SlideShare ist ein Scribd-Unternehmen logo
1 von 32
Downloaden Sie, um offline zu lesen
VERKOSTOT VOIMAVARAKSI




                           02 | 2012
                Suomen eOppimiskeskus ry  |  e-oppimisen edistäjä ja verkottaja




AVO 2 vauhdissa!
Hanketeemat esillä ...6–11

Millä sytyttää
sisäinen motivaatio?...20–21

PK-yrityksissä
siirrytään mobiiliaikaan ...22



        Ilmiöiden
  visualisointi onnistuu
      monin tavoin
      Open Knowledge
       Festival...4–5
Sisällys                                                                                                                                       4
   Pääkirjoitus......................................... 3   AKTIIVI-ohjelma on alkanut
                                                             tuotteistaa hanketuloksia.................. 19
   Open Knowledge Festival kokosi
   avoimen tiedon lähettiläät Helsinkiin..... 4              Millä sytyttää
                                                             sisäinen motivaatio
   AVO 2 tuottaa avoimuudesta voimaa                         opetusteknologian oppimiseen?........ 20
   oppimisverkostoihin............................ 6
                                                             PK-yrityksissä siirrytään



                                                                                                                    12
   ESR-hankkeet AVO ja SoMy                                  mobiiliaikaan....................................22
   yhdistivät voimansa
   Virtuaali-Qelluntaissa........................... 7       3D voi viedä luokkahuoneesta
                                                             maailman ääriin................................ 23
   Avoin tieto yhdistää
   Open Knowledge Foundationin                               Mitä on sekoitettu todellisuus?..........24
   Tampereen opiskelijoihin...................... 8
                                                             Matka luolan (synty)perille.................25
   Lisätyn todellisuuden
   hankepilotit käynnistyivät................... 10          Vieraana ALTissa –
                                                             englantilaisessa
   xTune – uusi tapa yhdistää                                eOppimiskeskuksessa.......................26



                                                                                                                                          23
   osaamista organisaation sisällä......... 12
                                                             Politiikan uusi areena on
   Fröken Senja ja                                           sosiaalinen media.............................28
   ruotsin oppimisen ihanuus................. 14
                                                             TIEKE kehittää työkalun
   Tietoverkkoja sovelletaan                                 tvt-taitojen arviointiin.........................30
   vielä suppeasti opetuksessa.............. 16
                                                             Suomen eOppimiskeskus ry............... 31
   Innovatiivinen, kehittyvä koulu -malli
   auttaa tietotekniikan                                     Suomen eOppimiskeskus ry:n
   pedagogisessa käytössä.................... 18             yhteisöjäsenet.................................. 32



                                                                              SeOPPI-LEHTI 02 | 2012                     PAINOSMÄÄRÄ  |  2 000 kpl


                                                                              KUSTANTAJA                                 ILMOITUSMYYNTI JA AINEISTO
                                                                              Suomen eOppimiskeskus ry                   Niina Kesämaa
                                                                              Visamäentie 33                             Suomen eOppimiskeskus ry
SeOppi on ainoa e-oppimisen alalla Suomessa ilmestyvä lehti,                  13100 Hämeenlinna                          Visamäentie 33, 13100 Hämeenlinna
jota julkaisee Suomen eOppimiskeskus ry. Lehti tarjoaa ajan-                                                             puh.  |  040 827 6378
kohtaista ja syventävää tietoa e-oppimisen uusista ilmiöistä,                 PÄÄTOIMITTAJA                              e-mail | info@oppimiskeskus.fi
tuotteista ja ratkaisuista sekä niiden hyödyntämisestä. Lehti                 Titi Tamminen
edistää verkko-opetuksen ja digitaalisten opetusratkaisujen                   puh.  |  040 869 6306                      ULKOASU JA TAITTO | Adverbi
käyttöä, tutkimusta ja kehittämistyötä yrityksissä, oppilaitoksis-            e-mail | titi.tamminen@eoppimiskeskus.fi
sa ja muissa organisaatioissa alan parhaiden asiantuntijoiden                                                            PAINO | Fram
voimin.                                                                       TOIMITUSSIHTEERI
                                                                              Oili Salminen                              KANSIKUVA
                                                                              e-mail | oili.salminen@eoppimiskeskus.fi   Kansikuva Daniel Schildt. Datavisuali-
                                                                                                                         soinnin mestari Hans Rosling kuvaili
                                                                              ISSN-NUMERO                                maailman väestökehitystä paperirullilla
                                                                              1795-3251                                  Helsingin OKf:ssä syyskuussa 2012.
PÄÄKIRJOITUS




Hyvät lukijat
T
        ämän SeOppi-lehden sisältö on jälleen osoitus siitä, että opetusteknologian




                                                                                                                                               Kuva: Teemu Korpi
        hyödyntämisen alueella tapahtuu paljon. Näyttää siltä, että olemme tilanteessa,
        jossa opetusteknologian mahdollisuudet ja opetuksen kehittämisen tarpeet vihdoin
kohtaavat.
	 Koska tietotekniikan opetuskäytössä on kyse tulevaisuuden taitojen ja osaamisen
vahvistamisesta, on hyvä, että nykyinen teknologia tukee hyvin kriittisen ajattelun, yhdessä
tekemisen ja globaalin toimijuuden taitoja.
	 Haasteellisempi kysymys tosin on se, ovatko opiskelijat, opettajat ja organisaatiot
valmiita hyödyntämään opetusteknologiaa ja muuttamaan toimintatapojaan ja pedagogisia
menetelmiään.
	 Eräs lukiolainen kirjoitti syyskuun lopussa Helsingin Sanomien yleisönosastolla siitä,
että sähköiset oppimisympäristöt rasittavat monia opiskelijoita. Käytettyjä sovelluksia tun-
tuu olevan liikaa ja taidotkaan eivät ihan riitä itsenäiseen ohjelmistojen opiskeluun. Lukio-
lainen toivoi myös aikaa atk-taitojen opetukselle, koska heikot taidot turhauttavat: ”Emme
ole vielä se sukupolvi, joka jo alle kouluikäisenä on kulkenut älypuhelimet taskussa.           Leena Vainio
...kurssitöitä pitää palauttaa lukiossa milloin minnekin sivustoille kurssien opettajien tot-   Suomen eOppimiskeskus ry:n
tumusten mukaan”. Kertooko tuo lukiolaisen lainaus siitä, ettei oppilaitoksissa riittävästi     hallituksen puheenjohtaja
tueta uusien toimintatapojen oppimista ja siitä, että järjestelmät ovat vaihtelevia ja jokai-   puh.  |  (03) 6464 380, 040 727 6601
                                                                                                e-mail | leena.vainio@hamk.fi
sen opettajan itse valitsemia? Herää kysymys, pitäisikö opetussovellusten olla enemmän
vakioituihin järjestelmiin perustuvia. Vai onko pedagoginen johtaminen hukassa?
	 Vakioidut järjestelmät ovat kustannustehokkaampia, ja keskittäminen parantaa par-
haimmillaan toimintaa. Suunnittelun lähtökohtana on oltava oppimisen tarpeet ja tavoit-
teet eikä vain tietohallinnon näkökulmasta helpoimmin ylläpidettävä ratkaisu. Nyt näyttää
siltä, etteivät eri toimijoiden tarpeet kohtaa, jokaisella tuntuu olevan oma agendansa,
minkä lisäksi organisaation yhteinen visio ja pedagoginen punainen lanka puuttuvat.                 Onko pedagoginen
Strategista suunnitelmaa tarvitaan entistä enemmän, jotta löydetään kaikkien osapuolten
tarpeita yhdistävä ratkaisu. Yhteisen vision rakentamisessa on otettava käyttöön kriittisen
                                                                                                      johtaminen
ajattelun, yhteiskehittelyn sekä globaalin toimijuuden taidot, jotta löydetään mielekkäät
oppimista ja tehokasta työskentelyä tukevat ratkaisut.
                                                                                                       hukassa?
	 Suomen eOppimiskeskuksen kokemuksia ja parhaita käytäntöjä tarvitaan nyt arjen toi-
minnan tukemiseen. Hyvät käytännöt auttavat mielekkäiden valintojen tekemisessä aika-
namme, jolloin valintamahdollisuuksia on runsaasti mutta aikaa ja resursseja niukasti.
Etsitään yhdessä parhaita toimintatapoja ja tehdään omaa osaamistamme näkyväksi!

Hyvää syksyä!




                                                                                                                   02  | 2012            | 3
OKf:n järjestäjätiimiin kuuluva Antti Poikola juttelemassa datajour-    OKf oli hyvin kansainvälinen tapaaminen,         Open Knowledge Foundationin johtohahmo
nalismista Suomen Kuvalehden toimittajan Juho Salmisen kanssa.          sillä aihe on globaali.                          Rufus Pollock.




TEKSTI	    OILI SALMINEN
KUVAT	     DANIEL SCHILDT




Open Knowledge Festival
kokosi avoimen tiedon
lähettiläät Helsinkiin
Ensimmäinen Open Knowledge Festival (OKf) kokosi yli tuhat henkilöä
syyskuun puolivälissä viikoksi Aalto-yliopistolle Helsinkiin toimimaan yh-
teiskunnallisesti merkittävän tiedon avoimuuden puolesta. Tarjolla oli sekä
osallistumista käytännön sovellusten ideoimiseksi että oppimista erilaisissa
työpajoissa, tapahtumissa ja luennoilla. Loppuunmyytyyn festivaaliviikkoon
pääsi mukaan myös erillisissä satelliittitapahtumissa ja verkkolähetyksissä.



F
      estivaalin aikana tarkasteltiin avoimen                                                                      LINKIT
      tiedon hyötyjä ja organisoitumistapoja                                                                       www | okfestival.org
      jakaa avautuvaa tietoa läpinäkyvästi                                                                         Twitter | #OKfest

eri tarkoituksiin. Globaalin festivaalin idea
oli löytää sellaisia hyviä ratkaisuja, jotta                 Helmikuussa 2013 järjestetään                   lähtöinen Open Knowledge Foundation on
kaikki osapuolet voittavat ja jotta uusista                  uusi kokoontuminen.                             toiminut tuloksellisesti tiedon avaamisessa
innovaatioista voisi hyötyä koko maapallon                                                                   ja sillä on eri maissa toimintaa paikallisten
väestö.                                                      Ilmoittaudu mukaan OKF                          verkostojen kautta. Sen järjestämä Open
                                                             Convention -tapahtumaan                         Government Data Camp sekä vuosittainen
Helsingin festivaali                                         helmi­kuulle 2013:                              konferenssi päätettiin yhdistää Helsingin
yhdisti kaksi tapahtumaa                                     http://fi.okfn.org/meetups/open-                festivaalissa, sillä eri tahot, jotka olivat
Helsingin Open Knowledge Festivalin takaa                    knowledge-finland-convention/                   tavanneet tilaisuuksissa ja verkostoituneet
löytyy sattumuksia ja suunnitelmia. Britti-                                                                  keskenään, halusivat tällaisen yhdistelmän.


4 |                02 | 2012
Kalamalja ja
                                                                                                     Pecha Kucha
                                                                                                     avoimen oppimisen
                                                                                                     teemassa
                                                                                                     Open Knowledge Festivalin teemoihin
                                                                                                     kuului myös avoin tutkimus ja opetus.
                                                                                                     Useat AVO- ja AKTIIVI-hankkeiden
                                                                                                     osallistujat olivat mukana avoimen
                                                                                                     opetuksen teemapäivän ohjelmissa.
                                                                                                     Ohjelmakokonaisuutta oli kutsuttuna
     Vaalidatan louhintaa Leo Lahden ja                                                              suunnittelijana kokoamassa tutkija
     Joona Lehtomäen moderneilla työkaluilla.                                                        Tarmo Toikkanen Aalto-yliopistosta.
                                                                                                     Hän on tuttu myös eOppimiskeskuk-
                                                                                                     sen hankkeista.

                                                                                                     Kalamaljan teemat olivat a) MOOC-
                                                                                                     cien suunnittelu sekä b) oppikirjojen
                                                                                                     tulevaisuus.


	 OKf:n ohjelmassa oli runsaasti tarjon-                                                             Keskustelut ja esitykset taltioitiin ja
taa. Siinä oli 13 aihealuetta, jotka olivat                                                          niitä voi katsoa netissä.
osallistumiseen kannustavia ja painottivat                 Festivaalin
avoimesti saatavilla olevan ja jalostettavan             tarjonta tuntui                             Linkit
                                                                                                     Ohjelmatiedot ja videotaltioinnit
tiedon käyttöä yhteiskunnallisen toiminnan
apuna. Johtoajatuksena oli avoimen tiedon
                                                        vastaavan hyvin                              http://okfestival.org/open-research-and-

ja uusien sovellusten avulla synnyttää                      kysyntää.                                education/

pienin kustannuksin räätälöityjä ratkaisuja,                                                         Pecha Kucha -tilaisuus
jotta tieto leviäisi nykyistä helpommin hyö-                                                         http://bambuser.com/v/2995533
tykäyttöön tiedon omistajien järjestelmistä
ja siiloista.                                                                                        Kalamalja-keskustelu
	 ”Festivaalin tarjonta tuntui vastaavan                                                             http://bambuser.com/v/2995835

hyvin kysyntää, sillä yksikään aihealueista     Joukkoälyn voimaa
ei jäänyt syrjään”, sanoo Antti Poikola.        Open Knowledge Festivalin suunnittelu- ja            Kiinnostavatko
Hän oli yksi tapahtuman suunnittelijoista       toteutusvaihe oli aitoa joukkoälyn käyttöä.          menetelmät?
                                                                                                     Pecha Kucha -menetelmä esim.
ja toteuttajista ja edusti monen muun           Festivaali järjestettiin pääasiassa vapaaeh-
                                                                                                     http://fi.wikipedia.org/wiki/Pecha_Kucha
toimensa ohella myös AVO2-hankkeen              toisvoimin, sillä vain yksi henkilö oli muuta-
Nettiajan kansalaisyhteiskunta -projektia.      man kuukauden ajan kokopäivätoiminen.                Kalamalja-keskustelu
	 Osa-alueet muodostivat laajan hori-           	 Festivaalille saatiin kattava ja aiheesta          http://fi.wikipedia.org/wiki/Kalamalja
sontin yhteiskunnalliseen tietoon ja sen        kiinnostuneiden yritysten ja erilaisten taho-
käyttömahdollisuuksiin. Puheena olivat          jen rahoittajarengas. Poikola korostaa, että
niin yritysten kuin hallinnonkin omista-        kaikkien apu on ollut erinomaisen tärkeää.
man tiedon avaaminen kuten myös tut-            Festivaalin pääjärjestäjinä toimivat Open
kimuksen ja koulutuksen, ohjelmistojen,         Knowledge Foundation, Aalto Media Factory
datajournalismin ja visualisoinnin, kestä-      ja Suomen Lontoon instituutti.
vän kehityksen, maantieteellisen datan,         	 Ydinryhmässä festivaalin toteuttamiseksi
kulttuuriperinnön, avoimen kehittämisen         toimi noin puolen vuoden ajan kuusi henkilöä
yms. aiheet.                                    ja vapaaehtoisina oli mukana yli sata henki-
	 ”Helsingin tapaaminen oli kehitysvaihe        löä, jotka toimivat festivaalin järjestämisen
kansainvälisessä verkostoitumisessa ja          eri vaiheissa itseorganisoituen ja jopa luovan
siinä tärkeitä puolia oli esimerkiksi se,       kaaoksen keskellä. Valmistelussa ja toteu-
että ihmiset kohtasivat toisensa, erilaiset     tuksessa onnistuttiin laajan kontaktipinnan
lähestymistavat avoimuuteen saivat ristiin-     ansiosta yhdistämään ideoita ja tekemään
pölytystä ja aihepiirissä liikuttiin ainakin    niistä jatkokehittelyä niin, että paikalle saatiin
yleisellä tasolla teemoissa, joita ihmiset      erittäin asiantunteva esiintyjäkunta ja sen          Tarmo Toikkanen
kokevat tärkeiksi.”                             innostamana todella laaja osallistujajoukko. l


