DigiKilta: Qridi - Henri Karjalainen, pedagogiikka ja asiakkuudet, Qridi Oy
SeOppi 2/2012
1. VERKOSTOT VOIMAVARAKSI
02 | 2012
Suomen eOppimiskeskus ry | e-oppimisen edistäjä ja verkottaja
AVO 2 vauhdissa!
Hanketeemat esillä ...6–11
Millä sytyttää
sisäinen motivaatio?...20–21
PK-yrityksissä
siirrytään mobiiliaikaan ...22
Ilmiöiden
visualisointi onnistuu
monin tavoin
Open Knowledge
Festival...4–5
2. Sisällys 4
Pääkirjoitus......................................... 3 AKTIIVI-ohjelma on alkanut
tuotteistaa hanketuloksia.................. 19
Open Knowledge Festival kokosi
avoimen tiedon lähettiläät Helsinkiin..... 4 Millä sytyttää
sisäinen motivaatio
AVO 2 tuottaa avoimuudesta voimaa opetusteknologian oppimiseen?........ 20
oppimisverkostoihin............................ 6
PK-yrityksissä siirrytään
12
ESR-hankkeet AVO ja SoMy mobiiliaikaan....................................22
yhdistivät voimansa
Virtuaali-Qelluntaissa........................... 7 3D voi viedä luokkahuoneesta
maailman ääriin................................ 23
Avoin tieto yhdistää
Open Knowledge Foundationin Mitä on sekoitettu todellisuus?..........24
Tampereen opiskelijoihin...................... 8
Matka luolan (synty)perille.................25
Lisätyn todellisuuden
hankepilotit käynnistyivät................... 10 Vieraana ALTissa –
englantilaisessa
xTune – uusi tapa yhdistää eOppimiskeskuksessa.......................26
23
osaamista organisaation sisällä......... 12
Politiikan uusi areena on
Fröken Senja ja sosiaalinen media.............................28
ruotsin oppimisen ihanuus................. 14
TIEKE kehittää työkalun
Tietoverkkoja sovelletaan tvt-taitojen arviointiin.........................30
vielä suppeasti opetuksessa.............. 16
Suomen eOppimiskeskus ry............... 31
Innovatiivinen, kehittyvä koulu -malli
auttaa tietotekniikan Suomen eOppimiskeskus ry:n
pedagogisessa käytössä.................... 18 yhteisöjäsenet.................................. 32
SeOPPI-LEHTI 02 | 2012 PAINOSMÄÄRÄ | 2 000 kpl
KUSTANTAJA ILMOITUSMYYNTI JA AINEISTO
Suomen eOppimiskeskus ry Niina Kesämaa
Visamäentie 33 Suomen eOppimiskeskus ry
SeOppi on ainoa e-oppimisen alalla Suomessa ilmestyvä lehti, 13100 Hämeenlinna Visamäentie 33, 13100 Hämeenlinna
jota julkaisee Suomen eOppimiskeskus ry. Lehti tarjoaa ajan- puh. | 040 827 6378
kohtaista ja syventävää tietoa e-oppimisen uusista ilmiöistä, PÄÄTOIMITTAJA e-mail | info@oppimiskeskus.fi
tuotteista ja ratkaisuista sekä niiden hyödyntämisestä. Lehti Titi Tamminen
edistää verkko-opetuksen ja digitaalisten opetusratkaisujen puh. | 040 869 6306 ULKOASU JA TAITTO | Adverbi
käyttöä, tutkimusta ja kehittämistyötä yrityksissä, oppilaitoksis- e-mail | titi.tamminen@eoppimiskeskus.fi
sa ja muissa organisaatioissa alan parhaiden asiantuntijoiden PAINO | Fram
voimin. TOIMITUSSIHTEERI
Oili Salminen KANSIKUVA
e-mail | oili.salminen@eoppimiskeskus.fi Kansikuva Daniel Schildt. Datavisuali-
soinnin mestari Hans Rosling kuvaili
ISSN-NUMERO maailman väestökehitystä paperirullilla
1795-3251 Helsingin OKf:ssä syyskuussa 2012.
3. PÄÄKIRJOITUS
Hyvät lukijat
T
ämän SeOppi-lehden sisältö on jälleen osoitus siitä, että opetusteknologian
Kuva: Teemu Korpi
hyödyntämisen alueella tapahtuu paljon. Näyttää siltä, että olemme tilanteessa,
jossa opetusteknologian mahdollisuudet ja opetuksen kehittämisen tarpeet vihdoin
kohtaavat.
Koska tietotekniikan opetuskäytössä on kyse tulevaisuuden taitojen ja osaamisen
vahvistamisesta, on hyvä, että nykyinen teknologia tukee hyvin kriittisen ajattelun, yhdessä
tekemisen ja globaalin toimijuuden taitoja.
Haasteellisempi kysymys tosin on se, ovatko opiskelijat, opettajat ja organisaatiot
valmiita hyödyntämään opetusteknologiaa ja muuttamaan toimintatapojaan ja pedagogisia
menetelmiään.
Eräs lukiolainen kirjoitti syyskuun lopussa Helsingin Sanomien yleisönosastolla siitä,
että sähköiset oppimisympäristöt rasittavat monia opiskelijoita. Käytettyjä sovelluksia tun-
tuu olevan liikaa ja taidotkaan eivät ihan riitä itsenäiseen ohjelmistojen opiskeluun. Lukio-
lainen toivoi myös aikaa atk-taitojen opetukselle, koska heikot taidot turhauttavat: ”Emme
ole vielä se sukupolvi, joka jo alle kouluikäisenä on kulkenut älypuhelimet taskussa. Leena Vainio
...kurssitöitä pitää palauttaa lukiossa milloin minnekin sivustoille kurssien opettajien tot- Suomen eOppimiskeskus ry:n
tumusten mukaan”. Kertooko tuo lukiolaisen lainaus siitä, ettei oppilaitoksissa riittävästi hallituksen puheenjohtaja
tueta uusien toimintatapojen oppimista ja siitä, että järjestelmät ovat vaihtelevia ja jokai- puh. | (03) 6464 380, 040 727 6601
e-mail | leena.vainio@hamk.fi
sen opettajan itse valitsemia? Herää kysymys, pitäisikö opetussovellusten olla enemmän
vakioituihin järjestelmiin perustuvia. Vai onko pedagoginen johtaminen hukassa?
Vakioidut järjestelmät ovat kustannustehokkaampia, ja keskittäminen parantaa par-
haimmillaan toimintaa. Suunnittelun lähtökohtana on oltava oppimisen tarpeet ja tavoit-
teet eikä vain tietohallinnon näkökulmasta helpoimmin ylläpidettävä ratkaisu. Nyt näyttää
siltä, etteivät eri toimijoiden tarpeet kohtaa, jokaisella tuntuu olevan oma agendansa,
minkä lisäksi organisaation yhteinen visio ja pedagoginen punainen lanka puuttuvat. Onko pedagoginen
Strategista suunnitelmaa tarvitaan entistä enemmän, jotta löydetään kaikkien osapuolten
tarpeita yhdistävä ratkaisu. Yhteisen vision rakentamisessa on otettava käyttöön kriittisen
johtaminen
ajattelun, yhteiskehittelyn sekä globaalin toimijuuden taidot, jotta löydetään mielekkäät
oppimista ja tehokasta työskentelyä tukevat ratkaisut.
hukassa?
Suomen eOppimiskeskuksen kokemuksia ja parhaita käytäntöjä tarvitaan nyt arjen toi-
minnan tukemiseen. Hyvät käytännöt auttavat mielekkäiden valintojen tekemisessä aika-
namme, jolloin valintamahdollisuuksia on runsaasti mutta aikaa ja resursseja niukasti.
Etsitään yhdessä parhaita toimintatapoja ja tehdään omaa osaamistamme näkyväksi!
Hyvää syksyä!
02 | 2012 | 3
4. OKf:n järjestäjätiimiin kuuluva Antti Poikola juttelemassa datajour- OKf oli hyvin kansainvälinen tapaaminen, Open Knowledge Foundationin johtohahmo
nalismista Suomen Kuvalehden toimittajan Juho Salmisen kanssa. sillä aihe on globaali. Rufus Pollock.
TEKSTI OILI SALMINEN
KUVAT DANIEL SCHILDT
Open Knowledge Festival
kokosi avoimen tiedon
lähettiläät Helsinkiin
Ensimmäinen Open Knowledge Festival (OKf) kokosi yli tuhat henkilöä
syyskuun puolivälissä viikoksi Aalto-yliopistolle Helsinkiin toimimaan yh-
teiskunnallisesti merkittävän tiedon avoimuuden puolesta. Tarjolla oli sekä
osallistumista käytännön sovellusten ideoimiseksi että oppimista erilaisissa
työpajoissa, tapahtumissa ja luennoilla. Loppuunmyytyyn festivaaliviikkoon
pääsi mukaan myös erillisissä satelliittitapahtumissa ja verkkolähetyksissä.
F
estivaalin aikana tarkasteltiin avoimen LINKIT
tiedon hyötyjä ja organisoitumistapoja www | okfestival.org
jakaa avautuvaa tietoa läpinäkyvästi Twitter | #OKfest
eri tarkoituksiin. Globaalin festivaalin idea
oli löytää sellaisia hyviä ratkaisuja, jotta Helmikuussa 2013 järjestetään lähtöinen Open Knowledge Foundation on
kaikki osapuolet voittavat ja jotta uusista uusi kokoontuminen. toiminut tuloksellisesti tiedon avaamisessa
innovaatioista voisi hyötyä koko maapallon ja sillä on eri maissa toimintaa paikallisten
väestö. Ilmoittaudu mukaan OKF verkostojen kautta. Sen järjestämä Open
Convention -tapahtumaan Government Data Camp sekä vuosittainen
Helsingin festivaali helmikuulle 2013: konferenssi päätettiin yhdistää Helsingin
yhdisti kaksi tapahtumaa http://fi.okfn.org/meetups/open- festivaalissa, sillä eri tahot, jotka olivat
Helsingin Open Knowledge Festivalin takaa knowledge-finland-convention/ tavanneet tilaisuuksissa ja verkostoituneet
löytyy sattumuksia ja suunnitelmia. Britti- keskenään, halusivat tällaisen yhdistelmän.
4 | 02 | 2012
5. Kalamalja ja
Pecha Kucha
avoimen oppimisen
teemassa
Open Knowledge Festivalin teemoihin
kuului myös avoin tutkimus ja opetus.
Useat AVO- ja AKTIIVI-hankkeiden
osallistujat olivat mukana avoimen
opetuksen teemapäivän ohjelmissa.
Ohjelmakokonaisuutta oli kutsuttuna
Vaalidatan louhintaa Leo Lahden ja suunnittelijana kokoamassa tutkija
Joona Lehtomäen moderneilla työkaluilla. Tarmo Toikkanen Aalto-yliopistosta.
Hän on tuttu myös eOppimiskeskuk-
sen hankkeista.
Kalamaljan teemat olivat a) MOOC-
cien suunnittelu sekä b) oppikirjojen
tulevaisuus.
