1. Tarvitaanko Suomessa uusia makrovakausvälineitä?
Pitääkö asuntolainasta maksaa vähintään marginaali?
Veli-Matti Mattila
pääekonomisti

2. Tarvitaanko Suomessa uusia
makrovakausvälineitä?

3. finanssiala.fi
Mitä makrovakauspolitiikalla tarkoitetaan?
• Mikrovakauspolitiikka: tavoitteena
pienentää todennäköisyyttä, että
yksittäinen pankki joutuu vaikeuksiin
• Makrovakauspolitiikka: tavoitteena
pienentää rahoitusjärjestelmäkriisien
todennäköisyyttä
• Makrovakausvälineiden käyttö voi olla
suhdanneluonteista tai rakenteellista
• Euroalueella makrovakauspolitiikka on
osin kansallisen rahapolitiikan korvike
Makrovakauspäätös:
Finanssivalvonta ei korota
pankkeihin sovellettavaa
muuttuvaa
lisäpääomavaatimusta ja
jatkaa valmistelua
asuntolainojen riskipainojen
nostamiseksi
Suomen rahoitusjärjestelmän suhdannesidonnaiset järjestelmäriskit
ovat kokonaisuudessaan pysyneet ennallaan. Valmistelua sisäisten
mallien menetelmää käyttävien pankkien keskimääräisten
asuntolainojen riskipainojen nostamiseksi jatketaan. Lue lisää

4. finanssiala.fi
Suomessa monipuolinen makrovakaustyökalupakki
Väline Päätöksenteon
frekvenssi
Vastasyklinen pääomapuskuri Neljännesvuosittain
Enimmäisluototussuhde
(”lainakatto”)
Neljännesvuosittain
(voimaan 7/2016)
Kiinteistövakuudellisten lainojen
riskipainojen sääntely
Kerran vuodessa
Kansalliset erityistoimet
(CRR-asetuksen artikla 458)
Erityistilanteissa
Systeemiriskin kannalta merkittävien
globaalien pankkien lisäpääoma-
puskuri (G-SII)
Edellytykset arvioidaan
vuosittain
Systeemiriskin kannalta merkittävien
kansallisten pankkien lisäpääoma-
puskuri (O-SII)
Edellytykset arvioidaan
vuosittain
• Lisäksi valvoja voi käyttää ns. pilari II –vaatimuksia
• Myös maksuvalmius- ja asiakasvastuurajoituksia voidaan
räätälöidä makrovakaustarkoituksiin
Lähde: Raskassarja

5. finanssiala.fi
Mitä uusia välineitä viranomaiset haluavat?
• Järjestelmäriskipuskuri
• Viranomaistyöryhmä esitti helmikuussa 2016
harkinnanvaraisen lisäpääomavaatimuksen
käyttöönottoa (järjestelmäriskipuskuri)
• Puskurilla katettaisiin pankkisektorin rakenteista
aiheutuvia järjestelmäriskejä
• Työryhmän mukaan näitä riskejä ovat
pankkisektorin keskittyneisyys, kytkeytyneisyys,
riippuvuus markkinavarainhankinnasta, suuri
asuntolainakanta sekä pankkien keskeinen rooli
talouden rahoittajana
• Lisäksi on keskusteltu seuraavista välineistä:
• Asuntolainojen enimmäiskoon sääntely suhteessa
lainanottajan velanhoitokykyyn
• Asuntolainojen enimmäispituuden sääntely
• Asuntolainojen lyhentämisvelvoite
Vähimmäispääomavaatimus
Järjestelmäriskipuskuri
ja/tai
G-SII- tai O-SII-puskuri
Kiinteä pääomapuskuri
Vastasyklinen
pääomapuskuri
Pankkikohtainen
lisäpääomavaatimus (pilari 2)
8 %
(ydinpääomaa 4,5 %)
2,5 %
(ydinpääomaa)
0-2,5 %
(ydinpääomaa)
Järj. puskuri 0-5 %
G-SII 1-3,5 %
O-SII 0-2 %
(ydinpääomaa)

6. FK:n mielestä tarvitaan aikalisä
järjestelmäriskipuskurin valmistelussa.
Nykyisessä taloustilanteessa on
vältettävä kaikkia toimia, jotka
heikentävät rahoituksen saatavuutta tai
nostavat sen hintaa.

