleennttooss qquuee
eesstteejjaamm ttrraabbaallhhaannddoo aaqquuéémm ddee ssuuaass ccaappaacciiddaaddeess,, ffoorrnneecceennddoo bbaassee ppaarraa aa
rreeccoollooccaaççããoo ddeessssaass ppeessssooaass..

60. CCoonnfflliittooss OOrrggaanniizzaacciioonnaaiiss

61. NNooççããoo ddee CCoonnfflliittoo
 SSeegguunnddoo CCHHIIAAVVEENNAATTOO ((22001100))::
11.. SSiiggnniiffiiccaa aa eexxiissttêênncciiaa ddee iiddeeiiaass,,
sseennttiimmeennttooss,, aattiittuuddeess oouu iinntteerreesssseess
aannttaaggôônniiccooss,, qquuee ppooddeemm cchhooccaarr--ssee..
22.. ÉÉ uumm pprroocceessssoo qquuee ssee iinniicciiaa qquuaannddoo uummaa
ppaarrttee –– iinnddiivvíídduuoo,, ggrruuppoo oouu aa oorrggaanniizzaaççããoo
–– ppeerrcceebbee qquuee aa oouuttrraa ppaarrttee ffrruussttrroouu oouu
pprreetteennddee ffrruussttrraarr uumm iinntteerreessssee sseeuu..

62. CCooooppeerraaççããoo

63. CCOOOOPPEERRAAÇÇÃÃOO
 PPaarraa aa ssoocciieeddaaddee ee aa cciivviilliizzaaççããoo aa
ccooooppeerraaççããoo éé rreeqquuiissiittoo bbáássiiccoo
ppaarraa aa mmaannuutteennççããoo ddaa vviiddaa
hhuummaannaa.. EEssttaa éé vviiáávveell ggrraaççaass aaoo
eelleevvaaddoo ggrraauu ddee ccoonnggrruuêênncciiaa ddee
oobbjjeettiivvooss eennttrree ooss HHoommeennss,, oouu
ddeevviiddoo ààss rreeggrraass ddee ccoonndduuttaa
ssoocciiaaiiss qquuee iimmppõõeemm oorrddeemm ee
aaddaappttaaççããoo ddooss iinnddiivvíídduuooss aaoo sseeuu
aammbbiieennttee rreellaacciioonnaall..

64. RReessoolluuççããoo ddee CCoonnfflliittooss

65. RREESSOOLLUUÇÇÃÃOO DDEE CCOONNFFLLIITTOO
 AAssssiimm,, CCoonnfflliittoo ee CCooooppeerraaççããoo
ccoonnssttiittuueemm eelleemmeennttooss iinntteeggrraanntteess ddaa
vviiddaa ddaass oorrggaanniizzaaççõõeess.. SSããoo ooss ddooiiss
llaaddooss ddaa mmeessmmaa mmooeeddaa.. DDeevveemm sseerr
ddiissccuuttiiddooss ee ttrraabbaallhhaaddooss ppoorr ttooddooss,,
vviissaannddoo aa rreessoolluuççããoo ddee ccoonnfflliittoo..
 OO ccoonnfflliittoo nnããoo éé ccaassuuaall nneemm
aacciiddeennttaall,, mmaass éé iinneerreennttee aa vviiddaa
oorrggaanniizzaacciioonnaall ee aaoo uussoo ddoo ppooddeerr..

66. BBAASSEESS DDOO CCOONNFFLLIITTOO
AAssssiimm eenntteennddeemmooss::
11.. QQuuee ttooddoo ccoonnfflliittoo tteemm eemm ssuuaa bbaassee
ffoorrççaass ccoonnssttrruuttiivvaass qquuee lleevvaamm aa
iinnoovvaaççããoo ee aa mmuuddaannççaa;;
22.. EE ffoorrççaass ddeessttrruuttiivvaass qquuee lleevvaamm aaoo
ddeessggaassttee ee àà ooppoossiiççããoo;;
33.. JJáá aa aauussêênncciiaa ddee ccoonnfflliittooss ppooddee
ssiiggnniiffiiccaarr rreepprreessssããoo,, aaccoommooddaaççããoo,,
aappaattiiaa ee eessttaaggnnaaççããoo..

67. CCOONNDDIIÇÇÕÕEESS QQUUEE PPRREEDDIISSPPÕÕEEMM
AAOO CCOONNFFLLIITTOO
11.. DDiiffeerreenncciiaaççããoo ddee aattiivviiddaaddeess –– CCaaddaa sseettoorr
ddaa EEmmpprreessaa tteemm oobbjjeettiivvooss ee iinntteerreesssseess
ddiiffeerreenntteess..
22.. RReeccuurrssooss ccoommppaarrttiillhhaaddooss –– OOss rreeccuurrssooss
ddiissppoonníívveeiiss ssããoo lliimmiittaaddooss oouu eessccaassssooss ee
ssããoo ddiissttrriibbuuííddooss pprrooppoorrcciioonnaallmmeennttee eennttrree
ooss ddiivveerrssooss sseettoorreess ddaa EEmmpprreessaa..
33.. AAttiivviiddaaddeess iinntteerrddeeppeennddeenntteess –– OOss
iinnddiivvíídduuooss oouu ggrruuppooss ddeeppeennddeemm uunnss ddooss
oouuttrrooss ppaarraa ddeesseemmppeennhhaarr ssuuaass
aattiivviiddaaddeess..

68. CCOONNDDIIÇÇÕÕEESS QQUUEE
DDEESSEENNCCAADDEEIIAAMM OOSS CCOONNFFLLIITTOOSS
11.. PPeerrcceeppççããoo ddaa iinnccoommppaattiibbiilliiddaaddee ddee
oobbjjeettiivvooss;;
22.. PPeerrcceeppççããoo ddaa ooppoorrttuunniiddaaddee ddee iinntteerrffeerrêênncciiaa..
AAssssiimm,, aass ccoonnddiiççõõeess aanntteecceeddeenntteess pprroodduuzzeemm
aass ccoonnddiiççõõeess ffaavvoorráávveeiiss àà ooccoorrrrêênncciiaa ddee
pprroocceessssooss ccoonnfflliittuuoossooss.. AA aaççããoo ddee uummaa ddaass
ppaarrtteess ggeerraallmmeennttee pprroovvooccaa aallgguummaa rreeaaççããoo
nnaa oouuttrraa ppaarrttee ((iinntteennssiiffiiccaannddoo oo ccoonnfflliittoo oouu
bbuussccaannddoo ssuuaa rreessoolluuççããoo))..

69. RREESSOOLLUUÇÇÃÃOO DDEE CCOONNFFLLIITTOO
 ÉÉ oo ffiimm ddoo eeppiissóóddiioo ddee ccoonnfflliittoo..
 NNããoo ssiiggnniiffiiccaa qquuee oo ccoonnfflliittoo tteennhhaa
ssiiddoo ssoolluucciioonnaaddoo,, mmaass qquuee tteerrmmiinnoouu
aaqquueellee eeppiissóóddiioo..
 GGeerraallmmeennttee nnaa rreessoolluuççããoo uummaa ppaarrttee
ggaannhhaa ee aa oouuttrraa ppeerrddee ((ppoorr
nneeggoocciiaaççããoo oouu oouuttrrooss mmeeiiooss))..
 PPooddee ggeerraarr ppeerrcceeppççõõeess,, sseennttiimmeennttooss
ee sseeqqüüeellaass ddoo ccoonnfflliittoo..