OKf:n ohjelmassa oli runsaasti tarjon- Keskustelut ja esitykset taltioitiin ja
taa. Siinä oli 13 aihealuetta, jotka olivat niitä voi katsoa netissä.
osallistumiseen kannustavia ja painottivat Festivaalin
avoimesti saatavilla olevan ja jalostettavan tarjonta tuntui Linkit
Ohjelmatiedot ja videotaltioinnit
tiedon käyttöä yhteiskunnallisen toiminnan
apuna. Johtoajatuksena oli avoimen tiedon
vastaavan hyvin http://okfestival.org/open-research-and-
ja uusien sovellusten avulla synnyttää kysyntää. education/
pienin kustannuksin räätälöityjä ratkaisuja, Pecha Kucha -tilaisuus
jotta tieto leviäisi nykyistä helpommin hyö- http://bambuser.com/v/2995533
tykäyttöön tiedon omistajien järjestelmistä
ja siiloista. Kalamalja-keskustelu
”Festivaalin tarjonta tuntui vastaavan http://bambuser.com/v/2995835
hyvin kysyntää, sillä yksikään aihealueista Joukkoälyn voimaa
ei jäänyt syrjään”, sanoo Antti Poikola. Open Knowledge Festivalin suunnittelu- ja Kiinnostavatko
Hän oli yksi tapahtuman suunnittelijoista toteutusvaihe oli aitoa joukkoälyn käyttöä. menetelmät?
Pecha Kucha -menetelmä esim.
ja toteuttajista ja edusti monen muun Festivaali järjestettiin pääasiassa vapaaeh-
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pecha_Kucha
toimensa ohella myös AVO2-hankkeen toisvoimin, sillä vain yksi henkilö oli muuta-
Nettiajan kansalaisyhteiskunta -projektia. man kuukauden ajan kokopäivätoiminen. Kalamalja-keskustelu
Osa-alueet muodostivat laajan hori- Festivaalille saatiin kattava ja aiheesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Kalamalja
sontin yhteiskunnalliseen tietoon ja sen kiinnostuneiden yritysten ja erilaisten taho-
käyttömahdollisuuksiin. Puheena olivat jen rahoittajarengas. Poikola korostaa, että
niin yritysten kuin hallinnonkin omista- kaikkien apu on ollut erinomaisen tärkeää.
man tiedon avaaminen kuten myös tut- Festivaalin pääjärjestäjinä toimivat Open
kimuksen ja koulutuksen, ohjelmistojen, Knowledge Foundation, Aalto Media Factory
datajournalismin ja visualisoinnin, kestä- ja Suomen Lontoon instituutti.
vän kehityksen, maantieteellisen datan, Ydinryhmässä festivaalin toteuttamiseksi
kulttuuriperinnön, avoimen kehittämisen toimi noin puolen vuoden ajan kuusi henkilöä
yms. aiheet. ja vapaaehtoisina oli mukana yli sata henki-
”Helsingin tapaaminen oli kehitysvaihe löä, jotka toimivat festivaalin järjestämisen
kansainvälisessä verkostoitumisessa ja eri vaiheissa itseorganisoituen ja jopa luovan
siinä tärkeitä puolia oli esimerkiksi se, kaaoksen keskellä. Valmistelussa ja toteu-
että ihmiset kohtasivat toisensa, erilaiset tuksessa onnistuttiin laajan kontaktipinnan
lähestymistavat avoimuuteen saivat ristiin- ansiosta yhdistämään ideoita ja tekemään
pölytystä ja aihepiirissä liikuttiin ainakin niistä jatkokehittelyä niin, että paikalle saatiin
yleisellä tasolla teemoissa, joita ihmiset erittäin asiantunteva esiintyjäkunta ja sen Tarmo Toikkanen
kokevat tärkeiksi.” innostamana todella laaja osallistujajoukko. l
02 | 2012 | 5
6. AVO 2 tuottaa
avoimuudesta voimaa
oppimisverkostoihin
S
uomen eOppimiskeskus koordinoi mm. koulutuksessa, kansalaistoiminnassa Yhteystiedot
Avoimuudesta voimaa oppimisverkos- tai hallinnossa vastaa uusia tarpeita. AVO 2 Suomen eOppimiskeskus ry
toihin (AVO 2) -hanketta. Se jatkaa uu- edistää muutosta tällä alueella esimerkiksi e-mail | avokoordinaatio@eoppimiskeskus.fi
tena hankkeena edelliselle AVO-hankkeen kouluttamalla kansalaisjärjestöjä ja virka-
pohjalta ja hyödyntää aiemmasta opittua miehiä vuorovaikutusyhteiskunnan taitoihin. LINKKI
www | eoppimiskeskus.fi/avo2
ja siinä syntyneitä verkostoja. Molemmat Niin ikään kansalaisaktiivisuuden ja -vai-
ovat ESR-rahoitteisia ja tavoitteena on ollut kuttamisen työkalujen kehittäminen kuuluu
ja on edelleen yhteisöllisen, osallistavan ja hankkeen ydinasioihin. jossa luodaan malleja oppimis- ja osallistu-
verkostomaisen toimintakulttuurin synnyt- misympäristöjen opetuskäytölle.
täminen ja vahvistaminen mukana olevissa AVOIN TIETO
oppilaitoksissa ja organisaatioissa sekä AVO 2:ssa tärkeä painotettava teema-alue HANKKEEN OSATOTEUTTAJAT JA
niiden sidosryhmissä. on avoin tieto ja avoimuuden edistäminen OSAPROJEKTIT
Hanke haluaa saada muutosta aikaan yhteiskunnan eri osa-alueilla. AVO 2 -hankkeen osatoteuttajia ovat Aalto-
eri puolilla ja erilaisissa toimintatavoissa. yliopisto, Hämeen ammattikorkeakoulu,
Kohteena ovat mm. opettaja- ja asiantun- MOBIILI JA 3D Hämeen kesäyliopisto, Hämeenlinnan kau-
tijaverkostot, joissa hanke konkreettisilla Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen punki, Innopark Programmes Oy, Jyväskylän
tavoilla edistää yhteisen tekemisen kult- edellyttää, että opetuksessa ja koulutuk- yliopisto, Sivistysliitto Kansalaisfoorumi
tuuria. sessa käytetään pedagogisesti oikein SKAF ry, Otavan Opisto, Päijät-Hämeen koulu-
uusimpia sovelluksia ja mahdollisuuksia. tuskonserni -kuntayhtymä / Koulutuskeskus
VUOROVAIKUTUKSEN TYÖKALUJA Mobiililaitteiden ja niiden käyttötapojen rin- Salpaus ja Tampereen yliopisto. Hankkee-
Yhteiskunta liikehtii koko ajan. Mukaan nalla kolmiulotteisuus ja lisätty todellisuus seen liittyvät myös erilliset osaprojektit: AVO-
tulee uutta ja samalla vanhaa häviää, joten on tätä päivää. 3D on AVO 2:ssa erittäin opisto, Nettikansa, Toimikas sekä Kolmiulot-
vanhaan perustuvat toimintatavat eivät läsnäoleva sisältö- ja toimintakokonaisuus, teiset- ja mobiilit osallistumisympäristöt. l
6 | 02 | 2012
7. Yhteistoiminta on TEKSTI
EIJA KALLIALA &
ANNE RONGAS
kannustettavaa
Monissa ESR-rahoitteisissa hank-
keissa syntyy ideoita tilaisuuksista ja
ESR-hankkeet AVO ja SoMy yhdistivät voimansa
Virtuaali-
tapahtumista, joihin omat rahkeet eivät
kuitenkaan yksin riitä. Ideoita ei kan-
nata heittää syrjään, vaan ryhtyä toi-
meen etsimään yhteistyökumppaneita
Qelluntaissa
muista ESR-hankkeista.
”Kahden tai useamman hankkeen
yhteisiä tapahtumia on järjestetty melko
paljon. Rahoittajan näkökulmasta tällai-
nen yhteistoiminta on kannustettavaa,
jos kukin mukana oleva hanke hyötyy
siitä ja toiminta on hankkeen tavoit- Viikko yhdessä oppimista ja tekemistä elo–syys-
teiden mukaista”, sanoo ylitarkastaja
kuun vaihteessa! Sitä Virtuaali-Qelluntai, virtuaali
Satu Huikuri Lapin elinkeino-, liikenne-
ja ympäristökeskuksesta. nen toimintaviikko, oli parhaimmillaan. Se korvasi
Miten järjestäjät selviävät yhteis
tänä vuonna jo perinteitä omaavan Qelluntain.
tilaisuuksien raportoinnista?
V
”Meillä ei ole yleistä ohjeistusta tai
irtuaali-Qelluntai alkoi maanantaina Linkkejä
rautalankamallia näitä tapauksia var-
27.8.12 webinaarilla, jossa Joanna Virtuaali-Qelluntai | https://sites.google.com/
ten. Sen sijaan voin sanoa neuvoksi, site/yhdessatekeminen/
Kalalahti esitteli lisätyn todellisuuden
että jo suunnitteluvaiheessa hankkei- Anne Ronkaan piirtämä Virtuaali-Qelluntain
mobiiliselainta Wikitudea, Eija Kalliala kertoi
den on tarpeen sopia keskenään työn- ilmiöpohjainen rastikartta
yhdessä oppimisesta ja tekemisestä, Janne
jaosta ja vastuistaan, jottei tilaisuuden Thinglinkissä | http://bit.ly/qelluntaikartta
Ruohisto esitteli parviälypalvelu xTunen, Sometu | www | sometu.fi
jälkeen jouduta selvittelemään perus-
jota testataan Sometu-verkostossa syksyn AVO 2 -hanke | http://eoppimiskeskus.fi/avo2
asioita. Kun jaottelut on tehty selviksi,
aikana, ja Anne Rongas kertoi toimintarastin SoMy-hanke | www | peda.net/veraja/somy
asiat hoituvat helposti.”
luomisesta ja lisäämisestä rastikartalle. xTune | www | xtune.fi
Kertoisitko esimerkkejä, mistä
Pulmasta parviälyilemään Kirjoittajat
asioista pitää sopia etukäteen? Eija Kalliala, verkostoasiantuntija, Otavan
Suomalaisia sosiaalisen median aktiiveja
”Ensinnäkin mukana olevien hankkei- Opisto | www | linkedin.com/in/eijakalliala
yhdisti edellisvuosina mm. mikroblogipal-
den on tarkasteltava, miten kyseinen Anne Rongas, projektisuunnittelija,
tapahtuma palvelee oman hankkeen Suomen eOppimiskeskus
tavoitteita. On mietittävä, onko tilai- www | linkedin.com/in/annerongas
suus hankkeiden yhteinen vai onko se
jaoteltavissa selvästi tehtäviin, jotka
voidaan vastuuttaa eri hankkeille. Hyvä velu Qaiku, jonka nimi kaikuu Qelluntain,
Virtuaali-Qelluntain pilotoinnin ja palaut-
on sopia, onko esimerkiksi luennoit- someväen kesätapahtuman, nimessä. Kesän
teen pohjalta kehitimme virtuaalisen
sija jonkin hankkeen nimeämä ja sen 2012 tapahtuma kärsi osallistujapulasta,
toimintaviikon mallin.
vastuulla myös kulujen osalta. Tärkeää l Virtuaaliset toimintaviikot yhdistetään
mutta perinnettä haluttiin jatkaa. Siispä
kulujen jakamisen rinnalla on tieten- kasvokkaiseen tapahtumaan some apuun.
kin myös osallistujien kirjaamisesta syventämään aiheisiin tutustumista ja Parviälyllä Qelluntaista kehitettiin Some-
sopiminen. Hankkeiden välillä voidaan
niiden työstämistä tapahtuman jälkeen. tun ja AVO-hankkeen Virtuaali-Qelluntai,
l Virtuaaliset toimintaviikot käynnistetään virtuaalinen yhdessä tekemisen ja oppimisen
jakaa myös henkilöresursseja niin että
ja lopetetaan videoneuvotteluin.
henkilö ns. sukkuloi hankkeiden välillä. toimintaviikko, jonka järjestelyihin ja tiedotta-
l Virtuaalisista toimintaviikoista tiedotetaan
Hän ei tietenkään voi olla kirjoilla kuin miseen myös Opetushallituksen Sosiaalinen
Sometun ja sosiaalisen median lisäksi
yhdessä hankkeessa kerrallaan.” muissa verkostoissa, jotta uudetkin
media yleissivistävässä koulutuksessa SoMy
ihmiset innostuisivat mukaan. -koordinointihanke osallistui.
