Valokuvia Helinä Rautavaaran museon kokoelmista taustatiedoin. 1960- ja1970 -lukujen kenttätöissään Brasiliassa Rautavaara tutustui umbanda-uskontoon. Lisää arkistokameroita ks. http://helinamuseo.fi/nayttelytverkossa/arkistokamera/

1. Arkistokamera 2009
Umbanda - Brasilialainen uskonto
© Helinä Rautavaaran museo
www.helinamuseo.fi 2009

2. Helinä Rautavaara Brasiliassa 1963; 1969-71
• Helinä Rautavaara kuvasi arkistokameran kuvat Brasiliaan
suuntautuneilla opintomatkoillaan vuosina 1963-1964 ja 1969-
1971. Näiltä matkoilta syntyi laaja kuvakooste "Sincretismo
afro-brasileiro".
• Rautavaara kirjoitti 60:n konekirjoitussivun esittelyn 416:aan
kuvaan. Niiden kautta hän esitteli tutkimusaineistonsa.
Mittava portugalinkielinen teksti käsittelee Bahían, Río de
Janeiron sekä Koillis-Brasilian kansanelämää ja uskontoja.
• Rautavaara kuvasi näillä matkoillaan värikkäitä candomble-
rituaaleja, capoeiraa, sambaa ja tavallisia kadun ihmisiä.
"Sincretismo afro-brasileiro" näyttely oli lyhyenä versiona
esillä Suomessa vuonna 1984. Se on ollut pohjana monille
Rautavaaran myöhemmille näyttelyille ja esitelmille.

3. Umbanda: brasilialainen uskonto
• Helinä Rautavaaran ottamassa
kuvassa on caboclo Pedra Preta ja
cabocla Iracema umbanda-
seremoniassa Rio de Janeirossa 1960-
luvulla. Caboclot ovat edesmenneiden
intiaanien henkiä, joiden uskotaan
eläneen Amazonian alueella ennen
eurooppalaisten tuloa. Heitä pidetään
tietäjinä ja viisaina parantajina.
Caboclojen asuinsijaksi mielletään
myyttinen Jurema, josta he saapuvat
ihmisten keskuuteen
umbandarituaalissa.

4. Umbandarituaali
• Umbandatemppelin julkinen tila on tavallisesti jaettu
kahtia. Tilan halkaisee penkkirivistöjen keskellä
kulkeva käytävä, joka johtaa alttarialueelle. Alttarille
on sijoitettu useita pyhimyspatsaita ja risti. Oven
suussa sisään tulijat riisuvat kenkänsä. Alttarilla on
pyhimysten lisäksi myös muita hahmoja: intiaaneja ja
tummaihoisia miehiä, naisia ja lapsia esittäviä
patsaita.
• Yksi toisensa jälkeen, umbandan henget laskeutuvat
temppeliväen keskuuteen ottaen haltuunsa ihmisen
ruumiin laulujen, atabaque-rumpujen ja taputusten
tahdissa. Henget puetaan ja heitä tervehditään
asianmukaisella tavalla.
• Henget selvittävät apua etsimään tulleiden ihmisten
ongelmien syitä ja antavat neuvoja niiden
ratkaisemiseksi. Kiitokseksi heille tarjotaan kukkia,
makeisia ja hedelmiä.

5. Umbandan kolmiosainen todellisuus
Umbandan teologiassa todellisuus on kolmiosainen
kokonaisuus. Ylintä kerrosta, astraalitodellisuutta
asuttavat lukuisat olennot, joista kehittyneimpiä
ovat orixá-pyhimykset. Heillä katsotaan olevan
sekä katolilaisten pyhimysten että afrikkalaisten
orixá-jumaluuksien ominaisuuksia.
Astraalitodellisuudessa asuu myös muita
henkiolentoja, kuten edesmenneiden intiaanien ja
afrikkalaisten orjien henkiä. Keskimmäinen
todellisuuden kerros on maa. Maata asuttavat
ihmisten lisäksi monet henget, joiden kanssa
kommunikoidaan umbandarituaalien avulla. Alin
kerrostuma on exúiden, kehittymättöminä ja joskus
myös haitallisina pidettyjen henkien asuinsija.
Candombléssa, jossa jorubakulttuurin vaikutus on
ilmeisempää kuin bantuvaikutteiden dominomassa
umbandassa, exuita ei palvota temppeleissä sisällä.

6. Preto velhot
Preto velhot ovat siirtomaa-ajalla
eläneiden mies- ja naisorjien henkiä.
Heidät mielletään hyväntahtoisiksi ja
avuliaiksi neuvonantajiksi. Heitä
puhutellaan tuttavallisesti vanhempina,
isovanhempina, täteinä ja setinä. Preto
velhot asuvat myyttisessä Aruandassa,
joka yhdistetään nykyisen Angolan
Luandaan. Luandassa oli orjakaupan
aikaan yksi Afrikan suurimmista
orjasatamista. Kuvassa isä Joaquim ja
täti Maria.