7. finanssiala.fi
Pankkisektorin rakenteissa erityispiirteitä
• Nordea Pankki Suomen suuri tase dominoi
monia pankkisektorin tunnuslukuja
• Nordea on kirjannut tiettyjä tase-eriä Suomen
tytäryhtiön taseeseen
• Ilman näitä eriä pankkisektorin koko olisi noin
kolmasosan tilastoitua pienempi
• Vaikutus voi olla vielä suurempi eräissä muissa
pankkisektorin tunnusluvuissa (esim. interbank-velat)
• Nordean muuttuminen sivuliikkeeksi on otettava
huomioon, kun arvioidaan pankkisektorin rakennetta
ja haavoittuvuuksia
• Suomen pankkisektoria leimaavat finanssi-
tavarataloajattelu ja yleispankkimallin käyttö
• Liiketoiminnan monipuolisuus ja tulolähteiden
runsaus hajauttavat riskejä ja tasaavat tulovirtaa
Pankkien taseet ja nimellinen BKT, mrd. euroa

8. finanssiala.fi
Onko asuntoluototus huolestuttava riskikeskittymä?
• 1990-luvun lamassa asuntoluototuksen
luottotappiot jäivät suhteellisen pieniksi
• Konkurssilainsäädäntö rajaa luotonantajan riskejä
• Pankkien vakuuskäytännöt tukevat riskienhallintaa
• Osakkaat vastaavat As Oy -lainoista
yhteisvastuullisesti
• Vastuullinen ”lainanhoitokulttuuri” juurtunut syvälle
• Nykyinen makrovakausvälineistö mahdollistaa
tarvittaessa kohdennetun puuttumisen
asuntoluototuksen riskeihin
• Esim. luottojen riskipainoja koskevat rajoitukset
Pankkien arvonalentumistappiot (netto)
Lähde: Macrobond/Finanssivalvonta

9. finanssiala.fi
Entä onko varainhankinnan rakenne riski?
• Pankkien riippuvuus lyhytaikaisesta
markkinavarainhankinnasta vähentynyt selvästi
• Maksuvalmiussääntely ohjaa varainhankintaa
pidempiaikaisiin lähteisiin
• Talletukset ja pitkäaikainen markkinavarain-
hankinta ylittävät luotonannon yleisölle
• Suuri osa pankkien interbank-veloista on
konsernien sisäisiä
• Pienentää tartuntariskejä pankkiryhmästä toiseen
Luottolaitosten luotonanto ja varainhankinta*
Mrd. EUR
* Ilman interbank-eriä

10. finanssiala.fi
Lisäpääomavaatimuksilla on hintansa
• Lisäpääomavaatimukset nostavat pankkien
rahoituskustannuksia
• Siirtyy eteenpäin asiakkaille kilpailun asettamissa
puitteissa
• Käytännössä kustannukset joudutaan
kohdentamaan uuteen luotonantoon
• Vanhojen lainojen marginaaleihin ei yleensä voi
puuttua jälkikäteen
• Vakavaraisuusvaatimukset nousseet
efektiivisesti jo noin 4 prosenttiyksiköllä
vuosina 2015-16
• Kiinteä pääomapuskuri, O-SII -puskurit
Pankkisektorin vakavaraisuus Suomessa

11. finanssiala.fi
Tuumaustauko on tarpeen
• Sääntelyä on tiukennettu jo tuntuvasti, lisää on
vielä tulossa
• Tarvitaan kattava vaikutusarviointi ennen uusia
sääntelyehdotuksia
• Kansallisten ratkaisujen sijaan tulee pyrkiä
vähintään EU-tason harmonisointiin
• Suomen pankkisektorin rakenteellisten
haavoittuvuuksien analyysi kaipaa syventämistä
• On arvioitava, mikä on oikea väline puuttua
löydettyihin järjestelmäriskeihin
• Järjestelmäriskipuskuri, SII-puskurit, laajojen
asiakasvastuiden rajoitukset jne.