Entä jos ei ole varma siitä, l Virtuaaliseen rastikarttaan laaditaan Anne Rongas piirsi Virtuaali-Qelluntain
että asia etenee rahoittajan selkeät ohjeet. Lisäksi karttaan ilmiöpohjaisen rastikartan suomalaiseen
hyväksymällä tavalla? merkitään, mitkä rastit ovat nopeita ja Thinglink-palveluun, jossa kuka tahansa voi
mitkä vaativat syventymistä, jotta
”Tällaisissa tapauksissa tulee ottaa lisätä kuvaan rasteja ohjeineen ja linkkeineen.
kiireinenkin voisi osallistua yhteiseen
etukäteen yhteyttä rahoittajaan, koska Kartalla on seitsemän laajaa ilmiötä ja neljä
tiedonrakenteluun.
hän kuitenkin tekee harkinnan siitä, l Virtuaalisiin toimintaviikkoihin liitetään
reittiä, ohje-, runo-, oppimis- sekä työn ja yhteis-
onko ko. toiminta hankkeelle kuuluvaa, viestintäkanava, jossa jokainen voisi kunnan reitti. Rastikarttaa rakennettiin yhtei-
vaikka maksatustarkastaja asian käsit- kertoa rasteilla käynneistä ja niistä söllisesti ennen varsinaista tapahtumaviikkoa.
telee sitten vastaavasti maksatustar- syntyneistä ideoista. Palautteen innostamana Virtuaali-Qellun-
kastuksessa.” taita kehitetään ja jatketaan. l
02 | 2012 | 7
8. TEKSTI OILI SALMINEN
KUVAT iSTOCKPHOTO
Avoin tieto yhdistää
Open Knowledge Foundationin
Tampereen opiskelijoihin
Pari vuotta sitten aloittanut Nettiajan kansalaisyhteiskunta -hanke on
edennyt käytännön toimissaan kansainväliselle tasolle. Projektin toimijoita
ja osallistujia yhdistävä verkosto on liittynyt osaksi Open Knowledge
Foundationia. Avoin tieto ilmenee muun muassa koulutuksena Tampereen
yliopiston opiskelijavaikuttajille avoimen esityslistan valmistelun muodossa
ja nykyaikaisia verkkotyökaluja hyödyntämällä. Muuta koulutusta seuraa
kevätkaudella 2013.
P
rojektin taustalla vaikuttavan ver- tuksellisia toimintamuotoja verkossa ja
koston uusi nimi on Open Know- fyysissä tiloissa. Verkoston jäsenet olivat
ledge Foundation Finland. Siinä on
mukana Sitra, Helsingin Sanomat, Aalto-
näkyvästi tekemässä syyskuussa järjes-
tettyä kansainvälistä Open Knowledge
Koulutuksessa
yliopisto sekä mm. yrityksiä, koulutusalan Festivalia Helsingissä. käytetään myös sosiaali-
edustajia ja hallinnon edustajia. Heitä sen median työkaluja
yhdistävät samansuuntaiset tavoitteet
toivotusta avoimesta yhteiskunnasta.
Opiskelijavaikuttajat
harjoittelevat
ja kanavia.
OKF toimii itsenäisesti, mutta Nettiajan avoimen esityslistan tekemistä
kansalaisyhteiskunta -projektissa työsken- Projekti on tuottamassa syksyllä 2012
televät Raimo Muurinen ja Antti Poikola nuorille opiskelijavaikuttajille pilotin, jossa
tuottavat sille aineistoja ja tapahtumia he harjoittelevat yhdistyksen esityslistan
sekä mahdollistavat erilaisia vuorovaiku- tekemistä. Kuka tahansa yhdistyksen maatiota. Mukana olevilla on myös mahdol-
jäsenistä voi osallistua listan laadintaan. lisuus asiallisuudella ja hyvillä perusteluilla
Pilotissa yhteiskirjoittamisalustoina ovat saavuttaa kannatusta. Se jos mikä on
Etherpad ja GoogleDocs. Koulutuksessa eduksi vaikuttajiksi haluaville.”
käytetään myös sosiaalisen median työka- Avoimella esityslistan tekemisellä on
luja ja kanavia. tietenkin myös haasteita, joita voi enna-
Pilottijakso järjestetään lokakuussa koida. Yhdistystoiminnan päätöksenteko
hallintotieteilijöiden Staabi-ainejärjestölle tapahtuu tarkasti määritellyllä tavalla,
Tampereen yliopistolla. Palautteen ja koke- joten siihen liittyvät muutokset saattavat
musten perusteella kurssisisältöä muo- tulla kysymykseen tulevaisuudessa. ”Avoin
kataan ja uutta versiota kokeillaan tammi- esityslista verkossa saattaa houkutella
kuussa 2013 ylioppilaskunnan hallituksen mukaan ihmisiä, jotka eivät ole lainkaan
kanssa. yhdistyksessä mukana. Tarvitsemme silloin
Pilottijaksojen vetämisestä vastaava sääntöjä ja sopimuksia miten koottu esitys-
Raimo Muurinen listaa etuja, joita saadaan lista käsitellään, kenellä on valta valita siitä
avoimuuden ansiosta. ”Kun kokousten esi- käsittelyyn tulevat asiat jne. Nämä selviävät
tyslistat saadaan yhteisesti muodostettua, hiljakseen, kunhan alkuun on päästy.”
yhdistys on jo ennen kokousta onnistunut Hankkeen opit ja kokemukset jaetaan
kiteyttämään tärkeimmät asiansa ja saanut lopuksi avoimena oppimateriaalina kenen
asiakohtiin taustatietoa ja päteviä perus- tahansa hyödynnettäväksi. Sisällöt koostaa
teluja. Nythän listat tulevat pienen piirin ja tuottaa Jyväskylän yliopiston tutkija Kari
laatimina eikä niissä juuri ole taustainfor- A. Hintikka. l
8 | 02 | 2012
9. Nettiajan kansalaisyhteiskunnan manifesti:
Avoimen tiedon ja mavara yhteiskunnan kehittämiseksi, mentit ja aineistot avataan verkon
verkostojen aika sitä ei pidä rajoittaa keinotekoisesti, kautta. Päätöksenteon läpinäkyvyys
l Tietoon ja tekemiseen liittyvät perus- vaan sille pitää luoda puitteita ja paranee, eikä valta enää keskity
teet muuttuvat, vanhat hierarkiat mahdollisuuksia. Pois holhouksesta, pysyvästi yksittäisiin henkilöihin,
eivät enää päde – tiedon auktori- osallisuus omaan elämään! vaan eniten kannatusta saaville aja-
teetti murenee, kuka tahansa voi l Tässä ajassa syntyy uusia ammat- tuksille ja argumenteille.
päästä sellaiseksi, jota kuunnellaan teja, kuten esimerkiksi nettifasi- l Osallistuminen tapahtuu verkossa
jos on taitava. Yhteisöllinen tiedon litaattori, ja niitä varten tarvitaan avoimien yhteiskirjoitusdokument-
tuottaminen ja jakaminen avoimesti uudenlaisia verkossa ja verkostoissa tien ja asiakirjojen kommentoinnin
nopeuttaa ratkaisujen löytämistä toimimisen taitoja. kautta. Aito mahdollisuus vaikuttaa
yhteisiin ongelmiin. Jakamalla tietoa omia asioita koskevaan päätöksen-
avoimesti ja vapaasti kokonaisuus Avoin yhteiskunta tekoon saa ihmiset kantamaan vas-
hyötyy paljon enemmän kuin panttaa- l Avoin yhdessä tekeminen, yhdessä tuuta itsestään ja yhteisöstään.
malla tietoa suljetuissa ryhmissä. päättäminen ja yhdessä oppiminen –
l Verkko voi yhdistää ihmisiä, jotka tavoitteena on hyvä yhteiskunta! Nettiajan kansalaisyhteis-
eivät ennen ole kohdanneet, ja moti- l Tavoitteena on, että mahdollisim- kunta -projektin tuotteet
voida heitä yhteiseen tekemiseen. man moni vaikuttaa yhteiskunnan l Projekti tarjoaa foorumeita näiden
He toimivat ryhminä ja verkostoina, prosesseihin ja kaikilla riippumatta rakenteiden läpivalaisemiseen.
jotka voivat ottaa tehtäväkseen yhteiskunnallisesta roolista (päät- l Open Knowledge Foundation Finland
runsaasti erityistietämystä vaativia täjä, rivikansalainen jne.) on mahdol- OKF hakee, tutkii ja kokeilee yhtei-
tehtäviä. lisuus tuoda esiin omat ajatuksensa söoppimisen, yhdessä tekemisen ja
l Kaikkia verkon mahdollisuuksia ja argumenttinsa päätöksenteon päättämiseen malleja ja edesauttaa
hyvän yhteiskunnan rakentamiseen pohjaksi. mallien jalkautumista osaksi profes-
ei ole vielä hyödynnetty. Ihmisten l Yhteiskunnallisen päätöksenteon sioita ja yhteiskunnallisia proses-
omaehtoinen toiminta on valtava voi- ja valmistelun prosessit sekä doku- seja.
02 | 2012 | 9
10. TEKSTI JOANNA KALALAHTI | Tampereen yliopisto &
LEENA KOSKIMÄKI | Hämeen ammattikorkeakoulu
KUVAT iSTOCKPHOTO
Lisätyn todellisuuden
hankepilotit käynnistyivät
AVO 2 -hankkeen Kolmiulotteiset ja mobiilit oppimis- ja osallistumisympä-
ristöt (3DM) -osahankkeessa pilotoidaan lisätyn todellisuuden ja Kinect-lii-
keohjaimen käyttöä opetuksessa ja osallistumisessa. Syksyllä 2012 projekti
on päässyt hyvään alkuun, ja ensimmäiset pilotit ovat jo työn alla.
