2. Vauhdikas vuosi
Ryhdyin keräämään kuvakoostetta kuluneesta luviikolle oppilaskunnan retkelle ei enää riittänyt
lukuvuodesta tähän vuosikertomukseen. Paljon lähtijöitä.
on vuoden aikana tapahtunut, kun kaikesta ei
edes kuvia oteta. Lukiossa on viisi jaksoa (joissain Viimevuotiseen tapaan opiskelijoilla oli mahdol-
lista arvioida mennyttä lukuvuotta Wilman kyse-
lukioissa kuusi) ja kahdet ylioppilaskirjoitukset
vuodessa. Yksi jakso on noin kuusi viikkoa ahke- lyssä, ja puolet opiskelijoista siihen vastasi. Palau-
raa tai vähemmän ahkeraa opiskelua – valinta on te oli mukavaa. Linkki koosteeseen löytyy opiske-
opiskelijan – sekä noin viikon koeviikko. Nuo ele- lijoille ja huoltajille Wilmasta, jos ette ole vielä
mentit tuovat lukuvuoteen rytmin, joka usein käyneet tutustumassa.
tuntuu liiankin tiukalta. Kiitos jälleen kaikille kouluyhteisön jäsenille men-
Väliin yritetään sovittaa myös jotain arjesta poik- neestä lukuvuodesta! Jokaisen työpanos on tär-
keä. Siivoojat, talonmies, kanslisti, keittiöhenkilö-
keavaa, ja
kyllä sitä on kunta, avustajat, tervey-
ollutkin: ryh- denhoitaja, koululääkäri,
koulupsykologi ja opet-
mäytymispäi-
vä ykkösille, tajat muodostavat koko-
ARS2011- naisuuden, joka mahdol-
näyttely kai- listaa opiskelun. Kun
hommat sujuvat, siihen
kille, Kaa-
mosgaala, ei kiinnitetä huomiota.
retki kulttuu- Jos joku lenkki ketjussa
pettää, niin kaikki sen
ripääkaupun-
kiin Turkuun, huomaisivat. Siksi kiitos-
Studia- ta harvoin kuuluu - vali-
messut, koko tettavan suomalainen
koulukeskuk- tapa. Kiitos siis vielä
sen kulttuuri- kerran kaikille! Kiitos
ilta, Nuori myös opiskelijoille! Em-
mehän me olisi täällä
Yrittäjä 24H –
Rehtori oli toukokuussa opiskelijoiden kanssa Lontoossa. Taustalla uusi olym- töissä ilman teitä.
leiri, talvilii- piastadion. Kuva on otettu kauppakeskus Westfield Stradford Cityssä.
kuntapäivä, Tuula Ylikangas siirtyy töihin Elimäen seurakun-
kansainvälisen Up With People -ryhmän vierailu, taan. Leena Taina lähtee eläkkeelle syyskuussa ja
Lontoon matka ja yksittäisillä tunneilla käyneitä Marja Putus joulukuussa. Kiitos jo tässä vaiheessa
vierailijoita. Unohtamatta jokavuotisia huippu- kaikille työstänne lukiomme hyväksi! Kaikista
hetkiä eli potkiaisia, penkkareita ja vanhojen heistä on juttua tässä vuosikertomuksessa.
tansseja. Tekniikkaa tuli myös taloon. Ensimmäi-
nen älytaulu ruotsin luokkaan ja iPadeja opetuk- Hyvää, kaunista, lämmintä, rentouttavaa ja kaikil-
seen. Lisäksi oli tietysti myös oppilaskunnan itse la muillakin tavoilla mukavaa kesälomaa!
järjestämät tapahtumat ja retket. Ilmeisesti tätä
Kari Rajala
oheistoimintaa oli riittävästi, kun viimeiselle kou-
rehtori
3. Ylioppilastutkinto täyttää 160 vuotta
Kevätjuhlapäivänä uudet ylioppilaat erottuvat kahdeksankertaiseksi, eli nykyään se on jo noin
joukosta lakkinsa ansiosta. Valkolakki kuvastaa 35 000.
ylioppilastutkinnon suorittaneisuutta.
Koko Suomessa ylioppilastutkinnon suorittaneita
Ylioppilastutkinnon alkuna voidaan pitää Turun on jo noin 2,1 miljoonaa. Ylioppilastutkinto tarjo-
Akatemian pääsykokeita, joissa mitattiin oppilai- aa siis nykyisellään sivistystä koko kansalle. Yliop-
den latinan ja kristillisen opin osaamista. Kun pilastutkintolautakunnan puheenjohtaja Aatos
Turku sittemmin paloi, siirtyi käytäntö viralliseksi Lahtinen sanookin tutkinnon toimineen suoma-
pääsykokeeksi Helsingin yliopistoon. Vuonna laisessa yhteiskunnassa sosiaalisen nousun väli-
1852 tutkinto sidottiin lukion oppimäärään, ja neenä, sillä se on antanut lahjakkaille oppilaille
tästä katsotaan ylioppilaskirjoitusten historia mahdollisuuden osallistua suomalaisen yhteis-
alkaneeksi. Nykyään ylioppilastutkinto kertoo, kunnan ja kulttuurin luomiseen ja kehittämiseen
kuinka hyvin varallisuudesta ja
opiskelija on säätyperästä riip-
omaksunut pumatta.
lukiossa opete-
tun tiedon ja Ylioppilastutkin-
onko hänellä tomme muuttuu
riittävästi kyp- jatkuvasti. Vuonna
1852 otettiin käyt-
syyttä ja taitoja
jatko- töön ensimmäistä
opintoihin esi- kertaa kirjalliset
kokeet suullisten
merkiksi kor-
keakouluissa lisäksi, ja ne suori-
tai yliopistois- tettiin yliopistolla.
Vasta vuonna 1874
sa.
ylioppilastutkinto
Tänä vuonna siirtyi lukioihin. Suul-
2012 juhlimme siis Suomessa ylioppilastutkinnon listen kokeiden rinnalla oli nyt myös kirjalliset
160-vuotispäivää. Vuosien myötä paljon on muut- kokeet, mutta vasta vuonna 1919 Suomen it-
tunut ylioppilastutkinnossa. 1850-luvulla Helsin- senäistymisen jälkeen kirjalliset kokeet tulivat
gin yliopiston pääsykokeessa eli ylioppilastutkin- pakollisiksi ja suulliset kokeet lakkautettiin. Silloi-
nossa koe oli suullinen. Koska sitä ei mitenkään nen tutkinto sisälsi matematiikan, äidinkielen,
valvottu, saattoivat opettajat kysyä oppilailta toisen kotimaisen kielen, vieraan kielen ja yhden
melkein mitä tahansa, jopa aivan henkilökoh- reaaliaineen kokeen. Hieman aikaisemmin oli
taisiakin asioita. Ylioppilastutkinnon sisällöstä ei otettu käyttöön myös erityiset pitkän ja lyhyen
siis vielä silloin ollut tarkkoja määräyksiä. matematiikan oppimäärän kokeet – alkuaan ma-
tematiikan koe oli sama kaikille.
Ylioppilastutkinnon arvo on myös jatkuvasti
muuttunut. Kun se 1800-luvun puolivälissä aloi- 1940-luvulla tuli erityislaatuinen sotilasylioppilas-
tettiin, se oli hankala, ja vain harva uskalsi yrittää. tutkinto, joka sisälsi vain kolmen aineen kokeen:
Suorittaneita oli silloin vain 70, 1920-luvulla heitä äidinkielen, vieraan kielen ja matematiikan tai
oli 1 000, 1950-luvulla 4 000 ja yhä kasvuaan jat-
kaen 50 vuotta myöhemmin luku on kasvanut yli
4. reaaliaineen kokeen. Sotilasylioppilastutkinto sai sa vuodessa tai vastaavasti pidentää suorittami-
aikaan vuoden 1947 muutoksen, jossa vakinais- nen neljään lukuvuoteen, mikä saattaa sopia
tettiin matematiikan ja reaaliaineen kokeen va- vaikkapa aktiiviurheilijalle.
linnaisuus, ja siten kokeiden määrä putosi nel-
jään, mutta samalla myös sallittiin useamman Vuonna 2005 otettiin koko maassa käyttöön va-
aineen kirjoittaminen. Paras tulos yo-kokeessa oli linnaisempi tutkinnon suorittaminen. Pakollisena
tämän jälkeen monen vuosikymmenen ajan kuusi tulee jokaisen suorittaa siis edelleenkin neljä ai-
laudaturia. Nykyään kirjoitettavien aineiden mää- netta, mutta äidinkieltä lukuun ottamatta muut
rää ei ole rajoitettu ja paras tulos on keväältä aineet saa valita – tiettyjen ehtojen täyttyessä -
2010, jolloin eräs Tornion yhteiskoulun opiskelija oman osaamisen ja taitonsa perusteella itse.
kirjoitti yhden eximian ja yksitoista laudaturia. Vuonna 2006 siirryttiin vanhasta reaalikokeesta
Viimeisin suuri muutos onkin tapahtunut vuonna erillisiin ainereaaleihin ja reaalin kirjoituspäiviä
1994, jolloin tuli mahdolliseksi hajauttaa kokeen- lisättiin yhdellä. Äidinkielen kokeesta tuli kaksi-
sa. Tämä tarkoittaa sitä, että tutkinnon voi suorit- osainen vuonna 2007, sillä kirjoitelman lisäksi
taa kolmen perättäisen kirjoituskerran aikana. opiskelijoita haluttiin testata myös tekstitaidois-
Koska myös syksyisin järjestetään kirjoitukset, sa. Nykyisen hallitusohjelman mukaan äidinkielen
koetta aiotaan uusia jälleen varsin nopealla aika-
tämä tarkoittaa ajallisesti hajauttamista enimmil-
lään puolentoista vuoden ajalle. Ylioppilastutkin- taululla niin, että ensi syksynä aloittavilla olisi jo
tolautakunnan mukaan hajauttaminen on todella uudenlainen äidinkielen yo-koe.
suosittua ja hajauttajia on kaksi kolmasosaa tut- Suuri muutos jatkossa on ilmeisesti myös se, että
kinnon suorittajista. Juuri hajauttaminen mahdol- osa ylioppilaskirjoituksista tehtäisiin tietokoneel-
listaa myös vaikkapa tuon kahdentoista oppiai- la. Ylioppilastutkintoa pyritään siis koko ajan uu-
neen kirjoittamisen. simaan myös tekniikan muutosten mukana.
Hajauttamisen taustalla on ajatus antaa mahdolli- Innokasta valkolakin ja punaisen ruusun odotus-
suus lukion nopeaan suorittamiseen vain kahdes- ta!