7. Puhdistautumista ja apuvunpyyntöjä
• Exút vierailevat maassa aiheuttamassa
ihmisille vahinkoa ja hankaluuksia,
mutta heiltä pyydetään myös apua.
Monissa umbandatemppeleissä exúille
järjestetään omia rituaaleja. Umbandan
kolmiosaisen todellisuuden yläpuolella
vaikuttaa luojajumala, joka yhdistetään
niin kristilliseen Jeesukseen, jorubojen
Orixá-Oxalán, kuin bantujen Zambíhin.
Orjakaupan seurauksena Atlantin yli
Brasiliaan kulkeutuneilla
bantukansojen uskonnollisilla piirteillä
katsotaan olevan umbandassa
erityisasema.

8. Umbandan monet kasvot
• Rio de Janeirosta alkunsa saanut umbanda levisi
nopeasti laajalle alueelle koko Brasiliaan ja on
sulautunut osaksi eri alueiden paikallista
uskomusmaailmaa. Toisissa temppeleissä katoliset
pyhimykset ovat keskeisiä, toisissa painotetaan
umbandan afrikkalaisia juuria, kolmansissa taas
alkuperäiskansojen uskonnolliset elementit saavat
muita enemmän huomiota osakseen.
• Umbandan avoimuus auttoi uskonnon leviämisessä
1900-luvun Brasiliassa. 1960-luvulle tultaessa maa
ajautui sosiaaliseen, poliittiseen ja taloudelliseen
kriisiin, joka romutti kansallisromanttisen illuusion
onnellisesta mestitsikansasta. Yhtenäisen kulttuuri-
identiteetin rakentamisen sijaan alettiin
peräänkuuluttaa kysymyksiä rodullisesta ja
sosiaalisesta eriarvoisuudesta.

9. Umbandan monet kasvot, jatkuu...
• Rasismin huomattiin jatkuvan brasilialaisessa
yhteiskunnassa, ja monet mustat umbandistat
hakeutuivat ”turvaan”candombléhen lähemmäs
afrikkalaisia juuriaan. Umbandan kritisoijat näkivät
sen teologian hyväosaisten valkoisten rasistisena
yrityksenä alistaa afrikkalaisperäistä kansanosaa.
• Nykyään monet entiset afrobrasilialaisten
uskontojen kannattajat ovat luopuneet
suojelijahengistään helluntaikirkoissa pidettävissä
paholaisen karkotukseen erikoistuneissa
jumalalanpalveluksissa. Umbandan henget ovat
helluntailaisten maailmankuvassa paholaisen
ilmentymiä, jotka estävät brasilialaisia
saavuttamasta menestystä, terveyttä ja turvaa Helinä Rautavaara karnevaalitanssijan
postmodernissa, globalisoituvassa ja seurassa. Rio de Janeiro, helmikuu 1963
markkinatalouden säätelemässä yhteiskunnassa.

10. Umbanda - peilikuva brasilialaisesta
yhteiskunnasta
• Umbandan sanotaan syntyneen Brasiliassa 1900-luvun alussa. Tuolloin Brasilian itsenäistymisestä (1922)
oli kulunut liki sata vuotta. Maahan oli asettunut asumaan Amerikan alkuperäiskansojen lisäksi ihmisiä niin
Afrikasta, Euroopasta kuin Aasiastakin. 1900-luvulle tultaessa brasilialaisessa yhteiskunnassa kyti kasvava
tarve kansallisen identiteetin uudelleen määrittelylle. Jako valkoisiin isäntiin ja mustiin orjiin ei enää
kelvannut. Uudet sukupolvet olivat rikkoneet vanhat etniset ja kulttuuriset rajat ja synnyttäneet uuden
ainutlaatuisen kulttuurin ja kansan. Monet yhteiskunnalliset vaikuttajat osallistuivat brasilialaisuuden
rakentamiseen, ja uuden mestitsi-identiteetin kansallisromanttinen kaiku kuului myös maan uskonnolliselle
kentälle. Kulttuurin ja kansallisen identiteetin määrittelyprosessissa huomioitiin alkuperäiskansojen ja
afrikkalaisen perinteen merkitys aikaisempaa positiivisemmalla tavalla.
• Umbandan tehtäväksi tuli osaltaan yhdistää uskontomuotoja eri kulttuureista Brasilian kansalle parhaiten
sopivalla tavalla. Viime vuosisadalla Brasiliassa suurta suosiota saavuttanut moni-ilmeinen uskonto on
heijastus 1900-luvun alun brasilialaisesta yhteiskunnasta. Teologiansa puolesta se ilmentää aikansa
valkoisen keskiluokan maailmankuvaa, kun taas uskonharjoituksessa korostuvat afrikkalaisten uskontojen
piirteet
• Lisätietoa, ks. http://eleonorariviello.wordpress.com/

11. Arkistokamera 2009, tekijät ja lähteet:
• tekstit: Eleonora Riviello, Fil.yo. harjoittelija
• editointi: Katri Hirvonen-Nurmi, museoamanuenssi
Lähteet:
• Helinä Rautavaaran museon valokuvakokoelma
• Helinä Rautavaaramuseon diakokoelma
• Helinä Rautavaaran museon arkisto
• Brown, Diana DeG. Umbanda: Religion and Politics in Urban Brazil (1986) UMI
Research Press. Michigan.
• Prandi, Reginaldo (org.) Encantaria Brasileira: O Livro dos Mestres, Caboclos e
Encantados (2001) Pallas, Rio de Janeiro.