70. RREESSUULLTTAADDOOSS DDOO CCOONNFFLLIITTOO
PPootteenncciiaallmmeennttee CCoonnssttrruuttiivvooss
 EEssttiimmuullaa oo iinntteerreessssee ee aa ccuurriioossiiddaaddee
 AAuummeennttaa aa ccooeessããoo ddoo ggrruuppoo
 AAuummeennttaa aa mmoottiivvaaççããoo ppaarraa aa ttaarreeffaa
 DDeessppeerrttaa aa aatteennççããoo ppaarraa pprroobblleemmaass
 TTeessttaa ee rreedduuzz ddiiffeerreennççaass ddee ppooddeerr
PPootteenncciiaallmmeennttee DDeessttrruuttiivvooss
 PPrroovvooccaa ffrruussttrraaççããoo,, hhoossttiilliiddaaddee ee aannssiieeddaaddee
 CCrriiaa pprreessssããoo ppaarraa aa ccoonnffoorrmmiiddaaddee
 PPrroovvooccaa ddiissppeerrssããoo ddee eenneerrggiiaa
 PPrroodduuzz aaççõõeess ddee bbllooqquueeiioo ee rreeccuussaa ppaarraa aa ccooooppeerraaççããoo
 GGeerraa ddiissttoorrççõõeess ppeerrcceeppttiivvaass

71. ADMINISTRAÇÃO DDEE CCOONNFFLLIITTOO
BBaassiiccaammeennttee,, uumm ccoonnfflliittoo ppooddeerr sseerr
rreessoollvviiddoo ddee ttrrêêss mmaanneeiirraass,, aa ssaabbeerr::
11..RReessoolluuççããoo ggaannhhaarr//ppeerrddeerr –– UUmmaa ddaass ppaarrtteess
vveennccee oo ccoonnfflliittoo..
22..RReessoolluuççããoo ppeerrddeerr//ppeerrddeerr –– CCaaddaa ppaarrttee
ddeessiissttee ddee aallgguumm oobbjjeettiivvoo ((aattrraavvééss ddee uumm
ccoommpprroommiissssoo))..
33..RReessoolluuççããoo ggaannhhaarr//ggaannhhaarr –– AAss ppaarrtteess
iiddeennttiiffiiccaamm ssoolluuççõõeess bbeemm--ssuucceeddiiddaass,, oonnddee
aammbbaass aattiinnjjaamm sseeuuss oobbjjeettiivvooss..

72. DDiiccaa IImmppoorrttaannttee!!
 DDaaíí aa iimmppoorrttâânncciiaa ddoo ttrreeiinnaammeennttoo
ddooss ggeerreenntteess ee cchheeffiiaass ((lliiddeerraannççaass))
eemm aaddmmiinniissttrraarr ccoonnfflliittooss ee nnaa
aaqquuiissiiççããoo ddee hhaabbiilliiddaaddeess ddee
nneeggoocciiaaççããoo ((ttoommaaddaa ddee ddeecciissããoo)).. ÉÉ
qquuee nneemm sseemmpprree aa rreessoolluuççããoo
ggaannhhaarr//ggaannhhaarr éé ppoossssíívveell,, ddeennttrroo ddaass
cciirrccuunnssttâânncciiaass,, pprriinncciippaallmmeennttee eemm ssee
ttrraattaannddoo ddee ccoonnfflliittooss ttrraabbaallhhiissttaass..

73. NNeeggoocciiaaççããoo
 PPrroocceessssoo ddee bbuussccaarr aacceeiittaaççããoo
ddee iiddeeiiaass,, pprrooppóóssiittooss ee
iinntteerreesssseess,, vviissaannddoo oo mmeellhhoorr
rreessuullttaaddoo ppoossssíívveell;;
 DDeevvee--ssee ssaabbeerr oouuvviirr aammbbaass aass
ppaarrtteess;;
 EE ssee ppoorr nnoo lluuggaarr ddoo oouuttrroo..

74. MMeellhhoorraannddoo aass rreellaaççõõeess nnoo ttrraabbaallhhoo
 TTrraabbaallhhaarr aa ccoommuunniiccaaççããoo eemm rreeuunniiõõeess ppeerriióóddiiccaass ((ee//oouu oouuttrrooss
mmeeccaanniissmmooss oorrggaanniizzaacciioonnaaiiss));;
 DDiimmiinnuuiirr aass ddiissttoorrççõõeess ppeerrcceeppttuuaaiiss aattrraavvééss ddee uumm ddiiáállooggoo
ffrraannccoo ee eedduuccaaddoo;;
 CCrriiaarr ggrruuppooss ddee ddeebbaatteess,, vviissaannddoo àà ssoolluuççããoo ddee pprroobblleemmaass;;
 CCrriiaarr eessppaaççoo ppaarraa rreeiivviinnddiiccaaççõõeess ddooss eemmpprreeggaaddooss;;
 CCaappaacciittaaççããoo ddoo eemmpprreeggaaddoo,, bbuussccaannddoo ssuuaa ssaattiissffaaççããoo ee mmeellhhoorr
aaddaappttaaççããoo aaoo ttrraabbaallhhoo;;
 TTrraabbaallhhaarr aa ccoonnsscciieennttiizzaaççããoo ddaass ssuuaass nneecceessssiiddaaddeess ee
lliimmiittaaççõõeess ((aattrraavvééss ddee ddiinnââmmiiccaass ee jjooggooss));;
 AAmmpplliiaarr aa ppeerrcceeppççããoo qquuaannttoo aass nneecceessssiiddaaddeess ee lliimmiittaaççõõeess ddoo
oouuttrroo ((ttaannttoo oo ccoolleeggaa ccoommoo oo cclliieennttee ddaa eemmpprreessaa))..

75. IImmppoorrttaannttee!!
 DDeevvee oo ppssiiccóóllooggoo oorrggaanniizzaacciioonnaall,,
ddeesseennvvoollvveerr pprroocceessssooss ttééccnniiccooss qquuee
vviisseemm eennvvoollvveerr ee mmoottiivvaarr ttooddooss ooss
ttrraabbaallhhaaddoorreess ((eemm ttooddooss ooss
eessccaallõõeess)),, ddiiaannttee ddooss oobbjjeettiivvooss ddaa
oorrggaanniizzaaççããoo ee ddooss sseeuuss pprróópprriiooss
oobbjjeettiivvooss bbuussccaannddoo,, aattrraavvééss ddaa
ccooooppeerraaççããoo ee ppaarrttiicciippaaççããoo eeffeettiivvaa ddooss
eennvvoollvviiddooss,, aa pprreevveennççããoo oouu aa
rreessoolluuççããoo ddooss ccoonnfflliittooss ggrruuppaaiiss..