                                                                                                                       02  | 2012                 | 5
AVO 2 tuottaa
avoimuudesta voimaa
oppimisverkostoihin
S
       uomen eOppimiskeskus koordinoi            mm. koulutuksessa, kansalaistoiminnassa             Yhteystiedot
       Avoimuudesta voimaa oppimisverkos-        tai hallinnossa vastaa uusia tarpeita. AVO 2        Suomen eOppimiskeskus ry
       toihin (AVO 2) -hanketta. Se jatkaa uu-   edistää muutosta tällä alueella esimerkiksi         e-mail | avokoordinaatio@eoppimiskeskus.fi

tena hankkeena edelliselle AVO-hankkeen          kouluttamalla kansalaisjärjestöjä ja virka-
pohjalta ja hyödyntää aiemmasta opittua          miehiä vuorovaikutusyhteiskunnan taitoihin.         LINKKI
                                                                                                     www | eoppimiskeskus.fi/avo2
ja siinä syntyneitä verkostoja. Molemmat         Niin ikään kansalaisaktiivisuuden ja -vai-
ovat ESR-rahoitteisia ja tavoitteena on ollut    kuttamisen työkalujen kehittäminen kuuluu
ja on edelleen yhteisöllisen, osallistavan ja    hankkeen ydinasioihin.                           jossa luodaan malleja oppimis- ja osallistu-
verkostomaisen toimintakulttuurin synnyt-                                                         misympäristöjen opetuskäytölle.
täminen ja vahvistaminen mukana olevissa         AVOIN TIETO
oppilaitoksissa ja organisaatioissa sekä         AVO 2:ssa tärkeä painotettava teema-alue         HANKKEEN OSATOTEUTTAJAT JA
niiden sidosryhmissä.                            on avoin tieto ja avoimuuden edistäminen         OSAPROJEKTIT
	 Hanke haluaa saada muutosta aikaan             yhteiskunnan eri osa-alueilla.                   AVO 2 -hankkeen osatoteuttajia ovat Aalto-
eri puolilla ja erilaisissa toimintatavoissa.                                                     yliopisto, Hämeen ammattikorkeakoulu,
Kohteena ovat mm. opettaja- ja asiantun-         MOBIILI JA 3D                                    Hämeen kesäyliopisto, Hämeenlinnan kau-
tijaverkostot, joissa hanke konkreettisilla      Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen       punki, Innopark Programmes Oy, Jyväskylän
tavoilla edistää yhteisen tekemisen kult-        edellyttää, että opetuksessa ja koulutuk-        yliopisto, Sivistysliitto Kansalaisfoorumi
tuuria.                                          sessa käytetään pedagogisesti oikein             SKAF ry, Otavan Opisto, Päijät-Hämeen koulu-
                                                 uusimpia sovelluksia ja mahdollisuuksia.         tuskonserni -kuntayhtymä / Koulutuskeskus
VUOROVAIKUTUKSEN TYÖKALUJA                       Mobiililaitteiden ja niiden käyttötapojen rin-   Salpaus ja Tampereen yliopisto. Hankkee-
Yhteiskunta liikehtii koko ajan. Mukaan          nalla kolmiulotteisuus ja lisätty todellisuus    seen liittyvät myös erilliset osaprojektit: AVO-
tulee uutta ja samalla vanhaa häviää, joten      on tätä päivää. 3D on AVO 2:ssa erittäin         opisto, Nettikansa, Toimikas sekä Kolmiulot-
vanhaan perustuvat toimintatavat eivät           läsnäoleva sisältö- ja toimintakokonaisuus,      teiset- ja mobiilit osallistumisympäristöt. l




6 |             02 | 2012
Yhteistoiminta on                           TEKSTI	
                                            		
                                                       EIJA KALLIALA &
                                                       ANNE RONGAS
kannustettavaa
Monissa ESR-rahoitteisissa hank-
keissa syntyy ideoita tilaisuuksista ja
                                            ESR-hankkeet AVO ja SoMy yhdistivät voimansa


                                            Virtuaali-
tapahtumista, joihin omat rahkeet eivät
kuitenkaan yksin riitä. Ideoita ei kan-
nata heittää syrjään, vaan ryhtyä toi-
meen etsimään yhteistyökumppaneita




                                            Qelluntaissa
muista ESR-hankkeista.
	 ”Kahden tai useamman hankkeen
yhteisiä tapahtumia on järjestetty melko
paljon. Rahoittajan näkökulmasta tällai-
nen yhteistoiminta on kannustettavaa,
jos kukin mukana oleva hanke hyötyy
siitä ja toiminta on hankkeen tavoit-       Viikko yhdessä oppimista ja tekemistä elo–syys-
teiden mukaista”, sanoo ylitarkastaja
                                            kuun vaihteessa! Sitä Virtuaali-Qelluntai, virtuaali­
Satu Huikuri Lapin elinkeino-, liikenne-
ja ympäristökeskuksesta.                    nen toimintaviikko, oli parhaimmillaan. Se korvasi
Miten järjestäjät selviävät yhteis­
                                            tänä vuonna jo perinteitä omaavan Qelluntain.
tilaisuuksien raportoinnista?



                                            V
”Meillä ei ole yleistä ohjeistusta tai
                                                    irtuaali-Qelluntai alkoi maanantaina             Linkkejä
rautalankamallia näitä tapauksia var-
                                                    27.8.12 webinaarilla, jossa Joanna               Virtuaali-Qelluntai | https://sites.google.com/
ten. Sen sijaan voin sanoa neuvoksi,                                                                 site/yhdessatekeminen/
                                                    Kalalahti esitteli lisätyn todellisuuden
että jo suunnitteluvaiheessa hankkei-                                                                Anne Ronkaan piirtämä Virtuaali-Qelluntain
                                            mobiiliselainta Wikitudea, Eija Kalliala kertoi
den on tarpeen sopia keskenään työn-                                                                 ilmiöpohjainen rastikartta
                                            yhdessä oppimisesta ja tekemisestä, Janne
jaosta ja vastuistaan, jottei tilaisuuden                                                            Thinglinkissä | http://bit.ly/qelluntaikartta
                                            Ruohisto esitteli parviälypalvelu xTunen,                Sometu | www | sometu.fi
jälkeen jouduta selvittelemään perus-
                                            jota testataan Sometu-verkostossa syksyn                 AVO 2 -hanke | http://eoppimiskeskus.fi/avo2
asioita. Kun jaottelut on tehty selviksi,
                                            aikana, ja Anne Rongas kertoi toimintarastin             SoMy-hanke | www | peda.net/veraja/somy
asiat hoituvat helposti.”
                                            luomisesta ja lisäämisestä rastikartalle.                xTune | www | xtune.fi

Kertoisitko esimerkkejä, mistä
                                            Pulmasta parviälyilemään                                 Kirjoittajat
asioista pitää sopia etukäteen?                                                                      Eija Kalliala, verkostoasiantuntija, Otavan
                                            Suomalaisia sosiaalisen median aktiiveja
”Ensinnäkin mukana olevien hankkei-                                                                  Opisto | www | linkedin.com/in/eijakalliala
                                            yhdisti edellisvuosina mm. mikroblogipal-
den on tarkasteltava, miten kyseinen                                                                 Anne Rongas, projektisuunnittelija,
tapahtuma palvelee oman hankkeen                                                                     Suomen eOppimiskeskus
tavoitteita. On mietittävä, onko tilai-                                                              www | linkedin.com/in/annerongas

suus hankkeiden yhteinen vai onko se
jaoteltavissa selvästi tehtäviin, jotka
voidaan vastuuttaa eri hankkeille. Hyvä                                                           velu Qaiku, jonka nimi kaikuu Qelluntain,
                                                Virtuaali-Qelluntain pilotoinnin ja palaut-
on sopia, onko esimerkiksi luennoit-                                                              someväen kesätapahtuman, nimessä. Kesän
                                                teen pohjalta kehitimme virtuaalisen
sija jonkin hankkeen nimeämä ja sen                                                               2012 tapahtuma kärsi osallistujapulasta,
                                                toimintaviikon mallin.
vastuulla myös kulujen osalta. Tärkeää          l	 Virtuaaliset toimintaviikot yhdistetään
                                                                                                  mutta perinnettä haluttiin jatkaa. Siispä
kulujen jakamisen rinnalla on tieten-           	 kasvokkaiseen tapahtumaan                       some apuun.
kin myös osallistujien kirjaamisesta            	 syventämään aiheisiin tutustumista ja           	 Parviälyllä Qelluntaista kehitettiin Some-
sopiminen. Hankkeiden välillä voidaan
                                                	 niiden työstämistä tapahtuman jälkeen.          tun ja AVO-hankkeen Virtuaali-Qelluntai,
                                                l	 Virtuaaliset toimintaviikot käynnistetään      virtuaalinen yhdessä tekemisen ja oppimisen
jakaa myös henkilöresursseja niin että
                                                	 ja lopetetaan videoneuvotteluin.
henkilö ns. sukkuloi hankkeiden välillä.                                                          toimintaviikko, jonka järjestelyihin ja tiedotta-
                                                l	 Virtuaalisista toimintaviikoista tiedotetaan
Hän ei tietenkään voi olla kirjoilla kuin                                                         miseen myös Opetushallituksen Sosiaalinen
                                                	 Sometun ja sosiaalisen median lisäksi
yhdessä hankkeessa kerrallaan.”                 	 muissa verkostoissa, jotta uudetkin
                                                                                                  media yleissivistävässä koulutuksessa SoMy
                                                	 ihmiset innostuisivat mukaan.                   -koordinointihanke osallistui.
Entä jos ei ole varma siitä,                    l	 Virtuaaliseen rastikarttaan laaditaan          	 Anne Rongas piirsi Virtuaali-Qelluntain
että asia etenee rahoittajan                    	 selkeät ohjeet. Lisäksi karttaan                ilmiöpohjaisen rastikartan suomalaiseen
hyväksymällä tavalla?                           	 merkitään, mitkä rastit ovat nopeita ja         Thinglink-palveluun, jossa kuka tahansa voi
                                                	 mitkä vaativat syventymistä, jotta
”Tällaisissa tapauksissa tulee ottaa                                                              lisätä kuvaan rasteja ohjeineen ja linkkeineen.
                                                	 kiireinenkin voisi osallistua yhteiseen
etukäteen yhteyttä rahoittajaan, koska                                                            Kartalla on seitsemän laajaa ilmiötä ja neljä
                                                	tiedonrakenteluun.
hän kuitenkin tekee harkinnan siitä,            l	 Virtuaalisiin toimintaviikkoihin liitetään
                                                                                                  reittiä, ohje-, runo-, oppimis- sekä työn ja yhteis-
onko ko. toiminta hankkeelle kuuluvaa,          	 viestintäkanava, jossa jokainen voisi           kunnan reitti. Rastikarttaa rakennettiin yhtei-
vaikka maksatustarkastaja asian käsit-          	 kertoa rasteilla käynneistä ja niistä           söllisesti ennen varsinaista tapahtumaviikkoa.
telee sitten vastaavasti maksatustar-           	 syntyneistä ideoista.                           	 Palautteen innostamana Virtuaali-Qellun-
kastuksessa.”                                                                                     taita kehitetään ja jatketaan. l


                                                                                                                       02  | 2012                    | 7
TEKSTI	   OILI SALMINEN
KUVAT	iSTOCKPHOTO




Avoin tieto yhdistää
Open Knowledge Foundationin
Tampereen opiskelijoihin
Pari vuotta sitten aloittanut Nettiajan kansalaisyhteiskunta -hanke on
edennyt käytännön toimissaan kansainväliselle tasolle. Projektin toimijoita
ja osallistujia yhdistävä verkosto on liittynyt osaksi Open Knowledge
Foundationia. Avoin tieto ilmenee muun muassa koulutuksena Tampereen
yliopiston opiskelijavaikuttajille avoimen esityslistan valmistelun muodossa
ja nykyaikaisia verkkotyökaluja hyödyntämällä. Muuta koulutusta seuraa
kevätkaudella 2013.



