enfermedad de parkinson

1. EENNFFEERRMMEEDDAADD
DDEE PPAARRKKIINNSSOONN
Rehabilitación

2. 11 ddee aabbrriill:: DDííaa MMuunnddiiaall ddeell
PPaarrkkiinnssoonn
JJaammeess PPaarrkkiinnssoonn
11881177

3. ¿QUÉ ES LA ENFERMEDAD DDEE PPAARRKKIINNSSOONN??
EEss uunnaa eennffeerrmmeeddaadd ccrróónniiccaa, pprrooggrreessiivvaa yy
ddeeggeenneerraattiivvaa ddeell SSNNCC, ddeebbiiddoo aa llaa ffaallttaa ddee uunnaa
ssuussttaanncciiaa llllaammaaddaa ddooppaammiinnaa eenn eell ttrroonnccoo
cceerreebbrraall..
CCoonnssiissttee eenn uunn ddeessoorrddeenn ccrróónniiccoo yy
ddeeggeenneerraattiivvoo ddee uunnaa ddee llaass ppaarrtteess ddeell cceerreebbrroo
qquuee ccoonnttrroollaa eell ssiisstteemmaa mmoottoorr yy ssee mmaanniiffiieessttaa
ccoonn uunnaa ppéérrddiiddaa pprrooggrreessiivvaa ddee llaa ccaappaacciiddaadd
ddee ccoooorrddiinnaarr llooss mmoovviimmiieennttooss..

4. EEPPIIDDEEMMIIOOLLOOGGÍÍAA
EEll eessttiimmaaddoo eenn CCuubbaa, aauunnqquuee nnoo eexxiissttee eessttuuddiiooss
eeppiiddeemmiioollóóggiiccooss ssoobbrree eell ccoommppoorrttaammiieennttoo ddee llaa
eennffeerrmmeeddaadd, eess qquuee eexxiisstteenn mmááss ddee vveeiinnttee mmiill
ssuujjeettooss ppaarrkkiinnssoonniiaannooss yy eessaa cciiffrraa aauummeennttaa aa mmááss
ddee ttrreeiinnttaa mmiill eenn llooss pprróóxxiimmooss vveeiinnttiicciinnccoo aaññooss,
ccoonnssiiddeerraaddoo llaass ttaazzaa ddee eennvveejjeecciimmiieennttoo
ppoobbllaacciioonnaall eenn CCuubbaa qquuee ppaarraa eell aaññoo 22002255
pprroonnoossttiiccaa mmááss ddee uunn 2200%% ddee ppoobbllaacciióónn mmaayyoorr ddee
sseesseennttaa aaññooss..
EEnn AAmméérriiccaa LLaattiinnaa eell eessttiimmaaddoo eess
aapprrooxxiimmaaddaammeennttee mmááss ddee uunn mmiillllóónn ddee
ppaarrqquuiinnssoonniiaannooss..

5. SSÍÍNNTTOOMMAASS CCAARRDDIINNAALLEESS DDEE LLAA
EENNFFEERRMMEEDDAADD DDEE PPAARRKKIINNSSOONN
 TTeemmbblloorr
 RRiiggiiddeezz
 HHiippoocciinneessiiaa
 Brraaddiicciinneessiiaa
 PPéérrddiiddaa ddee rreefflleejjooss ppoossttuurraalleess

6. SSÍÍNNTTOOMMAASS SSEECCUUNNDDAARRIIOOSS DDEE LLAA
EENNFFEERRMMEEDDAADD DDEE PPAARRKKIINNSSOONN
Depresión
Disfagia
Trastornos del Lenguaje
Problemas Urinarios
Estreñimiento
Trastornos del Sueño
Hipomimia
Acinesia

7. DDIIAAGGNNÓÓSSTTIICCOO
 FFuunnddaammeennttaallmmeennttee CCllíínniiccoo
 AA ppaarrttiirr ddee SSíínnttoommaass
PPaarraa ccoonnffiirrmmaarr eell DDiiaaggnnóóssttiiccoo::
 TToommooggrraaffííaa AAxxiiaall CCoommppuutteerriizzaaddaa ((TTAACC))
 EExxáámmeenneess ddee llooss RReefflleejjooss
MMééttooddoo mmááss iimmppoorrttaannttee::
OOBSSEERRVVAACCIIÓÓNN

8. TTRRAATTAAMMIIEENNTTOO
Médico
Quirúrgico
Rehabilitatorio
EEnnccaammiinnaaddoo aa::
 RReedduucciirr llaa vveelloocciiddaadd ddee pprrooggrreessiióónn ddee llaa
eennffeerrmmeeddaadd
 CCoonnttrroollaarr llooss ssíínnttoommaass yy llooss eeffeeccttooss sseeccuunnddaarriiooss
ddeerriivvaaddooss ddee llooss ffáárrmmaaccooss qquuee ssee uussaann ppaarraa
ccoommbbaattiirrllaa..