Eveliina Purho (11A)
Ylioppilastutkinnon arvosanat
L Laudatur (ylistäen) “kiitettävä”
E Eximia cum laude approbatur “erityisin kiitoksin hyväksytty”
M Magna cum laude approbatur “suurin kiitoksin hyväksytty”
C Cum laude approbatur “kiitoksin hyväksytty”
B Lubenter approbatur “mielihyvin hyväksytty”
A Approbatur “hyväksytty”
i Improbatur ”hylätty”
5. Lainatuin lausein?
”Lainatuin lausein me puhuimme vapaudesta, elämänjanoa itkimme omin kyynelin.” Tuo lainaus on kaukaa
jostain nuoruudestani Kim Lönnholmin esittämästä laulusta hyvin muistiini jäänyt. Kuuntelin tuota laulua
aika paljonkin silloin opiskeluaikoinani. Kaipa se kosketti silloisia nuoren ihmisen elämäntuntoja. Opiskelu-
aikanaan ihminen saa kirjoittaa aika monia lauseita tentteihin, esseetehtäviin, portfolioihin ja ties mihin.
Aina kynä ei luista eikä muistikaan pelaa. Kuinka kirjoittaa hyvä esseevastaus – siihen olen yrittänyt antaa
neuvoja, tiedä sitten kuinka hyviä ne ovat olleet. Hallitsemaansa tietoa pitäisi muokata, ei kirjoittaa sana-
tarkasti ulkoa. Mutta mikä on sitä omaa tekstiä?
Oletko joskus luullut keksineesi jotain ihan uutta – jonkin uuden tavan ilmaista jokin tunnetila tai vastaava?
Minä olen luullut. Monta kertaa. Useimmiten iloni on ampunut alas hyvä puolisoni lakonisella tyylillään:
”Niin, no – Kares kirjoitti noin jo 60-luvulla.” ”Ei voinut kirjoit-
taa, intän. Minä keksin tuon juuri äsken, ihan itse!”
Miksi kaikki loistavat ajatukset on kirjoitettu jo ennen minua?
Voisimme osoittaa syyttävällä sormella kulttuurievoluutiota.
”Kulttuurievoluution teki mahdolliseksi kirjoitustaidon keksimi-
nen. - - Jokaisen sukupolven ei tarvitse keksiä tulta ja pyörää
uudestaan, vaan meillä on käytössämme menneiden sukupol-
vien hankkima tietämys, jonka pohjalta me toimimme omassa
elämässämme. Siihen me lisäämme oman panoksemme ja siir-
rämme sen edelleen lapsillemme.”
Edelliset lauseet on lainattu suoraan psykologian ensimmäisen
kurssin oppikirjasta. Eräs Suomen viimekeväisen presidentin-
vaalin ehdokkaista määritteli jossain haastattelussa elämän
tarkoitukseksi juuri kulttuurievoluution edistämisen. Onhan siinä tehtävää itse kullakin. Ei tässä elämässä
ehdi monikaan tehdä mitään suuria ja ihmeellisiä asioita, mutta jokainen voi tehdä jotakin.
Kun entinen lapseni, nykyinen nuoreni, oli pieni, käytin ilmeisen usein ilmaisua ”Typeryys ihmisen tyhmen-
tää.” (Stupid is what stupid does.) Monet meistä muistanevat, että tuo repliikki on Forrest Gump -
elokuvasta vuodelta 1994. Kun tyttäreni näki tuon elokuvan ensi kertaa, hän suorastaan tyrmistyi: ”Sehän
on tästä elokuvasta; tuo, mitä sä aina hoet!” Niin on, sanoin. En oikein ymmärtänyt hänen tyrmistystään;
enhän ollut koskaan väittänytkään, että lause olisi omaa tuotantoani.
6. Aivoni hakivat kuitenkin muististani sen kaukaisen hetken, kun kimpaannuin isälleni samasta aiheesta. Kaik-
ki ne lauseet, joilla isäni oli minun elämääni ohjaillut, olivatkin pelkkiä lainoja Tuntemattomasta sotilaasta ja
Täällä Pohjantähden alla –trilogiasta. ”Mikset käyttänyt omia sanojasi?” – tivasin. Vastaukseksi sain jotain
Suomen kansan yhteisestä perinnöstä. Jotain minussa sekä särkyi että syntyi tuolloin. Me olemme osa suur-
ta kokonaisuutta, ei sille voi mitään eikä tarvitsekaan voida. Se, että olen osa jotakin, ei vie minulta pois
omaa ainutkertaisuuttani tässä elämässä.
Tämä pieni elämäni muuttuu varsin paljon ensi syksynä. Joudun luopumaan paljosta, mutta uskon saavani
tilalle vähintään yhtä paljon. En minä Elimäeltä mihinkään lähde, työnantaja vain vaihtuu. Palaan takaisin
sinne, mistä olen tullutkin – seurakuntaan ja seurakuntatyöhön Elimäen seurakunnan kappalaiseksi. Tiedän,
millainen mullistus on tulossa, sillä samanlaisen mullistuksen koin tullessani koulutyöhön. Oli outoa, että
tekemisiäni määräsi nyt koulun kellon pirinä. Oli outoa olla jokaisena arkipäivänä töissä. Oli outoa, että
loma oli aina samaan aikaan, siitä ei voinut neuvotella. Jouduin miettimään, millä ajalla kaikki virastoasiat
hoidetaan. Vähitellen aloin tottua tähän kaikkeen. Aloin tottua myös ”perjantai-ilmiöön” eli siihen, että
viikonloput olivatkin vapaa-aikaa. Tunsin kuuluvani siihen suureen väestönosaan, joka jakaa kanssani tun-
teen ”Thank God, it’s Friday”. Nyt tämä kaikki mullistuu taas lähes päälaelleen. Vapaapäiväni ajoittunee
torstai-perjantai–akselille. Uuden elämänrytmin löytämisessä on aina haasteensa, mutta onnellista on se,
että olen kokenut sen jo aiemmin.
Niin, miksi halusin vaihtaa työtä? En niinkään vaihtanut, vaan palasin takaisin. Ajatus taisi lähteä liikkeelle
eräänä viime syksyn myöhäisenä iltana. Ja sitä ajatusta vatkasin, käänsin, pyörittelin, kierittelin - kunnes
päätös oli valmis. Elämässä täytyy olla tilaa tehdä monenlaisia asioita. Ne voivat olla pieniä asioita, ei kaik-
kien pidä vaihtaa alaa moneen kertaan elämänsä aikana. Joskus on vain hyvä pysähtyä ja lähteä uudestaan
liikkeelle uusin eväin. Vielä saan viettää yhden pitkän opettajan kesäloman, sitten on sekin paljon kadehdit-
tu etuisuus poissa. Mutta ihminen on sopeutuvainen olio; muistan vieläkin, kuinka aivan tuskailin ensim-
mäistä opettajan kesälomaa viettäessäni: kuinka pitkä tämä loma oikein on, eikö tämä pääty koskaan? Sit-
temmin siihen loman pituuteen tottui ja aloin jopa pitää lomaa aikamoisen lyhyenä.
Kiitän sydämestäni kaikkia tässä koulukeskuksessa vuosien saatossa tapaamiani ihmisiä ja toivon sekä uskon
tapaavani teitä vielä monta kertaa. Täällä on ollut hyvä olla. Ensimmäisen työpäiväni täällä muistan vielä
oikein hyvin. Jos oikein yritän, saatan jopa muistaa ensimmäisen luokan, jonka täällä kohtasin. Mukavia
muistoja ne kaikki ovat.
Mitä teille tuoreille ylioppilaille ja kaikille lukiolaisille toivoisin? Puhukaa, kirjoittakaa. Lainatuin lausein tai
ihan omin. Se, että sinä keksit mestarillisen lausahduksen vain löytääksesi sen jo valmiiksi painettuna, ei
merkitse, ettet keksisi jotain uutta. Joku toinenkin on vain keksinyt saman sinun kanssasi, eri aikaan. Sinä
olet sinä, mutta samalla myös minä. Sillä se, minkä koemme olevan meille kaikkein tiukimmin yksityistä,
7. juuri se on mitä suurimmassa määrin meille kaikille yhteistä. Siinä on yksi elämän mysteereistä. (Huoh,
varmaan tämänkin lainasin jostain, voi ei! )
Iloista kesää ja tasapainoista elämää!
Toivoo Tuula aka Tuitsi aka Yliannostus sekä kaikki ne muut lempinimet, jotka minulta jäivät kuulematta :D
Enää pari päivää kouluvuotta jäljellä! Mai Kopper ja Tuula Ylikangas
8. Profiilikuvaksi ei mitä tahansa
Facebook sai alkunsa vahingossa, kertoo Ari Haasio kirjassaan Facebook-opas (2009). Aluksi Facebook oli
suljettu yhteisö, koska se oli tarkoitettu vain opiskelijoille. Vuonna 2006 sitä laajennettiin siten, että erilai-
set työyhteisöt pääsivät mukaan palveluun. Pian tämän jälkeen Facebook avattiin kaikille. Suomessa Face-
bookia alettiin käyttää enemmän vuonna 2007. Elokuussa 2009 Facebookilla oli jo 250 miljoonaa rekisteröi-
nyttä käyttäjää eri puolilla maailmaa. Nykyään käyttäjämäärä on kohonnut yli puolen miljardin – ja Face-
bookista on tullut tänä keväänä pörssiyhtiö.
Kun kirjautuu Facebookiin, saa käyttäjätilin. Käyttäjätili on käyttäjän oma henkilökohtainen tili, jota hän voi
muokata niin usein ja niin monta kertaa kuin haluaa. Profiilin ja tietojen näkymistä voi myös rajoittaa niin,
että vain ystävät näkevät sen. Käyttäjällä on kuva-albumi, johon voi tehdä niin monta erillistä albumia kuin
haluaa. Yksi albumeista on nimeltään profiilikuvat. Sinne voi ladata niin monta kuvaa kuin haluaa ja vaihtaa
profiilikuvaa mielensä mukaan.
Profiilikuva on kuva, joka nähdään ensimmäisenä, kun katsotaan kyseisen henkilön profiilia, ja se näkyy
myös, kun henkilö kirjoittaa Facebookissa. Profiilikuvan voi vaihtaa aina, kun siltä tuntuu.
Profiilikuvaa ei kuitenkaan ole pakko laittaa, jolloin kuvaksi tulee automaattisesti sini-valkoinen ihmisen
hahmo – nainen tai mies.
Profiilikuvia on monenlaisia. Suurin osa ku-
vista on valokuvia, ja monella käyttäjällä on
profiilikuvana omat kasvonsa, mutta ei aina.
Kuvaksi voi laittaa minkä haluaa. Jotkut lait-
tavat kuvan idolistaan, toiset taas jostakin
hienosta maisemasta tai tavarasta – tai
vaikka lemmikistään.
Profiilikuvaksi yleensä ei laiteta mitä tahan-
sa kuvaa. Jotkut harkitsevat tarkkaan, minkä
kuvan laittavat, ja toiset eivät. Toiset mietti-
vät, miten pukeutuvat, miten ja missä otta-
vat kuvan. Jos he harrastavat jotain, niin he
ottavat kuvan siitä, kun ovat itse harrastuk-
sen parissa. Jotkut laittavat profiilikuvaksi
oman lapsuudenkuvan. Kuvat, missä on
jonkin merkkipäivän sankari, ovat yleisiä, esimerkiksi rippi- ja ylioppilasjuhlakuvat.