P
       rojektin taustalla vaikuttavan ver-   tuksellisia toimintamuotoja verkossa ja
       koston uusi nimi on Open Know-        fyysissä tiloissa. Verkoston jäsenet olivat
       ledge Foundation Finland. Siinä on
mukana Sitra, Helsingin Sanomat, Aalto-
                                             näkyvästi tekemässä syyskuussa järjes-
                                             tettyä kansainvälistä Open Knowledge
                                                                                                     Koulutuksessa
yliopisto sekä mm. yrityksiä, koulutusalan   Festivalia Helsingissä.                            käytetään myös sosiaali-
edustajia ja hallinnon edustajia. Heitä                                                          sen median työkaluja
yhdistävät samansuuntaiset tavoitteet
toivotusta avoimesta yhteiskunnasta.
                                             Opiskelijavaikuttajat
                                             harjoittelevat
                                                                                                       ja kanavia.
OKF toimii itsenäisesti, mutta Nettiajan     avoimen esityslistan tekemistä
kansalaisyhteiskunta -projektissa työsken-   Projekti on tuottamassa syksyllä 2012
televät Raimo Muurinen ja Antti Poikola      nuorille opiskelijavaikuttajille pilotin, jossa
tuottavat sille aineistoja ja tapahtumia     he harjoittelevat yhdistyksen esityslistan
sekä mahdollistavat erilaisia vuorovaiku-    tekemistä. Kuka tahansa yhdistyksen               maatiota. Mukana olevilla on myös mahdol-
                                             jäsenistä voi osallistua listan laadintaan.       lisuus asiallisuudella ja hyvillä perusteluilla
                                             Pilotissa yhteiskirjoittamisalustoina ovat        saavuttaa kannatusta. Se jos mikä on
                                             Etherpad ja GoogleDocs. Koulutuksessa             eduksi vaikuttajiksi haluaville.”
                                             käytetään myös sosiaalisen median työka-          	 Avoimella esityslistan tekemisellä on
                                             luja ja kanavia.                                  tietenkin myös haasteita, joita voi enna-
                                             	 Pilottijakso järjestetään lokakuussa            koida. Yhdistystoiminnan päätöksenteko
                                             hallintotieteilijöiden Staabi-ainejärjestölle     tapahtuu tarkasti määritellyllä tavalla,
                                             Tampereen yliopistolla. Palautteen ja koke-       joten siihen liittyvät muutokset saattavat
                                             musten perusteella kurssisisältöä muo-            tulla kysymykseen tulevaisuudessa. ”Avoin
                                             kataan ja uutta versiota kokeillaan tammi-        esityslista verkossa saattaa houkutella
                                             kuussa 2013 ylioppilaskunnan hallituksen          mukaan ihmisiä, jotka eivät ole lainkaan
                                             kanssa.                                           yhdistyksessä mukana. Tarvitsemme silloin
                                             	 Pilottijaksojen vetämisestä vastaava            sääntöjä ja sopimuksia miten koottu esitys-
                                             Raimo Muurinen listaa etuja, joita saadaan        lista käsitellään, kenellä on valta valita siitä
                                             avoimuuden ansiosta. ”Kun kokousten esi-          käsittelyyn tulevat asiat jne. Nämä selviävät
                                             tyslistat saadaan yhteisesti muodostettua,        hiljakseen, kunhan alkuun on päästy.”
                                             yhdistys on jo ennen kokousta onnistunut          	 Hankkeen opit ja kokemukset jaetaan
                                             kiteyttämään tärkeimmät asiansa ja saanut         lopuksi avoimena oppimateriaalina kenen
                                             asiakohtiin taustatietoa ja päteviä perus-        tahansa hyödynnettäväksi. Sisällöt koostaa
                                             teluja. Nythän listat tulevat pienen piirin       ja tuottaa Jyväskylän yliopiston tutkija Kari
                                             laatimina eikä niissä juuri ole taustainfor-      A. Hintikka. l


8 |             02 | 2012
Nettiajan kansalaisyhteiskunnan manifesti:
Avoimen tiedon ja                              mavara yhteiskunnan kehittämiseksi,          mentit ja aineistot avataan verkon
verkostojen aika                               sitä ei pidä rajoittaa keinotekoisesti,      kautta. Päätöksenteon läpinäkyvyys
l	 Tietoon ja tekemiseen liittyvät perus-      vaan sille pitää luoda puitteita ja          paranee, eikä valta enää keskity
   teet muuttuvat, vanhat hierarkiat           mahdollisuuksia. Pois holhouksesta,          pysyvästi yksittäisiin henkilöihin,
   eivät enää päde – tiedon auktori-           osallisuus omaan elämään!                    vaan eniten kannatusta saaville aja-
   teetti murenee, kuka tahansa voi         l	 Tässä ajassa syntyy uusia ammat-             tuksille ja argumenteille.
   päästä sellaiseksi, jota kuunnellaan        teja, kuten esimerkiksi nettifasi-        l	 Osallistuminen tapahtuu verkossa

   jos on taitava. Yhteisöllinen tiedon        litaattori, ja niitä varten tarvitaan        avoimien yhteiskirjoitusdokument-
   tuottaminen ja jakaminen avoimesti          uudenlaisia verkossa ja verkostoissa         tien ja asiakirjojen kommentoinnin
   nopeuttaa ratkaisujen löytämistä            toimimisen taitoja.                          kautta. Aito mahdollisuus vaikuttaa
   yhteisiin ongelmiin. Jakamalla tietoa                                                    omia asioita koskevaan päätöksen-
   avoimesti ja vapaasti kokonaisuus        Avoin yhteiskunta                               tekoon saa ihmiset kantamaan vas-
   hyötyy paljon enemmän kuin panttaa-      l	 Avoin yhdessä tekeminen, yhdessä             tuuta itsestään ja yhteisöstään.
   malla tietoa suljetuissa ryhmissä.          päättäminen ja yhdessä oppiminen –
l	 Verkko voi yhdistää ihmisiä, jotka          tavoitteena on hyvä yhteiskunta!          Nettiajan kansalaisyhteis-
   eivät ennen ole kohdanneet, ja moti-     l	 Tavoitteena on, että mahdollisim-         kunta -projektin tuotteet
   voida heitä yhteiseen tekemiseen.           man moni vaikuttaa yhteiskunnan           l	 Projekti tarjoaa foorumeita näiden

   He toimivat ryhminä ja verkostoina,         prosesseihin ja kaikilla riippumatta         rakenteiden läpivalaisemiseen.
   jotka voivat ottaa tehtäväkseen             yhteiskunnallisesta roolista (päät-       l	 Open Knowledge Foundation Finland

   runsaasti erityistietämystä vaativia        täjä, rivikansalainen jne.) on mahdol-       OKF hakee, tutkii ja kokeilee yhtei-
   tehtäviä.                                   lisuus tuoda esiin omat ajatuksensa          söoppimisen, yhdessä tekemisen ja
l	 Kaikkia verkon mahdollisuuksia              ja argumenttinsa päätöksenteon               päättämiseen malleja ja edesauttaa
   hyvän yhteiskunnan rakentamiseen            pohjaksi.                                    mallien jalkautumista osaksi profes-
   ei ole vielä hyödynnetty. Ihmisten       l	 Yhteiskunnallisen päätöksenteon              sioita ja yhteiskunnallisia proses-
   omaehtoinen toiminta on valtava voi-        ja valmistelun prosessit sekä doku-          seja.




                                                                                                           02  | 2012                | 9
TEKSTI	   JOANNA KALALAHTI | Tampereen yliopisto &
		        LEENA KOSKIMÄKI | Hämeen ammattikorkeakoulu
KUVAT	iSTOCKPHOTO




Lisätyn todellisuuden
hankepilotit käynnistyivät
AVO 2 -hankkeen Kolmiulotteiset ja mobiilit oppimis- ja osallistumisympä-
ristöt (3DM) -osahankkeessa pilotoidaan lisätyn todellisuuden ja Kinect-lii-
keohjaimen käyttöä opetuksessa ja osallistumisessa. Syksyllä 2012 projekti
on päässyt hyvään alkuun, ja ensimmäiset pilotit ovat jo työn alla.

Siivoustyön opettelua lisätyn                        käyttökelpoinen ja ennen kaikkea auttaa          Lisätietoja
todellisuuden tukemana                               oppimaan halutut sisällöt vähintäänkin yhtä      Joanna Kalalahti | Tampereen yliopisto
”WC:n siivoaminen on yksi vähiten motivoi-           hyvin kuin perinteisin opetusmenetelmin.         e-mail | joanna.kalalahti@uta.fi

vista kokonaisuuksista kodinhuoltajaopis-            	 Orimattilan pilotin toteuttamisessa riit-
                                                                                                      Leena Koskimäki | Hämeen ammattikorkeakoulu
kelijoidemme opinnoissa. Lisätyn todelli-            tää haasteita. Opiskelijan käsien tulisi olla
                                                                                                      e-mail | leena.koskimaki@hamk.fi
suuden sovellus voisi tehdä siitä kiinnos-           vapaina oppimistilanteessa, ja toteutustek-
tavampaa”, arvelivat erityisopettaja Tuula           nologian pitäisi olla riittävän toimiva, jotta   Merja Salminen | Hämeen ammattikorkeakoulu
Rantanen ja koulunkäyntiavustaja Leena               käyttökokemus säilyy hyvänä. Toisaalta           e-mail | merja.salminen@hamk.fi
Koivisto Koulutuskeskus Salpauksen Ori-              erityisryhmässä opiskelevilla opiskelijoilla
mattilan yksiköstä, kun heiltä tiedusteltiin         on jonkin verran ongelmia tekstimuotoisten       LINKKI
keväällä 2012 pilottikohteeksi soveltuvia            ohjeiden kanssa, ja tähän haasteeseen            www | eoppimiskeskus.fi/avo2

oppisisältöjä. Opettajille ja opiskelijoille oli     on mahdollista vastata tekno-
hetkeä aikaisemmin esitelty lisättyä todel-          logialla, joka
lisuutta muutaman demoesimerkin avulla,
joiden katselu aiheutti hämmästyneen ihas-
tuneita ilmeitä.
	 Pelkkä wow-efektin aikaansaaminen
ei ole riittävän hyvä syy hyödyntää
lisättyä todellisuutta opetuk-
sessa. Toteutettavan sovel-
luksen pitää olla oikeasti




10 |              02 | 2012
mahdollistaa asioiden esittämisen usean
eri median kautta.
	 WC:n siivoukseen opastavaa sovellusta
on tarkoitus kokeilla ensimmäistä kertaa
syksyn 2012 aikana ja kehittää sitä edel-
leen saadun palautteen pohjalta. Sovellusta
voidaan mahdollisesti hyödyntää myös toi-
sessa hankepilottikohteessa eli kehitysvam-
maisten palvelukeskus Virvelinrannassa.

Kokemuksia Kinect-sensorista:
voimautuminen vuoro-
vaikutuksen ja liikkeen avulla
Virvelinrannassa on lähdetty kokeilemaan
erilaisia asiakkaiden toimintaa ja osallistu-
mista helpottavia teknologioita sekä niiden
tutuksi tekemistä Hämeen ammattikorkea-
koulun hyvinvointialan opiskelijoiden voi-       välineiksi. Kinect-laitteen käytettävyyttä ja     säaiheisia tehtäviä, joiden ratkomisessa
min. Palvelukeskuksessa työharjoittelussa        ominaisuuksia tutkitaan, jotta käyttökoke-        hyödynnetään mobiililaitetta. Rastilla voi
olevat opiskelijat ovat harjoitelleet elokuun    muksista saataisiin mielekkäitä mahdol-           katsoa esimerkiksi asiaan liittyvän lyhyen
alusta lähtien ohjaustuokioiden vetämistä        lisimman monenlaisille asiakkaille. Virve-        videon tai hakea lisätietoa internetistä.
asiakkaille liikeohjain Kinectin avulla.         linrannan työntekijöiden, kuten ohjaajien         Rastitehtäviin on mahdollista liittää erilaisia
Ohjattuun tuokioon on osallistunut kerralla      ja fysioterapeuttien toiveita kuunnellaan ja      palkitsevia ja siten motivoivia elementtejä.
muutama asiakas. He ovat pelanneet kahta         heiltä saadaan arvokasta palautetta. Osa          Metsäopetuspolun toteutuspaikaksi on
peliä: urheilupeli Kinect Sportsia sekä          heistä on alkanut vetää asiakkailleen peli-       tarkoitus valita kaupunkimetsä, jotta polku
Kinectimalsia, jossa asiakas saa huolehdit-      tuokioita jopa itse. Kinect näyttää tulleen       olisi mahdollisimman monen saavutetta-
tavakseen lemmikin. Asiakas on vuorovai-         Virvelinrantaan jäädäkseen.                       vissa. Toisaalta rastit voidaan siirtää hel-
kutuksessa tämän lemmikin kanssa opet-                                                             posti myös toiseen maastoon muuttamalla
taen sille esimerkiksi erilaisia temppuja.       Paikkatietoa hyödyntävä                           vain niiden koordinaatteja. Sovellusta on
	 Vaikka Kinect ei ollut tuttu toimijoille,      lisätyn todellisuuden                             tarkoitus päästä kokeilemaan käytännössä
sen käyttö omaksuttiin suhteellisen hel-         metsäopetuspolku Tampereelle                      keväällä 2013.
posti. Virvelinrannan asiakkaat ottivat          3DM-osahanke on mennyt metsään aivan              	 3DM-osahankkeen tavoitteena on
uudet kokemukset sekä erityisesti Kinec-         konkreettisesti. Metsäkeskuksen Pirkan-           toteuttaa lisäksi jokin sellainen pilotti,
timals-pelin suloiset eläinhahmot innolla        maan alueyksikkö ja sen kouluyhteistyön           jossa voidaan kokeilla abstraktin asian
vastaan. Myös henkilökunta kiinnostui            toteuttaja 4H-järjestö ovat mukana suun-          havainnollistamista lisätyn todellisuuden
uudesta laitteesta. Alku ei olisi voinut juuri   nittelemassa älypuhelimissa ja tablet-            avulla. Hyviä esimerkkejä tällaisista sovel-
mennä paremmin, vaikka parhaat toiminta-         laitteissa toimivan lisätyn todellisuuden         luksista löytyy jo monenlaisia. l
tavat erilaisten asiakkaiden tarpeisiin löy-     selainohjelman avulla toteutettavaa metsä-
tyivät vasta kokeilemalla. Virtuaalilemmikki     opetuspolkua. Kohderyhmänä ovat ala- ja
motivoi monet keskittymään intensiivisesti:      yläkoululaiset sekä myös kaikki muut met-
asiakkaat ovat innostuneet pelaamaan ja          säasioista kiinnostuneet.
saaneet reipastakin liikuntaa. Oman kehon        	 ”Bittimetsä-hankkeemme on toteutta-
liikkuvuus ja hallinta ovat parantuneet          nut keväällä 2012 Tampereen Kaupin met-
samalla. Asiakkaat ovat kokeneet pela-           sätaitoradan. QR-koodeilla merkityt rastit           Tutustu aiheeseen
tessa onnistumista ja iloa ja voimautuneet       ovat sikäli ongelmallisia, että ne joutuvat
havaitessaan voivansa itse ohjata Kinectiä       helposti ilkivallan kohteeksi ja vaativat            Tampereen yliopiston
menestyksekkäästi. Uuden kokeiltavan             siksi ylläpitoa maastossa. Halusimme                 3DM-osaprojektin blogi:
sisällön onnistunut toteutus on tuntunut         myös kokeilla uudenlaista tapaa toteuttaa
                                                                                                      http://avoimestitutkien.
myös pilotoineista opiskelijoista hyvältä.       metsäopetusta, sillä se saattaa motivoida
                                                                                                      wordpress.com
	 Ohjaustuokiot jatkuvat ja niistä kerä-         nykylapsia ja -nuoria aikaisempaa parem-
tään havaintoja. Materiaalin pohjalta            min metsäasioiden opiskeluun”, kertoo Ulla
Hämeen ammattikorkeakoulun tietoteknii-          Konkarikoski Metsäkeskuksesta.
                                                                                                      Sometu-verkoston
kan opiskelijat tuottavat syksyllä erilaisia     	 Metsäopetuspolku on tarkoitus toteut-
                                                                                                      Lisätty todellisuus -ryhmä:
sovelluksia Virvelinrannan asiakkaiden           taa siten, että se sisältää 9–12 erillistä ras-
                                                                                                      http://sometu.ning.com/group/
iloksi, hyödyksi ja opiksi sekä hyvinvoin-       tia, jotka löytyvät GPS-koordinaattien avulla
                                                                                                      lisatty-todellisuus
tialan opiskelijoiden harjaantumisen apu-        maastosta. Rasteille toteutetaan met-

                                                                                                                    02  | 2012                | 11
TEKSTI	   JANNE RUOHISTO
KUVA	     PÄIVI KAPIAINEN-HEISKANEN




xTune
– uusi tapa yhdistää
osaamista organisaation sisällä
Kukaan ei osaa kaikkea, mutta jokainen on hyvä jossakin. Tämä oli yksi
kantavista ajatuksista, kun sain ajatuksen lähteä kehittämään palvelua, joka
auttaisi ihmisiä yhdistämään osaamistaan.