9. TTRRAATTAAMMIIEENNTTOO MMÉÉDDIICCOO
DDeeppeennddee ddee::
 EEddaadd
 GGrraaddoo ddee aaffeeccttaacciióónn ffuunncciioonnaall
 AAccttiivviiddaaddeess ppaarrttiiccuullaarreess aa llaass qquuee ssee
ddeeddiiccaa
 CCoommpplliiccaacciioonneess ddeerriivvaaddaass ddeell
ttrraattaammiieennttoo qquuee vvaayyaann aappaarreecciieennddoo aa
mmeeddiiddaa qquuee llaa eennffeerrmmeeddaadd aavvaannzzaa..

10. TTRRAATTAAMMIIEENNTTOO QQUUIIRRÚÚRRGGIICCOO
EExxiisstteenn ttrreess ttééccnniiccaass qquuiirrúúrrggiiccaass ppaarraa eell
ttrraattaammiieennttoo ddee llaa EEnnffeerrmmeeddaadd ddeell PPaarrkkiinnssoonn::
 TTrraannssppllaanntteess ddee ccéélluullaass mmaaddrreess
((pplluurriippootteenncciiaalleess))
 LLeessiioonneess cceerreebbrraalleess
PPaalliiddoottoommííaass
TTaallaammoottoommííaass
 EEssttiimmuullaacciióónn cceerreebbrraall pprrooffuunnddaa
((DDeeeepp BBrraaiinn SSttiimmuullaattiioonn))..

11. TTRRAATTAAMMIIEENNTTOO RREEHHAABBIILLIITTAATTOORRIIOO
LLooss eejjeerrcciicciiooss ffííssiiccooss ssoonn
bbáássiiccooss ppaarraa llooss
ppaacciieenntteess ccoonn
EEnnffeerrmmeeddaadd ddee PPaarrkkiinnssoonn

12. TTRRAATTAAMMIIEENNTTOO RREEHHAABBIILLIITTAATTOORRIIOO
¿QQuuéé ppooddeemmooss rreehhaabbiilliittaarr??
 EEll LLeenngguuaajjee (( llaa vvoozz yy aarrttiiccuullaacciióónn ddee llaass
ppaallaabbrraass ))
 EEssccrriittuurraa yy oottrraass aaccttiivviiddaaddeess ddee llaa vviiddaa
ccoottiiddiiaannaa ((uuttiilliizzaacciióónn ddee ccuubbiieerrttooss,, vveessttiirrssee,,
dduucchhaarrssee......))..
 CCaammiinnaarr,, ccaaííddaass,, eessttaabbiilliiddaadd..
 EExxtteennssiióónn ddee ccuueelllloo yy eexxttrreemmiiddaaddeess..
 DDoolloorreess lluummbbaarreess yy aarrttiiccuullaarreess..
 RRiiggiiddeezz..