Kuva voi olla myös olla täysin muokattu, värit on voitu laittaa täysin erilaisiksi, kasvoja on voitu muokata ja
kuva voi olla jopa väärinpäin. Toisille kuvan tausta on tärkein asia, mikä halutaan kuvassa näyttää. Esimer-
kiksi jos ollaan lomalla etelässä ja kuvan taustalla on hieno maisema, mikä halutaan näyttää muillekin, niin
kuva laitetaan profiilikuvaksi, vaikka itse ei näkyisikään kuvassa hyvin.
Kaikki kuvat ovat erilaisia, koska kuvan väri, rajaus, kuvan muoto ja kuvakulma ovat erilaisia. Kuvan väriä ei
pysty Facebookissa vaihtamaan, joten kuva täytyy muokata tietokoneella tai säätää kameran asetuksia.
Profiilikuvan rajaus riippuu kuvan muodosta. Yleensä se on rajattu siten, että kasvot ja vartalo näkyvät vyö-
täröön asti. Totta kai on myös poikkeuksia. Esimerkiksi jos profiilikuvaksi halutaan sellainen kuva, missä
henkilö on kavereiden kanssa, mutta ei haluta kavereiden näkyvän, niin sitten kuva rajataan siten, että vain
itse näkyy kuvassa.
Yleensä profiilikuvat ovat lähikuvia tai puolikuvia, mutta totta kai myös muitakin kuvakokoja käytetään. Aika
9. usein näkee myös erikoislähikuvia, joissa on vain osa kasvoista tai vaikkapa vain varpaat – ja näin henkilön
tunnistaminen pelkän kuvan perusteella on hankalampaa.
Profiilikuvalla viestitään usein eri asioita, ja niitä ainakin tulkitaan eri tavoin.
Esimerkiksi jos profiilikuvana ei ole omaa kuvaa vaan vaikka jonkun kuuluisuu-
den kuva, niin toinen ihminen voi saada sellaisen käsityksen, että kyseinen hah-
mo on tilinkäyttäjän idoli. Silloin hän voi vaikkapa lähettää kaverikutsun saman
tykkäyksen vuoksi, vaikka ei tuntisikaan ennalta käyttäjää.
Facebook on Internetissä toimiva yhteisöpalvelu, joten kaikki, minkä laitamme
Internetiin, on kaikkien näkyvillä ja käytettävissä. Kun profiilikuva ladataan, niin
se pysyy Internetissä aina, vaikka kuva poistettaisiin albumista tai koko käyttäjä-
tili poistettaisiin.
Profiilikuvan lataamisessa on siis hyvät ja huonot puolensa. Hyvä puoli on esi-
merkiksi se, että ihmiset voivat löytää vanhoja koulukavereitaan kuvien ja nimi-
en avulla. Toinen hyöty on työnhaussa ja mainostamisessa. Jos toimii mallina, niin ken tietää, jos mallitoi-
miston toimitusjohtaja kiinnostuu kuvasta ja ottaa yhteyttä. Kansanedustajalle taas Facebook on oiva paik-
ka mainostaa itseään ja näkemyksiään. Myös Elimäen lukiolla on omat Facebook-sivut.
Koska Facebook on maailman suosituin yhteisöpalvelu, myös profiilikuva on saanut uuden merkityksen - se
voi toimia jopa käyntikorttina.
Kannattaa siis miettiä tarkkaan, millaisen kuvan profiilikuvakseen laittaa, jos edes laittaa. Ajattele, mitä
haluat kuvalla kertoa ja millaisen kuvan haluat antaa itsestäsi kuvan perusteella. Muista kuitenkin, että
kaikki, mikä Internetiin laitetaan, jää sinne.
Tiina Ahtiainen (11B)
10. Koruilla on pitkä historia
Korujen historia on lähes yhtä vanha kuin ihmi- nen.(Thor oli viikinkien ukkosenjumala.)
senkin. Eri kulttuureissa on kehittynyt erilaisia
koruja ja niihin liittyviä uskomuksia. Vaikka ihmi- Kiinassa koruissa tuli varhain näkyviin hyvin vah-
sellä on aina ollut tarve koristaa ympäristöään ja vasti uskonnot ja hengen korostaminen (esimer-
itseään niin koruilla kuin muillakin esineillä, on kiksi Jing ja Jang). Intiassa korujen symboliikka
niillä alun perin pyritty torjumaan pahoja henkiä, kehittyi omanlaisekseen. Koru kertoi kantajastaan
tuomaan suojaa ja osoittamaan sekä asemaa että paljon (esim. kastin, uskonnon ja heimon alkupe-
vaurautta, kertoo Kansallismuseon sivusto. rän), ja se oli huolella valittu niin materiaaliltaan
kuin symboleiltaan.
Toisaalta joitain koruja on myös käytetty alkujaan
töissä, sitoutumisessa tai uskonnollisissa rituaa- Pienillä heimokansoilla oli taas omanlaisensa
leissa. Esimerkiksi muinaisista haudoista joskus korut, jotka liittyivät heidän uskomuksiinsa ja
vainajan ylle tai viereen aseteltujen korujen mer- legendoihinsa (esimerkiksi maorien symbolit).
kitys liittyi usein uskomuksiin tai asemaan. Tie- Historia of Afrika jewerly -sivusto kertoo, kuinka
teen Kuvalehdessä julkaistujen tutkimustulosten Afrikassa ensimmäisiä havaintoja koruista on
ja argeologisten löytöjen mukaan etenkin muinai- löydetty peräti 75 000 vuoden takaa. Vaikka siellä
sen Egyptin kulttuureissa tapa oli hyvin yleinen - käytettiin paljon luonnon perusmateriaaleja, ei
etenkin korkeammissa asemissa olevien ihmisten sovi unohtaa, että Afrikan maaperässä on valtava
keskuudessa. määrä jalokiviä ja eri metalleja ja ne vaikuttivat
Ensimmäiset tiedot korujen käytöstä viittaavat myöhemmin koruteollisuuteen. Ne ovat edel-
leenkin yksi Afrikan tärkeimmistä vientituotteista.
Niin naisten kuin miestenkin korujen käytöllä on
pitkä historia. Naisten korujen käyttö perustui
alussa siihen, että haluttiin osoittaa asema ja
siviilisääty. Jos naisella oli korkeassa asemassa
oleva puoliso, se näkyi tietenkin myös emännän
koruissa. Kuninkaallisen naisen jumaluutta sym-
bolisoivat sulka, kotka ja korppikotka. Miehillä
yleisiä olivat erilaiset riipukset ja soljet, joissa oli
usein valtaan tai statukseen liittyviä symboleita.
Etenkin viikingit ja egyptiläiset miehet käyttivät
koruja yllättävän paljon. Miehillä korujen käyttö
Monacoon (25 000-18 000 eKr.). Alkuperäiskan- väheni kuitenkin 1800-luvulla, Bulevardilehti
soilla oli luultavimmin aika yksinkertaisia kivestä mainitsee.
tai puusta tehtyjä koruja. Myöhemmillä varhais-
kulttuureilla alkoi näkyä, miten korujen hienotai- Materiaalit ovat vaikuttaneet alusta alkaen korui-
hin ja niille on kehitetty omia uskomuksia. Myös
toinen muotoilu kehittyi mitä erilaisimpiin mate-
riaaleihin. Esimerkiksi juuri Egyptissä kullan ja aikakaudet näkyvät koruissa oleellisesti (esim.
jalokivien käsittely oli hyvin hienostunutta ja ar- pronssikaudella useimmat korut tehtiin pronssis-
vostettua. Etenkin kultaa pidettiin jumalallisena. ta). Historian elävöittämisyhdistys kertoo, että
villieläinten luut ja hampaat toivat uskomusten
Viikinkien koruissa taas näkyi usein kestävyys ja mukaan voimaa ja mahtia. Sen sijaan kesyjen
heidän uskontoonsa liittyvät uskomukset. Etenkin kotieläinten luita vältettiin. Poikkeuksena pide-
valtaa ja voimaa korostettiin korujen avulla. Tho- tään poroa.
rin vasaraa, heidän käyttämäänsä korua, käyte-
Myös linnun sulat edustivat mahtia ja voimaa,
tään vielä nykyäänkin ja se on miehillä ylei-
mutta niihin liittyi myös hedelmällisyyttä ja vau-
11. rautta symboloiva merkitys. Kivistä ametistikiveä asta tai Afrikasta lähtöisin. Niitä pidettiin johon-
on pidetty suojelevana ja rauhoittavana. Vihreää kin heimoon tai uskontoon sidonnaisina. Nykyään
aventuriinista pidetään taas parantumisen kive- ne ovat yleistyneet nopeasti niin vanhempien
nä. kuin nuortenkin keskuudessa.
Myös korujen eri muodoilla on ollut uskonnollisia
merkityksiä. Amuletilla on pyritty vaikuttamaan
yliluonnollisiin asioihin, riippuen sen materiaalis-
ta. Myös heilurilla on pitkät perinteet. Sitä on
käytetty muun muassa tuhansia vuosia malmin ja
vesilähteiden etsintään. Myös uskonnoista on
syntynyt klassikkokoruja, ja niiden legendat ovat
jääneet elämään korujen myötä. Esimerkiksi elä-
mänpuuta kuvaavat korut kuvaavat vertauskuval-
lisesti maailmaa. Hyvin suositut silmäkorut kos-
kevat valaistumista. Ristikorut ja enkelikorut ovat
myös hyviä esimerkkejä uskonnosta tulleista ko-
ruista.
Joitain korujen käyttötarkoituksia on kritisoitu.
Esimerkiksi Afrikassa edelleen joissain heimoissa
on tapana laittaa tyttöjen kaulaan renkaita sitä
mukaa kuin niitä vain menee. Renkaitten takia
kaula venyy pitkäksi - jopa vaarallisen pitkäksi,
jolloin kaulan lihakset eivät pysty kannattelemaan
päätä ilman renkaita.
Nykyteknologia on tuonut myös koruteollisuu-
teen uusia tuulia. Esimerkiksi hammaskorut ovat
varsin uusi keksintö. Tosin kullattuja hampaitahan
on käytetty puuttuvien hampaiden tilallakin jo
jonkin aikaa. Myös nykyaikaisia eri apuvälineitä,
Vanhojen aikojen koruperinteitä on jäänyt elä- kuten hammasrautoja tai vaikka silmälasien san-
mään nykypäivään. Esimerkiksi sormukset ovat koja, on pyritty koristelemaan tai tekemään niistä
vanha keksintö. Tosin ennen sormuksella osoitet- korujen tyyppisiä väriltään tai kuvioiltaan.
tiin vain sitoutumista tai korkeaa asemaa. Nyky-
ään sen merkitys on lieventynyt, vaikka sormus Korut ovat mukava tapa ilmaista omaa per-
toki kuuluukin naimisiin menoon ja kihlaukseen. soonaansa, uskontoa tai mieluisia asioita. Ne ovat
osa taidetta ja käsityökulttuuria.