K
        un perustin yritykseni reilu neljä         idean henkilöltä, jota en edes tunne. Tämä
        vuotta sitten, blogit ja wikit olivat jo   ilmiö on saanut nimekseen osuvan termin:
        arkipäivää monelle meistä. Facebook        serendipiteetti eli sattumahdollisuus.
oli rantautunut Suomeen ja olivatpa jotkut         	 Lisääntynyt tiedon jakaminen on synnyt-
löytäneet tiensä Twitteriinkin. Sen jälkeen        tänyt myös kolikon kääntöpuolen: informaa-
sosiaalista mediaa on pienin askelin viety         tioähkyn. Suurin osa sosiaalisen median
myös yrityksiin. Yksi parhaimmista esimer-         viesteistä on sellaisia, jotka eivät kiinnosta
keistä on Yammer, joka vei Facebookista            sinua – vaikka osaisitkin käyttää RSS-
tutun mikrobloggaamisen eli statuspäivitte-        syötteitä ja tägejä. Tämä on yksi syy, miksi
lyn yrityskontekstiin.                             yrityksillä on ollut vaikeuksia omaksua sosi-
                                                   aalisesta mediasta tuttuja toimintatapoja:
Annetaan serendipiteetille                         yrityksissä ei ole aikaa turhanpäiväiseen
mahdollisuus                                       lörpöttelyyn. Osaamisen löytäminen ja
Sosiaalinen media on tuonut paljon uusia           jakaminen ei myöskään voi perustua vain
mahdollisuuksia jakaa tietoa ihmisten              sattumaan.
välillä. Ihmiset ovat löytäneet toisiaan           	 Tämä on ongelma, jonka xTune haluaa
tavalla, joka muuten ei olisi ollut mahdol-        ratkaista. Kuten eEemeli-kilpailun puheen-
lista. Voin sattumalta huomata, että joku          johtaja Jouni Backman totesi, kyseessä ei
toinen painii parhaillaan saman asian              ole vain työkalu vaan palvelu, joka mahdol-
kanssa kuin minäkin. Voin saada yllättävän         listaa uudenlaisen toimintatavan.




                    eEemeli on ainoa maassamme digitaalisen
                    oppimisen alalla jaettava laatupalkinto.
                    Vuoden 2013 teemana Oppimispelit ja pelillisyys oppimisessa.
                    Ilmoita mukaan e-oppimisen konsepti, toimintatapa, palvelu tai tuote.
                    Ilmoittautumisaika 1.1.–31.1.2013!
                    Lisätiedot g www.eoppimiskeskus.fi/eemeli




12 |              02 | 2012
Serendipiteetti
         eli sattu-
       mahdollisuus!

Parvi perustana
xTunen idea perustuu ajatukseen parvista,
joka on yksi kollektiivisen älykkyyden
muoto. Parvet ovat itseorganisoituvia,
mutta tavoitteellisia työryhmiä, jotka
kerääntyvät yhteisen idean tai ongelman
ympärille. Jakamalla idean, ongelman tai
projektin, xTune etsii organisaation sisältä
henkilöt, joilla on asiaan liittyvää osaamista
tai kiinnostusta, ja kutsuu heidät apuun.
Jokainen voi itse päättää liittyykö mukaan
vai ei. Parven ytimen muodostavat tekijät,
jotka panostavat asiaan kaikkein eniten.
Mikrotaskaajat tarjoavat vain pientä apua
ja lurkkijat puolestaan tulevat mukaan seu-
raamaan ja oppimaan. Osallistumista kan-
nustetaan läpinäkyvyydellä ja kannustavalla
pelimekaniikalla.
	 xTune auttaa yhdistämään oikean
osaamisen nopeasti ja joustavasti sinne
missä sitä tarvitaan. Yksi hyvä esimerkki
tuli esiin asiakasyrityksessämme, jossa
mietittiin arviointimallia, jota eräässä yksi-
kössä kipeästi tarvittiin, mutta jollainen
sieltä vielä puuttui. Vastaavaa arviointia oli
kuitenkin kehitetty useassa muussa yksi-
köissä – kussakin yksikössä omiin tarpei-
siin. xTunen avulla kyseistä arviointimallia
kehittävät henkilöt löysivät toisensa yhden
päivän aikana. Pyörää ei keksitty uudestaan
ja henkilöt pystyivät jakamaan tietoaan ja
oppimaan toisiltaan.

Kulttuurin muutos
välttämätön edellytys
Vaikka vastaanotto yrityksissä on ollut
erittäin positiivinen, olemme oppineet, että
organisaatioissa kulttuuri syö teknologian
aamupalaksi. Ennen kuin xTune ja parvityö
lähtee lentoon, pitää monessa yrityksessä
kiinnittää huomiota organisaatiokulttuuriin.
On tärkeää, että yrityksen johto ymmärtää
asian, tuo esiin henkilöstölle toiminnan tar-
koituksen ja tavoitteet, näyttää esimerkkiä
ja kannustaa. l


                 02  | 2012               | 13
TEKSTI	   OILI SALMINEN
KUVAT	    iSTOCKPHOTO & PIXMAC




                                                                                                 www.facebook.com/
                                                                                                   senjaopettaa



Fröken Senja ja ruotsin
oppimisen ihanuus
Suosittu, kehuttu ja palkittu Senja opettaa sinulle ruotsia -oppimisprojekti
eteni syksyllä 2012 kirjan julkistamiseen. Facebookin seinäkirjoituksista koos-
tettu oppikirja on esimerkki uudesta toimintatavasta ja kirjatyypistä, missä
tekijät tuottavat sisällön joukkoälyn voimin kaksikieliseksi oppikirjaksi. Fröken
Senja opettaa edelleen riemuruotsia ÄLSKLINGSSVENSKA Facebookissa.



S
      enja Larsen kertoo, että ideana on        kuttelin mukaan opetustekstejä laatimaan          Lisätietoja
      harjoitella ruotsin kieltä, kulttuuria    sujuvasanaisia, hauskoja ja suvaitsevaisia        Senja Larsen
      ja sääntöjä sekä niitä vahvistavia        palstan jäseniä ja kielikoulu sai siivet.”        e-mail | senja.larsen@gmail.com
poikkeuksia. Kyseessä on täysin uusi tapa       	 Siitä lähtien on Senja opettaa sinulle          puh.  |  +358 50 551 1377

oppia ja olla vuorovaikutuksessa sosiaali-      ruotsia -sivua ylläpidetty parinkymmenen
sessa mediassa.                                 kanslistin voimin.                                Linkit
                                                                                                  www | facebook.com/senjaopettaa
	 Toiminta sai alkunsa Facebookissa.             	 Yli 16 000 tykkääjän määrällä sivu
                                                                                                  Kirjan julkistaminen YouTubessa
Kiireinen Senja Larsen perusti vuoden           kuuluu Suomen suosituimpiin sosiaalisen           www | youtube.com/watch?v=DzH0SwkSBh0
2011 alussa sivun, jota olisi itse halunnut     median yhteisöihin. Suosiota selittänee
seurata. Yksi tai kaksi uutta ruotsin sanaa     ainakin osittain se, että Senjan kielikou-
päivässä -metodi kiinnosti yhtäkkiä suurta      lussa oppimisesta tehdään huumorilla           koulun tekstit kirjoitetaan tarkan konseptin
määrää ihmisiä. ”En osaa hyvin ruotsia,         maustettu yhteinen harrastus.                  mukaisesti, vaikka niissä onkin riemukas
vaikka olin luvannut opettaa sitä muille,        	 Kielikoulu toimii opetustekstin ja siihen   ote. Opetustekstit ovat perusta, johon
joten kun jäseniä oli yhtäkkiä tuhansia, hou-   kertyneiden kommenttien varassa. Senjan        kommentaattorit lisäävät osaamisensa.


14 |             02 | 2012
Tekstien runko on suomen kieltä, jonka            puolet on yhdistetty yksiin kansiin.             kotilauksia kirjasta ja sen oheistuotteista
sekaan laitetaan ruotsin kielen käännöksiä.       	 ”Virheitäkin jätettiin kirjaan, sillä tyk-     tuli 345 kappaletta. Hanke toteutettiin
Ummikkosuomenkielinen voi siis lukea              käämme niistä. Virheiden tekeminen on            maailman suurimmassa joukkorahoitus-
tekstin ensin katsomatta ruotsin kielen           välttämätön oppimisen etappi. Jos on             palvelussa Kickstarterissa, jonka avulla on
sanoja, ja se toimii silti.                       kivaa, aina parempi. Mikäli vielä jaksaa olla    rahoitettu yli 23 000 projektia yhteensä
	 Ruotsinkieliset käännökset kirjoitetaan         pienellä tavalla sinnikäs ja opetella vaikka     noin 200 miljoonalla eurolla.
aina tikkukirjaimilla MED VERSALER, siinä         vain yhden asian päivässä, on vuoden kulut-      	 Joukkorahoitushanke onnistui yli odotus­
muodossa missä ne olisivat, jos koko lause        tua jo hyvin kärryillä. Kirjaa voikin lukea      ten, mutta ennen kirjan julkaisemista se jou­    -
olisi ruotsiksi. Suomenkieliset sanat kirjoi-     vaikka siten, että käsittelee yhden aiheen       duttiin peruuttamaan. Suomen lainsäädän-
tetaan pienillä kirjaimilla.                      joka päivä."                                     nön mukaan joukkorahoitus tällaisessa tapa-
	 ”Sekoitamme opetusteksteihin uuden-             	 Kovin urakka heti kokoamis- ja kuvitus-        uksessa ei ole laillista, joten poliisihallituk-
aikaista ja vanhoillista ruotsia, riikinruotsia   työn jälkeen oli oikolukeminen. Sosiaali-        sen esittämän kannan vuoksi Senja-kirjalle
ja suomenruotsia. Kommenteissa esiintyy           sessa mediassa käytetään rentoa kieltä,          kerätty ennakkorahoitus palautettiin antajille,
usein murreruotsia. Joskus mukaan lipsah-         usein unohdetaan isot alkukirjaimet ja           mutta kirjan he saivat siitä huolimatta.
taa ilolla kirous tai muu epäsovinnainen          välimerkit, eikä mikään oikolukuohjelma          	 Fröken Senja arvioi, että talkootyö onkin
sana. Iloitsemme monimuotoisuudesta.              ymmärrä kahta kieltä. Oikolukuun osal-           oikeastaan ainoa tapa, jolla näin suuritöi-
Kieli ei ole staattinen, se muovautuu sen         listuivat Senjan kanslian jäsenet sekä           nen kirja olisi voitu saada kansien väliin.
mukaan, miten sitä käytetään”, Senja Lar-         seitsemän vapaaehtoista, joihin kuului niin      	 Joukkorahoituskokeilu nosti keskus-
sen kertoo.                                       kääntäjiä kuin opettajia.                        telun, jolla saattaa olla vaikutuksia tule-
                                                  	 ”Tavoitteena oli varmistaa kielen oikeel-      vaisuuden päätöksissä. Asiaan ovat jo
Seinäkirjoituksista kirjaksi                      lisuus, jotta kirjaa voidaan käyttää esimer-     ottaneet kantaa monet kansanedustajat ja
Kirja koostettiin talkooperiaatteella päivit-     kiksi opetuksessa. Halusimme kuitenkin           ministerit ja verkkoon on perustettu rahan-
täin julkaistuista opetusteksteistä (noin         kunnioittaa kommentaattorien otetta sekä         keräyslakia uudistava ryhmä.
300), jotka ovat pituudeltaan korkeintaan         löytää tasapainon kirjoittajan persoonallisen    	 Kirja julkistettiin syyskuussa suorassa
420 merkkiä, ja niihin tulleista 16 000           otteen ja todennäköisimmin tarkoittaman          verkkolähetyksessä Googlen Hangoutin
kommentista. Mukaan on koottu satojen             merkityksen välille.”                            avulla pienellä teknologialla ja samalla tal-
ihmisten kommentteja. Kirjassa on ope-                                                             lennettiin YouTubeen.
tustekstien lisäksi yli 2 500 kommenttia          Joukkorahoituskokeilu
yhteisön jäseniltä. Ahkerimpia kommentaat-        jäi yritykseksi                                  Senja on palkittu
toreita oli kaikkiaan 42, heidän sutkautuksi-     Kirjan tekeminen ja julkaiseminen ei ole         myös eEemeli-kisassa
aan julkaistiin kirjassa yli kymmenen. Kuvi-      ilmaista. Kuvitukseen, taittoon sekä hal-        Kieliopetushanke on saanut laajalti tun-
tustyöhön valikoitui suuresta hakijajoukosta      linnointiin tarvittiin varoja ja siksi varain-   nustusta. Sille on myönnetty Suomen kiel-
Nadja Andersson.                                  hankintaa varten järjestettiin yksi Suomen       tenopettajien liiton Vuoden kieliteko 2011
	 Kirja nitoo yhteen perinteisen kirjan ja        ensimmäisistä joukkorahoitushankkeista.          -palkinto, Suomen eOppimiskeskuksen
sosiaalisen median hektisen tahdin, jossa         Yhteisö käynnisti heinäkuussa 2012               Parasta Parasta -palkinto, Kulturfondenin
puheenaihe vaipuu unohduksiin muuta-              hankkeen, jolla haluttiin selvittää, löytyykö    yhteisöpalkinto ja Hugo Bergroth -seuran
massa päivässä. Kirjassa nämä molemmat            kirjalle menekkiä. 30 päivän aikana ennak-       Språksporre vuonna 2012. l




                                                                                                                     02  | 2012                 | 15
TEKSTI	   OILI SALMINEN
KUVAT	    AALTO-YLIOPISTON AALTOPILVI-PALVELU & iSTOCKPHOTO




Tietoverkkoja
sovelletaan vielä
suppeasti opetuksessa
Tieto- ja viestintätekniikan käyttötavat ovat py-
syneet lähes samanlaisina neljäntoista viime
vuoden aikana Helsingin kauppakorkeakoulun
opetuksessa. Kesällä 2012 hyväksytyssä kehittä-
mispäällikkö Lauri Saarisen väitöstutkimuksessa
tuli esille myös se, että verkkoa käytetään määräl-
lisesti yhä enemmän, mutta etupäässä materiaa-
lien jakamiseen. Sosiaaliselle medialle tyypilliset
vuorovaikutuskeinot ovat vielä kovin vähäisesti
hyödynnettyjä.