13. TTRRAATTAAMMIIEENNTTOO RREEHHAABBIILLIITTAATTOORRIIOO
PPaarraa ttrraattaarr eessttaa eennffeerrmmeeddaadd,, eess nneecceessaarriioo tteenneerr eenn
ccuueennttaa llaa ccllaassiiffiiccaacciióónn ppoorr eessttaaddiiooss aatteennddiieennddoo aall ggrraaddoo
ddee ssuu eevvoolluucciióónn::
EEssttaa ccllaassiiffiiccaacciióónn ssee eessttaabblleeccee aa ppaarrttiirr ddee llaa EEssccaallaa ddee
HHööeecchh yy YYaahhrr ((11991177)) llaa ccuuaall ppllaanntteeaa::
EEssttaaddiioo 11 ((lleevvee)) :: --SSíínnttoommaass ccaarraacctteerrííssttiiccooss,, ccaammbbiioo eenn llaa
ppoossttuurraa,, aappaarreeccee eell tteemmbblloorr eenn rreeppoossoo,, ssuu iinncciioo ccoommiieennzzaa
ppoorr llaa zzoonnaa ddiissttaall ddee uunn llaaddoo ddeell ccuueerrppoo..
EEssttaaddiioo 22 ((MMooddeerraaddoo)):: AAppaarreeccee llaa hhiippoocciinneessiiaa ccoonn
mmoovviimmiieennttooss mmuucchhoo mmááss lleennttooss,, ppaarrppaaddeeooss,, ggeessttooss
eexxpprreessiivvooss ccoonn mmaannooss,, ssee vveenn ddiissmmiinnuuiiddooss llooss
mmoovviimmiieennttooss ddee aajjuussttee ppoossttuurraall..

14. TTRRAATTAAMMIIEENNTTOO RREEHHAABBIILLIITTAATTOORRIIOO
Estadio 33 ((mmooddeerraaddoo sseevveerroo)):: --MMoovviimmiieennttooss mmááss lleennttooss eenn
ggeenneerraall yy ddiissmmiinnuucciióónn ddee llaa aaccttiivviiddaadd mmoottoorraa,, ccoonn ffrreeccuueenncciiaa
hhaayy ddiiffiiccuullttaadd oo ddeemmoorraa ppaarraa iinniicciiaarr llooss mmoovviimmiieennttooss..
EEssttaaddiioo 44 ((SSeevveerroo)):: -- HHaayy ssiiggnniiffiiccaattiivvaa iinnccaappaacciiddaadd oo
iinnvvaalliiddiissmmoo,, nnoo eess ccaappaazz ddee vviirraarrssee ssoolloo,, nnoo hhaayy iinnccrreemmeennttoo
ddeell tteemmbblloorr;; ssiinn eemmbbaarrggoo llaa rriiggiiddeezz yy llaa hhiippoocciinneessiiaa aauummeennttaa
ccoonnssiiddeerraabblleemmeennttee..
EEssttaaddiioo 55 ((IInnvvaalliiddiissmmoo ttoottaall)):: --SSii llooggrraa ssoobbrreevviivviirr lloo ssuuffiicciieennttee
lllleeggaa aa aallccaannzzaarr eell eessttaaddiioo ddee ccoommpplleettoo iinnvvaalliiddiissmmoo,, ssee
mmaannttiieennee ccoonnffiinnaaddoo aa llaa ccaammaa oo ssiillllaa ccoonn uunnaa sseevveerraa
hhiippoocciinneessiiaa yy rriiggiiddeezz

15. TTRRAATTAAMMIIEENNTTOO RREEHHAABBIILLIITTAATTOORRIIOO
PPRROOGGRRAAMMAA DDEE RREEHHAABBIILLIITTAACCIIOONN FFIISSIICCAA::
OOBBJJEETTIIVVOOSS GGEENNEERRAALLEESS::
11.. PPrreevveenniirr eell ddeessaarrrroolllloo ddee lliimmiittaacciioonneess oosstteeooaarrttiiccuullaarreess yy
ccoommpplliiccaacciioonneess rreessppiirraattoorriiaass eevvoolluuttiivvaass
22.. IInnccrreemmeennttaarr llaass ccaappaacciiddaaddeess ffííssiiccaass ggeenneerraalleess yy llaa ccaappaacciiddaadd
ffuunncciioonnaall ddee llaa mmaarrcchhaa ddee llooss ppaacciieenntteess
3.. CCoorrrreeggiirr oo ccoommppeennssaarr llaass lliimmiittaacciioonneess mmoottoorraass rreellaacciioonnaaddaass aa
ttrraassttoorrnnooss ddee ppoossttuurraass ,, eeqquuiilliibbrriioo yy mmaarrcchhaa