Siivoustyön opettelua lisätyn käyttökelpoinen ja ennen kaikkea auttaa Lisätietoja
todellisuuden tukemana oppimaan halutut sisällöt vähintäänkin yhtä Joanna Kalalahti | Tampereen yliopisto
”WC:n siivoaminen on yksi vähiten motivoi- hyvin kuin perinteisin opetusmenetelmin. e-mail | joanna.kalalahti@uta.fi
vista kokonaisuuksista kodinhuoltajaopis- Orimattilan pilotin toteuttamisessa riit-
Leena Koskimäki | Hämeen ammattikorkeakoulu
kelijoidemme opinnoissa. Lisätyn todelli- tää haasteita. Opiskelijan käsien tulisi olla
e-mail | leena.koskimaki@hamk.fi
suuden sovellus voisi tehdä siitä kiinnos- vapaina oppimistilanteessa, ja toteutustek-
tavampaa”, arvelivat erityisopettaja Tuula nologian pitäisi olla riittävän toimiva, jotta Merja Salminen | Hämeen ammattikorkeakoulu
Rantanen ja koulunkäyntiavustaja Leena käyttökokemus säilyy hyvänä. Toisaalta e-mail | merja.salminen@hamk.fi
Koivisto Koulutuskeskus Salpauksen Ori- erityisryhmässä opiskelevilla opiskelijoilla
mattilan yksiköstä, kun heiltä tiedusteltiin on jonkin verran ongelmia tekstimuotoisten LINKKI
keväällä 2012 pilottikohteeksi soveltuvia ohjeiden kanssa, ja tähän haasteeseen www | eoppimiskeskus.fi/avo2
oppisisältöjä. Opettajille ja opiskelijoille oli on mahdollista vastata tekno-
hetkeä aikaisemmin esitelty lisättyä todel- logialla, joka
lisuutta muutaman demoesimerkin avulla,
joiden katselu aiheutti hämmästyneen ihas-
tuneita ilmeitä.
Pelkkä wow-efektin aikaansaaminen
ei ole riittävän hyvä syy hyödyntää
lisättyä todellisuutta opetuk-
sessa. Toteutettavan sovel-
luksen pitää olla oikeasti
10 | 02 | 2012
11. mahdollistaa asioiden esittämisen usean
eri median kautta.
WC:n siivoukseen opastavaa sovellusta
on tarkoitus kokeilla ensimmäistä kertaa
syksyn 2012 aikana ja kehittää sitä edel-
leen saadun palautteen pohjalta. Sovellusta
voidaan mahdollisesti hyödyntää myös toi-
sessa hankepilottikohteessa eli kehitysvam-
maisten palvelukeskus Virvelinrannassa.
Kokemuksia Kinect-sensorista:
voimautuminen vuoro-
vaikutuksen ja liikkeen avulla
Virvelinrannassa on lähdetty kokeilemaan
erilaisia asiakkaiden toimintaa ja osallistu-
mista helpottavia teknologioita sekä niiden
tutuksi tekemistä Hämeen ammattikorkea-
koulun hyvinvointialan opiskelijoiden voi- välineiksi. Kinect-laitteen käytettävyyttä ja säaiheisia tehtäviä, joiden ratkomisessa
min. Palvelukeskuksessa työharjoittelussa ominaisuuksia tutkitaan, jotta käyttökoke- hyödynnetään mobiililaitetta. Rastilla voi
olevat opiskelijat ovat harjoitelleet elokuun muksista saataisiin mielekkäitä mahdol- katsoa esimerkiksi asiaan liittyvän lyhyen
alusta lähtien ohjaustuokioiden vetämistä lisimman monenlaisille asiakkaille. Virve- videon tai hakea lisätietoa internetistä.
asiakkaille liikeohjain Kinectin avulla. linrannan työntekijöiden, kuten ohjaajien Rastitehtäviin on mahdollista liittää erilaisia
Ohjattuun tuokioon on osallistunut kerralla ja fysioterapeuttien toiveita kuunnellaan ja palkitsevia ja siten motivoivia elementtejä.
muutama asiakas. He ovat pelanneet kahta heiltä saadaan arvokasta palautetta. Osa Metsäopetuspolun toteutuspaikaksi on
peliä: urheilupeli Kinect Sportsia sekä heistä on alkanut vetää asiakkailleen peli- tarkoitus valita kaupunkimetsä, jotta polku
Kinectimalsia, jossa asiakas saa huolehdit- tuokioita jopa itse. Kinect näyttää tulleen olisi mahdollisimman monen saavutetta-
tavakseen lemmikin. Asiakas on vuorovai- Virvelinrantaan jäädäkseen. vissa. Toisaalta rastit voidaan siirtää hel-
kutuksessa tämän lemmikin kanssa opet- posti myös toiseen maastoon muuttamalla
taen sille esimerkiksi erilaisia temppuja. Paikkatietoa hyödyntävä vain niiden koordinaatteja. Sovellusta on
Vaikka Kinect ei ollut tuttu toimijoille, lisätyn todellisuuden tarkoitus päästä kokeilemaan käytännössä
sen käyttö omaksuttiin suhteellisen hel- metsäopetuspolku Tampereelle keväällä 2013.
posti. Virvelinrannan asiakkaat ottivat 3DM-osahanke on mennyt metsään aivan 3DM-osahankkeen tavoitteena on
uudet kokemukset sekä erityisesti Kinec- konkreettisesti. Metsäkeskuksen Pirkan- toteuttaa lisäksi jokin sellainen pilotti,
timals-pelin suloiset eläinhahmot innolla maan alueyksikkö ja sen kouluyhteistyön jossa voidaan kokeilla abstraktin asian
vastaan. Myös henkilökunta kiinnostui toteuttaja 4H-järjestö ovat mukana suun- havainnollistamista lisätyn todellisuuden
uudesta laitteesta. Alku ei olisi voinut juuri nittelemassa älypuhelimissa ja tablet- avulla. Hyviä esimerkkejä tällaisista sovel-
mennä paremmin, vaikka parhaat toiminta- laitteissa toimivan lisätyn todellisuuden luksista löytyy jo monenlaisia. l
tavat erilaisten asiakkaiden tarpeisiin löy- selainohjelman avulla toteutettavaa metsä-
tyivät vasta kokeilemalla. Virtuaalilemmikki opetuspolkua. Kohderyhmänä ovat ala- ja
motivoi monet keskittymään intensiivisesti: yläkoululaiset sekä myös kaikki muut met-
asiakkaat ovat innostuneet pelaamaan ja säasioista kiinnostuneet.
saaneet reipastakin liikuntaa. Oman kehon ”Bittimetsä-hankkeemme on toteutta-
liikkuvuus ja hallinta ovat parantuneet nut keväällä 2012 Tampereen Kaupin met-
samalla. Asiakkaat ovat kokeneet pela- sätaitoradan. QR-koodeilla merkityt rastit Tutustu aiheeseen
tessa onnistumista ja iloa ja voimautuneet ovat sikäli ongelmallisia, että ne joutuvat
havaitessaan voivansa itse ohjata Kinectiä helposti ilkivallan kohteeksi ja vaativat Tampereen yliopiston
menestyksekkäästi. Uuden kokeiltavan siksi ylläpitoa maastossa. Halusimme 3DM-osaprojektin blogi:
sisällön onnistunut toteutus on tuntunut myös kokeilla uudenlaista tapaa toteuttaa
http://avoimestitutkien.
myös pilotoineista opiskelijoista hyvältä. metsäopetusta, sillä se saattaa motivoida
wordpress.com
Ohjaustuokiot jatkuvat ja niistä kerä- nykylapsia ja -nuoria aikaisempaa parem-
tään havaintoja. Materiaalin pohjalta min metsäasioiden opiskeluun”, kertoo Ulla
Hämeen ammattikorkeakoulun tietoteknii- Konkarikoski Metsäkeskuksesta.
Sometu-verkoston
kan opiskelijat tuottavat syksyllä erilaisia Metsäopetuspolku on tarkoitus toteut-
Lisätty todellisuus -ryhmä:
sovelluksia Virvelinrannan asiakkaiden taa siten, että se sisältää 9–12 erillistä ras-
http://sometu.ning.com/group/
iloksi, hyödyksi ja opiksi sekä hyvinvoin- tia, jotka löytyvät GPS-koordinaattien avulla
lisatty-todellisuus
tialan opiskelijoiden harjaantumisen apu- maastosta. Rasteille toteutetaan met-
02 | 2012 | 11
12. TEKSTI JANNE RUOHISTO
KUVA PÄIVI KAPIAINEN-HEISKANEN
xTune
– uusi tapa yhdistää
osaamista organisaation sisällä
Kukaan ei osaa kaikkea, mutta jokainen on hyvä jossakin. Tämä oli yksi
kantavista ajatuksista, kun sain ajatuksen lähteä kehittämään palvelua, joka
auttaisi ihmisiä yhdistämään osaamistaan.
K
un perustin yritykseni reilu neljä idean henkilöltä, jota en edes tunne. Tämä
vuotta sitten, blogit ja wikit olivat jo ilmiö on saanut nimekseen osuvan termin:
arkipäivää monelle meistä. Facebook serendipiteetti eli sattumahdollisuus.
oli rantautunut Suomeen ja olivatpa jotkut Lisääntynyt tiedon jakaminen on synnyt-
löytäneet tiensä Twitteriinkin. Sen jälkeen tänyt myös kolikon kääntöpuolen: informaa-
sosiaalista mediaa on pienin askelin viety tioähkyn. Suurin osa sosiaalisen median
myös yrityksiin. Yksi parhaimmista esimer- viesteistä on sellaisia, jotka eivät kiinnosta
keistä on Yammer, joka vei Facebookista sinua – vaikka osaisitkin käyttää RSS-
tutun mikrobloggaamisen eli statuspäivitte- syötteitä ja tägejä. Tämä on yksi syy, miksi
lyn yrityskontekstiin. yrityksillä on ollut vaikeuksia omaksua sosi-
aalisesta mediasta tuttuja toimintatapoja:
Annetaan serendipiteetille yrityksissä ei ole aikaa turhanpäiväiseen
mahdollisuus lörpöttelyyn. Osaamisen löytäminen ja
Sosiaalinen media on tuonut paljon uusia jakaminen ei myöskään voi perustua vain
mahdollisuuksia jakaa tietoa ihmisten sattumaan.
välillä. Ihmiset ovat löytäneet toisiaan Tämä on ongelma, jonka xTune haluaa
tavalla, joka muuten ei olisi ollut mahdol- ratkaista. Kuten eEemeli-kilpailun puheen-
lista. Voin sattumalta huomata, että joku johtaja Jouni Backman totesi, kyseessä ei
toinen painii parhaillaan saman asian ole vain työkalu vaan palvelu, joka mahdol-
kanssa kuin minäkin. Voin saada yllättävän listaa uudenlaisen toimintatavan.
eEemeli on ainoa maassamme digitaalisen
oppimisen alalla jaettava laatupalkinto.
Vuoden 2013 teemana Oppimispelit ja pelillisyys oppimisessa.
Ilmoita mukaan e-oppimisen konsepti, toimintatapa, palvelu tai tuote.
Ilmoittautumisaika 1.1.–31.1.2013!