77. LLiiddeerraannççaa
AA nnaattuurreezzaa ee oo eexxeerrccíícciioo ddaa
lliiddeerraannççaa tteemm ssiiddoo ffooccoo ddee
ppeessqquuiissaass ddoo hhoommeemm aaoo lloonnggoo ddaa
ssuuaa hhiissttóórriiaa.. BBeerrnnaarrdd BBaassss ((22000077))
aarrgguummeennttaa qquuee ""ddeessddee ssuuaa
iinnffâânncciiaa,, oo eessttuuddoo ddaa hhiissttóórriiaa tteemm
ssiiddoo oo eessttuuddoo ddooss llííddeerreess -- oo qquuêê ee
ppoorrqquuêê eelleess ffiizzeerraamm oo qquuee ffiizzeerraamm""..

78. CCaammppoo ddaa FFiilloossooffiiaa
PPllaattããoo,, ppoorr eexxeemmpplloo,, aarrgguummeennttaavvaa eemm
““AA RReeppúúbblliiccaa”” qquuee oo rreeggeennttee pprreecciissaavvaa
sseerr eedduuccaaddoo ccoomm aa rraazzããoo,, ddeessccrreevveennddoo oo
sseeuu iiddeeaall ddee uumm ""rreeii ffiillóóssooffoo""..
OOuuttrrooss eexxeemmppllooss ddee ffiillóóssooffooss qquuee
aabboorrddaarraamm oo tteemmaa ssããoo:: CCoonnffúúcciioo qquuee
aabboorrddaa oo ""rreeii ssáábbiioo"",, ee TTaaoo ccoomm sseeuu
""llííddeerr sseerrvvoo""..

79. CCoonncceeiittoo ddee LLiiddeerraannççaa
AA ccoonndduuççããoo ddee uumm ggrruuppoo ddee ppeessssooaass,,
ttrraannssffoorrmmaannddoo--oo nnuummaa eeqquuiippee qquuee ggeerraa
rreessuullttaaddooss éé cchhaammaaddoo ddee lliiddeerraannççaa..
ÉÉ aa hhaabbiilliiddaaddee ddee mmoottiivvaarr ee iinnfflluueenncciiaarr ooss
lliiddeerraaddooss,, ddee ffoorrmmaa ééttiiccaa ee ppoossiittiivvaa,, ppaarraa
qquuee ccoonnttrriibbuuaamm vvoolluunnttaarriiaammeennttee ee ccoomm
eennttuussiiaassmmoo ppaarraa aallccaannççaarreemm ooss oobbjjeettiivvooss
ddaa eeqquuiippee ee ddaa oorrggaanniizzaaççããoo..

81. LLííddeerr XX CChheeffee
AAssssiimm,, oo llííddeerr ddiiffeerreenncciiaa--ssee ddoo cchheeffee,,
qquuee éé aaqquueellaa ppeessssooaa eennccaarrrreeggaaddaa ppoorr
uummaa ttaarreeffaa oouu aattiivviiddaaddee ddee uummaa
oorrggaanniizzaaççããoo ee qquuee,, ppaarraa ttaall,, ccoommaannddaa
uumm ggrruuppoo ddee ppeessssooaass,, tteennddoo
aauuttoorriiddaaddee ddee mmaannddaarr ee eexxiiggiirr
oobbeeddiiêênncciiaa..
PPaarraa ooss ggeessttoorreess aattuuaaiiss,, ssããoo
nneecceessssáárriiaass nnããoo ssóó aass ccoommppeettêênncciiaass ddoo
cchheeffee,, mmaass pprriinncciippaallmmeennttee aass ddoo llííddeerr..

82. PPeessqquuiissaass ssoobbrree LLiiddeerraannççaa
AA lliiddeerraannççaa ccoommoo tteemmaa ddee ppeessqquuiissaa cciieennttííffiiccaa ssuurrggiiuu
ddeeppooiiss ddaa ddééccaaddaa ddee 11993300.. CCoomm oo ppaassssaarr ddoo tteemmppoo,,
aa ppeessqquuiissaa ee aa lliitteerraattuurraa ssoobbrree lliiddeerraannççaa eevvoolluuíírraamm
ddee tteeoorriiaass qquuee ddeessccrreevviiaamm ttrraaççooss ee ccaarraacctteerrííssttiiccaass
ppeessssooaaiiss ddooss llííddeerreess eeffiiccaazzeess,, ppaassssaannddoo ppoorr uummaa
aabboorrddaaggeemm ffuunncciioonnaall bbáássiiccaa qquuee eessbbooççaavvaa oo qquuee
llííddeerreess eeffiiccaazzeess ddeevveerriiaamm ffaazzeerr..
EEmm sseegguuiiddaa,, eennccoonnttrraarreemmooss nnoo ddeesseennvvoollvviimmeennttoo ddaa
ggeessttããoo ddee RRHH uummaa aabboorrddaaggeemm ssiittuuaacciioonnaall oouu
ccoonnttiinnggeenncciiaall,, qquuee pprrooppõõee uumm eessttiilloo mmaaiiss fflleexxíívveell,,
aaddaappttaattiivvoo ppaarraa aa lliiddeerraannççaa eeffiiccaazz..

83. CCrrííttiiccaass aass ppeessqquuiissaass
NNooss úúllttiimmooss aannooss,, bbooaa ppaarrttee ddeessssaass
ppeessqquuiissaass ee oobbrraass ttêêmm ssiiddoo ccrriittiiccaaddaass ppoorr sseerr
ddee eessccooppoo mmuuiittoo rreessttrriittoo,, mmaaiiss pprreeooccuuppaaddaa
ccoomm aa eexxpplliiccaaççããoo ddooss ccoommppoorrttaammeennttooss ddee
llííddeerreess ffaaccee aa ffaaccee ccoomm sseeuuss ccoollaabboorraaddoorreess,,
aaoo iinnvvééss ddee eexxaammiinnaarr ooss llííddeerreess nnoo ccoonntteexxttoo
mmaaiioorr ddee ssuuaass oorrggaanniizzaaççõõeess,, pprreessttaannddoo
ppoouuccaa aatteennççããoo aaoo ppaappeell ddaa lliiddeerraannççaa
oorrggaanniizzaacciioonnaall eemm tteerrmmooss ddoo ttrraattaammeennttoo ddaa
mmuuddaannççaa aammbbiieennttaall.. ÉÉ oo pprroocceessssoo ddee mmaaiioorr
iimmppoorrttâânncciiaa aaoo qquuaall ssee ddeevvee ddaarr mmaaiioorr
êênnffaassee..

84. TTEEOORRIIAASS DDAA LLIIDDEERRAANNÇÇAA
SSeegguunnddoo CChhiiaavveennaattoo ((22001100)) aa
TTeeoorriiaa ddaass RReellaaççõõeess HHuummaannaass
ccoonnssttaattoouu aa iinnfflluuêênncciiaa ddaa lliiddeerraannççaa
ssoobbrree oo ccoommppoorrttaammeennttoo ddaass
ppeessssooaass.. EExxiisstteemm ttrrêêss pprriinncciippaaiiss
tteeoorriiaass ssoobbrree aa lliiddeerraannççaa::

85. TTEEOORRIIAASS
11-- TTrraaççooss ddaa ppeerrssoonnaalliiddaaddee.. SSeegguunnddoo eessttaa
tteeoorriiaa oo llííddeerr ppoossssuuii ccaarraacctteerrííssttiiccaass
mmaarrccaanntteess ddee ppeerrssoonnaalliiddaaddee qquuee oo
qquuaalliiffiiccaamm ppaarraa aa ffuunnççããoo..
22-- EEssttiillooss ddee lliiddeerraannççaa.. EEssttaa tteeoorriiaa aappoonnttaa
ttrrêêss eessttiillooss ddee lliiddeerraannççaa:: aauuttooccrrááttiiccaa,,
ddeemmooccrrááttiiccaa ee lliibbeerraall..
33-- SSiittuuaacciioonnaall oouu CCoonnttiinnggeenncciiaall.. NNeessttaa tteeoorriiaa
oo llííddeerr ppooddee aassssuummiirr ddiiffeerreenntteess ppaaddrrõõeess ddee
lliiddeerraannççaa ddee aaccoorrddoo ccoomm aa ssiittuuaaççããoo..