16. TTRRAATTAAMMIIEENNTTOO RREEHHAABBIILLIITTAATTOORRIIOO
OOBBJJEETTIIVVOOSS EESSPPEECCÌÌFFIICCOOSS
 AAuummeennttaarr,, eenn ffoorrmmaa ggeenneerraall,, llaa aammpplliittuudd
aarrttiiccuullaarr yy llaa fflleexxiibbiilliiddaadd,, eessppeecciiaallmmeennttee eenn llooss
mmiieemmbbrrooss aaffeeccttooss..
 IInnccrreemmeennttaarr llaa mmoovviilliiddaadd ttoorráácciiccaa yy llaa ffuunncciióónn
rreessppiirraattoorriiaa..
 FFoorrttaalleecceerr llaa mmuussccuullaattuurraa qquuee iinncciiddee eenn llaa
mmeeccáánniiccaa rreessppiirraattoorriiaa..
 AAuummeennttaarr llaa rreessiisstteenncciiaa ggeenneerraall ddeell ppaacciieennttee yy
mmeejjoorraarr llaa ccaappaacciiddaadd ddee rreessppuueessttaa aall eejjeerrcciicciioo..

17. TTRRAATTAAMMIIEENNTTOO RREEHHAABBIILLIITTAATTOORRIIOO
OOBBJJEETTIIVVOOSS EESSPPEECCÌÌFFIICCOOSS ((CCoonntt..))
 EEvviittaarr oo ccoorrrreeggiirr llaass rreettrraacccciioonneess tteennddiinnoossaass yy
ddeeffoorrmmiiddaaddeess ppoossttuurraalleess qquuee eessttéénn aassoocciiaaddaass..
 MMeejjoorraarr eell eeqquuiilliibbrriioo,, llaa ccoooorrddiinnaacciióónn yy eell rriittmmoo
ddeell mmoovviimmiieennttoo aassoocciiaaddoo aa llaa llooccoommoocciióónn..
 RReeeedduuccaarr llooss ppaattrroonneess ddee llaa mmaarrcchhaa yy llooss ggiirrooss..
 CCoonnttrriibbuuiirr aall mmeejjoorraammiieennttoo ddee llooss rreefflleejjooss
ppoossttuurraalleess..
 CCoonnttrriibbuuiirr aa llaa eelliimmiinnaacciióónn ddee llooss bbllooqquueeooss ddee llaa
mmaarrcchhaa..
 IInnccrreemmeennttaarr llaa ccaappaacciiddaadd ggeenneerraall ddee llaa mmaarrcchhaa..

18. TTRRAATTAAMMIIEENNTTOO RREEHHAABBIILLIITTAATTOORRIIOO
ETAPAS DEL PROGRAMA DE REHABILITACION FISICA:
I ETAPA
Etapa de acondicionamiento general
II ETAPA:
Etapa de acondicionamiento específico
III ETAPA:
Etapa Prefuncional
IV ETAPA
Funcional

19. TTRRAATTAAMMIIEENNTTOO RREEHHAABBIILLIITTAATTOORRIIOO
I ETAPA Etapa de acondicionamiento general
Objetivos específicos:
1. Influir de manera positiva, sobre la rigidez y la
hipocinesia para mejorar la amplitud articular y la
flexibilidad músculo - ligamentosa.
2. Mejorar la fuerza muscular, la función respiratoria y
la resistencia general del paciente.

20. TTRRAATTAAMMIIEENNTTOO RREEHHAABBIILLIITTAATTOORRIIOO
LLooss eejjeerrcciicciiooss
ddeebbeenn sseerr aammpplliiooss,,
rrííttmmiiccooss,, rreeppeettiiddooss
yy ccoonnjjuuggaaddooss..

21. TTRRAATTAAMMIIEENNTTOO RREEHHAABBIILLIITTAATTOORRIIOO
• CCoonn vvoozz ddee mmaannddoo
yy eennéérrggiiccooss..
• DDeebbeenn mmaanntteenneerrssee
aa lloo llaarrggoo ddee ttooddaa llaa
vviiddaa..

22. TTRRAATTAAMMIIEENNTTOO RREEHHAABBIILLIITTAATTOORRIIOO
EEJJEERRCCIICCIIOOSS RREESSPPIIRRAATTOORRIIOOSS
 EExxpplliiccaarr yy ddeemmoossttrraarr llaa mmeeccáánniiccaa rreessppiirraattoorriiaa
IInnssppiirraarr eell aaiirree pprrooffuunnddoo ppoorr llaa nnaarriizz yy eexxppuullssaarrlloo lleennttoo ppoorr
llaa bbooccaa..
IIddeemm ppeerroo ccoonn eelleevvaacciióónn llaatteerraall ddee bbrraazzooss..
IIddeemm ccoonn eexxtteennssiióónn yy fflleexxiióónn ddeell ccuueelllloo..
SSooppllaarr uunn gglloobboo..
SSooppllaarr uunnaa vveellaa eenncceennddiiddaa oo uunnaa ppeelloottaa ppiinngg--ppoonngg aa uunnaa
ddiissttaanncciiaa..
IIddeemm aa ttrraavvééss ddee uunn ttuubboo..
SSooppllaarr uunnaa mmoottaa ddee aallggooddóónn..