Koruilla kuvataan usein siirtymistä ikävuodesta
toiseen. Ennen vanhaan vasta rippikoulun suorit- Heini Pekkola (11A)
taneella oli lupa käyttää korvakorua. Nykyään
korvakorut voi hankkia milloin vain, jos vain ha- Kuvat: Kultaseppä Kultasirkku, Kouvola
luaa, mutta korun antaminen lahjaksi on jäädyt http://www.kultasirkku.fi/
elämään. Kuninkailla ja mahtihenkilöillä on usein
ollut aina ne omantyyliset korunsa ja symbolinsa.
Lävistyskorut ovat alkuperältään luultavasti Inti-
12. Jokainen päivä on erilainen
Sekä Leena Taina, pitkän Myös kielten opetus on muuttunut. Englannin
matematiikan lehtorimme, kielen tunneilla on siirrytty perinteisestä opetta-
että englannin kielen lehto- jajohtoisesta yhteislausunnasta kielistudioihin ja
rimme Marja Putus ovat langattomiin kuulokkeisiin. Marja Putus kertoo,
molemmat toimineet opetta- että suurin tai merkittävin muutos englannin
jina varsin kauan: molemmat kielen opetuksessa on varmasti oppilaskeskeisten
yli kolmekymmentä vuotta. työtapojen käyttö. Aiemmin oli paljon opettaja-
Vuosien myötä niin koulut, keskeisempää ja opetus painottui tekstien luke-
oppisisällöt kuin työtavatkin miseen ja kääntämiseen. Nykyään kielten opiske-
ovat muuttuneet. lu ja opetus ovat muuttuneet monipuolisemmiksi
ja kuunteleminen, kirjoittaminen, puhuminen ja
Seitsemänkymmentäluvulla lukeminen ovat tasapuolisesti mukana oppisisäl-
pitkän matematiikan yo- löissä. Työtavoissa oppilaskeskeisyys näkyy esi-
kokeessa sallittuna apuväli- merkiksi siinä, että parityöskentely on osa jokai-
neenä olleesta laskutikusta sen oppitunnin työharjoittelua. Työpari toimii siis
on tekniikan kehityksen myö- tärkeänä apuna kielen harjoittelussa.
tä siirrytty aina vain tehok-
kaampiin laitteisiin. Tämän Leena Taina kertoo, että hänelle sellainen työ,
kevään ylioppilaskirjoituksis- jossa saa olla lasten tai nuorten kanssa, oli itses-
sa sai ensimmäistä kertaa tään selvyys alusta lähtien, ja aika pian hän tiesi
ryhtyvänsä opettajaksi. Leena Taina piti käsitöistä
Leena Taina Helsingin käyttää sellaisia laskimia,
ja matematiikasta, mutta ammatinvalinnanohjaa-
lyseossa 1973-74 joilla laskeminen näyttäisi
ja kehotti häntä valitsemaan matematiikan. Mar-
vaativan opaskirjan, henkilö-
ja Putuksen työsuunnitelmiin on nuorena kuulu-
kohtaisen avustajan tai ainakin useamman tunnin
nut muun muassa hammaslääkäri tai kirjaston-
käyttöönottokoulutuksen. Tällä hetkellä tuntuu-
hoitaja. Kirjastonhoitajan työtä hän pääsi myös
kin, että laskimen hyvin hallitseva saa kokeessa
kokeilemaan, mutta kun hän pääsi opiskelemaan
etua eli tekninen osaaminen korostuu. Opetuk-
englannin kieltä Skotlannissa olleen työrupeaman
sessa tähän asti painotetut asiat muuttuvat las-
jälkeen, alan valinta oli selvä. Molemmat lehtorit
kimen myötä sivuasioiksi, esimerkiksi taito deri-
ovat olleet kuitenkin tyytyväisiä opettajan työhön
voida itse. Laskimen pitäisi Leena Tainan mukaan
eivätkä koe kadehtineensa muiden ammattiryh-
kuitenkin olla vain apuväline eikä pääasia.
mien edustajia. Opettajilla on haastateltavien
Nykyisten symbolisten laskinten käyttö vie Leena mukaan varsin tasa-arvoinen työyhteisö ja itse-
Tainan mukaan siihen, että matematiikan yo- näinen työ. Lisäksi jokainen päivä on erilainen,
kirjoitusten tehtävien on muututtava, koska ei- koska saa työskennellä ”elävän materiaalin”
hän niin voi olla, että kaikki tehtävät voisi laskea kanssa.
laskimella. Myös puhtaasti mekaanisista laskuista
Opettajan ammatti herättää monissa vahvoja
tulisi kirjoituksissa luopua. Ehdotettu kahden
tunteita, muodostaahan koulu opettajineen tär-
kokeen malli voisi olla ihan hyvä vaihtoehto: toi-
keän kasvuympäristön. Opettajilta on perinteises-
sessa käytettäisiin laskimia ja toisessa ei. On kui-
ti vaadittu paljon, mutta nykyään onneksi moni
tenkin vaikea vielä sanoa, onko uudistus hyvä vai
opiskelija tajuaa opettajan olevan tavallinen ih-
ei.
minen ja työntekijä, joka ”ostaa marketin tarjouk-
sesta jauhelihaa viikonlopun ruokapöytään”. Aika
13. monen nuoren haaveammattina on nykyäänkin
opettaja.
Opettajan työssä vaadittavista ominaisuuksista
Marja Putus mainitsee tärkeäksi joustavuuden ja
jämptiyden sopivassa suhteessa. Myös huumorin-
tajua ja innostusta opetettavaan asiaan tarvitaan.
Opettajan pitää pystyä olemaan luokassa se vas-
tuullinen aikuinen. Tärkeä taito on sekin, että
osaisi ja jaksaisi kannustaa, vaikka opiskelija epä-
onnistuisi. Ilo opiskelijan pärjäämisestä puoles-
taan kantaa opettajaa kauan.
Myös Leena Taina mainitsee opettajan tärkeäksi
ominaisuudeksi jämptiyden ja lisäksi loogisuuden.
Tärkeää on hänen mukaansa myös empaattisuus.
Opettajan pitää haluta saada opiskelijat pärjää-
mään elämässä. Lisäksi opettajan pitää pystyä
Marja Putus ensimmäisessä työpaikassaan Mäntyharjussa.
tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa.
limitettyä toisiinsa ja mahtumaan kurssiohjel-
Molemmat haastateltavat katsovat, että opetta- maan: kirjoittaminen, puhuminen, kuullun ym-
jan työn antoisin puoli on ihmisläheisyys. Onnis- märtäminen, kielioppi, sanasto. Lisäksi kielen
tumisen tunteita syntyy silloin, kun luokassa alkaa opetus on myös kulttuurin opettamista. Kursseilla
”iloinen yhdessä tekemisen meininki”. Totta kai joutuukin miettimään tarkasti, miten eri asioita
on myös hienoa kuulla, jos entinen opiskelija on kunkin ryhmän kanssa painottaa.
päässyt johonkin opiskelemaan. Leena Tainan
mukaan nämä uutiset ovat aina ”helmiä nauhas- Opettajauran alkutaipaleelta Tainan Leena muis-
sa”. Vaikeinta opettajan työssä on oppia tunte- taa tilanteen Helsingin Ressusta, poikakoulusta,
maan uudet opiskelijat ja ottaa huomioon opiske- kun tunnin alussa kaikki oppilaat olivat luokan
lijoiden erilaiset persoonallisuudet. Esimerkiksi perällä ringissä ja siellä tapeltiin: toinen poika
arat ja räväkät vaatisivat erilaista kohtaamista kuristi toista kurkusta. Nuori opettaja meni ja otti
tuntitilanteissa. kuristajan kiinni ja käski toista juoksemaan kar-
kuun käytävään. Käytävälle selvinnyt poika oli
Opettajan työn raskas osuus on Leena Tainan ollut lähes henkihievereissä ja paikalle sattunut
mukaan kotitöiden määrä. Kokeneenkin opetta- toinen opettaja oli joutunut tätä elvyttämään.
jan tulee valmistella tuntinsa etukäteen. Koska Leena Taina kertookin, että nuorena, sinisilmäi-
ryhmät ovat aina erilaisia, täytyy etukäteen poh- senä opettajana vielä uskalsi puuttua rohkeasti
tia, miten asiat opettaa, jotta kaikki ymmärtäisi- tilanteisiin.
vät. Sekin vaikeuttaa opetusta, jos opiskelija ei
ole motivoitunut tai jos hänen perustaidoissaan Marja Putus muistaa, miten opettajauran alkuai-
on aukkoja. Myös Marja Putus kokee, että vaike- koina hänen työskennellessään Mäntyharjussa
aa voi olla juuri se, että opiskelijat ovat ikään kuin häntä pidettiin kovin nuorena, ja se paljastui hä-
eri vaiheessa omassa oppimisessaan. Silloin nelle itselleen aika hauskalla tavalla. Hän käveli
”täsmäopetus” on hankalaa. kerran erään Jari-oppilaan kanssa koulusta kotiin
päin ja tämä kysyi yllättäen: ”Asuvatko sinun
Kielen opettamisen vaikeus on sekin, että siihen vanhempasikin täällä?” Muisto tilanteesta on
kuuluu niin monia osa-alueita, jotka pitäisi saada naurattanut häntä monta kertaa.