Lisätiedot g www.eoppimiskeskus.fi/eemeli
12 | 02 | 2012
13. Serendipiteetti
eli sattu-
mahdollisuus!
Parvi perustana
xTunen idea perustuu ajatukseen parvista,
joka on yksi kollektiivisen älykkyyden
muoto. Parvet ovat itseorganisoituvia,
mutta tavoitteellisia työryhmiä, jotka
kerääntyvät yhteisen idean tai ongelman
ympärille. Jakamalla idean, ongelman tai
projektin, xTune etsii organisaation sisältä
henkilöt, joilla on asiaan liittyvää osaamista
tai kiinnostusta, ja kutsuu heidät apuun.
Jokainen voi itse päättää liittyykö mukaan
vai ei. Parven ytimen muodostavat tekijät,
jotka panostavat asiaan kaikkein eniten.
Mikrotaskaajat tarjoavat vain pientä apua
ja lurkkijat puolestaan tulevat mukaan seu-
raamaan ja oppimaan. Osallistumista kan-
nustetaan läpinäkyvyydellä ja kannustavalla
pelimekaniikalla.
xTune auttaa yhdistämään oikean
osaamisen nopeasti ja joustavasti sinne
missä sitä tarvitaan. Yksi hyvä esimerkki
tuli esiin asiakasyrityksessämme, jossa
mietittiin arviointimallia, jota eräässä yksi-
kössä kipeästi tarvittiin, mutta jollainen
sieltä vielä puuttui. Vastaavaa arviointia oli
kuitenkin kehitetty useassa muussa yksi-
köissä – kussakin yksikössä omiin tarpei-
siin. xTunen avulla kyseistä arviointimallia
kehittävät henkilöt löysivät toisensa yhden
päivän aikana. Pyörää ei keksitty uudestaan
ja henkilöt pystyivät jakamaan tietoaan ja
oppimaan toisiltaan.
Kulttuurin muutos
välttämätön edellytys
Vaikka vastaanotto yrityksissä on ollut
erittäin positiivinen, olemme oppineet, että
organisaatioissa kulttuuri syö teknologian
aamupalaksi. Ennen kuin xTune ja parvityö
lähtee lentoon, pitää monessa yrityksessä
kiinnittää huomiota organisaatiokulttuuriin.
On tärkeää, että yrityksen johto ymmärtää
asian, tuo esiin henkilöstölle toiminnan tar-
koituksen ja tavoitteet, näyttää esimerkkiä
ja kannustaa. l
02 | 2012 | 13
14. TEKSTI OILI SALMINEN
KUVAT iSTOCKPHOTO & PIXMAC
www.facebook.com/
senjaopettaa
Fröken Senja ja ruotsin
oppimisen ihanuus
Suosittu, kehuttu ja palkittu Senja opettaa sinulle ruotsia -oppimisprojekti
eteni syksyllä 2012 kirjan julkistamiseen. Facebookin seinäkirjoituksista koos-
tettu oppikirja on esimerkki uudesta toimintatavasta ja kirjatyypistä, missä
tekijät tuottavat sisällön joukkoälyn voimin kaksikieliseksi oppikirjaksi. Fröken
Senja opettaa edelleen riemuruotsia ÄLSKLINGSSVENSKA Facebookissa.
S
enja Larsen kertoo, että ideana on kuttelin mukaan opetustekstejä laatimaan Lisätietoja
harjoitella ruotsin kieltä, kulttuuria sujuvasanaisia, hauskoja ja suvaitsevaisia Senja Larsen
ja sääntöjä sekä niitä vahvistavia palstan jäseniä ja kielikoulu sai siivet.” e-mail | senja.larsen@gmail.com
poikkeuksia. Kyseessä on täysin uusi tapa Siitä lähtien on Senja opettaa sinulle puh. | +358 50 551 1377
oppia ja olla vuorovaikutuksessa sosiaali- ruotsia -sivua ylläpidetty parinkymmenen
sessa mediassa. kanslistin voimin. Linkit
www | facebook.com/senjaopettaa
Toiminta sai alkunsa Facebookissa. Yli 16 000 tykkääjän määrällä sivu
Kirjan julkistaminen YouTubessa
Kiireinen Senja Larsen perusti vuoden kuuluu Suomen suosituimpiin sosiaalisen www | youtube.com/watch?v=DzH0SwkSBh0
2011 alussa sivun, jota olisi itse halunnut median yhteisöihin. Suosiota selittänee
seurata. Yksi tai kaksi uutta ruotsin sanaa ainakin osittain se, että Senjan kielikou-
päivässä -metodi kiinnosti yhtäkkiä suurta lussa oppimisesta tehdään huumorilla koulun tekstit kirjoitetaan tarkan konseptin
määrää ihmisiä. ”En osaa hyvin ruotsia, maustettu yhteinen harrastus. mukaisesti, vaikka niissä onkin riemukas
vaikka olin luvannut opettaa sitä muille, Kielikoulu toimii opetustekstin ja siihen ote. Opetustekstit ovat perusta, johon
joten kun jäseniä oli yhtäkkiä tuhansia, hou- kertyneiden kommenttien varassa. Senjan kommentaattorit lisäävät osaamisensa.
14 | 02 | 2012
15. Tekstien runko on suomen kieltä, jonka puolet on yhdistetty yksiin kansiin. kotilauksia kirjasta ja sen oheistuotteista
sekaan laitetaan ruotsin kielen käännöksiä. ”Virheitäkin jätettiin kirjaan, sillä tyk- tuli 345 kappaletta. Hanke toteutettiin
Ummikkosuomenkielinen voi siis lukea käämme niistä. Virheiden tekeminen on maailman suurimmassa joukkorahoitus-
tekstin ensin katsomatta ruotsin kielen välttämätön oppimisen etappi. Jos on palvelussa Kickstarterissa, jonka avulla on
sanoja, ja se toimii silti. kivaa, aina parempi. Mikäli vielä jaksaa olla rahoitettu yli 23 000 projektia yhteensä
Ruotsinkieliset käännökset kirjoitetaan pienellä tavalla sinnikäs ja opetella vaikka noin 200 miljoonalla eurolla.
aina tikkukirjaimilla MED VERSALER, siinä vain yhden asian päivässä, on vuoden kulut- Joukkorahoitushanke onnistui yli odotus
muodossa missä ne olisivat, jos koko lause tua jo hyvin kärryillä. Kirjaa voikin lukea ten, mutta ennen kirjan julkaisemista se jou -
olisi ruotsiksi. Suomenkieliset sanat kirjoi- vaikka siten, että käsittelee yhden aiheen duttiin peruuttamaan. Suomen lainsäädän-
tetaan pienillä kirjaimilla. joka päivä." nön mukaan joukkorahoitus tällaisessa tapa-
”Sekoitamme opetusteksteihin uuden- Kovin urakka heti kokoamis- ja kuvitus- uksessa ei ole laillista, joten poliisihallituk-
aikaista ja vanhoillista ruotsia, riikinruotsia työn jälkeen oli oikolukeminen. Sosiaali- sen esittämän kannan vuoksi Senja-kirjalle
ja suomenruotsia. Kommenteissa esiintyy sessa mediassa käytetään rentoa kieltä, kerätty ennakkorahoitus palautettiin antajille,
usein murreruotsia. Joskus mukaan lipsah- usein unohdetaan isot alkukirjaimet ja mutta kirjan he saivat siitä huolimatta.
taa ilolla kirous tai muu epäsovinnainen välimerkit, eikä mikään oikolukuohjelma Fröken Senja arvioi, että talkootyö onkin
sana. Iloitsemme monimuotoisuudesta. ymmärrä kahta kieltä. Oikolukuun osal- oikeastaan ainoa tapa, jolla näin suuritöi-
Kieli ei ole staattinen, se muovautuu sen listuivat Senjan kanslian jäsenet sekä nen kirja olisi voitu saada kansien väliin.
mukaan, miten sitä käytetään”, Senja Lar- seitsemän vapaaehtoista, joihin kuului niin Joukkorahoituskokeilu nosti keskus-
sen kertoo. kääntäjiä kuin opettajia. telun, jolla saattaa olla vaikutuksia tule-
”Tavoitteena oli varmistaa kielen oikeel- vaisuuden päätöksissä. Asiaan ovat jo
Seinäkirjoituksista kirjaksi lisuus, jotta kirjaa voidaan käyttää esimer- ottaneet kantaa monet kansanedustajat ja
Kirja koostettiin talkooperiaatteella päivit- kiksi opetuksessa. Halusimme kuitenkin ministerit ja verkkoon on perustettu rahan-
täin julkaistuista opetusteksteistä (noin kunnioittaa kommentaattorien otetta sekä keräyslakia uudistava ryhmä.
300), jotka ovat pituudeltaan korkeintaan löytää tasapainon kirjoittajan persoonallisen Kirja julkistettiin syyskuussa suorassa
420 merkkiä, ja niihin tulleista 16 000 otteen ja todennäköisimmin tarkoittaman verkkolähetyksessä Googlen Hangoutin
kommentista. Mukaan on koottu satojen merkityksen välille.” avulla pienellä teknologialla ja samalla tal-
ihmisten kommentteja. Kirjassa on ope- lennettiin YouTubeen.
tustekstien lisäksi yli 2 500 kommenttia Joukkorahoituskokeilu
yhteisön jäseniltä. Ahkerimpia kommentaat- jäi yritykseksi Senja on palkittu
toreita oli kaikkiaan 42, heidän sutkautuksi- Kirjan tekeminen ja julkaiseminen ei ole myös eEemeli-kisassa
aan julkaistiin kirjassa yli kymmenen. Kuvi- ilmaista. Kuvitukseen, taittoon sekä hal- Kieliopetushanke on saanut laajalti tun-
tustyöhön valikoitui suuresta hakijajoukosta linnointiin tarvittiin varoja ja siksi varain- nustusta. Sille on myönnetty Suomen kiel-
Nadja Andersson. hankintaa varten järjestettiin yksi Suomen tenopettajien liiton Vuoden kieliteko 2011
Kirja nitoo yhteen perinteisen kirjan ja ensimmäisistä joukkorahoitushankkeista. -palkinto, Suomen eOppimiskeskuksen
sosiaalisen median hektisen tahdin, jossa Yhteisö käynnisti heinäkuussa 2012 Parasta Parasta -palkinto, Kulturfondenin
puheenaihe vaipuu unohduksiin muuta- hankkeen, jolla haluttiin selvittää, löytyykö yhteisöpalkinto ja Hugo Bergroth -seuran
massa päivässä. Kirjassa nämä molemmat kirjalle menekkiä. 30 päivän aikana ennak- Språksporre vuonna 2012. l
02 | 2012 | 15
16. TEKSTI OILI SALMINEN
KUVAT AALTO-YLIOPISTON AALTOPILVI-PALVELU & iSTOCKPHOTO
Tietoverkkoja
sovelletaan vielä
suppeasti opetuksessa
Tieto- ja viestintätekniikan käyttötavat ovat py-
syneet lähes samanlaisina neljäntoista viime
vuoden aikana Helsingin kauppakorkeakoulun
opetuksessa. Kesällä 2012 hyväksytyssä kehittä-
mispäällikkö Lauri Saarisen väitöstutkimuksessa
tuli esille myös se, että verkkoa käytetään määräl-
lisesti yhä enemmän, mutta etupäässä materiaa-
lien jakamiseen. Sosiaaliselle medialle tyypilliset
vuorovaikutuskeinot ovat vielä kovin vähäisesti
hyödynnettyjä.