86. PPooddeerr ddoo LLííddeerr
PPaarraa LLaaccoommbbee ((22000033)) ooss llííddeerreess
iinnfflluueenncciiaamm aass ppeessssooaass ggrraaççaass aaoo sseeuu
ppooddeerr,, qquuee ppooddee ssee aapprreesseennttaarr ccoommoo::
PPooddeerr lleeggííttiimmoo,, oobbttiiddoo ccoomm oo eexxeerrccíícciioo
ddee uumm ccaarrggoo,,
PPooddeerr ddee rreeffeerrêênncciiaa,, eemm ffuunnççããoo ddaass
qquuaalliiddaaddeess ee ddoo ccaarriissmmaa ddoo llííddeerr ee;;
PPooddeerr ddoo ssaabbeerr,, eexxeerrcciiddoo ggrraaççaass aa
ccoonnhheecciimmeennttooss qquuee oo llííddeerr ddeettéémm..

87. DDeeffiinniiççããoo ddee LLííddeerr
LLííddeerr éé aaqquueellee qquuee ssaabbee sseerrvviirr,, qquuee ssaabbee ffaazzeerr
ffuunncciioonnaarr aa hhaarrmmoonniiaa ddaass rreellaaççõõeess eennttrree aass
ppeessssooaass eemm uumm ccoonntteexxttoo ((eemmpprreessaarriiaall oouu
oouuttrroo)),, ppaarraa qquuee eexxiissttaa oo mmááxxiimmoo ddee pprroodduuççããoo
eessppeeccííffiiccaa oouu rreessuullttaaddoo iinntteeggrraall.. AA mmeellhhoorr ffoorrmmaa
ddee ddeeffiinniirr oo llííddeerr éé ccoomm uummaa hhiieerraarrqquuiiaa ddee
ffuunnççõõeess,, oonnddee oo llííddeerr:: ccoonnssttrróóii,, ccoonnttrroollaa,,
ddeesseennvvoollvvee,, ddiirriiggee,, sseemmpprree ccoomm rreeffeerrêênncciiaa aa
uumm eessccooppoo ddeeffiinniiddoo ddeessssaass ffuunnççõõeess..

88. EEssttiillooss ddee LLiiddeerraannççaa
 LLiiddeerraannççaa aauuttooccrrááttiiccaa:: OO llííddeerr éé ffooccaaddoo aappeennaass nnaass ttaarreeffaass..
EEssttee ttiippoo ddee lliiddeerraannççaa ttaammbbéémm éé cchhaammaaddoo ddee lliiddeerraannççaa
aauuttoorriittáárriiaa oouu ddiirreettiivvaa.. OO llííddeerr ttoommaa ddeecciissõõeess iinnddiivviidduuaaiiss,,
ddeessccoonnssiiddeerraannddoo aa ooppiinniiããoo ddooss lliiddeerraaddooss
 LLiiddeerraannççaa ddeemmooccrrááttiiccaa:: CChhaammaaddaa aaiinnddaa ddee lliiddeerraannççaa
ppaarrttiicciippaattiivvaa oouu ccoonnssuullttiivvaa éé vvoollttaaddaa ppaarraa aass ppeessssooaass ee hháá
ppaarrttiicciippaaççããoo ddooss lliiddeerraaddooss nnoo pprroocceessssoo ddeecciissóórriioo.. AAqquuii aass
ddiirreettrriizzeess ssããoo ddeebbaattiiddaass ee ddeecciiddiiddaass ppeelloo ggrruuppoo,, eessttiimmuullaaddoo
ee aassssiissttiiddoo ppeelloo llííddeerr..
 LLiiddeerraannççaa lliibbeerraall oouu LLaaiisssseezz ffaaiirree:: SSiiggnniiffiiccaa lliitteerraallmmeennttee
""ddeeiixxaaii ffaazzeerr,, ddeeiixxaaii iirr,, ddeeiixxaaii ppaassssaarr"".. NNeessttee ttiippoo ddee
lliiddeerraannççaa aass ppeessssooaass tteemm mmaaiiss lliibbeerrddaaddee nnaa eexxeeccuuççããoo ddooss
sseeuuss pprroojjeettooss,, iinnddiiccaannddoo ppoossssiivveellmmeennttee uummaa eeqquuiippee
mmaadduurraa,, aauuttoo ddiirriiggiiddaa ee qquuee nnããoo nneecceessssiittaa ddee ssuuppeerrvviissããoo
ccoonnssttaannttee..

89. LLiiddeerraannççaa ppaatteerrnnaalliissttaa
OO ppaatteerrnnaalliissmmoo éé uummaa aattrrooffiiaa ddaa LLiiddeerraannççaa,,
oonnddee oo LLííddeerr ee ssuuaa eeqquuiippee tteemm rreellaaççõõeess
iinntteerrppeessssooaaiiss ssiimmiillaarreess ààss ddee ppaaii ee ffiillhhoo..
PPooddee sseerr ccoonnffoorrttáávveell ppaarraa ooss lliiddeerraaddooss ppooiiss
eevviittaa ccoonnfflliittooss,, mmaass nnããoo éé oo mmooddeelloo
aaddeeqquuaaddoo nnuumm rreellaacciioonnaammeennttoo pprrooffiissssiioonnaall,,
ppooiiss nnuummaa rreellaaççããoo ppaatteerrnnaall,, oo mmaaiiss
iimmppoorrttaannttee ppaarraa oo ppaaii éé oo sseeuu ffiillhhoo.. JJáá eemm
uummaa rreellaaççããoo pprrooffiissssiioonnaall,, oo eeqquuiillííbbrriioo ddeevvee
pprreeppoonnddeerraarr ee ooss rreessuullttaaddooss aa sseerreemm
aallccaannççaaddooss ppeellaa eeqquuiippee ssããoo mmaaiiss
iimmppoorrttaanntteess ddoo qquuee uumm iinnddiivvíídduuoo..