14. Leena Tainaa neuvottiin nuorena opettajan ole- jäänyt tilanne, jossa vanha miesopettaja veti hän-
maan ankaran näköinen opiskelijoille. Hänet va- tä letistä ja sanoi: ”Kellos on jäänyt vetämättä.”
paa-ajan vietossa nähneet opiskelijat sitten ky-
syivätkin, miksi hän käyttäytyi koulussa niin eri Opiskelijat ovat opettajille aina tärkeitä. Marja
tavalla kuin vapaa-ajalla. Tästä nuori opettaja Putus iloitsee mielessään, jos opiskelijat eivät
muistaa oppineensa, ettei saa olla liikaa missään lannistu, heillä on itseluottamusta ja heidän asen-
opettajan roolissa, vaan pitää olla kuitenkin oma teensa opiskeluun on positiivinen. Opiskelijan
itsensä. Marja Putus muistaa harjoittelukoulussa pitäisi myös jaksaa kantaa vastuuta omasta opis-
painotetun sitä, että koko ajan pitäisi puhua eng- kelustaan. Leena Taina on samaa mieltä: opiskeli-
lantia – alaluokillakin - ja olla innostava ja luoda jan pitää ottaa itsekin vastuuta omasta oppimi-
myönteinen ilmapiiri luokkaan. Myöhemmin sal- sestaan, opettaja ei voi ”kaataa ämpärillä pää-
littiin taas käyttää suomeakin opetuksessa. hän”. Hän ihailee eläväisiä nuoria, jotka haluavat
oppia. Molemmat opettajat painottavat, etteivät
Tainan Leena muistaa ihailleensa kouluajalla omia luokittele opiskelijoita paremmuusjärjestykseen,
matematiikan opettajiaan, koska he olivat paitsi vaan jokainen on oma yksilönsä.
hyviä opettajia myös tykättyjä ja lämpimiä ihmi-
siä. Marja Putus muistaa taas aina Goethen Keiju- Lukio-opintojen päättövaiheessa olisi molempien
lehtoreiden mielestä hienoa, jos ylioppilaat olisi-
jen kuningas –runoon liittyvän laulun kuullessaan
saksan opettajansa, joka liikuttui kyyneliin heidän vat oppineet vastuunkantoa, aikataulujen nou-
kuunnellessaan lapsen kuolemasta kertovaa lau- dattamista ja työntekoa. Leena Taina toivoo, että
lua. Opettajan liikuttuminen tarttui ja opetti var- lukion jälkeen opiskelijoilla olisi rohkeutta lähteä
sin hyvin heille oppilaille elämän perusasioita. Se omien haaveidensa perään. Hän muistuttaa, että
pysähdytti miettimään kuolemaakin ja tajua- pitää olla sinnikäs, ei saa heti luovuttaa ja luopua
siitä, minkä kokee omaksi tavoitteekseen tai alak-
maan, että suru on osa elämää.
seen. Marja Putus korostaa sitä, miten vieraan
Leena Taina kertoo olleensa nuorena oppikoulu- kielen opiskelun kautta avautuu ovi toiseen kult-
laisena ”aika villi”, mutta kuitenkin tunnollinen- tuuriin. Kieli ei siis ole pelkkä väline, vaan se ri-
kin. Mikään hiirulainen ei voinut olla, koska kastaa elämää laajemminkin.
omassa luokassa oli vain kolme tyttöä ja 17 poi-
kaa… Hänen lukioajan luokkansa Laukaan lukiosta Haastattelu: Sinikka Nopanen
pitää yhteyttä toisiinsa edelleenkin: tänä keväänä
oli taas yhteinen tapaaminen, edellisen kerran Suviruno
kokoonnuttiin viisi vuotta sitten. Marja Putus
muistelee, että hänen koulussaan Porvoon yhteis- Suvi tulee sukkelaan
lyseossa arvostettiin luovaa tekemistä paljon. Hän Kesä kovin nopeaan
olikin innokkaasti mukana ohjelmanumeroissa ja nyt omaa lomaa viettämään
toimintaryhmissä: näytelmissä, kuoroissa, orkes-
säntää oppilaskin tää
on kesäloma tullut taas
terissa.
voi oppiaineet unohtaa
Myös hauskoja koulumuistoja on jäänyt mieleen. ei läksyjä ei kokeitkaan
Marja Putus muistaa kansakoulusta tilanteen, on syytä alkaa juhlimaan
jossa hän esiintyi Mikki Hiirenä korvien kanssa ja nyt mahti kesä vietetään
lauloi merihädässä. Leena Tainan mieleen taas on onhan tämä elämää.
Aleksi Palomäki (10A)
15. Miehetkin meikkaavat
Meikit ja kosmetiikka ovat jo vuosituhansien ajan kynän. Vain joka viides vastaaja hyväksyy luomi-
olleet naisten keino ehostaa ulkonäköään, mutta värin, poskipunan ja kynsilakan.
nykyisin tuotannon kehityttyä tästä on tullut
myös miesten tapa korostaa parhaimpia piirtei- Samankaltainen kysely on tehty myös MTV3:n
tään. Markkinoille on tuotu erilaisia miesten Helmi- sivustolla. Suurin osa kyseiseen kyselyyn
kosmetiikkatuotteita, joita myyvät esimerkiksi vastanneista kertoi, ettei pidä meikistä miehillä,
suomalainen kosmetiikkayritys Lumene ja Nivea. mutta tapa ei heitä erityisesti häiritse. 28,2 pro-
Kyseisten yritysten sivuilla miehille mainostetaan senttia vastaajista oli sitä mieltä, että meikkaami-
erityisesti väsyneen ihon virkistäjiä sekä hius- ja nen ei sovi miehille ja tekee miehestä naisellisen.
parranajotuotteita. Naisten mukaan liian meikattu mies ei ole yhtä
viehättävä kuin luonnollinen. Kuitenkin pieni osa
Suomessa miesten eniten käyttämät ihonhoito- vastaajista sanoi pienen laittautumisen korosta-
tuotteet ovat deodorantti, joka on käytössä 82 van mukavasti parhaimpia puolia.
prosentilla, ja suihkusaippua, joka on 53 prosen-
tin käytössä. Vähiten käytetyt tuotteet ovat kui-
tenkin meikkivoide, kasvoseerumi ja kasvojen
anti-aging-tuotteet. Ruotsissa ja Venäjällä tuot-
teilla on paljon enemmän suosiota, kerrotaan
MTV3:n Helmi-sivustolla.
Iltalehden verkkosivuilla sanotaan, että Brittilehti
Daily Mailin tekemässä gallupissa Britannian mie-
histä 3,3 miljoonaa kertoo käyttävänsä meikkiä
tai muuta kosmetiikkaa. Joka neljäs heistä meik-
kaa vähintään kerran viikossa ja joka kahdeksas
päivittäin. Kyselyssä tuli ilmi myös, että miesten
kesken suosituimpia meikkituotteita ovat hiusvä-
rit, silmänrajauskynä ja – ympärysvoiteet sekä
erilaiset rusketustuotteet.
Iltalehden sivuilla paljastuu myös Opinium Re-
cearch – tutkimusyhtiön teettämä tutkimus, jon-
Adam Lambert. Creative Commons -lisenssi
ka mukaan kosmetiikkaa käyttävistä miehistä 20
prosenttia korostaa ulkonäköään meikillä töihin
mennessään ja joka neljäs kertoo, etteivät mie- Me Naiset -lehden numerossa 9/2011 terveys-
luusti näyttäydy kapakassa ilman meikkiä. Joka toimittaja Elina Jäntti haastatteli neljää suoma-
kolmas miehistä lainaa tuotteita vaimolta tai tyt- laismiestä, jotka kertoivat meikinkäytöstään. Yksi
töystäviltä. Näistä naisista suuri osa myös mielel- miehistä on median parissa tunnettu Janne Kata-
lään lainaa meikkejään ja auttaa miestään laittau- ja, jolle meikki ja erilaiset ihonhoitotuotteet ovat
tumisessa (Daily Mail). arkisia työasioita. Kataja kertoo omistavansa
enemmän kosmetiikkaa kuin hänen oma vaimon-
Miesten meikinkäyttöön suhtaudutaan hyvin eri sa, sillä tv-maskeeraus on kuluttanut hänen iho-
tavoin, mutta pääasiassa kielteisesti. Etelä- aan. Haastattelussa kerrotaan, että nykytekniikka
Suomen Sanomien verkkosivuilla oli kooste kyse- vaatii näyttelijöiltä ja juontajilta entistä huolitel-
lystä, jossa kysyttiin ihmisten mielipiteitä miesten lumpaa maskeerausta, sillä teräväpiirto paljastaa
laittautumisesta. Kyselyyn vastanneista 62,5 pro- pienimmätkin virheet analogista kuvaa parem-
senttia on sitä mieltä, että miestä ei ole luotu min.
meikkaamaan. Ehostumisen salli 37,5 prosenttia.
Heistä lähes kaikki sallivat värivoiteen ja kulma-
16. Me Naiset – lehden toimitus seurasi Katajan mas- hoitaa. Vaikka teos onkin suunnattu lähinnä nai-
keerausta Idols Studio – ohjelman nauhoituksiin. sille, mikään ei estä miehiä hyödyntämästä sen
Olennaista oli parran siistiminen, ja koska monilla tarjoamia neuvoja.
miehillä parta ei kasva tasaisesti, kohtia, joista iho
paistaa läpi, väritetään luomivärillä. Kasvoille Vaikka ulkonäöstä huolehtiminen on monille
levitettiin reilusti myös meikkivoidetta, valoväriä, suomalaismiehille jo itsestäänselvyys, he ovat silti
puuteria ja aurinkopuuteria. Vapaa-ajalla Kataja hyvin arkoja käyttämään meikkejä. Monet pitävät
ei meikkaa, mutta ei kuitenkaan suostu lehtiku- meikkaamista vain tyypillisten rokkareiden ja
viin ilman meikkiä. Hän kertoo meikkaamisen homojen hommana, ellei maski kuulu työnku-
silloin tällöin koettelevan hänen miehisyyttään, vaan. Pientä laittautumista saatetaan siis pitää
kun maskeeraajat innostuvat hieman liikaa hänen hieman homomaisena tapana ja se merkitsee
ehostamisestaan. monelle miehelle taistelua miehisyyden kanssa.
Kuitenkin osa teini-iän iho-ongelmista kärsivistä
Meikkaaminen ja ihonhoito tunnetaan lähinnä pojista käyttää hieman peiteväriä finnien ja nii-
naisten tapoina, mutta tästä huolimatta monet den jälkien peittoon. Raskaammat laittautumiset
alan ammattilaiset ovat kuitenkin miehiä. Meik- jätetään kuite nkin suosiolla jonkun tietyn stereo-
kaaja Riku Campo kertoo kirjassaan Meikkiopas typian edustajille ja tv-persoonille.
(2005) erilaisia neuvoja ihonhoitoon ja meikkaus-
Laura Takala (11A)
vinkkejä eri ikäluokkien naisille ja erilaisiin tilai-
suuksiin. Oppaassa kerrotaan myös erilaisista
meikeistä ja kuinka erilaisia ihotyyppejä tulisi
Valokuva muuttamassa maailmaa
Ihmisen tärkein aisti on näköaisti, ja suuri osa Valokuvat kertovat tapahtumat paljon tarkemmin
jokapäiväisestä uudesta tiedostamme tulee sen ja yksityiskohtaisemmin kuin maalaukset, ellei
kautta. Ihminen on lähes koko historiansa ajan niitä muokata. Tästä johtuukin, että suurin osa
pyrkinyt tallentamaan näkemäänsä maailmaa oikeita tapahtumia esittävistä on nimenomaan
kuviin. Ajan kuluessa tekniikat kehittyivät luola- valokuvia. Joistain kuuluisista ja keskustelua he-
maalauksesta maalauksiin. Eräs tärkeimmistä rättävistä valokuvista voidaankin sanoa, että ne
kuvan tallentamiseen liittyvistä keksinnöistä teh- muuttavat olemassaolollaan maailmaa.
tiin 1800-luvun alkupuoliskolla, kun valokuvaus
syntyi. Tämä mullistava menetelmä mahdollisti Tärkeä valokuvien laji on sotaa esittävät valoku-
ennen näkemättömän tarkkojen kuvien tallenta- vat. Kun niitä ensimmäisen maailmansodan aikoi-
misen todella nopeasti. hin alkoi ilmestyä lehtiin, astui sota kuvainnolli-
sesti suuren harppauksen siviiliväestöä kohti.