M
          istä tällainen pysähtyneisyys ja        toimintakulttuurit ja -tavat, esimerkiksi              Lisätietoja
          vanhaan pidättäytyminen johtu-          vahva luentoihin ja tentteihin perustuva               Lauri Saarinen
          vat? Ovatko tulokset yleistettäviä      toiminta, vahvistavat sitä, ettei tieto- ja vies-      e-mail | lauri.saarinen@aalto.fi

muihin yliopistoihin? SeOppi otti selvää ja       tintätekniikan vuorovaikutteinen käyttö leviä
                                                                                                         Linkki
kysyi Lauri Saariselta.                           opetukseen.
                                                                                                         Enhancing ICT supported distributed
                                                                                                         learning through action design research
Miten päädyit tällaiseen aiheeseen?               Millä keinoin muutoksia voisi tapahtua?                http://epub.lib.aalto.fi/fi/
– Toimin vuodesta 1996 vuoteen 2010               – Jos muutosta halutaan, edellä mainituista            diss/?cmd=show&dissid=456
Kauppakorkeakoulussa tutkijana ja tuki-           tekijöistä jokainen tulee samanaikaisesti
henkilönä opetusteknologian parissa.              kehittämisen kohteeksi osana muutospro-
Ensin tutkimusaiheeni olivat e-kauppa ja          sessia. Muutoksen tavoitteena olisi saada           ympäristöt voisivat olla myös opiskelijaryh-
e-julkaiseminen, joista siirryin e-oppimisen      hyötyä vuorovaikutteisista sovelluksista            mien vapaasti käyttämiä oppimisympäris-
pariin. Kun tein väitöskirjaani, pystyin yhdis-   osana sulautettua opetusta, eli lisätä sel-         töjä. Meillä on hyvät mahdollisuudet tarjota
tämään tutkimuksen ja työni korkeakoulun          laisten palveluiden käyttöä, jotka mahdol-          sellaisia. Tieto- ja viestintätekniikka voi
tukipalveluissa. Väitöksessäni käsittelen         listavat joustavan informaation jakamisen           varmasti nopeuttaa kulttuurin muutosta ja
lähes koko aikajaksoa, jonka olen ollut kor-      ja yhdistelemisen sekä virtuaalisen yhteis-         johtaa uusiin vuorovaikutuksen muotoihin,
keakoululla töissä.                               työn. Tällainen muutos kehittäisi myös orga-        kunhan sitä sovelletaan.
                                                  nisaation muita toimintatapoja.
Näyttää siltä, etteivät käyttötavat ole                                                               Näkyykö mitään valoa siitä,
kovin monipuolisia eivätkä opetukseen             Mikä rooli tieto- ja viestintätekniikalla           että asiat muuttuisivat siihen suuntaan,
sovellettuja. Mitkä ovat tärkeimmät syyt          on tässä muutospyrkimyksessä?                       mitä ehkä monet toivovat:
tähän tilanteeseen?                               – Tieto- ja viestintätekniikka voi olla työkalu     lisää erilaisia menetelmiä, enemmän
– Nykytilanne perustuu pitkälti vallitseviin      ja mahdollistaja opettajien ja oppilaiden           vuorovaikutusta, yhteistä tekemistä,
asenteisiin, organisaatiokulttuuriin, tieteen-    välisen yhteistyön lisäämiseksi ja erilaisten       avointa tiedon jakamista jne?
alakohtaisiin eroihin, vaihteleviin taitoihin     oppimisyhteisöjen synnyttämiseksi. Nythän           – Näköpiirissä on tosiaankin valoisampi
sekä verkkopalveluiden asettamiin rajoituk-       opiskelijat ovat usein vain opetusta vas-           aika, sillä vuorovaikutusta lisääviä palveluja
siin. Yleisemmin kyse on siitä, että nykyiset     taanottava yleisö. Tieto- ja viestintätekniset      on käytössä yhä enemmän. Niissä huomioi-


16 |              02 | 2012
daan edellä mainittuja toiveita. Yliopistojen     Tieto- ja viestintätekniikkaa                 ja konsultoinnin tueksi. Työkalun ydin
on pysyttävä mukana muutoksessa, jotta            käytetään nykyään vapaa-ajalla                muodostuu kurssisivuston mallista ja
tieto- ja viestintätekniikkaa voidaan käyttää     joustavammin ja uudemmilla välineillä         opetuksen suunnittelun tukiprosessista.
tehokkaasti osana opetusta ja opiskelua           kuin koulutuksessa. Mitä vaikutuksia/         Työkaluun sisältyvät myös mm. hallinnon
strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi.        paineita tästä voi syntyä?                    prosessit, laadunvarmistus sekä muita
                                                  – On vain hyvä asia, että käytetään myös      sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä. Sitä voi
Olisiko toivottavaa, että sosiaalisen             vapaa-ajalla. Kun tutustuu ja käyttää         vapaasti käyttää muuallakin. Se on jatku-
median työkaluja käytettäisiin                    palveluja, samalla saa mielikuvan, min-       vasti omassa työssäni käytössä jollakin
enemmän – ehkä jopa itseisarvoisesti              kälainen palvelu olisi hyvä. Näin syntyy      tasolla.
tai ainakin perustellusti joihinkin               näkemyksiä ja paineita myös oppimisen ja
yhteyksiin soveltaen?                             koulutuksen alueelle ja vaatimuksia saada     Tulosten yleistettävyys
– Itsearvoisesta soveltamisesta on haittaa,       koulutuksessa hyvät toimintamallit ja väli-   Lauri Saarisen kanta on, että tulokset
mutta perustellusti työtä helpottavaa ja          neet käyttöön.                                koskevat Kauppakorkeakoulua, eivätkä
kehittävää teknologian soveltamista sen                                                         siten sellaisenaan ole yleistä tietoa yli-
sijaan kannatan. Ei ole järkevää tuoda huvin      Mitä tutkimuksessasi kehitetylle              opistomaailmasta. Muista yliopistoista
vuoksi erilaisia sovelluksia käyttöön, jos nii-   työkalulle kuuluu nyt?                        olisi hyvä saada vastaavaa tietoa vertailun
den pedagogiset tavoitteet ovat epäselvät.        – Työkalu sopii opetuksen suunnittelun        vuoksi. l


                                                                                                                02  | 2012             | 17
TEKSTI	   LIISA ILOMÄKI & MINNA LAKKALA
		        Helsingin yliopisto | Technology in Education Research Group
KUVAT	    LIISA MYYRY & LIISA ILOMÄKI




Innovatiivinen, kehittyvä koulu -malli
auttaa tietotekniikan
pedagogisessa käytössä
Suomalaiskouluilla on periaatteessa hyvät mahdollisuudet käyttää uutta
tietotekniikkaa, mutta vain osassa kouluista kokeillaan ja käytetään uusia
menetelmiä, laitteita ja välineitä monipuolisesti ja menestyksellisesti. Suuri
määrä kouluista tuntuu jämähtäneen vanhaan. Eritahtisen kehityksen syitä
löytyy koulujen toimintatapojen eroista.



V
        uosituhannen alussa tutkimme                  vapaaehtoisten varassa. Samoin vastuun
        espoolaisia kouluja ja teimme                 toiminnasta pitää ulottua joka opettajaan
        ensimmäisen ”koulumallin”,                    niin että kaikki ovat mukana vastuullisissa
johon kokosimme ne tekijät, jotka näyt-               tiimeissä. Opettaja ei todellakaan ole enää
tävät vaikuttavan koulun kehittymiseen                yksinpelaaja!
tietotekniikan kautta. Teoreettinen tausta            	 Yhteiset käytännöt ja mallit helpottavat
koostui kolmesta kokonaisuudesta:                     kaikkia, sillä sovitut ratkaisut säästävät
koulun kehittämisen tutkimuksista, mm.                aikaa niin opettajilta kuin oppilailta ja autta-
Suomessakin tutun Michael Fullanin                    vat keskittymään oleelliseen.
ajatuksista, tietokoneavusteisen yhtei-               	 Se oleellinen osa on pedagogiikka:
söllisen oppimisen suuntauksesta, jota                oppijakeskeinen oppiminen, jossa oppilaat/
edustavat mm. Carl Bereiter ja Marlene                opiskelijat työskentelevät yhdessä tavoit-
Scardamalia, sekä tietotekniikan käytön               teellisesti ilmiöiden ja ongelmien parissa.
ja osaamisen tutkimuksista, joita olimme
itsekin tehneet.                                      Vajavainen digiosaaminen
	 Vuosina 2008–2011 olimme mukana                     vielä vallalla
TEKESin rahoittamassa Opetusteknolo-                  Digitaalinen teknologia on apuväline itse-
gia koulun arjessa -hankkeessa, jossa                 näisempään ja samalla yhteisölliseen työs-
keräsimme aineistoa uusista kouluista.                kentelyyn. Monet tutkimukset todistavat,           Tutkijat Liisa Ilomäki (vas.) ja Minna Lakkala
Koulumalli täsmentyi ja pelkistyi, ja tar-            että oppilaiden digitaalinen osaaminen on          haluaisivat seuraavaksi tutkia paremmin
kastelimme ilmiöitä myös innovaatiotutki-             ”reikäistä” eikä ulotu esimerkiksi lähteiden       lukioiden kehittämistä.
muksen näkökulmasta. Mallin nimeksi tuli              käyttöön tai edes tiedon hakemisen taitoi-
Innovatiivinen, kehittyvä koulu.                      hin. Hyvät digitaalisen teknologian tukemat
                                                      pedagogiset käytännöt antavat oppilaille
Rehtori luotsaa                                       sellaista teknologian osaamista, jota ei
kouluyhteisön                                         saavuteta kavereiden ja verkossa surffailun
samaan maaliin                                        kautta.
Innovatiivisen menestymisen tekijöitä löytyy          	 Koulussakin on helppo innostua
helposti. Rehtorin roolia ei saa aliarvioida:         uusista teknisistä härpäkkeistä, mutta
hän on lopultakin se moottori, joka saa kou-          vaikeampaa on käyttää teknologiaa peda-
luyhteisön kulkemaan samaan suuntaan.                 gogisesti mielekkäällä tavalla. Ne koulut
	 Opettajayhteisön yhteiset visiot ja                 ja opettajat menestyvät, jotka miettivät
tavoitteet ovat välttämättömiä, jotta koko            yhdessä etenemistavan, työskentelevät
koulu edistyisi. Yhdessä työskentelyn                 järjestelmällisesti ja sitten etenevät sovit-
kulttuurin pitää olla rakenteissa eikä                tuun suuntaan. l


18 |              02 | 2012
TEKSTI	   MARJA TOIVONEN | VTT &
		        LEENA VAINIO | Hämeen ammttikorkeakoulu




AKTIIVI-ohjelma on alkanut
tuotteistaa hanketuloksia
Hankkeet ovat parinkymmenen viime vuoden aikana olleet käytetyimpiä
julkisen sektorin kehittämiskeinoista. Niissä on syntynyt paljon osaamista,
mutta merkittävä osa siitä on hiljaisena tietona yksittäisillä mukana olleilla
henkilöillä. Valtava haaste on, miten tuloksia voidaan tuotteistaa, jotta niitä
olisi helppo levittää organisaatioissa ja samalla juurruttaa arkityöhön. Tuot-
teistamisen ideana on levittää tietoa ja menetelmiä, jottei pyörää yritetä
keksiä toistuvasti uudelleen.