90. OOuuttrrooss eessttiillooss ddee lliiddeerraannççaa
 EEssttiilloo VViissiioonnáárriioo:: CCaannaalliizzaa aass ppeessssooaass ppaarraa vviissõõeess
ee ssoonnhhooss ppaarrttiillhhaaddooss.. TTeemm uumm eeffeeiittoo mmuuiittoo
ppoossiittiivvoo ssoobbrree oo cclliimmaa ddee ttrraabbaallhhoo..
 EEssttiilloo CCoonnsseellhheeiirroo:: RReellaacciioonnaa ooss ddeesseejjooss ddaass
ppeessssooaass ccoomm ooss oobbjjeettiivvooss ddaa oorrggaanniizzaaççããoo.. AAjjuuddaa
uumm eemmpprreeggaaddoo aa sseerr mmaaiiss eeffiicciieennttee,, mmeellhhoorraannddoo
aass ssuuaass ccaappaacciiddaaddeess ddee lloonnggoo pprraazzoo..
 EEssttiilloo RReellaacciioonnaall:: CCrriiaa hhaarrmmoonniiaa mmeellhhoorraannddoo oo
rreellaacciioonnaammeennttoo eennttrree aass ppeessssooaass.. IIddeeaall ppaarraa
rreessoollvveerr ee ssaarraarr ccoonnfflliittooss nnuumm ggrruuppoo;; ddaarr
mmoottiivvaaççããoo eemm ppeerrííooddooss ddiiffíícceeiiss;; mmeellhhoorraarr oo
rreellaacciioonnaammeennttoo eennttrree aass ppeessssooaass..

91. OOuuttrrooss eessttiillooss ddee lliiddeerraannççaa
 EEssttiilloo PPrreessssiioonnaaddoorr:: AAttiinnggee oobbjjeettiivvooss
ddiiffíícceeiiss ee eessttiimmuullaanntteess.. TTeemm uumm eeffeeiittoo ppoorr
vveezzeess nneeggaattiivvoo ssoobbrree oo cclliimmaa ddee ttrraabbaallhhoo
ppooiiss éé ffrreeqquueenntteemmeennttee mmaall eexxeeccuuttaaddoo..
 EEssttiilloo DDiirriiggiissttaa:: AAccaallmmaa ooss rreecceeiiooss ddaannddoo
iinnssttrruuççõõeess ccllaarraass eemm ssiittuuaaççõõeess ddee
eemmeerrggêênncciiaa.. ÉÉ aapprroopprriiaaddoo eemm ssiittuuaaççõõeess ddee
ccrriissee;; ppaarraa ddeesseennccaaddeeaarr uummaa rreevviirraavvoollttaa
nnaa ssiittuuaaççããoo;; ccoomm ssuubboorrddiinnaaddooss ddiiffíícceeiiss..

92. CCoonncclluuiinnddoo......
OOss EEssttiillooss ddee lliiddeerraannççaa sseemmpprree ffoorraamm
ccoommpplleexxooss,, ppoorr eessttaarreemm ddiirreettaammeennttee
ccoonnddiicciioonnaaddooss ccoomm aass rreeaaççõõeess ddoo
ccoommppoorrttaammeennttoo hhuummaannoo,, mmaass éé
iimmpprreesscciinnddíívveell qquuee sseejjaamm ssiittuuaacciioonnaaiiss,,
fflleexxíívveeiiss ee aaddaappttaaddooss ppaarraa ooss rreessuullttaaddooss qquuee
ssee bbuussccaamm.. DDeevveemm sseerr ssiittuuaacciioonnaaiiss ddeevviiddoo
aaoo aapprriimmoorraammeennttoo ccoonnttíínnuuoo ddee ttooddoo oo
aammbbiieennttee ddee ttrraabbaallhhoo..

93. CCoonncclluuiinnddoo......
AA lliiddeerraannççaa éé uumm tteemmaa iimmppoorrttaannttee ppaarraa ooss ggeessttoorreess
ddeevviiddoo aaoo ppaappeell ffuunnddaammeennttaall qquuee ooss llííddeerreess
rreepprreesseennttaamm nnaa eeffiiccáácciiaa ddoo ggrruuppoo ee ddaa oorrggaanniizzaaççããoo..
OOss llííddeerreess ssããoo rreessppoonnssáávveeiiss ppeelloo ssuucceessssoo oouu ffrraaccaassssoo
ddaa oorrggaanniizzaaççããoo.. LLiiddeerraarr nnããoo éé uummaa ttaarreeffaa ssiimmpplleess..
PPeelloo ccoonnttrráárriioo.. LLiiddeerraannççaa eexxiiggee ppaacciiêênncciiaa,, ddiisscciipplliinnaa,,
hhuummiillddaaddee,, rreessppeeiittoo ee ccoommpprroommiissssoo,, ppooiiss aa
oorrggaanniizzaaççããoo éé uumm sseerr vviivvoo,, ddoottaaddoo ddee ccoollaabboorraaddoorreess
ddooss mmaaiiss ddiiffeerreenntteess ttiippooss.. LLiiddeerraarr,, ddee uummaa ffoorrmmaa
bbeemm ccllaarraa,, ppooddee sseerr eenntteennddiiddaa ccoommoo aa ggeessttããoo eeffiiccaazz
ee eeffiicciieennttee ddaass ppeessssooaass ddee uummaa eeqquuiippee,, ppaarraa qquuee ssee
aattiinnjjaa ooss oobbjjeettiivvooss pprrooppoossttooss ppeellaa oorrggaanniizzaaççããoo..

94. PPoorr ffiimm......
EEnnttrree ooss ddeessaaffiiooss aapprreesseennttaaddooss ppeelloo
aammbbiieennttee mmuuttáávveell,, aass oorrggaanniizzaaççõõeess eessttããoo
vvaalloorriizzaannddoo ccaaddaa vveezz mmaaiiss ooss ggeerreenntteess qquuee
ppoossssuueemm hhaabbiilliiddaaddeess ddee lliiddeerraannççaa.. QQuuaallqquueerr
ppeessssooaa qquuee aassppiirree aa sseerr uumm ggeerreennttee eeffiiccaazz
ddeevvee ttaammbbéémm ssee ccoonnsscciieennttiizzaarr ddee pprraattiiccaarr ee
ddeesseennvvoollvveerr ssuuaass hhaabbiilliiddaaddeess ddee lliiddeerraannççaa..
AAffiinnaall,, nnaasscceemmooss oouu nnooss ttoorrnnaammooss llííddeerreess??

95. BBuurrnnoouutt

96. OO qquuee éé BBuurrnnoouutt??
OO tteerrmmoo BBuurrnnoouutt tteemm oorriiggeemm nnaa llíínngguuaa iinngglleessaa,, aa ppaarrttiirr
ddaa uunniiããoo ddee ddooiiss tteerrmmooss:: bbuurrnn ee oouutt,, qquuee
rreessppeeccttiivvaammeennttee ssiiggnniiffiiccaamm qquueeiimmaarr ee ffoorraa.. AA uunniiããoo
ddooss tteerrmmooss éé mmeellhhoorr ttrraadduuzziiddaa ppoorr aallggoo ccoommoo ““sseerr
ccoonnssuummiiddoo ppeelloo ffooggoo””.. AA ppaarrttiirr ddaa ddééccaaddaa ddee 8800,,
aauuttoorreess ccoommoo MMaassllaacchh ppaassssaarraamm aa uussaarr eessssee tteerrmmoo
ppaarraa ddeessiiggnnaarr aa ssíínnddrroommee ddeeccoorrrreennttee ddaa eexxaauussttããoo
eemmoocciioonnaall hhuummaannaa,, oouu sseejjaa,, uummaa ccoonnddiiççããoo eemm qquuee oo
ssuujjeeiittoo tteemm ssuuaass eenneerrggiiaass ccoonnssuummiiddaass.. AA SSíínnddrroommee ddee
BBuurrnnoouutt,, ccoommoo éé cchhaammaaddaa,, ccoommpprreeeennddee uummaa ccoonnddiiççããoo
ddee eessttrreessssee lliiggaaddoo aaoo ttrraabbaallhhoo,, ccuujjaa ddeeffiinniiççããoo aaiinnddaa
nnããoo éé uumm ccoonncceeiittoo ffeecchhaaddoo..