M
istä tällainen pysähtyneisyys ja toimintakulttuurit ja -tavat, esimerkiksi Lisätietoja
vanhaan pidättäytyminen johtu- vahva luentoihin ja tentteihin perustuva Lauri Saarinen
vat? Ovatko tulokset yleistettäviä toiminta, vahvistavat sitä, ettei tieto- ja vies- e-mail | lauri.saarinen@aalto.fi
muihin yliopistoihin? SeOppi otti selvää ja tintätekniikan vuorovaikutteinen käyttö leviä
Linkki
kysyi Lauri Saariselta. opetukseen.
Enhancing ICT supported distributed
learning through action design research
Miten päädyit tällaiseen aiheeseen? Millä keinoin muutoksia voisi tapahtua? http://epub.lib.aalto.fi/fi/
– Toimin vuodesta 1996 vuoteen 2010 – Jos muutosta halutaan, edellä mainituista diss/?cmd=show&dissid=456
Kauppakorkeakoulussa tutkijana ja tuki- tekijöistä jokainen tulee samanaikaisesti
henkilönä opetusteknologian parissa. kehittämisen kohteeksi osana muutospro-
Ensin tutkimusaiheeni olivat e-kauppa ja sessia. Muutoksen tavoitteena olisi saada ympäristöt voisivat olla myös opiskelijaryh-
e-julkaiseminen, joista siirryin e-oppimisen hyötyä vuorovaikutteisista sovelluksista mien vapaasti käyttämiä oppimisympäris-
pariin. Kun tein väitöskirjaani, pystyin yhdis- osana sulautettua opetusta, eli lisätä sel- töjä. Meillä on hyvät mahdollisuudet tarjota
tämään tutkimuksen ja työni korkeakoulun laisten palveluiden käyttöä, jotka mahdol- sellaisia. Tieto- ja viestintätekniikka voi
tukipalveluissa. Väitöksessäni käsittelen listavat joustavan informaation jakamisen varmasti nopeuttaa kulttuurin muutosta ja
lähes koko aikajaksoa, jonka olen ollut kor- ja yhdistelemisen sekä virtuaalisen yhteis- johtaa uusiin vuorovaikutuksen muotoihin,
keakoululla töissä. työn. Tällainen muutos kehittäisi myös orga- kunhan sitä sovelletaan.
nisaation muita toimintatapoja.
Näyttää siltä, etteivät käyttötavat ole Näkyykö mitään valoa siitä,
kovin monipuolisia eivätkä opetukseen Mikä rooli tieto- ja viestintätekniikalla että asiat muuttuisivat siihen suuntaan,
sovellettuja. Mitkä ovat tärkeimmät syyt on tässä muutospyrkimyksessä? mitä ehkä monet toivovat:
tähän tilanteeseen? – Tieto- ja viestintätekniikka voi olla työkalu lisää erilaisia menetelmiä, enemmän
– Nykytilanne perustuu pitkälti vallitseviin ja mahdollistaja opettajien ja oppilaiden vuorovaikutusta, yhteistä tekemistä,
asenteisiin, organisaatiokulttuuriin, tieteen- välisen yhteistyön lisäämiseksi ja erilaisten avointa tiedon jakamista jne?
alakohtaisiin eroihin, vaihteleviin taitoihin oppimisyhteisöjen synnyttämiseksi. Nythän – Näköpiirissä on tosiaankin valoisampi
sekä verkkopalveluiden asettamiin rajoituk- opiskelijat ovat usein vain opetusta vas- aika, sillä vuorovaikutusta lisääviä palveluja
siin. Yleisemmin kyse on siitä, että nykyiset taanottava yleisö. Tieto- ja viestintätekniset on käytössä yhä enemmän. Niissä huomioi-
16 | 02 | 2012
17. daan edellä mainittuja toiveita. Yliopistojen Tieto- ja viestintätekniikkaa ja konsultoinnin tueksi. Työkalun ydin
on pysyttävä mukana muutoksessa, jotta käytetään nykyään vapaa-ajalla muodostuu kurssisivuston mallista ja
tieto- ja viestintätekniikkaa voidaan käyttää joustavammin ja uudemmilla välineillä opetuksen suunnittelun tukiprosessista.
tehokkaasti osana opetusta ja opiskelua kuin koulutuksessa. Mitä vaikutuksia/ Työkaluun sisältyvät myös mm. hallinnon
strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. paineita tästä voi syntyä? prosessit, laadunvarmistus sekä muita
– On vain hyvä asia, että käytetään myös sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä. Sitä voi
Olisiko toivottavaa, että sosiaalisen vapaa-ajalla. Kun tutustuu ja käyttää vapaasti käyttää muuallakin. Se on jatku-
median työkaluja käytettäisiin palveluja, samalla saa mielikuvan, min- vasti omassa työssäni käytössä jollakin
enemmän – ehkä jopa itseisarvoisesti kälainen palvelu olisi hyvä. Näin syntyy tasolla.
tai ainakin perustellusti joihinkin näkemyksiä ja paineita myös oppimisen ja
yhteyksiin soveltaen? koulutuksen alueelle ja vaatimuksia saada Tulosten yleistettävyys
– Itsearvoisesta soveltamisesta on haittaa, koulutuksessa hyvät toimintamallit ja väli- Lauri Saarisen kanta on, että tulokset
mutta perustellusti työtä helpottavaa ja neet käyttöön. koskevat Kauppakorkeakoulua, eivätkä
kehittävää teknologian soveltamista sen siten sellaisenaan ole yleistä tietoa yli-
sijaan kannatan. Ei ole järkevää tuoda huvin Mitä tutkimuksessasi kehitetylle opistomaailmasta. Muista yliopistoista
vuoksi erilaisia sovelluksia käyttöön, jos nii- työkalulle kuuluu nyt? olisi hyvä saada vastaavaa tietoa vertailun
den pedagogiset tavoitteet ovat epäselvät. – Työkalu sopii opetuksen suunnittelun vuoksi. l
02 | 2012 | 17
18. TEKSTI LIISA ILOMÄKI & MINNA LAKKALA
Helsingin yliopisto | Technology in Education Research Group
KUVAT LIISA MYYRY & LIISA ILOMÄKI
Innovatiivinen, kehittyvä koulu -malli
auttaa tietotekniikan
pedagogisessa käytössä
Suomalaiskouluilla on periaatteessa hyvät mahdollisuudet käyttää uutta
tietotekniikkaa, mutta vain osassa kouluista kokeillaan ja käytetään uusia
menetelmiä, laitteita ja välineitä monipuolisesti ja menestyksellisesti. Suuri
määrä kouluista tuntuu jämähtäneen vanhaan. Eritahtisen kehityksen syitä
löytyy koulujen toimintatapojen eroista.
V
uosituhannen alussa tutkimme vapaaehtoisten varassa. Samoin vastuun
espoolaisia kouluja ja teimme toiminnasta pitää ulottua joka opettajaan
ensimmäisen ”koulumallin”, niin että kaikki ovat mukana vastuullisissa
johon kokosimme ne tekijät, jotka näyt- tiimeissä. Opettaja ei todellakaan ole enää
tävät vaikuttavan koulun kehittymiseen yksinpelaaja!
tietotekniikan kautta. Teoreettinen tausta Yhteiset käytännöt ja mallit helpottavat
koostui kolmesta kokonaisuudesta: kaikkia, sillä sovitut ratkaisut säästävät
koulun kehittämisen tutkimuksista, mm. aikaa niin opettajilta kuin oppilailta ja autta-
Suomessakin tutun Michael Fullanin vat keskittymään oleelliseen.
ajatuksista, tietokoneavusteisen yhtei- Se oleellinen osa on pedagogiikka:
söllisen oppimisen suuntauksesta, jota oppijakeskeinen oppiminen, jossa oppilaat/
edustavat mm. Carl Bereiter ja Marlene opiskelijat työskentelevät yhdessä tavoit-
Scardamalia, sekä tietotekniikan käytön teellisesti ilmiöiden ja ongelmien parissa.
ja osaamisen tutkimuksista, joita olimme
itsekin tehneet. Vajavainen digiosaaminen
Vuosina 2008–2011 olimme mukana vielä vallalla
TEKESin rahoittamassa Opetusteknolo- Digitaalinen teknologia on apuväline itse-
gia koulun arjessa -hankkeessa, jossa näisempään ja samalla yhteisölliseen työs-
keräsimme aineistoa uusista kouluista. kentelyyn. Monet tutkimukset todistavat, Tutkijat Liisa Ilomäki (vas.) ja Minna Lakkala
Koulumalli täsmentyi ja pelkistyi, ja tar- että oppilaiden digitaalinen osaaminen on haluaisivat seuraavaksi tutkia paremmin
kastelimme ilmiöitä myös innovaatiotutki- ”reikäistä” eikä ulotu esimerkiksi lähteiden lukioiden kehittämistä.
muksen näkökulmasta. Mallin nimeksi tuli käyttöön tai edes tiedon hakemisen taitoi-
Innovatiivinen, kehittyvä koulu. hin. Hyvät digitaalisen teknologian tukemat
pedagogiset käytännöt antavat oppilaille
Rehtori luotsaa sellaista teknologian osaamista, jota ei
kouluyhteisön saavuteta kavereiden ja verkossa surffailun
samaan maaliin kautta.
Innovatiivisen menestymisen tekijöitä löytyy Koulussakin on helppo innostua
helposti. Rehtorin roolia ei saa aliarvioida: uusista teknisistä härpäkkeistä, mutta
hän on lopultakin se moottori, joka saa kou- vaikeampaa on käyttää teknologiaa peda-
luyhteisön kulkemaan samaan suuntaan. gogisesti mielekkäällä tavalla. Ne koulut
Opettajayhteisön yhteiset visiot ja ja opettajat menestyvät, jotka miettivät
tavoitteet ovat välttämättömiä, jotta koko yhdessä etenemistavan, työskentelevät
koulu edistyisi. Yhdessä työskentelyn järjestelmällisesti ja sitten etenevät sovit-
kulttuurin pitää olla rakenteissa eikä tuun suuntaan. l
18 | 02 | 2012
19. TEKSTI MARJA TOIVONEN | VTT &
LEENA VAINIO | Hämeen ammttikorkeakoulu
AKTIIVI-ohjelma on alkanut
tuotteistaa hanketuloksia
Hankkeet ovat parinkymmenen viime vuoden aikana olleet käytetyimpiä
julkisen sektorin kehittämiskeinoista. Niissä on syntynyt paljon osaamista,
mutta merkittävä osa siitä on hiljaisena tietona yksittäisillä mukana olleilla
henkilöillä. Valtava haaste on, miten tuloksia voidaan tuotteistaa, jotta niitä
olisi helppo levittää organisaatioissa ja samalla juurruttaa arkityöhön. Tuot-
teistamisen ideana on levittää tietoa ja menetelmiä, jottei pyörää yritetä
keksiä toistuvasti uudelleen.
