2. Rakennusten merkitys ilmastolle
Rakennukset kuluttavat 40 %
kaikesta energiasta
Muodostavat 25 % päästöistä
Rakennuksilla pitkä käyttöikä
Nyt tehdyt ratkaisut sitovat päästöjä ja
luonnonvarojen kulutusta kauas
tulevaisuuteen
Muutoksella kiire!
9. Huolestuttavia trendejä
Kotitalouksien ja palveluiden
sähkönkulutus kasvaa yli 2 %
vuodessa, Ruotsissa laskenut 2 %
vuodessa
– Vastaa puolesta sähkönkulutuksen
kasvusta
Helsinki Euroopan löyhimmin
rakennettu suuri kaupunki
10. Suuret rakennusfirmat
YIT, Lemminkäinen, Skanska…
Rakentavat lähes poikkeuksetta
minimitason mukaan eli energiaa
tuhlaavasti
– Vain ikkunat tapauskohtaisesti parempia
Skanskalla tavoitteet energian
kulutukselle
Suuret sijoittajat (ATT, VVO…) alkaneet
kiinnittää huomiota, ei näy vielä
rakennusliikkeiden mukaan kentällä
12. Matalaenergiatalo ei myy?
Mm. Jukka-talolla, Kastellilla ja Planialla
tarjolla vähemmän kuluttavia taloja
– Jukka-talo nousee parhaaksi
Halukkuus maksaa pieni lisähinta
energiatehokkuudesta vähäistä:
markkinaosuus muutamia prosentteja
– Tuijotetaan vain ostohintaa, lainanantajat
eivät huomioi
– Välittäjät eivät voi ulosmitata
energiaparannusten kustannuksia
25. Kolme skenaariota
1) Nykykehitys jatkuu
2) Varovainen säästö
3) Optimaalinen säästö
26. 1) Nykykehitys jatkuu
Rakentamismääräyksiä kiristetään
vain rakennusyhtiöiden
vapaaehtoisten parannusten tahdissa
Energiatodistus ei ohjaa
matalaenergiarakentamiseen
Energia-avustuksia riittää rajoitetusti
energiatehokkuuden parantamiseen
– Korjausrakentamista paljon, mutta
säästöt pieniä
36. Johtopäätökset
Rakennusten energiankulutus
voidaan puolittaa ja päästöt saada
lähelle nollaa 30 vuodessa
Matalaenergiarakentaminen ei
toteudu vapaaehtoisuudella, esteet
liian suuria
Valtion voimakas ohjaus olisi
ilmaston, asunnon ostajien ja
rakennusalan etu