98. SSÍÍNNDDRROOMMEE DDEE BBUURRNNOOUUTT
AAllgguunnss aauuttoorreess aaffiirrmmaamm qquuee aa ddeennoommiinnaaççããoo
ddeevvee lleevvaarr eemm ccoonnttaa aa qquueessttããoo ddaa eexxaauussttããoo
eemmoocciioonnaall,, oouuttrrooss aauuttoorreess aaffiirrmmaamm qquuee eessssaa
ssíínnddrroommee éé uummaa rreessppoossttaa iinnaaddeeqquuaaddaa ddoo
ssuujjeeiittoo ddiiaannttee ddee uummaa ssiittuuaaççããoo ddee eessttrreessssee
ccrrôônniiccoo.. EEnnttrree aass pprriinncciippaaiiss ccaarraacctteerrííssttiiccaass ddaa
eexxaauussttããoo ccaarraacctteerrííssttiiccaa ddaa ssíínnddrroommee ddee
BBuurrnnoouutt,, eessttáá aa ffaallttaa ddee eenneerrggiiaa,, aa sseennssaaççããoo
ddee ssoobbrreeccaarrggaa eemmoocciioonnaall ccoonnssttaannttee ee ddee
eessggoottaammeennttoo ffííssiiccoo ee mmeennttaall..

99. SSiinnttoommaass ddaa SSíínnddrroommee ddee
BBuurrnnoouutt
AA ppaallaavvrraa ssíínnddrroommee ddeessiiggnnaa uumm ccoonnjjuunnttoo ddee
ssiinnttoommaass,, qquuee ppooddeemm sseerr ffííssiiccooss,, ppssííqquuiiccooss,,
ddee ccoommppoorrttaammeennttoo eettcc.. NNoo ccaassoo ddaa
SSíínnddrroommee ddee BBuurrnnoouutt,, ooss ssiinnttoommaass mmaaiiss
eexxpprreessssiivvooss ssããoo:: ccrreesscciimmeennttoo ddaa ffaaddiiggaa
ccoonnssttaannttee,, ddiissttúúrrbbiiooss ddee ssoonnoo,, ddoorreess
mmuussccuullaarreess,, ddoorreess ddee ccaabbeeççaa ee eennxxaaqquueeccaass,,
pprroobblleemmaass ggaassttrrooiinntteessttiinnaaiiss,, rreessppiirraattóórriiooss,,
ccaarrddiioovvaassccuullaarreess..

100. SSiinnttoommaass
EEmm mmuullhheerreess,, aass aalltteerraaççõõeess nnoo cciicclloo
mmeennssttrruuaall ssããoo uumm ssiinnttoommaa ffííssiiccoo iimmppoorrttaannttee..
AAlléémm ddeesssseess,, eexxiisstteemm ssiinnttoommaass ppssiiccoollóóggiiccooss
ccoommoo:: ddiiffiiccuullddaaddee ddee ccoonncceennttrraaççããoo,,
lleennttiiffiiccaaççããoo oouu aalltteerraaççããoo ddoo ppeennssaammeennttoo,,
sseennttiimmeennttooss nneeggaattiivvooss ssoobbrree oo vviivveerr,,
ttrraabbaallhhaarr ee sseerr,, iimmppaacciiêênncciiaa,, iirrrriittaabbiilliiddaaddee,,
bbaaiixxaa aauuttooeessttiimmaa,, ddeessccoonnffiiaannççaa,, ddeepprreessssããoo,,
eemm aallgguunnss ccaassooss ppaarraannooiiaa..

102. CCoonnsseeqquuêênncciiaass
ccoommppoorrttaammeennttaaiiss
AA ppaarrttiirr ddeesssseess ssiinnttoommaass,, oo ssuujjeeiittoo
ddeesseennvvoollvvee ccoommppoorrttaammeennttooss ccoommoo::
nneegglliiggêênncciiaa oouu ppeerrffeecccciioonniissmmoo,,
aaggrreessssiivviiddaaddee nnaass rreellaaççõõeess ccoottiiddiiaannaass,,
ppeerrddaa ddaa fflleexxiibbiilliiddaaddee eemmoocciioonnaall ee ddaa
ccaappaacciiddaaddee ddee rreellaaxxaarr ee ppllaanneejjaarr.. AAlléémm
ddiissssoo,, tteennddee aaoo iissoollaammeennttoo,, àà ppeerrddaa ddee
iinntteerreessssee ppeelloo ttrraabbaallhhoo ee oouuttrraass
aattiivviiddaaddeess..

103. CCaauussaass
CCoommpprreeeennddeemm uumm qquuaaddrroo mmuullttiiddiimmeennssiioonnaall ddee
ffaattoorreess iinnddiivviidduuaaiiss ee aammbbiieennttaaiiss,, qquuee eessttããoo
lliiggaaddaass aa uummaa ppeerrcceeppççããoo ddee ddeessvvaalloorriizzaaççããoo
pprrooffiissssiioonnaall.. IIssssoo ssiiggnniiffiiccaa ddiizzeerr qquuee nnããoo ssee
ppooddee rreedduuzziirr aa ccaauussaa aa ffaattoorreess iinnddiivviidduuaaiiss ccoommoo
aa ppeerrssoonnaalliiddaaddee oouu aallgguumm ttiippoo ddee pprrooppeennssããoo
ggeennééttiiccaa..
EEssttaa ppeerrcceeppççããoo vveemm mmuuiittoo ddoo aammbbiieennttee ddee
ttrraabbaallhhoo ee ddaass ccoonnddiiççõõeess ddee rreeaalliizzaaççããoo ddeessttee,,
qquuee ppooddeemm ttaammbbéémm ddeetteerrmmiinnaarr oo aaddooeecciimmeennttoo
oouu nnããoo ddoo ssuujjeeiittoo..

104. EEssttáággiiooss ddaa ssíínnddrroommee
AAllgguunnss aauuttoorreess aaffiirrmmaamm qquuee aa
ccoonnffiigguurraaççããoo ddoo ccaassoo ddee BBuurrnnoouutt ppaassssaarriiaa
ppoorr eessttáággiiooss qquuee vvããoo ddeessddee::
UUmmaa nneecceessssiiddaaddee ddee aauuttooaaffiirrmmaaççããoo
pprrooffiissssiioonnaall,,
PPaassssaannddoo ppaarraa uummaa iinntteennssiiffiiccaaççããoo ddaa
ddeeddiiccaaççããoo aaoo ttrraabbaallhhoo qquuee,, lleevvaaddaa aa
ccoonnsseeqquuêênncciiaass eexxttrreemmaass,,
RReessuullttaarráá nnoo eessggoottaammeennttoo ccaarraacctteerrííssttiiccoo
ddaa ssíínnddrroommee..