”
A
voimissa oppimisympäristöissä levaa laatua, kannattamattomuutta ja opittu-
aktiiviseksi kansalaiseksi”-kehit- jen asioiden hukkaamista.
tämisohjelman (AKTIIVI) hankkeet Systemaattiset kuvaukset synnyttävät
ovat koordinaatiohankkeen tukemina ja
VTT:n tutkimusprofessori Marja Toivosen
usein myös ajatuksia siitä, mitä palvelua tai
toimintatapaa voi edelleen kehittää. Niinpä
Tuotteistamisen
johdattelemina tarttuneet tuotteistamisen
haasteeseen. Työtä on tehty kohta vuoden
tuotteistaminen ja innovointi eivät ole vasta-
kohtia, kuten usein luullaan, vaan ne täyden-
haasteet!
ajan, ja työtapana on ollut hankkeiden tävät toisiaan.*
tulosten systematisointi palvelujen kehit-
tämisessä käytetyn tuotteistamisajattelun Kansalaiselle tuotettu hyöty
avulla. Hankkeiden toimijat ovat ottaneet lähtökohdaksi
tämän ajattelun innostuneesti vastaan ja Tuotteistamisessa tärkeitä kysymyksiä ovat, Tuotteistamisen kytkeminen
kaikista hankkeista on syntymässä tuot- mitä varten ja kenelle hanketta toteutetaan, hankkeisiin
teistettuja palveluja ja toimintamalleja. mihin tarpeeseen palvelu/toimintatapa/tuote Tuotteistamisesta saadaan eniten hyötyä,
vastaa ja mitä hyötyä palvelusta on käyttäjälle? jos sitä harjoitetaan hanketyössä koko sen
Tuotteistaminen nostaa Näihin kysymyksiin on toki vastattu jo hank- elinkaaren ajan. Jo hankesuunnitelmaa kir-
näkyväksi piilossa olevaa keen kirjoittamisvaiheessa, mutta usein hank- joitettaessa olisi oltava melko selkeä kuva
Tuotteistaminen tuntuu monelle hankemaa- keen toteuttamisvaiheessa tekemisen tuoksi- kohderyhmästä ja heidän tarpeistaan, mikä
ilmassa ja julkisella sektorilla toimivalle nassa systemaattinen idea saattaa kadota. puolestaan auttaa rajaamaan tavoitteita.
vieraalta ja kaupalliselta ajatukselta. Sen Hankkeissa syntyvät tuotteet ovat yleensä Hankkeen aloitusvaiheessa tarpeita vielä
ajatellaan tarkoittavan standardointia, joka aineettomia ja prosessimaisia palveluja tai täsmennetään, ja samalla hahmotetaan alus-
estää kansalaisten yksilöllisten tarpeiden toimintatapoja. Arvoa ja hyötyä niissä kertyy tavasti palvelulupausta. Palvelulupauksen
huomioon ottamisen ja näivettää työnteki- jo palveluntarjoajan ja asiakkaan välisessä ympärille määritellään palvelun/toimintata-
jöiden henkilökohtaisen asiantuntemuksen. vuorovaikutuksessa eikä ainostaan loppu- van rakenne, prosessi ja resurssit. Hankkeen
Nykyaikainen tuotteistamisnäkemys ei tuloksesta. Asiakas/käyttäjä/kansalainen edetessä ja kohderyhmän kanssa toimitta-
kuitenkaan tarkoita standardointia, vaan osallistuu tähän vuorovaikutusprosessiin – eli essa selviää se, mitä palvelun osia kannat-
ennen muuta hiljaisen tiedon tekemistä palvelun tuottamiseen – antamalla tietoja taa pyrkiä vakioimaan ja missä määrin, sekä
näkyväksi. Hankemaailmaan sovellettuna omasta tilanteestaan ja tarpeistaan ja usein toisaalta myös ne osat, jotka on jätettävä
kysymys on toiminnan tulosten systemaatti- myös suorittamalla tiettyjä tehtäviä. käyttäjäkohtaisesti räätälöitäviksi. Palvelun
sesta kuvaamisesta niin että muutkin pysty- Palvelukokemuksen kannalta prosessiin tai toimintatavan kuvauksen olisi oltava niin
vät niitä soveltamaan. Tavoitteena on luoda liittyvät asiat ovat usein ratkaisevia ja siinä selkeä ja houkutteleva, että se motivoi tuot-
oppimisalusta, johon eri henkilöiden yksittäi- mielessä kriittisiä, ettei huonoa prosessia teen käyttöönottoon. Pelkkä hankkeen loppu-
set kokemukset ja oivallukset voidaan liittää voi jälkeenpäin peruuttaa vaikka lopputu- raportti ei riitä tuotteen kuvaukseen. l
ja jonka pohjalta voidaan keskustellen luoda losta voisikin korjata. Prosessin onnistumi-
yhteistä ymmärrystä. Näin päästään irti seen vaikuttaa myös se, onko palvelu ollut *Valminen, K. and Toivonen, M. (2012): “Seeking
vaistonvaraisuudesta ja satunnaisuudesta, helppo löytää, vastaako palvelulupaus toteu- efficiency through productisation: a case study of
ts. siitä että jokainen asiakaskohtaaminen tunutta ja osoittaako palveluhenkilöstö aitoa small KIBS participating in a productisation project”,
alkaa ”nollasta” tuottaen tulokseksi vaihte- kiinnostusta asiakasta kohtaan. The Service Industries Journal, 32 (2), 273–289.
02 | 2012 | 19
20. TEKSTI KAISA HONKONEN-RATINEN & ANNE RONGAS
KUVA iSTOCKPHOTO
Millä sytyttää
sisäinen motivaatio
opetusteknologian oppimiseen?
”Miksi tätä samaa käärmettä ajetaan edelleen pyssyyn?” kysyi tieto- ja vies-
tintätekniikan eli tvt:n opetuskäytön parissa pitkään työskennellyt opettaja.
20 | 02 | 2012
21. M
itä tvt-kehittämishankkeiden Linkit tuja ovat olleet muun muassa työyhteisön
koulutuksissa on opittu? Miten AVO omat pedagogiset kahvilat, e-oppimisen
käärme saataisiin pyssyyn – vai www | eoppimiskeskus.fi/avo tai sosiaalisen median tiimit, säännölliset
pitääkö se saada – eihän kaikilla ole opintokerhot tai somenaarit ja resurssiopet-
Open Päivitys
samanlaista pyssyäkään? AVO- ja Open Päi- tajat.
www | eoppimiskeskus.fi/open-paeivitys
vitys -toimijat ovat kouluttaneet viimeisen Tulevaisuuden oppijalle verkostoissa
vuoden aikana yli 700 opettajaa ja rehtoria Oppilaitosjohdon LUOTI oppiminen on keskeinen taito. Hanna Jär-
eri puolilta Suomea. Tämän artikkelin www | eoppimiskeskus.fi/luoti venoja ja Sanna Järvelä toteavat vuonna
ajatukset perustuvat koulutuksista tehtyihin 2006 julkaistussa artikkelissaan: ”Tulevai-
johtopäätöksiin. ope.fi-taitotasot suuden menestyjiä eivät ehkä ole ne, jotka
opefi.wikispaces.com/
”Olemme vasta aloittelemassa tätä.” tietävät eniten, vaan ne, joilla on vahvat
Koulutustiedustelut alkavat usein näillä oppimisen itsesäätelyn taidot ja jotka pys-
sanoilla. Sähköisiä oppimisympäristöjä takana olevaa maailmaa. Riippuu osallistu- tyvät mukautumaan muuttuviin oppimisen
on käytetty jo yli 10 vuotta. Silti edelleen jan valmiuksista, löytävätkö he yhtymäkoh- tilanteisiin. Keskeistä on myös se, että
painitaan käyttöönottovaiheen ongelmien tia koulutuksen ja oman osaamisen välillä. oppijalla on kykyä ja halua toimia osana ryh-
kanssa. Teknologia tuntuu olevan ylimää- Lyhytkestoinen koulutus voi vahvistaa mää.”
räinen lisä, jonka opetteluun ei ole aikaa opettajan sen hetkistä osaamista ja innos- Verkostoissa oppimiseen on mielletty
kaiken muun ohella. Samalla joissakin taa yksittäisiä opettajia kehittämään omaa liittyvän motivaation ylläpitoa ja vastuun
kouluissa ja pilottiryhmissä edetään toi- opetustaan. Se taas, millä tavalla lyhytkes- jakamista. Huomion arvoista on myös se,
seen maailmaan, lisättyyn todellisuuteen toinen koulutus leviää työyhteisön osaami- kuinka ryhmän jäsenet voivat säädellä
ja some-avaruuteen, joista puhuminen saa seksi ja miten pitkäaikainen vaikutus syn- vastavuoroisesti omaa oppimistaan. Jaettu
aloittelijat pökerryksiin. tyy, riippuu työyhteisön toimintakulttuurista. säätely vähentää yksin puurtamisen taak-
Onnistuneista esimerkeistä nousee Yhteisölliset toimintatavat, avoimuu- kaa eli kuten Järvenoja ja Järvelä rohkai-
keskeisenä havaintona se, että vähäisel- den kulttuuri, vertaistyöskentely ja oman sevat: ”ryhmän jäsenet kokevat, että me
läkin teknologialla saadaan paljon aikaan, osaamisen jakaminen työyhteisön käyttöön teemme jotain yhdessä tilanteen ratkaise-
jos halua, ideoita ja yhteistyön kulttuuria ovat suuria työkulttuurisia muutoksia, jotka miseksi.”
löytyy. Teknologiaa oleellisempaa on punai- syntyvät ajan kanssa pitkän prosessin Mitä meille kouluttajille on koulutuk-
nen lanka: miksi tätä tehdään, miten tämä tuloksena. sista jäänyt päällimmäiseksi mieleen?
kaikki tukee oppimista, opettamista ja Kaiken oppimisen takana on innostumi- Tärkein oppi lienee se, että tavoitteiden
ohjaamista. nen, asenne, motivaatio ja tarve. Motivaatio asettaminen ja tavoitteisiin kiinnittyvä
Laitteet ja sovellusohjelmat eivät jaetaan karkeasti kahteen vaikutuksiltaan tekeminen ovat koulutusjärjestelyjen runko.
sinänsä uudista mitään. Mahdollisuuksia erilaiseen osaan eli sisäiseen ja ulkoiseen Yksintekemisen kulttuuri on opetuksessa
on jopa liikaa. Mitä pitäisi tehdä ensin, motivaatioon. Ulkoinen motivaatio kum- vahvaa ja opettajan itsenäisyydestä seuraa
mihin edetä? Tuntuu, että kokonaiskuva kir- puaa muiden asettamista tavoitteista ja paljon hyvääkin. Hämeenlinnan opetustoimi
kastuu eri tahtiin eri paikoissa. vaatimuksista sekä erilaisista palkkioista on nostanut motokseen: yksintekemisen
Vast’ikään päivitetyissä ope.fi-taitota- ja rangaistuksista. Sisäinen motivaatio aika on ohi. Yhteinen tekeminen ruokkii
sokuvauksissa painotetaan osaamisen nousee omista kiinnostuksen kohteista oppimista ja meidän kouluttajien ja päivittä-
yhdistämistä työyhteisötasolla. Jokaisen ei ja toiminnan palkitsevuudesta. Ulkoisesti jien tehtävänä on heittää bensaa liekkeihin.
tarvitse osata kaikkea mahdollista. motivoitu toiminta voi virittää myös sisäisen Tämä ei ole vallankumous, mutta muutok-
Pedagogisen johtamisen merkitys motivaation. sen aika on käsillä. Meidän täytyy auttaa
onkin ensiarvoinen: koko työyhteisön tulisi Sisäinen motivaatio vahvistuu aktiivi- toinen toisiamme selviämään eteenpäin. l
yhdessä pyrkiä hyödyntämään opetustekno- sesta osallistumisesta. Pitkäkestoiselle ver-
logiaa ja verkkoresursseja niin, että tietoja taisoppimiselle perustuva koulutus pakottaa
ja taitoja voidaan yhdistää sekä päällek- kaikki osallistumaan omakohtaisesti, jolloin
käistä työtä vähentää. Motivoituneinkaan aktiivinen ryhmä voi tarttua ongelmiin ja
opettaja ei yksinään muuta koko koulun
toimintakulttuuria.
kipukohtiin ja löytää tien eteenpäin.