12. Tarvitseeko asuntolainasta maksaa
vähintään marginaali?

13. …luottoehdoissa ei olisi sallittua
käyttää esimerkiksi ehtoja, joiden
mukaan luoton perittävä korko ei muutu
sovitun viitekoron laskiessa alle nollan.
Oikeusministeriön luonnos hallituksen esitykseksi Kuluttajansuojalain
muuttamisesta osana asuntoluottodirektiivin kansallista toimeenpanoa

14. finanssiala.fi
Asuntolainan hinnanmuodostus
Lainan kokonaiskorko
Pankin marginaali
Viitekorko
%
Kattaa
Luottoriski
Kiinteät kulut
Henkilöstökulut
Viitekoron ylittävät varainhankinnan kulut
Oman pääoman tuotto
Jne.

15. finanssiala.fi
Asuntolainan hinnanmuodostus
Lainan kokonaiskorko
Pankin marginaali
Viitekorko
%
Korkolattiaehto: lainan viitekorko vähintään 0 %
Korkolattiaehto sallittu lainasopimuksessa

16. finanssiala.fi
Asuntolainan hinnanmuodostus
Lainan kokonaiskorko
Pankin marginaali
Viitekorko
%
Lainan kokonaiskorko
Pankin marginaali
Viitekorko
Korkolattiaehto sallittu lainasopimuksissa Korkolattiaehto kielletty lainasopimuksissa

17. finanssiala.fi
Asuntolainan hinnanmuodostus
Lainan kokonaiskorko
Pankin marginaali
Viitekorko
%
Lainan kokonaiskorko
Pankin marginaali
Viitekorko
Korkolattiaehto sallittu lainasopimuksissa Korkolattiaehto kielletty lainasopimuksissa
?Millä pankki
kattaa
luottoriskin
ym.?

18. Finanssivalvonta katsoo, että
lainsäädännössä tulisi mahdollistaa se, että
pankit pystyisivät sopimusehdolla
turvaamaan itselleen oikeuden saada aina
vähintään luottosopimuksessa sovitun
marginaalin.
Finanssivalvonnan eriävä mielipide asuntoluottotyöryhmän mietintöön,
3.11.2015

19. finanssiala.fi
Miksi korkolattiakielto on vahingollinen?
• Pankkien korkokate pienenee, mikä
vaarantaa kannattavuuden
• Talletuskorot eivät yleensä mene negatiivisiksi
• Kielto on ongelma etenkin pienille pankeille, joiden
varainhankinta perustuu talletuksiin
• Kielto voi johtaa lainamarginaalien nousuun
• Nousu riippuu viime kädessä markkinoiden
kilpailutilanteesta
• Kielto voi myös rajoittaa asiakkaille tarjolla
olevia viitekorkoja
% Laina- ja talletuskannan keskikorkojen erotus

20. Säännös ei myöskään estä korkoputkiehdon
käyttöä, koska sen tarkoitus on niin ikään olla
suojaus koron nousua vastaan. Edellytyksenä
kuitenkin on, että korkoputken lattia- ja
kattoraja on asetettu objektiivisesti
arvioituna tasapuoliselle tasolle.
Oikeusministeriön luonnos hallituksen esitykseksi Kuluttajansuojalain
muuttamisesta osana asuntoluottodirektiivin kansallista toimeenpanoa

21. finanssiala.fi
Miksi korkoputki ei korvaa korkolattiaa?
• Asiakas päättää, ottaako korkoputken vai ei
• Ei poista negatiivisen viitekoron ongelmaa pankin
näkökulmasta
• Korkoputki ei ole asiakkaalle ilmainen
• Korkokatto kustannetaan korkolattian kautta
• Korkolattia voi olla selvästi korkeampi kuin
vallitseva viitekorko
• Pienillä pankeilla ei ole samoja edellytyksiä
tarjota korkoputkea kuin isoilla pankeilla
• Korkoputki on monimutkainen tuote, joka
perustuu korkojohdannaisiin
 Korkolattiakielto vaikuttaisi pankkien
väliseen kilpailutilanteeseen
Lainan kokonaiskorko
Pankin marginaali
Viitekorko
Korkokatto
Korkolattia
%

22. FK:n mielestä luotonantajalla tulee olla
oikeus rajoittaa sopimusehdolla
kokonaiskoron liikkuvuutta tilanteessa,
jossa viitekorko on negatiivinen.

23. finanssiala.fi
Finanssiala – ihmisten arjessa!
Veli-Matti Mattila
pääekonomisti
veli-matti.mattila@finanssiala.fi
020 793 4259
@mattila_veli