23. TTRRAATTAAMMIIEENNTTOO RREEHHAABBIILLIITTAATTOORRIIOO
 EEJJEERRCCIICCIIOOSS PPAARRAA LLAA DDIISSMMIINNUUCCIIOONN
DDEE LLAA RRIIGGIIDDEEZZ
 EEJJEERRCCIICCIIOOSS PPAARRAA MMEEJJOORRAARR LLAA
AAMMPPLLIITTUUDD AARRTTIICCUULLAARR
 EEJJEERRCCIICCIIOOSS DDEE FFOORRTTAALLEECCIIMMIIEENNTTOO

24. TTRRAATTAAMMIIEENNTTOO RREEHHAABBIILLIITTAATTOORRIIOO
II ETAPA: Etapa de acondicionamiento específico
Objetivos específicos:
 Continuar el desarrollo de los objetivos de la
etapa anterior.
 Incidir en el mejoramiento de los problemas
posturales.
 Mejorar el equilibrio y la coordinación.
 Reeducar los patrones de la marcha.

25. TTRRAATTAAMMIIEENNTTOO RREEHHAABBIILLIITTAATTOORRIIOO
Actividades necesarias para darle cumplimiento a los
objetivos de la etapa:
Tareas fundamentales para el trabajo de los
problemas posturales:
 Conciencia propioceptiva de la postura correcta
(explicación y demostración).
 Trabajo frente al espejo ,corrección de la postura,
(sedestación y bipedestación).
 Gimnasia correctiva.

26. TTRRAATTAAMMIIEENNTTOO RREEHHAABBIILLIITTAATTOORRIIOO
EEJJEERRCCIICCIIOOSS DDEE EEQQUUIILLIIBBRRIIOO
 TTrraabbaajjoo eenn eell ccoollcchhóónn
 TTrraabbaajjoo eenn llaa ttaabbllaa ddee eeqquuiilliibbrriioo
 VVaarriiaanntteess ddee eejjeerrcciicciiooss
EEJJEERRCCIICCIIOOSS DDEE CCOOOORRDDIINNAACCIIOONN
 TTrraabbaajjoo eenn eell ccoollcchhóónn
 TTrraabbaajjoo eenn sseeddeessttaacciióónn
 TTrraabbaajjoo eenn bbiippeeddeessttaacciióónn
 VVaarriiaannttee ccoonn bbaassttóónn
EEJJEERRCCIICCIIOOSS PPAARRAA RREEEEDDUUCCAARR LLOOSS PPAATTRROONNEESS DDEE LLAA
MMAARRCCHHAA
EExxpplliiccaarr yy ddeemmoossttrraarr llaass ccaarraacctteerrííssttiiccaass ddee llaa mmaarrcchhaa nnoorrmmaall..

27. TTRRAATTAAMMIIEENNTTOO RREEHHAABBIILLIITTAATTOORRIIOO
III ETAPA: Etapa Prefuncional
OObbjjeettiivvooss eessppeeccííffiiccooss::
 CCoonnttiinnuuaarr eejjeerrcciittaannddoo llaass aaccttiivviiddaaddeess ddee llaa eettaappaa aanntteerriioorr..
 TTrraabbaajjaarr eenn eell eeqquuiilliibbrriioo yy llaa ccoooorrddiinnaacciióónn ddee ffoorrmmaa
ddiinnáámmiiccaa..
 EEnnttrreennaammiieennttoo ddee llooss ppaattrroonneess ddee llaa mmaarrcchhaa ccoonn ppoossttuurraa
aaddeeccuuaaddaa..
 EEnnttrreennaarr llooss ggiirrooss yy eejjeerrcciittaarr eell rriittmmoo ddee llooss mmoovviimmiieennttooss..
 CCoonnttrriibbuuiirr aall mmeejjoorraammiieennttoo ddee llooss rreefflleejjooss ppoossttuurraalleess..
 TTrraabbaajjaarr ppaarraa eelliimmiinnaarr llooss bbllooqquueeooss ddee llaa mmaarrcchhaa..