Arjen pyörityksessä olisi hyvä muistaa,
Jokaisen ei tar-
Alati muuttuvassa toimintaympäristössä
opettaja ei saa jäädä yksin. Huomattavaa
että motivaatio on usein sidonnainen tilan-
teeseen ja aikaan. Elämäntilanne saattaa
vitse osata kaikkea
on myös, että nuorison tvt:n käyttövalmiudet olla sellainen, että vaikka kuinka aihepiiri mahdollista.
ovat kirjavat. On selvästi havaittavissa kai- kiinnostaisi ja oppimisen motivaatioita olisi,
puuta sirpaleisuudesta kokoaviin, joustaviin ei aika riitä oman osaamisen kehittämi-
ja arkeen sulautuviin järjestelmiin. Hyviä seen.
toimintamalleja kaivataan, mutta toisaalta Miten sitten pitkällä aikajänteella voitai-
Lähde: Järvenoja, H. & Järvelä, S. (2006). Motivaation
epäröidään jakaa omia kokeiluja muille. siin uudistaa tvt:n osalta toimintakulttuuria
ja emootioiden säätely oppimisprosessin aikana.
Koulujen haasteisiin tarjotaan sekä ja työyhteisötason osaamista? Eri oppilai-
Teoksessa Järvelä, S. & Häkkinen, P & Lehtinen, E.
.
lyhyt- että pitkäkestoisia koulutuksia. toksissa on luotu systemaattisia vertais- toim. Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö.
Lyhyillä koulutuksilla vilautetaan verhon työskentelyn menetelmiä. Toimiviksi havait- Helsinki: WSOY
02 | 2012 | 21
22. TEKSTI OILI SALMINEN
KUVA TRENDIKOTI
PK-yrityksissä
siirrytään mobiiliaikaan
Tablettitietokone on lyhyessä ajassa osoittanut käyttökelpoisuutensa raken-
nustyömaiden viestintävälineenä. Trendikoteja rakentavassa TL Sippolassa
pilotoidaan VIDICO-hankkeen avulla hajallaan sijaitsevien työmaiden ja
toimiston välisen mobiilin tiedonkulun toimivuutta tablet-laitteiden avulla.
”Ei tästä laitteesta helpolla luovu”, yrittäjä Mikko Kautto sanoo kokemusten-
sa perusteella.
Lisätietoja Tabletti auttaa rakennusfirman liike aikookin jatkaa uusien välineiden ja
www | vidico.fi tiedonkulkua toimintatapojen käyttöä myös pilotin päätty-
Trendikodin rakennustyömaat tarvitsevat misen jälkeen.
V
IDICOn Hiljainen tieto pk-yrityksissä mobiilisti toimivaa työnjohtamista ja ohjaa-
-osakokonaisuudessa on toteutettu mista, jotta työt etenisivät aikataulussa. Pilotti osa VIDICO-hanketta
yhteensä 15 pilottia eri toimialojen ”Tarkoituksena on vähentää virheitä ja Trendikodin tablettilaitteiden pilottiprojekti
pk-yrityksille. Piloteissa on havaittu, että turhaa sähläystä sekä luoda työyhteisöön on toteutettu osana Innopark Programme-
mukana olevat yritykset ovat alkaneet hyvä ilmapiiri. Siksi tablet-laitteita alkoivat sin koordinoimaa VIDICO-hanketta. Se etsii
osaamisen jakamisen ohella myös pohtia käyttää yrityksen työmaavastaavat, jotta toimintamalleja, tuotteita ja menetelmiä, joi-
toimintamalliensa uudistamista ja kehittä- heillä on käytettävissään uusin tieto ja den avulla eri toimijoiden osaaminen tulee
mistä laajemminkin. mahdollisuus tarvittaessa esimerkiksi tar- näkyväksi ja hyödynnettäväksi tehokkaasti
kistaa työmaapiirustuksia.” ja laadukkaasti. VIDICO-hankkeen toimijat
Työmaaolosuhteet luovat omat haas- ovat auttaneet toimintojen digitalisoimi-
teensa tietotekniikan hyödyntämiselle. ”Ei sessa ja osaamisen näkyväksi tekemisessä
tablettia voi viedä kaikkein likaisimpiin paik- niin julkista kuin yksityistäkin sektoria
koihin, mutta autossa tai taukopaikassa Etelä-Suomen alueella. l
sen selailu onnistuu.”
Paperit ja ajokilometrit
vähenevät
Jo kolmessa kuukaudessa on huomattu
sekä paperimäärien että turhien ajojen
vähentyneen. Nyt ongelmiin voidaan etsiä
ratkaisua suoraan työmaalla mobiililaitteen
VIDICO
avulla. Myös intranetin päivityksistä vas-
taava suunnittelija saa vähemmän kyselyjä, VIDICO – Osaaminen näky-
koska hän voi syöttää järjestelmään tiedot väksi digitaalisilla sisällöillä
ja tarkennukset heti, jotta ne ovat työmaalla (Visible Digital Competence)
käytettävissä. -hanke on Päijät-Hämeen liiton
Tekevälle sattuu, sanotaan. Toistaiseksi rahoittama EAKR-rahoitteinen
rakennusliikkeen pilotissa ovat sattumuk- ylimaakunnallinen teema-
set olleet vaarattomia ja tyyliltään sellaisia, hanke, jonka yhdessä toteutta-
että koti- ja lomakuvia on ehtinyt mennä vat Innopark Programmes Oy,
jakoon kuvavirtaan. ”Oikeastaan niillä Haaga-Helia ammattikorkea-
on saatu lämminhenkistä yhteisöllisyyttä koulun Porvoon yksikkö sekä
aikaan”, Kautto huomauttaa. Turun yliopiston Tulevaisuu-
Tablet auttaa palaverissa. Tiedonhaussa Obaid
Ahmadyar (vas.), työmaamestari Pekka Linnanmäki Toteutettu pilotti on onnistunut jopa den tutkimuskeskus.
ja Juho Kokkoniemi (oik.). ennakko-odotuksia paremmin ja rakennus-
22 | 02 | 2012
23. TEKSTI PASI MATTILA
KUVAT PASI MATTILA & TIMO KORHONEN
3D voi viedä
luokkahuoneesta Näyttääkö tulevaisuuden
oppimisympäristö tältä?
Luokkahuoneen tilat ovat
maailman ääriin
muuntautuvia ja perintei-
nen pulpettijärjestys on
unohdettu innovatiivisissa
oppimisympäristöissä.
Tulevaisuuden oppimisympäristöjen kehityshankkeissa tavoitellaan peda-
gogisia, arkkitehtuurillisia ja teknologisia innovaatioita. Niitä suunnitellaan
yhdessä käyttäjien kanssa oppilaiden ja opettajien arjen työhön sopiviksi.
Oulussa ja Hämeenlinnassa 3D-oppimisympäristöt ovat jo käytössä.
T
ehtyjen pilottitoteutusten ja hankkeiden hankkeessa (TOY). Koulutuskäyttö ja mal- LiNKIT
perusteella pyritään luomaan pedagogi- lien kehittäminen lukio- ja ammatilliseen www | cie.fi
silta pohjilta käytettäviä oppimisympä- koulutukseen jatkuu kansallisessa School www | realxtend.org
www | europe.immersiveeducation.org
ristöjä, pelinomaisia sisältöjä sekä kehittä- Innovation and Learning Center ESR -hank-
www | tulevaisuudenkoulu.fi
mään teknologiaa edelleen. keessa (SILC).
Ammatillisen koulutuksen puolella on
Into ja motivaatio oppimiseen totuttu simulaattoreiden käyttöön opetuk- tarkoitus, että ympäristöä voidaan käyttää
pelillisyyden avulla sessa. Ne antavat mahdollisuuden harjoi- myös eri tilanteissa tapahtuvan toiminnan
Peruskoululaisten käyttöön on Oulussa toteu- tella autenttisia oppimistehtäviä virtuaali- harjoitteluun, esimerkiksi viljatyyppien
tetuissa kehittämishankkeissa luotu 3D-vir- sissa harjoitteluolosuhteissa. puintiin erilaisissa olosuhteissa. Tämän
tuaalinen ja pelitodellinen oppimisympäristö. Tämän päivän simulaattorit toimivat lisäksi ympäristössä on käytössä normaalit
Ympäristö sisältää yhteisöllisen aulatilan, tehokkaasti ajamisen ja koneiden hallinta- viestintä- ja tiedonesitysmahdollisuudet, ts.
temaattisen luokkahuonetilan sekä yksityi- laitteiden opiskelussa. Uusissa kokeiluissa se voidaan kalustaa virtuaaliseksi oppimis-
semmän oman tilan opiskelua ja harjoittelua on pyritty mallintamaan työn toinen puoli. ympäristöksi kolmellekymmenelle yhtäai-
varten. Ympäristön käytöstä saatuja tuloksia Ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja kaiselle käyttäjälle.
hyödynnetään koulutushankkeessa, jossa opettajien ympäristöön on mallinnettu Mus- Puimuri-oppimismodulin lisäksi luotuun
luodaan virtuaalimaailmassa tapahtuvia tialan luonnonvarayksikön toimintaympä- ympäristöön on mahdollista suunnitella mitä
oppi- ja koulutussisältöjä lukio-opetukseen ja ristö ja rakennukset sekä tuotu sinne pui- tahansa, esimerkiksi eläinten hoitoon tai
ammatilliseen koulutukseen. muri-oppimismoduli. Tarkoitus on ollut mal- kasvillisuuteen liittyviä oppimismoduleita.
Ympäristö kehitettiin ja pilotoitiin lintaa tilanteet ennen ajoa ja ajon jälkeen Virtuaali-Mustialan ympäristö on
Tulevaisuuden oppimisympäristöt EAKR- sekä vuosihuollon tapahtumat. Jatkossa on toteutettu Hämeenlinnan ammattikor-
02 | 2012 | 23