105. OOuuttrrooss eessttáággiiooss
EEnnttrree oouuttrrooss eessttáággiiooss,, ppooddeemmooss ddeessttaaccaarr oo
ccaammiinnhhoo qquuee ppaassssaa ppeelloo ddeessccaassoo ccrreesscceennttee
ccoomm rreellaaççããoo ààss aattiivviiddaaddeess ddee ccuuiiddaaddoo ddee ssii,,
ccoommoo ccoommeerr ee ddoorrmmiirr,, aaccoommppaannhhaaddoo ppoorr uumm
rreeccaallqquuee ddee ccoonnfflliittooss,, ccaarraacctteerriizzaaddoo ppeelloo nnããoo
eennffrreennttaammeennttoo ddee ssiittuuaaççõõeess qquuee iinnccoommooddaamm
ee ppeellaa nneeggaaççããoo ddooss pprroobblleemmaass.. AAlléémm ddeesssseess,,
oo ssuujjeeiittoo ppaassssaa ppoorr uumm pprroocceessssoo ddee
rreeiinntteerrpprreettaaççããoo qquuee ffaazz ccoomm qquuee ccooiissaass
iimmppoorrttaanntteess sseejjaamm ddeessccaarrttaaddaass ccoommoo iinnúútteeiiss..

106. DDeessppeerrssoonnaalliizzaaççããoo
NNeessssee qquuaaddrroo,, jjáá ssee ppooddee ffaallaarr eemm uummaa
eessppéécciiee ddee ddeessppeerrssoonnaalliizzaaççããoo,, uummaa vveezz
qquuee oo ssuujjeeiittoo aaggee ddee ffoorrmmaass ttããoo
ddiissttiinnttaass qquuee ssee ttoorrnnaa ““oouuttrraa ppeessssooaa””,,
mmaarrccaaddaa ppoorr ssiinnaaiiss ddee ddeepprreessssããoo,,
ddeesseessppeerraannççaa ee eexxaauussttããoo,, oouu sseejjaa,, uummaa
eessppéécciiee ddee ccoollaappssoo ffííssiiccoo ee mmeennttaall qquuee
ppooddee sseerr ccoonnssiiddeerraaddoo qquuaaddrroo ddee
eemmeerrggêênncciiaa mmééddiiccaa oouu ppssiiccoollóóggiiccaa..

107. TTrraattaammeennttooss ppoossssíívveeiiss
CCoommoo aa ggrraannddee mmaaiioorriiaa ddooss ccaassooss ddee aaddooeecciimmeennttoo
ppssiiccoollóóggiiccoo ccoomm ccoonnsseeqquuêênncciiaass ddee ssoommaattiizzaaççããoo,, oo
ttrraattaammeennttoo ddaa SSíínnddrroommee ddee BBuurrnnoouutt ddeevvee
ccoommpprreeeennddeerr uummaa eessttrraattééggiiaa mmuullttiiddiisscciipplliinnaarr::
ffaarrmmaaccoollóóggiiccoo,, ppssiiccootteerraappêêuuttiiccoo ee mmééddiiccoo.. ÉÉ sseemmpprree
iimmppoorrttaannttee rreessssaallttaarr aa rreelleevvâânncciiaa ddee uumm ddiiaaggnnóóssttiiccoo
rreeaalliizzaaddoo ddee mmaanneeiirraa ccoommppeetteennttee,, ppaarraa qquuee nnããoo ssee
ccoommeettaamm eerrrrooss,, ccoommoo aa ccoonnffuussããoo eennttrree BBuurrnnoouutt ee
DDeepprreessssããoo,, bbaassttaannttee ccoommuumm nnooss eessttáággiiooss iinniicciiaaiiss,,
ppeellaa ssiimmiillaarriiddaaddee ddee ssiinnttoommaass..

108. UUssoo ddee mmeeddiiccaammeennttooss ee
AAccoommppaannhhaammeennttoo ppssiiccoollóóggiiccoo
CCoomm rreellaaççããoo aaoo uussoo ddee mmeeddiiccaammeennttooss,, oo ttrraattaammeennttoo
nnoorrmmaallmmeennttee aassssoocciiaa--ssee aa aannttiiddeepprreessssiivvooss ee
aannssiioollííttiiccooss.. EEssttee ttrraattaammeennttoo ddeevvee eessttaarr vviinnccuullaaddoo aaoo
aaccoommppaannhhaammeennttoo ppssiiccoollóóggiiccoo,, qquuee ppootteenncciiaalliizzaa ooss
eeffeeiittooss ddoo uussoo ddee mmeeddiiccaammeennttooss aattrraavvééss ddaa
rreessssiiggnniiffiiccaaççããoo ee ddaa rreettoommaaddaa ddooss sseennttiiddooss ddaa
hhiissttóórriiaa ddee vviiddaa ddoo ssuujjeeiittoo.. AAlléémm ddeesssseess,, oo
aaccoommppaannhhaammeennttoo mmééddiiccoo ee aa aalltteerraaççããoo ddee hháábbiittooss
ssããoo ddiimmeennssõõeess iimmppoorrttaanntteess.. OO eennccaammiinnhhaammeennttoo
ppaarraa nnoovvaass pprrááttiiccaass ccoottiiddiiaannaass ccoommoo eexxeerrccíícciiooss
ffííssiiccooss ee ddee rreellaaxxaammeennttoo éé ddee eexxttrreemmaa iimmppoorrttâânncciiaa..

109. CCoommuunniiccaaççããoo OOrrggaanniizzaacciioonnaall

110. CCoommuunniiccaaççããoo oorrggaanniizzaacciioonnaall
Segundo Fernando Rebouças (2013), é
o processo comunicacional ligado à
cultura e informações inerentes a um
ambiente empresarial e guiada por
objetivos gerenciais.
A sociedade em seu todo é mantida por
ferramentas tecnológicas e métodos de
comunicação que interconectam cada
segmento e setor mercadológico e
social.

111. CCoonncceeiittoo ddee CCoommuunniiccaaççããoo
 A comunicação humana é um processo que envolve a
troca de informações, e utiliza os sistemas simbólicos como
suporte para este fim. Estão envolvidos neste processo
uma infinidade de maneiras de se comunicar: duas pessoas
tendo uma conversa face a face, ou através de gestos com
as mãos, mensagens enviadas utilizando a rede global de
telecomunicações, a fala, a escrita que permitem interagir
com as outras pessoas e efetuar algum tipo de troca
informacional.
 No processo de comunicação em que está envolvido algum
tipo de aparato técnico que intermedia os locutores, diz-se
que há uma comunicação mediada.

112. SSeemmiióóttiiccaa
 O estudo da Comunicação é amplo e sua aplicação é ainda
maior. Para a Semiótica, o ato de comunicar é a
materialização do pensamento/sentimento
em signos/símbolos conhecidos pelas partes envolvidas. Estes
signos/símbolos são então transmitidos e reinterpretadas pelo
receptor.
 Hoje, é interessante pensar também em novos processos de
comunicação, que englobam as redes colaborativas e os
sistemas híbridos, que combinam comunicação de massa e
comunicação pessoal e comunicação horizontal. O
termo comunicação também é usado no sentido de
transportes (por exemplo, a comunicação entre duas cidades
através de trens).