Vuonna 1888 George Eastman kehitti ensimmäi- Sodan raadollisuus paljastui kaikessa suuruudes-
sen kameran, joka sopi hintansa puolesta suurelle saan ja omalla tavallaan poisti sodankäynniltä
yleisölle ja oli helppokäyttöinen ja tarpeeksi pie- sille ennen niin ominaista kunniakkuutta ja ritaril-
nikokoinen ja kevyt kuljetettavaksi. Nykypäivänä lisuutta. Esimerkiksi Peter Stepanin kokoamassa
hänen perustamansa yritys tunnetaan nimellä Photos that changed the world -kirjassa (2000)
Kodak. Yhtiön verkkosivuilta selviää, että tämän sivulla 30 ja sen liitteenä seuraavalla sivulla ole-
kyseessä olevan kameran hinta oli aikanaan noin vassa kuvassa kerrotaan konekiväärin tuhovoi-
yksi Yhdysvaltain dollari, jota voidaan pitää pie- masta ensimmäisen maailmansodan taisteluken-
nenä hintana niinkin merkittävästä ja suuresta tillä. Myös sodan tuhon vaikutukset siviiliväes-
keksinnöstä. töön tulivat laajan yleisön tietoon sodan aiheut-
tamaa kurjuutta kuvaavissa kuvissa.
17. Myös monia onnettomuuksia, luonnonkatastrofe- tapahtuma, kuten kuva Muhammad Alista tyr-
ja ja terroritekoja on tallentunut filmille, esimerk- määmässä vastustajansa nyrkkeilykehässä tai
keinä Persianlahden sodassa palamaan sytytetyt kuva Yhdysvaltain presidentin auton kiihdyttäessä
öljylähteet, Thaimaan tsunami tai Tshernobylin kohti sairaalaa heti John F. Kennedyn salamurhan
ydinvoimalaonnettomuuden jättämä tuho. jälkeen. Eräs ihmiskunnalle merkittävä kuva on
Buzz Aldrinin kuva vuodelta 1969. Kyseisessä
Vähemmän järkyttäviä kuvia ovat luontokuvat. kuvassa Aldrin on Kuun pinnalla ensimmäisellä
Ne ovat tärkeä osa luonnon kartoittamista ihmi- kuulennolla.
sen tavoittamattomissa olevista merenpohjista
vuoristoihin ja mikroskooppisiin leviin tai baktee- Julkisuuden henkilöistä, erityisesti hallitsijoista ja
reihin. Luontokuvauksen aihetta sivuavat muun diktaattoreista, on aina yritetty ottaa myös kuvia,
muassa maisema- ja tähtivalokuvaus. Tähtivalo- jotka näyttävät heidät normaalia huonommassa
kuvaus kattaa oikeastaan myös planeettojen ja valossa. Nykypäivänä entistä suositumpaa on,
muidenkin universumin taivaankappaleiden ku- että lehtikuvaajat vaanivat julkisuuden henkilöitä
vauksen. Yksi tunnetuimpia avaruusaiheisia valo- jopa heidän kotiensa lähistöllä saadakseen sen-
kuvia on Apollo 17:n miehistön ottama ”The blue saationhakuisia kuvia.
marble”, josta on NASA:n mukaan myös monia
Taiteellisempaa puolta edustavat tilannekuvat
jälkeenpäin tehtyjä jäljitelmiä.
ovat myös tärkeä osa valokuvauksen kirjoa. Esi-
merkiksi voidaan nostaa vaikkapa kuva valoku-
vaajasta kuvaamassa länteen pakenevaa itäsaksa-
laissotilasta hyppäämässä piikkilankaesteen yli.
Tyypillistä näille kuville on, että ne on otettu sat-
tumalta aivan tavallisella perusluokan kameralla
ilman jalustaa tai muita etukäteisjärjestelyjä.
Valokuva on varmasti vastaisuudessakin yksi tär-
keimmistä tavoista vaikuttaa asioihin tieteestä
taiteeseen. Digitaalikameran yleistyminen on
tuonut aivan uudenlaiset mahdollisuudet kuvaa-
miseen, mutta samalla kuvienvaltavan määrän
takia yksittäiset kuvat harvemmin pääsevät enää
samanlaiseen julkisuuteen kuin esimerkiksi 1900-
luvun alussa.
Creative Commons lisenssillä Myös kuvauskalusto on muuttunut. Kamerat ovat
Julkisuuden henkilöitä ja hallitsijoita on niin ikään tätä nykyä lähes yksinomaan digitaalisia ja niiden
kuvattu jo pitkän aikaa. Ihmiset eri puolilla maa- valmistajien lukumäärä on noussut merkittävästi.
ilmaa tunnistavat vaikkapa Che Guevaran tai Elvis Edellä mainitun Kodakin rinnalle ovat tulleet Ca-
Presleyn kuvat ja niistä tehdyt mukaelmat. Mer- nonin ja Nikonin kaltaiset todella suositut kame-
kittävimpiä näistä kuvista ovat usein ne, joihin on ravalmistajat
saatu ikuistettua jokin henkilön elämään liittynyt Juho Norema (11B)
18.
19.
20. Lontoo 16.–20.5.2012
Bussimatka keskiviikkona meni sujuvasti Elimäen Liikenteen bussilla.
Antero Uosukainen toi meidät turvallisesti ja aikataulussa kentälle.
Kentällä oli paljon porukkaa, mutta laukkujen luovutuksessa ja turva-
tarkastuksessa oli tarpeeksi henkilökuntaa.
Kone lastattiin ajallaan, mutta nousuun lähtö kesti jonkin aikaa ruuh-
kan vuoksi. Koneessa oli tarjolla kinkkusämpylä aika tuhdilla sinapilla
maustettuna. Englannintunnilla täytyy varmaan hieman laajentaa
juomasanastoa, koska käytetyin sana oli "Coke with or without ice”.
Kentältä siirryimme hotelliin metrolla. Yksi reissun ideoista olikin opiskella metron ja bussien käyttöä. Siksi
emme hankkineet tilausajoja Lontoon päähän. Kukapa siellä omilla matkoillaan
tilausbusseilla kulkee?
Hotelli ei ollut kovin laadukas - itse asiassa
päinvastoin. Aamupalakin oli kovin kepeän
mannermainen eli continental. Hotellin si-
jainti oli kuitenkin loistava. Yhteydet metrolla
Central Linen varrella ja runsaat bussiyhteydet tekivät liikkumisesta
helppoa.
Torstai alkoi bussimatkalla läpi Oxford Streetin kohti British Mu-
seumia. British Museumin mieletön koko hahmottui matkalaisille. Sitä
ei voi ymmärtää ja selittää, ennen kuin sen itse kokee. British Mu-
seumin jälkeen jakauduimme pienemmissä ryhmissä syömään ympäri
Bloomsburya.
Osa opiskelijoista lähti etsi-
mään King's Crossille laituria 9
ja 3/4. Löytyihän se. Valitetta-
vasti pääsy Tylypahkan junaan osoittautui ylivoimaiseksi... Ruokapai-
koista sen sijaan ei ollut pulaa.
Lounaustauon jälkeen lähdimme bussilla Russel Squarelta Trafalfar
Squarelle, josta jatkoimme kävellen Buckingham Palacelle. Lontoo
valmistautui Elisabeth II:n vallassaolon 60-vuotisjuhliin. Päätapahtumat ovat 2.-5. kesäkuuta, mutta erilaisia
tapahtumia on ollut pitkin kevättä.
Buckinham Palacella tehtiin jo valtavia
katsomorakennelmia. Kun kävelimme
Wellington Barracksin ohi, näimme soit-
tokunnan ja sotilaiden marssiharjoituk-
sen. Kävelyreittiimme kuului myös
Westminter Abbey, parlamentti, Big Ben
ja Downing Street 10. Jatkoimme kävel-
len Horse Guardsin ohi takaisin Trafalgar
Squarelle ja sieltä katsomaan Piccadilly
Circuksen kuuluisaa valomainosseinää. Picadilly Circuksella näimme upean
katutaide-esityksen jalkapallon käsittelytaidosta.
21. Sen jälkeen hajauduimme kahteen ryhmään. Suurin osa lähti metrolla kauppakeskus Westfield Stradford
Cityyn, joka on uuden rakenteilla olevan olympiastadionin vieressä. Osa lähti tutustumaan tavaratalo Har-
rodsiin ja juomaan siellä kahvia öljysheikkien kanssa. Porukka oli liikkeellä yhtäjaksoisesti 11–12 tuntia, ja se
kyllä jaloissa tuntui!
Perjantaiaamuna kävelimme hotellilta läpi kauniin Hyde Parkin prinsessa
Dianan muistolähteelle. Portti lähteelle aukesi vasta klo 10, ja tulimme
hieman etuajassa. Olikin sopiva aika ottaa läheisestä kahviosta aamupa-
lan täydennystä hotellimme kevyeen aamupalaan.
Kun muistolähteellä oli otettu tarpeeksi kuvia, jatkoimme matkaa muu-
taman sadan metrin päässä olevalle museokeskittymälle. Valittavina oli
Science Museum, Natural History Museum ja Victoria&Albert Museum.
Suurin suosio oli tiedemuseolla.
Pikaisten museovierailujen matka suuntautui vaihteeksi bussipysäkil-
le, josta bussilla C1-lähdettiin White Cityn bussiasemaa kohti. Se on
välittömästi toisen valtavan ostoskeskuksen, Westfield Londonin,
vieressä. Matkalaiset kävivät syömässä eri paikoissa kauppakeskusta
ennen siirtymistä kahtena ryhmänä opastetulle kierrokselle BBC:n
TV-keskukseen.
Kierros on rakennettu hyvin. Ensin käydään uutistoimituksessa ja kuullaan sen valtavasta koosta ja
24/7/365 valmiudesta. Se ei nuku koskaan. Studiokierroksilla tulee
selväksi, miten meitä TV-tekniikoilla huijataan. Pääsimme istumaan
urheilustudiolla samoille sohville, josta tehdään "Päivän ottelu" -
lähetys. Samalla sohvalla ovat istuneet Sami Hyypiä, Ronaldo, David
Beckham, Wayne Rooney ja monta muuta maailman parhaat pelaajat.
Tähtien pukuhuoneessa kuulimme tarinoita artistien mielikuvitukselli-
sista vaatimuksista kuin myös asiallisista toiveista. Harry Potterin nä-
kymättömyysviittakin sai selityksen. Kierros päättyi uutisten lukemi-
seen, jonka Laura ja Iiro hoitivat hienosti englanniksi. Samassa yhtey-
dessä oli myös "Heikoin lenkki" - kisa. Aivan lopuksi oli vielä mahdollista tehdä ostoksia BBC:n myymälässä.
Hyvän kierroksen jälkeen palattiin BBC:n vieressä olevaan Westfield Londoniin, joka ainakin tuntuu suu-
remmalta kuin uudempi torstaina tutuksi tullut Westfield Stradford City.