”
A
          voimissa oppimisympäristöissä             levaa laatua, kannattamattomuutta ja opittu-
          aktiiviseksi kansalaiseksi”-kehit-        jen asioiden hukkaamista.
          tämisohjelman (AKTIIVI) hankkeet          	 Systemaattiset kuvaukset synnyttävät
ovat koordinaatiohankkeen tukemina ja
VTT:n tutkimusprofessori Marja Toivosen
                                                    usein myös ajatuksia siitä, mitä palvelua tai
                                                    toimintatapaa voi edelleen kehittää. Niinpä
                                                                                                              Tuotteistamisen
johdattelemina tarttuneet tuotteistamisen
haasteeseen. Työtä on tehty kohta vuoden
                                                    tuotteistaminen ja innovointi eivät ole vasta-
                                                    kohtia, kuten usein luullaan, vaan ne täyden-
                                                                                                                 haasteet!
ajan, ja työtapana on ollut hankkeiden              tävät toisiaan.*
tulosten systematisointi palvelujen kehit-
tämisessä käytetyn tuotteistamisajattelun           Kansalaiselle tuotettu hyöty
avulla. Hankkeiden toimijat ovat ottaneet           lähtökohdaksi
tämän ajattelun innostuneesti vastaan ja            Tuotteistamisessa tärkeitä kysymyksiä ovat,        Tuotteistamisen kytkeminen
kaikista hankkeista on syntymässä tuot-             mitä varten ja kenelle hanketta toteutetaan,       hankkeisiin
teistettuja palveluja ja toimintamalleja.           mihin tarpeeseen palvelu/toimintatapa/tuote        Tuotteistamisesta saadaan eniten hyötyä,
                                                    vastaa ja mitä hyötyä palvelusta on käyttäjälle?   jos sitä harjoitetaan hanketyössä koko sen
Tuotteistaminen nostaa                              Näihin kysymyksiin on toki vastattu jo hank-       elinkaaren ajan. Jo hankesuunnitelmaa kir-
näkyväksi piilossa olevaa                           keen kirjoittamisvaiheessa, mutta usein hank-      joitettaessa olisi oltava melko selkeä kuva
Tuotteistaminen tuntuu monelle hankemaa-            keen toteuttamisvaiheessa tekemisen tuoksi-        kohderyhmästä ja heidän tarpeistaan, mikä
ilmassa ja julkisella sektorilla toimivalle         nassa systemaattinen idea saattaa kadota.          puolestaan auttaa rajaamaan tavoitteita.
vieraalta ja kaupalliselta ajatukselta. Sen         	 Hankkeissa syntyvät tuotteet ovat yleensä        	 Hankkeen aloitusvaiheessa tarpeita vielä
ajatellaan tarkoittavan standardointia, joka        aineettomia ja prosessimaisia palveluja tai        täsmennetään, ja samalla hahmotetaan alus-
estää kansalaisten yksilöllisten tarpeiden          toimintatapoja. Arvoa ja hyötyä niissä kertyy      tavasti palvelulupausta. Palvelulupauksen
huomioon ottamisen ja näivettää työnteki-           jo palveluntarjoajan ja asiakkaan välisessä        ympärille määritellään palvelun/toimintata-
jöiden henkilökohtaisen asiantuntemuksen.           vuorovaikutuksessa eikä ainostaan loppu-           van rakenne, prosessi ja resurssit. Hankkeen
	 Nykyaikainen tuotteistamisnäkemys ei              tuloksesta. Asiakas/käyttäjä/kansalainen           edetessä ja kohderyhmän kanssa toimitta-
kuitenkaan tarkoita standardointia, vaan            osallistuu tähän vuorovaikutusprosessiin – eli     essa selviää se, mitä palvelun osia kannat-
ennen muuta hiljaisen tiedon tekemistä              palvelun tuottamiseen – antamalla tietoja          taa pyrkiä vakioimaan ja missä määrin, sekä
näkyväksi. Hankemaailmaan sovellettuna              omasta tilanteestaan ja tarpeistaan ja usein       toisaalta myös ne osat, jotka on jätettävä
kysymys on toiminnan tulosten systemaatti-          myös suorittamalla tiettyjä tehtäviä.              käyttäjäkohtaisesti räätälöitäviksi. Palvelun
sesta kuvaamisesta niin että muutkin pysty-         	 Palvelukokemuksen kannalta prosessiin            tai toimintatavan kuvauksen olisi oltava niin
vät niitä soveltamaan. Tavoitteena on luoda         liittyvät asiat ovat usein ratkaisevia ja siinä    selkeä ja houkutteleva, että se motivoi tuot-
oppimisalusta, johon eri henkilöiden yksittäi-      mielessä kriittisiä, ettei huonoa prosessia        teen käyttöönottoon. Pelkkä hankkeen loppu-
set kokemukset ja oivallukset voidaan liittää       voi jälkeenpäin peruuttaa vaikka lopputu-          raportti ei riitä tuotteen kuvaukseen. l
ja jonka pohjalta voidaan keskustellen luoda        losta voisikin korjata. Prosessin onnistumi-
yhteistä ymmärrystä. Näin päästään irti             seen vaikuttaa myös se, onko palvelu ollut         *Valminen, K. and Toivonen, M. (2012): “Seeking
vaistonvaraisuudesta ja satunnaisuudesta,           helppo löytää, vastaako palvelulupaus toteu-       efficiency through productisation: a case study of
ts. siitä että jokainen asiakaskohtaaminen          tunutta ja osoittaako palveluhenkilöstö aitoa      small KIBS participating in a productisation project”,
alkaa ”nollasta” tuottaen tulokseksi vaihte-        kiinnostusta asiakasta kohtaan.                    The Service Industries Journal, 32 (2), 273–289.


                                                                                                                           02  | 2012                   | 19
TEKSTI	   KAISA HONKONEN-RATINEN & ANNE RONGAS
KUVA	iSTOCKPHOTO




Millä sytyttää
sisäinen motivaatio
opetusteknologian oppimiseen?
”Miksi tätä samaa käärmettä ajetaan edelleen pyssyyn?” kysyi tieto- ja vies-
tintätekniikan eli tvt:n opetuskäytön parissa pitkään työskennellyt opettaja.




20 |             02 | 2012
M
           itä tvt-kehittämishankkeiden            Linkit                                        tuja ovat olleet muun muassa työyhteisön
           koulutuksissa on opittu? Miten          AVO                                           omat pedagogiset kahvilat, e-oppimisen
           käärme saataisiin pyssyyn – vai         www | eoppimiskeskus.fi/avo                   tai sosiaalisen median tiimit, säännölliset
pitääkö se saada – eihän kaikilla ole                                                            opintokerhot tai somenaarit ja resurssiopet-
                                                   Open Päivitys
samanlaista pyssyäkään? AVO- ja Open Päi-                                                        tajat.
                                                   www | eoppimiskeskus.fi/open-paeivitys
vitys -toimijat ovat kouluttaneet viimeisen                                                      	 Tulevaisuuden oppijalle verkostoissa
vuoden aikana yli 700 opettajaa ja rehtoria        Oppilaitosjohdon LUOTI                        oppiminen on keskeinen taito. Hanna Jär-
eri puolilta Suomea. Tämän artikkelin              www | eoppimiskeskus.fi/luoti                 venoja ja Sanna Järvelä toteavat vuonna
ajatukset perustuvat koulutuksista tehtyihin                                                     2006 julkaistussa artikkelissaan: ”Tulevai-
johtopäätöksiin.                                   ope.fi-taitotasot                             suuden menestyjiä eivät ehkä ole ne, jotka
                                                   opefi.wikispaces.com/
	 ”Olemme vasta aloittelemassa tätä.”                                                            tietävät eniten, vaan ne, joilla on vahvat
Koulutustiedustelut alkavat usein näillä                                                         oppimisen itsesäätelyn taidot ja jotka pys-
sanoilla. Sähköisiä oppimisympäristöjä          takana olevaa maailmaa. Riippuu osallistu-       tyvät mukautumaan muuttuviin oppimisen
on käytetty jo yli 10 vuotta. Silti edelleen    jan valmiuksista, löytävätkö he yhtymäkoh-       tilanteisiin. Keskeistä on myös se, että
painitaan käyttöönottovaiheen ongelmien         tia koulutuksen ja oman osaamisen välillä.       oppijalla on kykyä ja halua toimia osana ryh-
kanssa. Teknologia tuntuu olevan ylimää-        Lyhytkestoinen koulutus voi vahvistaa            mää.”
räinen lisä, jonka opetteluun ei ole aikaa      opettajan sen hetkistä osaamista ja innos-       	 Verkostoissa oppimiseen on mielletty
kaiken muun ohella. Samalla joissakin           taa yksittäisiä opettajia kehittämään omaa       liittyvän motivaation ylläpitoa ja vastuun
kouluissa ja pilottiryhmissä edetään toi-       opetustaan. Se taas, millä tavalla lyhytkes-     jakamista. Huomion arvoista on myös se,
seen maailmaan, lisättyyn todellisuuteen        toinen koulutus leviää työyhteisön osaami-       kuinka ryhmän jäsenet voivat säädellä
ja some-avaruuteen, joista puhuminen saa        seksi ja miten pitkäaikainen vaikutus syn-       vastavuoroisesti omaa oppimistaan. Jaettu
aloittelijat pökerryksiin.                      tyy, riippuu työyhteisön toimintakulttuurista.   säätely vähentää yksin puurtamisen taak-
	 Onnistuneista esimerkeistä nousee             	 Yhteisölliset toimintatavat, avoimuu-          kaa eli kuten Järvenoja ja Järvelä rohkai-
keskeisenä havaintona se, että vähäisel-        den kulttuuri, vertaistyöskentely ja oman        sevat: ”ryhmän jäsenet kokevat, että me
läkin teknologialla saadaan paljon aikaan,      osaamisen jakaminen työyhteisön käyttöön         teemme jotain yhdessä tilanteen ratkaise-
jos halua, ideoita ja yhteistyön kulttuuria     ovat suuria työkulttuurisia muutoksia, jotka     miseksi.”
löytyy. Teknologiaa oleellisempaa on punai-     syntyvät ajan kanssa pitkän prosessin            	 Mitä meille kouluttajille on koulutuk-
nen lanka: miksi tätä tehdään, miten tämä       tuloksena.                                       sista jäänyt päällimmäiseksi mieleen?
kaikki tukee oppimista, opettamista ja          	 Kaiken oppimisen takana on innostumi-          Tärkein oppi lienee se, että tavoitteiden
ohjaamista.                                     nen, asenne, motivaatio ja tarve. Motivaatio     asettaminen ja tavoitteisiin kiinnittyvä
	 Laitteet ja sovellusohjelmat eivät            jaetaan karkeasti kahteen vaikutuksiltaan        tekeminen ovat koulutusjärjestelyjen runko.
sinänsä uudista mitään. Mahdollisuuksia         erilaiseen osaan eli sisäiseen ja ulkoiseen      Yksintekemisen kulttuuri on opetuksessa
on jopa liikaa. Mitä pitäisi tehdä ensin,       motivaatioon. Ulkoinen motivaatio kum-           vahvaa ja opettajan itsenäisyydestä seuraa
mihin edetä? Tuntuu, että kokonaiskuva kir-     puaa muiden asettamista tavoitteista ja          paljon hyvääkin. Hämeenlinnan opetustoimi
kastuu eri tahtiin eri paikoissa.               vaatimuksista sekä erilaisista palkkioista       on nostanut motokseen: yksintekemisen
	 Vast’ikään päivitetyissä ope.fi-taitota-      ja rangaistuksista. Sisäinen motivaatio          aika on ohi. Yhteinen tekeminen ruokkii
sokuvauksissa painotetaan osaamisen             nousee omista kiinnostuksen kohteista            oppimista ja meidän kouluttajien ja päivittä-
yhdistämistä työyhteisötasolla. Jokaisen ei     ja toiminnan palkitsevuudesta. Ulkoisesti        jien tehtävänä on heittää bensaa liekkeihin.
tarvitse osata kaikkea mahdollista.             motivoitu toiminta voi virittää myös sisäisen    Tämä ei ole vallankumous, mutta muutok-
	 Pedagogisen johtamisen merkitys               motivaation.                                     sen aika on käsillä. Meidän täytyy auttaa
onkin ensiarvoinen: koko työyhteisön tulisi     	 Sisäinen motivaatio vahvistuu aktiivi-         toinen toisiamme selviämään eteenpäin. l
yhdessä pyrkiä hyödyntämään opetustekno-        sesta osallistumisesta. Pitkäkestoiselle ver-
logiaa ja verkkoresursseja niin, että tietoja   taisoppimiselle perustuva koulutus pakottaa
ja taitoja voidaan yhdistää sekä päällek-       kaikki osallistumaan omakohtaisesti, jolloin
käistä työtä vähentää. Motivoituneinkaan        aktiivinen ryhmä voi tarttua ongelmiin ja
opettaja ei yksinään muuta koko koulun
toimintakulttuuria.
                                                kipukohtiin ja löytää tien eteenpäin.
                                                	 Arjen pyörityksessä olisi hyvä muistaa,
                                                                                                     Jokaisen ei tar-
	 Alati muuttuvassa toimintaympäristössä
opettaja ei saa jäädä yksin. Huomattavaa
                                                että motivaatio on usein sidonnainen tilan-
                                                teeseen ja aikaan. Elämäntilanne saattaa
                                                                                                    vitse osata kaikkea
on myös, että nuorison tvt:n käyttövalmiudet    olla sellainen, että vaikka kuinka aihepiiri           mahdollista.
ovat kirjavat. On selvästi havaittavissa kai-   kiinnostaisi ja oppimisen motivaatioita olisi,
puuta sirpaleisuudesta kokoaviin, joustaviin    ei aika riitä oman osaamisen kehittämi-
ja arkeen sulautuviin järjestelmiin. Hyviä      seen.
toimintamalleja kaivataan, mutta toisaalta      	 Miten sitten pitkällä aikajänteella voitai-
                                                                                                 Lähde: Järvenoja, H. & Järvelä, S. (2006). Motivaation
epäröidään jakaa omia kokeiluja muille.         siin uudistaa tvt:n osalta toimintakulttuuria
                                                                                                 ja emootioiden säätely oppimisprosessin aikana.
	 Koulujen haasteisiin tarjotaan sekä           ja työyhteisötason osaamista? Eri oppilai-
                                                                                                 Teoksessa Järvelä, S. & Häkkinen, P & Lehtinen, E.
                                                                                                                                     .
lyhyt- että pitkäkestoisia koulutuksia.         toksissa on luotu systemaattisia vertais-        toim. Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö.
Lyhyillä koulutuksilla vilautetaan verhon       työskentelyn menetelmiä. Toimiviksi havait-      Helsinki: WSOY


                                                                                                                     02  | 2012                   | 21
TEKSTI	   OILI SALMINEN
KUVA	TRENDIKOTI




PK-yrityksissä
siirrytään mobiiliaikaan
Tablettitietokone on lyhyessä ajassa osoittanut käyttökelpoisuutensa raken-
nustyömaiden viestintävälineenä. Trendikoteja rakentavassa TL Sippolassa
pilotoidaan VIDICO-hankkeen avulla hajallaan sijaitsevien työmaiden ja
toimiston välisen mobiilin tiedonkulun toimivuutta tablet-laitteiden avulla.
”Ei tästä laitteesta helpolla luovu”, yrittäjä Mikko Kautto sanoo kokemusten-
sa perusteella.

   Lisätietoja                                    Tabletti auttaa rakennusfirman                    liike aikookin jatkaa uusien välineiden ja
   www | vidico.fi                                tiedonkulkua                                      toimintatapojen käyttöä myös pilotin päätty-
                                                  Trendikodin rakennustyömaat tarvitsevat           misen jälkeen.



V
        IDICOn Hiljainen tieto pk-yrityksissä     mobiilisti toimivaa työnjohtamista ja ohjaa-
        -osakokonaisuudessa on toteutettu         mista, jotta työt etenisivät aikataulussa.        Pilotti osa VIDICO-hanketta
        yhteensä 15 pilottia eri toimialojen      ”Tarkoituksena on vähentää virheitä ja            Trendikodin tablettilaitteiden pilottiprojekti
pk-yrityksille. Piloteissa on havaittu, että      turhaa sähläystä sekä luoda työyhteisöön          on toteutettu osana Innopark Programme-
mukana olevat yritykset ovat alkaneet             hyvä ilmapiiri. Siksi tablet-laitteita alkoivat   sin koordinoimaa VIDICO-hanketta. Se etsii
osaamisen jakamisen ohella myös pohtia            käyttää yrityksen työmaavastaavat, jotta          toimintamalleja, tuotteita ja menetelmiä, joi-
toimintamalliensa uudistamista ja kehittä-        heillä on käytettävissään uusin tieto ja          den avulla eri toimijoiden osaaminen tulee
mistä laajemminkin.                               mahdollisuus tarvittaessa esimerkiksi tar-        näkyväksi ja hyödynnettäväksi tehokkaasti
                                                  kistaa työmaapiirustuksia.”                       ja laadukkaasti. VIDICO-hankkeen toimijat
                                                  	 Työmaaolosuhteet luovat omat haas-              ovat auttaneet toimintojen digitalisoimi-
                                                  teensa tietotekniikan hyödyntämiselle. ”Ei        sessa ja osaamisen näkyväksi tekemisessä
                                                  tablettia voi viedä kaikkein likaisimpiin paik-   niin julkista kuin yksityistäkin sektoria
                                                  koihin, mutta autossa tai taukopaikassa           Etelä-Suomen alueella. l
                                                  sen selailu onnistuu.”