113. CCoommppoonneenntteess ddaa CCoommuunniiccaaççããoo
 Os componentes da comunicação são:
n O emissor,
n O receptor,
n A mensagem,
n O canal de propagação (voz, etc.)
n O meio de comunicação (telefone, etc.)
n A resposta (feedback)
n O ambiente onde o processo comunicativo se realiza.
Com relação ao ambiente, o processo comunicacional sofre
interferência do ruído, da interpretação e da compreensão da
mensagem está subordinada ao repertório.
1. Quanto à forma, a Comunicação pode ser comunicação verbal,
não-verbal e mediada.

114. CCaammppooss ddaa CCoommuunniiccaaççããoo
 A comunicação humana desenvolve-se em diversos campos de
diferentes naturezas, dos quais podemos destacar dois pontos
distintos:
1. A comunicação em pequena escala, e
2. A comunicação em larga escala ou comunicação de "massa".
Em ambos os casos, o ser humano passou a utilizar utensílios que
passaram a auxiliar e a potencializar o processo de produção, envio e
recepção das mensagens. A tecnologia passou a fazer parte da
comunicação humana, assim como, passou a participar da maioria das
atividades desenvolvidas pela humanidade ao longo do seu
desenvolvimento.
 A comunicação começou desde a pré-história em que os primeiros
seres humanos começaram por se comunicar através de pinturas
rupestres e de gestos.

115. EEssttuuddooss ssoobbrree ccoommuunniiccaaççããoo
Atualmente os estudos sobre a Comunicação Organizacional se
ampliam e tendem a levar cada vez mais em conta os seguintes
aspectos:
Político-econômico das organizações;
Inserção em contextos micro e macro-sociais;
A existência de novas tecnologias de comunicação;
As novas configurações das relações interpessoais no ambiente
de trabalho (aspectos sociais, culturais e psicológicos).
A comunicação está a serviço de uma organização social e
econômica, às etapas de produção e ao processo de trabalho e
consumo. As novas tecnologias como celular e a internet,
popularizadas a partir da década de 90, têm dinamizado os
relacionamentos organizacionais e comerciais.

116. EExxeeccuuttiivvooss,, ssaabbeemm ccoommuunniiccaarr??
 O maior problema hoje com a comunicação
empresarial é que os executivos, os donos de
empresa, pensam que entendem de comunicação.
 E comunicação é uma área muito especializada, por
conta do momento histórico de crescimento das
forças de produção.
 Na era que se convencionou chamar de pós-modernidade,
as pessoas estão muito atentas aos
discursos produzidos pelas empresas.
 É preciso ter profissionais que entendam de
comunicação, que estudem o assunto. Comunicação
não é para quem quer, é para quem pode trabalhar
com ela.

117. MMuunnddoo GGlloobbaalliizzaaddoo
 Nos dias atuais, essa análise está inserida
num mundo globalizado guiado por
constantes mudanças sociais, políticas e
econômicas regidas pelo nível de acesso
tecnológicos e conhecimento em rede.
 Dentro de uma organização produtiva e
social a grande meta é alcançar uma relação
viável com as transformações econômicas
externas e seus impactos no ambiente
interno da mesma.

118. MMeettaass ee OObbjjeettiivvooss ddaa CCoommuunniiccaaççããoo
Para haver o sucesso organizacional é necessário uma
constante revisão das metas e objetivos de comunicação
organizacional. De maneira prática, a comunicação
organizacional é a expressão e leitura de uma cultura
organizacional referente a elementos externos (sociedade e
mercado) e internos (ambiente laboral e organizacional).
Para tanto, deve-se sempre atualizar e reforçar a imagem
corporativa perante o público, os concorrentes e o mercado.
A democratização dos processos de comunicação (horizontal ou
vertical), é uma das metas importantes para os gestores da
organização. Dessa forma, a ampliação da rede de
comunicação é outra meta fundamental.
Uma terceira meta é a política de investimento.

119. IInnvveessttiimmeennttooss eemm CCoommuunniiccaaççããoo
Empresas que investem em comunicação
organizacional possuem a capacidade de gerar
vantagem competitiva e gestão em fase de crises,
motivando por meio de informações relevantes, a
capacidade de superação de todos os profissionais de
uma empresa.
A comunicação focada no público interno possui um
estilo de informação de sentido mais administrativo e
gerencial, desempenhando funções ligadas ao
planejamento estratégico e pesquisas de opinião.
Investir na imagem da Organização perante o público
externo, é também importante, pois busca a melhoria
do atendimento, a qualidade dos serviços, dos
produtos, etc.

120. BBiibblliiooggrraaffiiaa
CCAAMMAARRGGOO,, DDeenniissee ddee.. PPssiiccoollooggiiaa oorrggaanniizzaacciioonnaall.. FFlloorriiaannóóppoolliiss ::
DDeeppaarrttaammeennttoo ddee CCiiêênncciiaass ddaa AAddmmiinniissttrraaççããoo // UUFFSSCC;; [[BBrraassíílliiaa]]:: CCAAPPEESS ::
UUAABB,, 22000099..
NNUUNNEESS,, PPaauulloo.. CCoonncceeiittoo ddee oorrggaanniizzaaççããoo..
hhttttpp::////wwwwww..nnoottaappoossiittiivvaa..ccoomm//ttrraabb__pprrooffeessssoorreess//tteexxttooss__aappooiioo//ggeessttaaoo//0033ccoonncc__.. DDaattaa ddee PPuubblliiccaaççããoo:: 0011//0011//22000055..
CCHHIIAAVVEENNAATTOO,, II.. RReeccuurrssooss HHuummaannooss.. EEddiittoorraa AAttllaass:: SSããoo PPaauulloo,, 22001100..
CCFFPP –– CCoonnsseellhhoo FFeeddeerraall ddee PPssiiccoollooggiiaa.. RReevviissttaa PPssiiccoollooggiiaa CCiiêênncciiaa ee
PPrrooffiissssããoo.. BBrraassíílliiaa,, DDFF:: aannoo 1199,, vvooll 11,, 11999999..
GGRRIIFFFFIINN,, RR.. WW.. && MMOOOORRHHEEAADD,, GG.. FFuunnddaammeennttooss ddoo ccoommppoorrttaammeennttoo
oorrggaanniizzaacciioonnaall.. SSããoo PPaauulloo:: ÁÁttiiccaa,, 22000066..
SSOOUUZZAA,, VVeerraa LLúúcciiaa ddee.. GGeessttããoo ddoo ddeesseemmppeennhhoo:: jjuullggaammeennttoo oouu ddiiáállooggoo..
RRiioo ddee JJaanneeiirroo:: EEddiittoorraa FFGGVV,, 22000022..
SSPPEECCTTOORR,, PP.. EE.. PPssiiccoollooggiiaa nnaass oorrggaanniizzaaççõõeess.. 22ª EEdd.. SSããoo PPaauulloo:: SSaarraaiivvaa,,
22000055..
ZZAANNEELLLLII,, JJ.. CC..;; BBOORRGGEESS--AANNDDRRAADDEE,, JJ.. EE..;; BBAASSTTOOSS,, AA..VV..BB.. ((OOrrggss..))
PPssiiccoollooggiiaa,, oorrggaanniizzaaççõõeess ee ttrraabbaallhhoo nnoo BBrraassiill.. PPoorrttoo AAlleeggrree:: AArrttiimmeedd,,
22000044..