28. TTRRAATTAAMMIIEENNTTOO RREEHHAABBIILLIITTAATTOORRIIOO
AAccttiivviiddaaddeess nneecceessaarriiaass ppaarraa ddaarrllee ccuummpplliimmiieennttoo aa llooss oobbjjeettiivvooss ddee llaa
eettaappaa::
 EEJJEERRCCIICCIIOOSS DDEE EEQQUUIILLIIBBRRIIOO DDIINNÁÁMMIICCOO..
 EEJJEERRCCIICCIIOOSS DDEE CCOOOORRDDIINNAACCIIOONN EENN LLAA MMAARRCCHHAA..
 EEJJEERRCCIICCIIOOSS DDEE GGIIRROOSS EENN LLAA MMAARRCCHHAA..
 EEJJEERRCCIICCIIOOSS PPAARRAA RREESSCCAATTAARR LLOOSS RREEFFLLEEJJOOSS PPOOSSTTUURRAALLEESS..
 EEJJEERRCCIICCIIOOSS PPAARRAA EELLIIMMIINNAARR LLOOSS BBLLOOQQUUEEOOSS DDEE LLAA MMAARRCCHHAA..

29. TTRRAATTAAMMIIEENNTTOO RREEHHAABBIILLIITTAATTOORRIIOO
IV ETAPA: Funcional
Objetivos específicos:
 Integración de todos los elementos reeducativo
para las habilidades motrices utilitarias.
 Lograr que el paciente alcance las mejores
capacidades posibles que le permitan reintegrarse a
las actividades sociales cotidianas.
 Perfeccionar el equilibrio, la coordinación, el ritmo,
la marcha y los giros.

30. TTRRAATTAAMMIIEENNTTOO RREEHHAABBIILLIITTAATTOORRIIOO
Actividades necesarias para darle cumplimiento a los objetivos
de la etapa:
ENTRENAMIENTO DE LA MARCHA CON:
Orientación previa a las actividades a realizar.
Colocar obstáculos en línea recta y caminar entre ellos
evitándolos.
Pistas visuales.
Realizar un circuito de trabajo que presente: terrenos
irregulares, con dificultades, cambio de dirección, sobrepasando
obstáculos, ascender y descender escaleras, espacios reducidos.
Caminar distancias con cambio de velocidad(lento-rápido-lento).
Caminar con bastones en parejas.
Caminar y correr.

31. TTRRAATTAAMMIIEENNTTOO RREEHHAABBIILLIITTAATTOORRIIOO
IINNTTEEGGRRAARR TTOODDOOSS LLOOSS EELLEEMMEENNTTOOSS
RREEEEDDUUCCAATTIIVVOOSS EENN LLAA MMAARRCCHHAA
CCOOMMOO::
à EEqquuiilliibbrriioo,, ccoooorrddiinnaacciióónn,, eell rriittmmoo yy
llooss ggiirrooss..

32. TTRRAATTAAMMIIEENNTTOO RREEHHAABBIILLIITTAATTOORRIIOO
Se debe intentar conseguir un
abordaje integral del paciente
con Parkinson que abarque el
tratamiento farmacológico, la
fisioterapia y rehabilitación,
los consejos dietéticos, la
terapia ocupacional y la
psicoterapia.

33. CCOONNCCLLUUSSIIÓÓNN
EEll DDiiaaggnnóóssttiiccoo yy TTrraattaammiieennttoo ddee llaa EEnnffeerrmmeeddaadd ddee
PPaarrkkiinnssoonn ttiieennee qquuee sseerr::
 PPRREECCOOZZ
 IINNTTEEGGRRAALL
 AACCTTUUAACCIIÓÓNN DDEE EEQQUUIIPPOO MMUULLTTIIDDIISSCCIIPPLLIINNAARRIIOO
 MMAANNTTEENNEERRSSEE AA LLOO LLAARRGGOO DDEE TTOODDAA LLAA VVIIDDAA
 AAPPOOYYOO FFAAMMIILLIIAARR YY SSOOCCIIAALL