                                                  Paperit ja ajokilometrit
                                                  vähenevät
                                                  Jo kolmessa kuukaudessa on huomattu
                                                  sekä paperimäärien että turhien ajojen
                                                  vähentyneen. Nyt ongelmiin voidaan etsiä
                                                  ratkaisua suoraan työmaalla mobiililaitteen
                                                                                                       VIDICO
                                                  avulla. Myös intranetin päivityksistä vas-
                                                  taava suunnittelija saa vähemmän kyselyjä,           VIDICO – Osaaminen näky-
                                                  koska hän voi syöttää järjestelmään tiedot           väksi digitaalisilla sisällöillä
                                                  ja tarkennukset heti, jotta ne ovat työmaalla        (Visible Digital Competence)
                                                  käytettävissä.                                       -hanke on Päijät-Hämeen liiton
                                                  	 Tekevälle sattuu, sanotaan. Toistaiseksi           rahoittama EAKR-rahoitteinen
                                                  rakennusliikkeen pilotissa ovat sattumuk-            ylimaakunnallinen teema-
                                                  set olleet vaarattomia ja tyyliltään sellaisia,      hanke, jonka yhdessä toteutta-
                                                  että koti- ja lomakuvia on ehtinyt mennä             vat Innopark Programmes Oy,
                                                  jakoon kuvavirtaan. ”Oikeastaan niillä               Haaga-Helia ammattikorkea-
                                                  on saatu lämminhenkistä yhteisöllisyyttä             koulun Porvoon yksikkö sekä
                                                  aikaan”, Kautto huomauttaa.                          Turun yliopiston Tulevaisuu-
Tablet auttaa palaverissa. Tiedonhaussa Obaid
Ahmadyar (vas.), työmaamestari Pekka Linnanmäki   	 Toteutettu pilotti on onnistunut jopa              den tutkimuskeskus.
ja Juho Kokkoniemi (oik.).                        ennakko-odotuksia paremmin ja rakennus-


22 |              02 | 2012
TEKSTI	   PASI MATTILA
KUVAT	    PASI MATTILA & TIMO KORHONEN




3D voi viedä
luokkahuoneesta                                                                                                        Näyttääkö tulevaisuuden
                                                                                                                       oppimisympäristö tältä?
                                                                                                                       Luokkahuoneen tilat ovat




maailman ääriin
                                                                                                                       muuntautuvia ja perintei-
                                                                                                                       nen pulpettijärjestys on
                                                                                                                       unohdettu innovatiivisissa
                                                                                                                       oppimisympäristöissä.




Tulevaisuuden oppimisympäristöjen kehityshankkeissa tavoitellaan peda-
gogisia, arkkitehtuurillisia ja teknologisia innovaatioita. Niitä suunnitellaan
yhdessä käyttäjien kanssa oppilaiden ja opettajien arjen työhön sopiviksi.
Oulussa ja Hämeenlinnassa 3D-oppimisympäristöt ovat jo käytössä.



T
         ehtyjen pilottitoteutusten ja hankkeiden   hankkeessa (TOY). Koulutuskäyttö ja mal-          LiNKIT
         perusteella pyritään luomaan pedagogi-     lien kehittäminen lukio- ja ammatilliseen         www | cie.fi
         silta pohjilta käytettäviä oppimisympä-    koulutukseen jatkuu kansallisessa School          www | realxtend.org
                                                                                                      www | europe.immersiveeducation.org
ristöjä, pelinomaisia sisältöjä sekä kehittä-       Innovation and Learning Center ESR -hank-
                                                                                                      www | tulevaisuudenkoulu.fi
mään teknologiaa edelleen.                          keessa (SILC).
                                                    	 Ammatillisen koulutuksen puolella on
Into ja motivaatio oppimiseen                       totuttu simulaattoreiden käyttöön opetuk-      tarkoitus, että ympäristöä voidaan käyttää
pelillisyyden avulla                                sessa. Ne antavat mahdollisuuden harjoi-       myös eri tilanteissa tapahtuvan toiminnan
Peruskoululaisten käyttöön on Oulussa toteu-        tella autenttisia oppimistehtäviä virtuaali-   harjoitteluun, esimerkiksi viljatyyppien
tetuissa kehittämishankkeissa luotu 3D-vir-         sissa harjoitteluolosuhteissa.                 puintiin erilaisissa olosuhteissa. Tämän
tuaalinen ja pelitodellinen oppimisympäristö.       	 Tämän päivän simulaattorit toimivat          lisäksi ympäristössä on käytössä normaalit
Ympäristö sisältää yhteisöllisen aulatilan,         tehokkaasti ajamisen ja koneiden hallinta-     viestintä- ja tiedonesitysmahdollisuudet, ts.
temaattisen luokkahuonetilan sekä yksityi-          laitteiden opiskelussa. Uusissa kokeiluissa    se voidaan kalustaa virtuaaliseksi oppimis-
semmän oman tilan opiskelua ja harjoittelua         on pyritty mallintamaan työn toinen puoli.     ympäristöksi kolmellekymmenelle yhtäai-
varten. Ympäristön käytöstä saatuja tuloksia        Ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja          kaiselle käyttäjälle.
hyödynnetään koulutushankkeessa, jossa              opettajien ympäristöön on mallinnettu Mus-     	 Puimuri-oppimismodulin lisäksi luotuun
luodaan virtuaalimaailmassa tapahtuvia              tialan luonnonvarayksikön toimintaympä-        ympäristöön on mahdollista suunnitella mitä
oppi- ja koulutussisältöjä lukio-opetukseen ja      ristö ja rakennukset sekä tuotu sinne pui-     tahansa, esimerkiksi eläinten hoitoon tai
ammatilliseen koulutukseen.                         muri-oppimismoduli. Tarkoitus on ollut mal-    kasvillisuuteen liittyviä oppimismoduleita.
	 Ympäristö kehitettiin ja pilotoitiin              lintaa tilanteet ennen ajoa ja ajon jälkeen    	 Virtuaali-Mustialan ympäristö on
Tulevaisuuden oppimisympäristöt EAKR-               sekä vuosihuollon tapahtumat. Jatkossa on      toteutettu Hämeenlinnan ammattikor- 


                                                                                                                   02  | 2012                 | 23
SeOppi 2/2012
SeOppi 2/2012
SeOppi 2/2012
SeOppi 2/2012
SeOppi 2/2012
SeOppi 2/2012
SeOppi 2/2012
SeOppi 2/2012
SeOppi 2/2012

Más contenido relacionado

Was ist angesagt?

Was ist angesagt? (9)

Tiedosta kauppatavaraa? - Näkökulmia koulutuksen kaupallistumiseen ja kansain...
Tiedosta kauppatavaraa? - Näkökulmia koulutuksen kaupallistumiseen ja kansain...Tiedosta kauppatavaraa? - Näkökulmia koulutuksen kaupallistumiseen ja kansain...
Tiedosta kauppatavaraa? - Näkökulmia koulutuksen kaupallistumiseen ja kansain...
 
Työpajatoiminta 2004 2009
Työpajatoiminta 2004   2009 Työpajatoiminta 2004   2009
Työpajatoiminta 2004 2009
 
SeOppi 1/2015
SeOppi 1/2015SeOppi 1/2015
SeOppi 1/2015
 
Näkökulmia VOPS:iin 2017 - visuaalinen henkilökohtainen opintosuunnitelma Kok...
Näkökulmia VOPS:iin 2017 - visuaalinen henkilökohtainen opintosuunnitelma Kok...Näkökulmia VOPS:iin 2017 - visuaalinen henkilökohtainen opintosuunnitelma Kok...
Näkökulmia VOPS:iin 2017 - visuaalinen henkilökohtainen opintosuunnitelma Kok...
 
SeOppi 2/2015
SeOppi 2/2015SeOppi 2/2015
SeOppi 2/2015
 
Oppimisen tulevaisuus 2030: lukiobarometri 2011
Oppimisen tulevaisuus 2030: lukiobarometri 2011Oppimisen tulevaisuus 2030: lukiobarometri 2011
Oppimisen tulevaisuus 2030: lukiobarometri 2011
 
SeOppi 1|2016
SeOppi 1|2016SeOppi 1|2016
SeOppi 1|2016
 
SeOppi 1/2019
SeOppi 1/2019SeOppi 1/2019
SeOppi 1/2019
 
Aikuislukion tulevaisuus, opettaja ohjaajana
Aikuislukion tulevaisuus, opettaja ohjaajanaAikuislukion tulevaisuus, opettaja ohjaajana
Aikuislukion tulevaisuus, opettaja ohjaajana
 

Ähnlich wie SeOppi 2/2012

Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-...
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-...Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-...
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-...Suomen eOppimiskeskus ry
 
Konferenssi kutsu ja ohjelma 2010
Konferenssi kutsu ja ohjelma 2010Konferenssi kutsu ja ohjelma 2010
Konferenssi kutsu ja ohjelma 2010Uusia Network Oy
 
Suomen eOppimiskeskus ry
Suomen eOppimiskeskus rySuomen eOppimiskeskus ry
Suomen eOppimiskeskus ryTiti Tamminen
 
Digitaaliset oppimateriaalimarkkinat 1998 -Sitra
Digitaaliset oppimateriaalimarkkinat 1998 -SitraDigitaaliset oppimateriaalimarkkinat 1998 -Sitra
Digitaaliset oppimateriaalimarkkinat 1998 -SitraTommi Pelkonen
 
Kehittämispäivät2010 raportti
Kehittämispäivät2010 raporttiKehittämispäivät2010 raportti
Kehittämispäivät2010 raporttiKoordinaatti
 
Suomen eOppimiskeskus ry edistää oppimisen uutta toimintakulttuuria
Suomen eOppimiskeskus ry edistää oppimisen uutta toimintakulttuuriaSuomen eOppimiskeskus ry edistää oppimisen uutta toimintakulttuuria
Suomen eOppimiskeskus ry edistää oppimisen uutta toimintakulttuuriaSuomen eOppimiskeskus ry
 
Paperista bittiin - kokemuksia uuden toimintakulttuurin käyttöönotosta
Paperista bittiin - kokemuksia uuden toimintakulttuurin käyttöönotostaPaperista bittiin - kokemuksia uuden toimintakulttuurin käyttöönotosta
Paperista bittiin - kokemuksia uuden toimintakulttuurin käyttöönotostaVIDICOhanke
 
LOPS2016 ja TVT - Ähtärin ja Virtain lukiot 16.1.2016
LOPS2016 ja TVT - Ähtärin ja Virtain lukiot 16.1.2016LOPS2016 ja TVT - Ähtärin ja Virtain lukiot 16.1.2016
LOPS2016 ja TVT - Ähtärin ja Virtain lukiot 16.1.2016Aki Luostarinen
 
08 tosu
08 tosu08 tosu
08 tosuSYL
 
Tulevaisuuden kampukset 17042013
Tulevaisuuden kampukset 17042013Tulevaisuuden kampukset 17042013
Tulevaisuuden kampukset 17042013nieti_hamk
 
Koillismaa 1: johdatus-11-2011
Koillismaa 1: johdatus-11-2011Koillismaa 1: johdatus-11-2011
Koillismaa 1: johdatus-11-2011Hannu Linturi
 
2011-08 Miten sosiaalista mediaa hyödynnetään oppilaitoksissa.
2011-08 Miten sosiaalista mediaa hyödynnetään oppilaitoksissa. 2011-08 Miten sosiaalista mediaa hyödynnetään oppilaitoksissa.
2011-08 Miten sosiaalista mediaa hyödynnetään oppilaitoksissa. Lasse Leponiemi
 
Organisaation oppimista tuetaan digitaalisesti - Suomalaisilla asiakkailla ja...
Organisaation oppimista tuetaan digitaalisesti - Suomalaisilla asiakkailla ja...Organisaation oppimista tuetaan digitaalisesti - Suomalaisilla asiakkailla ja...
Organisaation oppimista tuetaan digitaalisesti - Suomalaisilla asiakkailla ja...Kari Mikkelä
 
Luento 2: Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö ja yhteiskunta (diat ja ä...
Luento 2: Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö ja yhteiskunta (diat ja ä...Luento 2: Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö ja yhteiskunta (diat ja ä...
Luento 2: Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö ja yhteiskunta (diat ja ä...Jari Laru
 

Ähnlich wie SeOppi 2/2012 (20)

SeOppi 2/2018
SeOppi 2/2018SeOppi 2/2018
SeOppi 2/2018
 
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-...
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-...Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-...
Pulahduksia AVO-vesillä - Kuvauksia AVO-hankkeen toiminnasta 2008–2011 - AVO-...
 