Lauantain ykkösuutinen on olympiatulen matkan alkaminen
kohti olympialaisia. Aamulla BBC lähetti tapahtumasta pitkän
suoran lähetyksen. Olympiatuli lähti liikkeelle Englannin lou-
naisosasta, ja kulkee 70 päivää kohti olympialaisia 8000 kan-
tajan viemänä eri puolella Iso-Britanniaa ja Irlantia. Me puo-
lestaan suuntasimme kohti kuuluisia Portobello Roadin lau-
antaimarkkinoita. Sieltä väki hajaantui eri puolille Lontoota
katsomaan nähtävyyksiä ja hoitamaan loput ostokset. Sun-
nuntaina olikin sitten enää vuorossa pelkkä kotimatka.
Opettajina ja valvojina arvosana opiskelijoista reissulla oli
10+!
Kari Rajala, rehtori
Lisää kuvia matkalta reissun blogissa http://ellu-to-london.blogspot.com/ ja koulun Facebook-sivulla.
22. Elimäen lukion stipendit 2011–2012
Elimäki-säätiön stipendi parhaalle ylioppilaalle, 250 euroa
Anette Henttu
Timo Sinisalon rahaston stipendi ylioppilaalle, joka on osoittanut erityistä harrastusta ja taitoa äidinkielen
käyttäjänä ja keskustelijana, 250 euroa
Jenni Suursalmi
Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiön stipendi hyvin arvosanoin yo-tutkinnon suorittaneelle ylioppilaalle,
200 euroa
Hyytiäinen Jani
Kostiainen Nikke
Elimäki-säätiön yleisstipendi, 150 euroa
Paju Jaana
Länsi-Kymen Osuuspankin ryhtipalkinnot, 2 kpl 150 euroa
Rahikka Hanna
Miilumäki Mikael
Helsingin Sanomien vuosikerta äidinkielen taitajalle
Anniina Hannula
Vuoden 1982 ylioppilaiden stipendi, aktiiviselle opiskelijalle, joka on tehnyt työtä oman lukion puolesta,
100 e
Annamari Käki
Kymenlaakson Sähköosakeyhtiön stipendi matemaattisissa aineissa hyvin menestyneelle ylioppilaalle, 100
euroa
Hyytiäinen Jani
Elimäki-säätiön taidestipendi, 100 euroa
Anna Malminharju
Kouvolan Sanomien stipendi äidinkielen yo-kokeen parhaiten kirjoittaneelle, 100 euroa
Henttu Anette
Elimäen Yrittäjien stipendi, 100 euroa
Roppola Helmi
Elimäen MLL:n stipendi 70 euroa ylioppilaalle, joka on ollut muille hyvä kaveri ja ollut mukana lasten ja
nuorten harrastustoiminnassa vetäjänä
Katajisto Sanna
Elimäen Liikenteen stipendi, 50 euroa
Ala-Outinen Maria
Länsi-Kymen Osuuspankin tekniikkastipendi, 50 euroa
Willström Ville
23. Oppilaskunnan stipendi, 50 euroa ylioppilaalle
Anette Henttu
Hymy-patsaat
Tyttö: Pirhonen Johanna
Poika: Voutilainen Sami
Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiön stipendi hyvin menestyneille 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoille, 100
euroa
2. vuosikurssi
10A: Rajala Pilvi
10B: Töyrylä Elina
1. vuosikurssi
11A: Kokkonen Tiia
11B: Lustman Vili
Elimäen Lions Clubin neljä stipendiä, 70 euroa
10A: Salmi Auli, Koskenniemi Petteri
10B: Ollas Alisa, Laaksonen Taneli
Kirjastipendi, Sverigekontakt i Finland ja Söderströms, ylioppilaalle, joka on osoittanut erityistä kiinnostusta
ruotsin opiskeluun
Niemi Ilona
Saksan suurlähetystön sanakirjapalkinto ahkeruudesta saksan opiskelussa
Kokkinen Konsta
Pohjola-Nordenin kirjastipendit 3 kpl 1. vuosikurssin opiskelijoille
Ripatti Miia, Lustman Vili, Huusko Niko
Lukuvuoden kuluessa 2011–12 palkittuja
Studia-jatkokoulutusmessuilla 30.11.2012 jaettiin perinteisesti lukiolaisstipendejä 5000 euron
edestä ansioituneille lukiolaisille ja oppilaskunnalle. Stipendin saamisen perusteina olivat menestyminen
lukio-opinnoissa suurista haasteista huolimatta ja yhteisöllisyyden edistäminen kouluyhteisössä. Elimäen
lukiosta 1000 euron stipendillä palkittiin Tuukka Ojala.
Datatähti 2012 –kilpailussa jaetulle 7. sijalle sijoittui Konsta Kokkinen. Hän sai palkinnoksi lukion jälkeen
opiskelupaikan Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitokselle.
Opiskelua mobiilisti –kilpailussa Pilvi Rajala jakoi voiton kahden muun opiskelijan kanssa. Palkintona oli
Samsungin tablettitietokone.
Auli Salmi voitti lukion uuden logon suunnittelukilpailun ja sai palkinnoksi 100 euron lahjakortin Suomalai-
seen kirjakauppaan.
24. Eteenpäin on menty
"On se tekniikka vaan kehittynyt kauheasti." Siinä äänikirjoina c-kaseteilla.
kommentti, jonka olen kuullut monesti joltain
kanssaeläjistäni hänen nähdessään minut istu- Käytännössä jako olisi mennyt niin, että kielten ja
massa tietokoneen ääressä tai lukemassa teksti- matematiikan kirjat olisivat olleet pisteillä ja loput
viestejä puhelimestani - ja tottahan se on. Viimei- kasetteina. Mikäs ongelma tässä sitten olisi ollut?
sen parinkymmenen vuoden ajan tietotekniikka Pisteteksti vie karkeasti arvioituna noin kolme
on mennyt huimaa vauhtia eteenpäin. Internet kertaa enemmän tilaa kuin painettu teksti. Esi-
on löytänyt tiensä tutkimuskeskusten työasemis- merkiksi 366-sivuinen äidinkielen kirjani veisi
ta lähes jokaiseen kotitalouteen, ja klapin kokoi- pisteillä noin 1098 pistesivua. Kokonaisuudessaan
sesta rikkaiden liikemiesten statussymbolista on kirja koostuisi siis kuudestatoista kierrevihkosta,
tullut jokaisen kansalaisen tulitikkulaatikon ko- joista jokainen olisi paksumpi kuin tavallinen kir-
koinen kännykkä. ja!
Lähes samaa vauhtia tietoyhteiskunnan portit Myöskään kasettikirjojen käyttö ei olisi erityisen
ovat auenneet myös näkövammaisille. Minäkin nopeaa tai tehokasta. Jos minun tulisi lukea kir-
kuuntelen jasta esimerkiksi
musiikkia sivut 65-74, tulisi
Spotifysta, minun ensin kat-
bloggaan soa, minkä kase-
silloin tällöin tin millä puolella
ja roikun kyseiset sivut
Facebookis- ovat, ja sen jäl-
sa vähintään keen kelata kaset-
yhtä aktiivi- ti oikeaan koh-
sesti kuin taan. Tätä helpot-
kuka tahan- tamaan äänikir-
sa keskiver- joihin lisättiin
toteini. Mut- onneksi äänimer-
ta miten kit, jotka kuuluvat
olivat asiat pikakelattaessa,
parikym- mutta nopeasta
mentä vuot- hakemisesta ei
ta sitten silti voitane pu-
aikana Tuukka aloitti tietojenkäsittelytieteiden opinnot lukion aikana. hua.
ennen
elämää helpottavia tietoteknisiä laitteita ja apu- Muistiinpanojen
välineitä? Millaisia työtapoja ja -välineitä kuvit- tekemisestä ei luulisi muodostuvan ongelmaa
teellinen minäni olisi tuolloin käyttänyt opiske- kellekään. Vaimea tietokoneen näppäimistön
luun? Harvoin sitä tulee ajateltua, vaikka oma naputus tuskin häiritsisi olennaisesti kenenkään
koulutieni sattuukin juuri tekniikan mukaantulon työrauhaa - vaan aina ei ole näin ollut. Ennen
murrosvaiheeseen. Olen peruskoulun aikana ko- käytännössä ainoa opiskelijan kirjoitusväline oli
kenut sekä vanhan että uuden tavan opiskella. mekaaninen pistekirjoituskone, jonka massalla
olisi hyvinkin voinut saada potentiaaliselta koulu-
Tällä hetkellä ainoat tarvitsemani opiskeluväli- kiusaajalta tajun kankaalle ja jonka tuottama
neet ovat tietokone ja pistenäyttö, joista viimeksi meteli olisi saanut uneliaimmassakin oppilaassa
mainittua ilman voin elää tarvittaessa. Kirjat ja aikaan hermovaurion. Yritä siinä keskittyä kirjoit-
muistiinpanot kulkevat kätevästi kovalevyllä, eikä tamiseen saati opettajan kuuntelemiseen, kun
laitteisto paina paria kiloa enempää. Kuvitteelli- parin metrin päässä opiskelija hakkaa iloisesti
sella minälläni ei olisi ollut aivan näin helppoa menemään koneella, jonka räminän desibelitasot
1990-luvun alussa. Kirjat olivat joko pisteillä tai eivät ole kaukana yleiskoneesta. Uskon helpotuk-
25. sen tunteen olleen molemminpuolinen, kun il- täryhmineen tulisi näkövammaisesta opiskelijasta
moitin luopuvani pistekirjoituskoneen käytöstä väkisinkin luokassa oma saarekkeensa. Kun mi-
yhdeksännellä luokalla. nulla on tietokone, tarvitsen lähes aina vain yh-
den pulpetin. Voin siis istua muiden joukossa ja
Entä mitä olisi kuulunut kouluvarustukseeni? olla kuten muutkin. Hieman kärjistäen voisi sa-
Tällä hetkellä reppuni ei sisällä juuri muuta kuin noa, että tietotekniikan ollessa apuna ei näkö-
edellä mainitsemani tietokoneen ja pistenäytön. vammaisen oppilaan todelliselle integraatiolle ole
Sen sijaan kuvitteellisen minäni repussa olisi to- rajana kuin taivas - niin, ja tietokoneen virtajoh-
dennäköisesti ollut kunkin kurssin kirjasta se osa, don pituus.
jota hän olisi kulloinkin tarvinnut. Lisäksi siellä
lienee ollut muutama muistiinpanovihko, näkö- Tuukka Ojala (10A)
vammaisten keskusliiton julkaisema taskukalen-
teri sekä pistetaulu ja naskali, jolla pistekirjoituk-
sen kirjoittaminen luonnistuu perinteisesti pape-
riin reikiä pistelemällä. Paperi sovitetaan piste-
taulun väliin, ja naskalilla painellaan tekstin peili-
kuva taulussa olevia muotteja apuna käyttäen.
Nykyään ainaisten farkkujeni taskut ovat vallan-
neet puhelin sekä mp3-soitin kuulokkeineen.
Samaiset taskut olisivat muinoin olleet todennä-
köisesti tyhjät. Kuvitteellisen minäni repussa oli-
sivat olleet perinteiset korvalappustereot sekä
jokin äänikirja koulumatkoja varten. Äänikirja on
aina mukanani nykyäänkin, tosin kasettikotelon
sijasta mp3-soittimen sisäisellä muistilla. Puhelin
on toimittanut minulla kellon virkaa jo viimeiset
kuusi vuotta, mutta tuolloin ranteessani olisi ollut
perinteinen pistekello, jonka viisareita pystyi tut-
kimaan nostamalla kellon kansi.
Tekniikka on tuonut minut lähemmäksi muita
opiskelijoita kuin mihin yksikään toinen keino olisi
pystynyt. Pistekirjoineen, -vihkoineen ja -
koneineen sekä kaiken tämän myötä suurine pöy-
Tuukka on jakanut kokemuksia opiskelusta myös blogissaan
http://blipad.wordpress.com/
26. CERN 27.3.–1.4.2012
Tiistaina 27. maaliskuuta lähti viisi Elimäen lukion nimittäin itse matkan, jolle lähdettiin maalis- ja
opiskelijaa viidentoista muun kouvolalaisen lukio- huhtikuun vaihteessa 2012, lisäksi hieman muu-
laisen kanssa kohti takin. Varsinaisesti projekti
Sveitsiä. Päämääränä avattiin kaikille Suomen tulevil-
oli Genevessä sijaitse- le CERN-leirikoululaisille pide-
va Euroopan hiukkas- tyssä tilaisuudessa Jyväskylän
fysiikan tutkimuskes- yliopistolla. Päivään sisältyi
kus CERN (Conseil Eu- käytännön asioiden ja leirikou-
ropéen pour la luintoilun lisäksi fysiikan luen-
Recherche Nucléaire). toja ja kierros yliopiston tilois-
Ennen lentomatkaa sa. Lisäksi näimme muun mu-
Geneveen oli kuitenkin assa leijuvia magneetteja ja
tapahtunut jo paljon hieman pienemmän puoleinen
muutakin kuin turva- hiukkaskiihdyttimen.
tarkastus Helsinki-
Vantaan lentoasemal- Lisäksi kurssiin sisältyi useampi
la. lauantaikoulupäivänä, joiden
aikana valmistauduttiin leiri-
Koko prosessi oli alka- kouluun opiskelemalla hiukkas-
nut siitä, kun Elimäen, fysiikkaa. Tarkoituksena oli,
Kuusaan, Valkealan ja että meillä olisi hieman pohja-
Kuva: Auli Salmi
Kouvolan yhteiskoulun lukio hakivat yhdessä pää- tietoa, jotta pysyisimme ainakin suurin piirtein
syä leirikouluun. Opetushallituksen organisoimiin kärryillä CERN:ssä pidettävillä luennoilla. Opiskelu
leirikouluihin ei huolittu vain yhtä koulua, vaan tapahtui lähinnä ryhmätöiden työstämisen mer-
reissuun täytyi lähteä useamman koulun voimin. keissä. Kurssi päättyikin vanhemmille pidettyyn
Valkealan lukiosta tällaisella reissulla oli jo oltu- tilaisuuteen, jossa esiteltiin kaikki ryhmätyöt sekä
kin. Nytkin Kouvolan lukioita lykästi. Jokaisesta hieman kuvia matkalta.
neljästä lukiosta
viisi fysiikan opis- Projektin tärkein - ja
kelijaa pääsisi ehdottomasti paras
matkalle mukaan. osuus - oli itse matka.
Haku leirikouluun Vietimme kolme erittäin
tapahtui kouluissa mielenkiintoista päivää
keväällä 2011, itse CERN:ssä ja yhden
mutta varsinainen päivän muuten Gene-
valmistautuminen vessä. Suurin osa luen-
ja CERN-kurssi noista ja kiertokävelyistä
aloitettiin syksyllä. oli CERN:ssä työskente-
levien suomalaisten
Projektiin kuului pitämiä, mutta pääsim-
27. me kuuntelemaan lisäksi kahta englanninkielistä ihmistä mahtuvat aivan hienosti ja mukavasti
luentoa. Yhden luennon meille piti fysiikan Nobe- pieneenkin huoneeseen istumaan iltaa. On myös
lin saaneessa ryhmässä työskennellyt Martti Pi- totta, että vaikka 20 suomalaista saattaa olla ää-
miä. Harmillista oli ettemme päässeet maan alle nekäs porukka, 20 espanjalaista saa aikaan vielä
katsomaan suurinta hiukkaskiihdytintä LHC:tä. paljon enemmän ääntä. Metelistä ei todellakaan
ollut puutetta, kun nuorisohostellin samassa ker-
Toki matkaan sisältyi muutakin ohjelmaa kuin roksessa oli iso joukko espanjalaisia luokkaretke-
luennot CERN:ssä. Kävimme muun muassa hie- läisiä.
man ostoksilla Ranskan puolella ja vierailulla YK:n
päämajassa. Geneve tuli tietysti myös tutuksi Ainakin minulle CERN-projekti tarjosi fysiikan
kaupunkisuunnistuksessa ja ennen kaikkea vapaa- oppien lisäksi tilaisuuden tutustua uusiin mielen-
ajalla. Pitihän sitä luonnollisesti ottaa ilo irti ma- kiintoisiin ihmisiin. Tietysti matkakohteemme oli
japaikasta ilmaiseksi saaduista lipuista, joilla sai myös hyvin ainutlaatuinen. Ei sitä ihan tavallisella
ajella vapaasti kaikilla kaupungin julkisilla kulku- lomamatkalla CERN:iin pääse.
välineillä. Pilvi Rajala (10A)
(Liikaan nukkumiseen ei varmasti sortunut mat-
kalla kukaan. Tuli myös todettua, että vajaat 20
Pilvi Rajala, Auli Salmi, Leena Kekkonen, Ville Willström, Jani Hyytiäinen, Nikke Kostiainen
28. Vuoden 1982 ylioppilaat vierailulla Elimäen lukiossa toukokuussa 2012
Kuva: Tiina Pussinen, Elimäen Sanomat
Abit 1971–1972
29. Opiskelijat lukuvuonna 2011–12
Ylioppilaat 5.12.2012 10A 11A
Lehtinen Veli-Matti Heino Jyri Ahtiainen Atso
Manninen Elina Kirjola Eero Antila Vili
Taina Jesperi Kokkinen Konsta Gafforio Sofia
Koskenniemi Petteri Huusko Niko
09A Ojala Tuukka Koivusaari Viivi
Paananen Jenna Kokkonen Tiia
Bottas Silja Palomäki Aleksi Korte Iiro
Eskola Villemarkus Pekkola Ville Kähkönen Meri
Haapala Arttu Priha Roosa Mahamed Abdullahi
Hannula Anniina Rajala Pilvi Mynttinen Vilma
Heikkilä-Grön Nicholas Ruokolainen Mikko Orava Jonna
Hyytiäinen Jani Salmi Auli Pekkola Heini
Kokkonen Mona Seppänen Sakari Purho Eveliina
Kostiainen Nikke Suikkanen Lauri Ranta Salla
Malmiharju Anna Takala Mikko Rinne Teemu
Mannila Kia Takala Laura
Miilumäki Mikael 10B Tammentie Niko
Mäkelä Tuomo Toikka Taru
Paju Jaana Ahtiainen Jenny Tähtinen Riku
Raanoja Matti Hakala Sanni Vainio Annika
Rahikka Hanna Heimonen Antton
Salmi Juha Hellstén Tuomas 11B
Seppälä Topias Hyvärinen Jere Ahtiainen Tiina
Suursalmi Jenni Koskiranta Iina Hellstén Annika
Willström Ville Laaksonen Taneli Ikävalko Inka
Voutilainen Sami Martikka Sara Leino Veera
Ojala Roni Lustman Vili
09B Ollas Alisa Mäkelä Juho
Roivas Janne Mäkinen Joni
Ala-Outinen Maria Ruuska Mikko Norema Juho
Anttila Oona Salpamäki Ville Raanoja Arto
Henttu Anette Tähtinen Jani Rajala Jennica
Hämäläinen Roosa Töyrylä Elina Rajamäki Iida
Jääskeläinen Milla Viljanen Jouni Repo Salla
Katajisto Sanna Ripatti Miia
Käki Annamari Salminen Susanna
Luotio Johanna Seppälä Niklas
Niemi Ilona Sivonen Oona
Pirhonen Johanna Sorvo Ida
Roppola Helmi Utti Roope
Saarela Nina Äijö Pilvi
Suikkanen Ville
Toikkanen Janika
30. 30
Henkilökunta
Lukion opettajat ja ryhmänohjaajat Taina Leena, matematiikka, fysiikka, RO 11B
Hinkkanen Tero, ATK Varis Marja, saksa
Häyry Satu, ruotsi, RO 10B Vierula Reijo, filosofia
Kekkonen Leena, matematiikka, fysiikka Viljakainen Tommi, ranska
Kopper Mai, kuvataide Vinogradova Elena, opinto-ohjaus
Liljeqvist Sanna, historia, yrittäjyysopinnot, ya- Ylikangas Tuula, uskonto, psykologia 09B
lukio apulaisrehtori, RO 10A
Lundqvist Jouni, biologia, maantiede Muu henkilökunta
Mattsson Allan, ya-rehtori, kemia Irmeli Takala, koulusihteeri
Nikkinen Jouko, musiikki Aimo Jokivuori, kiinteistöhoitaja
Nissilä Riikka, kemia Teija Auranen, terveydenhoitaja
Nopanen Sinikka, äidinkieli, ilmaisutaito Sari Hyvärinen, koulunkäyntiavustaja
Putus Marja, englanti, RO 09A Maija Kokkonen, ravitsemistyönjohtaja
Rajala Kari, rehtori, yhteiskuntaoppi Tarja Uusnäkki, ravitsemistyöntekijä
Rautio Varpu, eritysopettaja Annikki Nurminen, siivooja
Rommi Timo, liikunta, terveystieto Terttu Paananen, siivooja
Suuronen Annika, liikunta, terveystieto Oili Salokangas, siivooja
Omenapuut kukassa koulun takana 30. toukokuuta 2012
31. 31
Ylioppilasjuhla 2. kesäkuuta 2012
Tulomarssi ja ylioppilaiden tulo saliin
Tervetuliaissanat
lehtori Tuula Ylikangas
Kymenlaakson laulu
1. säkeistö, yhteislaulu
Stipendit
Elukat
Ilmaisutaidon ryhmän esitys
Rolling In The Deep (Adele)
opiskelijat
Ylioppilastodistusten ja lakkien jako
Rehtori Kari Rajala ja
ryhmänohjaajat Marja Putus (09A) ja Tuula Ylikangas (09B)
Gaudeamus igitur
yhteislaulu
Puhe ylioppilaille
rehtori Kari Rajala
Hallelujah (Leonard Cohen)
opiskelijat
Ylioppilaan puhe
ylioppilas Mikael Miilumäki
Suvivirsi
yhteislaulu
Uusien ylioppilaiden onnittelut
***