Konferenssi kutsu ja ohjelma 2010
Konferenssi kutsu ja ohjelma 2010Konferenssi kutsu ja ohjelma 2010
Konferenssi kutsu ja ohjelma 2010
 
Suomen eOppimiskeskus ry
Suomen eOppimiskeskus rySuomen eOppimiskeskus ry
Suomen eOppimiskeskus ry
 
SeOppi 2|2014
SeOppi 2|2014SeOppi 2|2014
SeOppi 2|2014
 
SeOppi 2/2013
SeOppi 2/2013SeOppi 2/2013
SeOppi 2/2013
 
Digitaaliset oppimateriaalimarkkinat 1998 -Sitra
Digitaaliset oppimateriaalimarkkinat 1998 -SitraDigitaaliset oppimateriaalimarkkinat 1998 -Sitra
Digitaaliset oppimateriaalimarkkinat 1998 -Sitra
 
Kehittämispäivät2010 raportti
Kehittämispäivät2010 raporttiKehittämispäivät2010 raportti
Kehittämispäivät2010 raportti
 
Tiedosta 1/2021 Ajankohtaisia hankkeita
Tiedosta 1/2021 Ajankohtaisia hankkeitaTiedosta 1/2021 Ajankohtaisia hankkeita
Tiedosta 1/2021 Ajankohtaisia hankkeita
 
Suomen eOppimiskeskus ry edistää oppimisen uutta toimintakulttuuria
Suomen eOppimiskeskus ry edistää oppimisen uutta toimintakulttuuriaSuomen eOppimiskeskus ry edistää oppimisen uutta toimintakulttuuria
Suomen eOppimiskeskus ry edistää oppimisen uutta toimintakulttuuria
 
Paperista bittiin - kokemuksia uuden toimintakulttuurin käyttöönotosta
Paperista bittiin - kokemuksia uuden toimintakulttuurin käyttöönotostaPaperista bittiin - kokemuksia uuden toimintakulttuurin käyttöönotosta
Paperista bittiin - kokemuksia uuden toimintakulttuurin käyttöönotosta
 
LOPS2016 ja TVT - Ähtärin ja Virtain lukiot 16.1.2016
LOPS2016 ja TVT - Ähtärin ja Virtain lukiot 16.1.2016LOPS2016 ja TVT - Ähtärin ja Virtain lukiot 16.1.2016
LOPS2016 ja TVT - Ähtärin ja Virtain lukiot 16.1.2016
 
08 tosu
08 tosu08 tosu
08 tosu
 
Tulevaisuuden kampukset 17042013
Tulevaisuuden kampukset 17042013Tulevaisuuden kampukset 17042013
Tulevaisuuden kampukset 17042013
 
Koillismaa 1: johdatus-11-2011
Koillismaa 1: johdatus-11-2011Koillismaa 1: johdatus-11-2011
Koillismaa 1: johdatus-11-2011
 
2011-08 Miten sosiaalista mediaa hyödynnetään oppilaitoksissa.
2011-08 Miten sosiaalista mediaa hyödynnetään oppilaitoksissa. 2011-08 Miten sosiaalista mediaa hyödynnetään oppilaitoksissa.
2011-08 Miten sosiaalista mediaa hyödynnetään oppilaitoksissa.
 
Ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen kehittäminen
Ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen kehittäminenAmmatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen kehittäminen
Ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen kehittäminen
 
Organisaation oppimista tuetaan digitaalisesti - Suomalaisilla asiakkailla ja...
Organisaation oppimista tuetaan digitaalisesti - Suomalaisilla asiakkailla ja...Organisaation oppimista tuetaan digitaalisesti - Suomalaisilla asiakkailla ja...
Organisaation oppimista tuetaan digitaalisesti - Suomalaisilla asiakkailla ja...
 
SeOppi 1|2014 - Innostu, onnistu, opi
SeOppi 1|2014 - Innostu, onnistu, opiSeOppi 1|2014 - Innostu, onnistu, opi
SeOppi 1|2014 - Innostu, onnistu, opi
 
Luento 2: Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö ja yhteiskunta (diat ja ä...
Luento 2: Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö ja yhteiskunta (diat ja ä...Luento 2: Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö ja yhteiskunta (diat ja ä...
Luento 2: Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö ja yhteiskunta (diat ja ä...
 

Mehr von Suomen eOppimiskeskus ry

Opettajan tekijänoikeus -työkirjan korjaussivu
Opettajan tekijänoikeus -työkirjan korjaussivuOpettajan tekijänoikeus -työkirjan korjaussivu
Opettajan tekijänoikeus -työkirjan korjaussivuSuomen eOppimiskeskus ry
 
DigiKilta 27.9.2018: Osaajatarpeeseen vastaaminen luo onnistumisen edellytyks...
DigiKilta 27.9.2018: Osaajatarpeeseen vastaaminen luo onnistumisen edellytyks...DigiKilta 27.9.2018: Osaajatarpeeseen vastaaminen luo onnistumisen edellytyks...
DigiKilta 27.9.2018: Osaajatarpeeseen vastaaminen luo onnistumisen edellytyks...Suomen eOppimiskeskus ry
 
DigiKilta 27.9.2018: Robotit oppimisen kirittäjinä - Cristina Andersson, robo...
DigiKilta 27.9.2018: Robotit oppimisen kirittäjinä - Cristina Andersson, robo...DigiKilta 27.9.2018: Robotit oppimisen kirittäjinä - Cristina Andersson, robo...
DigiKilta 27.9.2018: Robotit oppimisen kirittäjinä - Cristina Andersson, robo...Suomen eOppimiskeskus ry
 
DigiKilta: Sphero-robottipallopaja Riihimäellä 27.9.2018 - Mikko Horila
DigiKilta: Sphero-robottipallopaja Riihimäellä 27.9.2018 - Mikko HorilaDigiKilta: Sphero-robottipallopaja Riihimäellä 27.9.2018 - Mikko Horila
DigiKilta: Sphero-robottipallopaja Riihimäellä 27.9.2018 - Mikko HorilaSuomen eOppimiskeskus ry
 
DigiKilta 27.9.2018: Robotiikka DigiKilta-kunnissa -kyselyn yhteenveto
DigiKilta 27.9.2018: Robotiikka DigiKilta-kunnissa -kyselyn yhteenvetoDigiKilta 27.9.2018: Robotiikka DigiKilta-kunnissa -kyselyn yhteenveto
DigiKilta 27.9.2018: Robotiikka DigiKilta-kunnissa -kyselyn yhteenvetoSuomen eOppimiskeskus ry
 
Poluttamo-webinaari: Oppimisanalytiikka oppilaitoksissa - Leena Vainio
Poluttamo-webinaari: Oppimisanalytiikka oppilaitoksissa - Leena VainioPoluttamo-webinaari: Oppimisanalytiikka oppilaitoksissa - Leena Vainio
Poluttamo-webinaari: Oppimisanalytiikka oppilaitoksissa - Leena VainioSuomen eOppimiskeskus ry
 
Poluttamo-webinaari: Vertaisvalmennus toisella asteella - Minna Lepistö, Kans...
Poluttamo-webinaari: Vertaisvalmennus toisella asteella - Minna Lepistö, Kans...Poluttamo-webinaari: Vertaisvalmennus toisella asteella - Minna Lepistö, Kans...
Poluttamo-webinaari: Vertaisvalmennus toisella asteella - Minna Lepistö, Kans...Suomen eOppimiskeskus ry
 
Poluttamo-webinaari: Multimodaalisista työkaluista & ePortfolioista - Tarjale...
Poluttamo-webinaari: Multimodaalisista työkaluista & ePortfolioista - Tarjale...Poluttamo-webinaari: Multimodaalisista työkaluista & ePortfolioista - Tarjale...
Poluttamo-webinaari: Multimodaalisista työkaluista & ePortfolioista - Tarjale...Suomen eOppimiskeskus ry
 
DigiKilta: GDPR-valmistelut – sisällön- ja palveluntuottajan näkökulma 2016-2...
DigiKilta: GDPR-valmistelut – sisällön- ja palveluntuottajan näkökulma 2016-2...DigiKilta: GDPR-valmistelut – sisällön- ja palveluntuottajan näkökulma 2016-2...
DigiKilta: GDPR-valmistelut – sisällön- ja palveluntuottajan näkökulma 2016-2...Suomen eOppimiskeskus ry
 
Open Education Week: Jaa jotain -teemaviikon avaus - Anne Rongas
Open Education Week: Jaa jotain -teemaviikon avaus - Anne RongasOpen Education Week: Jaa jotain -teemaviikon avaus - Anne Rongas
Open Education Week: Jaa jotain -teemaviikon avaus - Anne RongasSuomen eOppimiskeskus ry
 
DigiKilta 13.2.2018: Tekoäly opetuksessa ja oppimisessa – Harri Ketamo, Tutki...
DigiKilta 13.2.2018: Tekoäly opetuksessa ja oppimisessa – Harri Ketamo, Tutki...DigiKilta 13.2.2018: Tekoäly opetuksessa ja oppimisessa – Harri Ketamo, Tutki...
DigiKilta 13.2.2018: Tekoäly opetuksessa ja oppimisessa – Harri Ketamo, Tutki...Suomen eOppimiskeskus ry
 
DigiKilta 13.2.2018: Digiloikka 2020: Digistrategiatyö Oulussa
DigiKilta 13.2.2018: Digiloikka 2020: Digistrategiatyö OulussaDigiKilta 13.2.2018: Digiloikka 2020: Digistrategiatyö Oulussa
DigiKilta 13.2.2018: Digiloikka 2020: Digistrategiatyö OulussaSuomen eOppimiskeskus ry
 
DigiKilta 13.2.2018: Nopeat kokeilut Oulussa - Kalle Komulainen, rehtori, Met...
DigiKilta 13.2.2018: Nopeat kokeilut Oulussa - Kalle Komulainen, rehtori, Met...DigiKilta 13.2.2018: Nopeat kokeilut Oulussa - Kalle Komulainen, rehtori, Met...
DigiKilta 13.2.2018: Nopeat kokeilut Oulussa - Kalle Komulainen, rehtori, Met...Suomen eOppimiskeskus ry
 
DigiKilta: Kokonaisuus ratkaisee – osto, leasing vai palvelumalli oppimisen t...
DigiKilta: Kokonaisuus ratkaisee – osto, leasing vai palvelumalli oppimisen t...DigiKilta: Kokonaisuus ratkaisee – osto, leasing vai palvelumalli oppimisen t...
DigiKilta: Kokonaisuus ratkaisee – osto, leasing vai palvelumalli oppimisen t...Suomen eOppimiskeskus ry
 
Poluttamo-webinaari: Osaamismerkit käyttöön opiskelijoiden kanssa - Esko Lius...
Poluttamo-webinaari: Osaamismerkit käyttöön opiskelijoiden kanssa - Esko Lius...Poluttamo-webinaari: Osaamismerkit käyttöön opiskelijoiden kanssa - Esko Lius...
Poluttamo-webinaari: Osaamismerkit käyttöön opiskelijoiden kanssa - Esko Lius...Suomen eOppimiskeskus ry
 
DigiKilta: Skilli - tuotepäällikkö Carl-Gustaf Wennström, Innofactor
DigiKilta: Skilli - tuotepäällikkö Carl-Gustaf Wennström, InnofactorDigiKilta: Skilli - tuotepäällikkö Carl-Gustaf Wennström, Innofactor
DigiKilta: Skilli - tuotepäällikkö Carl-Gustaf Wennström, InnofactorSuomen eOppimiskeskus ry
 
DigiKilta: Qridi - Henri Karjalainen, pedagogiikka ja asiakkuudet, Qridi Oy
DigiKilta: Qridi - Henri Karjalainen, pedagogiikka ja asiakkuudet, Qridi OyDigiKilta: Qridi - Henri Karjalainen, pedagogiikka ja asiakkuudet, Qridi Oy
DigiKilta: Qridi - Henri Karjalainen, pedagogiikka ja asiakkuudet, Qridi OySuomen eOppimiskeskus ry
 

Mehr von Suomen eOppimiskeskus ry (20)

Opettajan tekijänoikeus -työkirjan korjaussivu
Opettajan tekijänoikeus -työkirjan korjaussivuOpettajan tekijänoikeus -työkirjan korjaussivu
Opettajan tekijänoikeus -työkirjan korjaussivu
 
DigiKilta 27.9.2018: Osaajatarpeeseen vastaaminen luo onnistumisen edellytyks...
DigiKilta 27.9.2018: Osaajatarpeeseen vastaaminen luo onnistumisen edellytyks...DigiKilta 27.9.2018: Osaajatarpeeseen vastaaminen luo onnistumisen edellytyks...
DigiKilta 27.9.2018: Osaajatarpeeseen vastaaminen luo onnistumisen edellytyks...
 
DigiKilta 27.9.2018: Robotit oppimisen kirittäjinä - Cristina Andersson, robo...
DigiKilta 27.9.2018: Robotit oppimisen kirittäjinä - Cristina Andersson, robo...DigiKilta 27.9.2018: Robotit oppimisen kirittäjinä - Cristina Andersson, robo...
DigiKilta 27.9.2018: Robotit oppimisen kirittäjinä - Cristina Andersson, robo...
 
DigiKilta: Sphero-robottipallopaja Riihimäellä 27.9.2018 - Mikko Horila
DigiKilta: Sphero-robottipallopaja Riihimäellä 27.9.2018 - Mikko HorilaDigiKilta: Sphero-robottipallopaja Riihimäellä 27.9.2018 - Mikko Horila
DigiKilta: Sphero-robottipallopaja Riihimäellä 27.9.2018 - Mikko Horila
 
DigiKilta 27.9.2018: Robotiikka DigiKilta-kunnissa -kyselyn yhteenveto
DigiKilta 27.9.2018: Robotiikka DigiKilta-kunnissa -kyselyn yhteenvetoDigiKilta 27.9.2018: Robotiikka DigiKilta-kunnissa -kyselyn yhteenveto
DigiKilta 27.9.2018: Robotiikka DigiKilta-kunnissa -kyselyn yhteenveto
 
Mediatiedot SeOppi 2/2018
Mediatiedot SeOppi 2/2018Mediatiedot SeOppi 2/2018
Mediatiedot SeOppi 2/2018
 
Poluttamo-webinaari: Oppimisanalytiikka oppilaitoksissa - Leena Vainio
Poluttamo-webinaari: Oppimisanalytiikka oppilaitoksissa - Leena VainioPoluttamo-webinaari: Oppimisanalytiikka oppilaitoksissa - Leena Vainio
Poluttamo-webinaari: Oppimisanalytiikka oppilaitoksissa - Leena Vainio
 
Poluttamo-webinaari: Vertaisvalmennus toisella asteella - Minna Lepistö, Kans...
Poluttamo-webinaari: Vertaisvalmennus toisella asteella - Minna Lepistö, Kans...Poluttamo-webinaari: Vertaisvalmennus toisella asteella - Minna Lepistö, Kans...
Poluttamo-webinaari: Vertaisvalmennus toisella asteella - Minna Lepistö, Kans...
 
Poluttamo-webinaari: Multimodaalisista työkaluista & ePortfolioista - Tarjale...
Poluttamo-webinaari: Multimodaalisista työkaluista & ePortfolioista - Tarjale...Poluttamo-webinaari: Multimodaalisista työkaluista & ePortfolioista - Tarjale...
Poluttamo-webinaari: Multimodaalisista työkaluista & ePortfolioista - Tarjale...
 
Opettajan tekijänoikeus -työkirja
Opettajan tekijänoikeus -työkirjaOpettajan tekijänoikeus -työkirja
Opettajan tekijänoikeus -työkirja
 
SeOppi 1/2018
SeOppi 1/2018SeOppi 1/2018
SeOppi 1/2018
 
DigiKilta: GDPR-valmistelut – sisällön- ja palveluntuottajan näkökulma 2016-2...
DigiKilta: GDPR-valmistelut – sisällön- ja palveluntuottajan näkökulma 2016-2...DigiKilta: GDPR-valmistelut – sisällön- ja palveluntuottajan näkökulma 2016-2...
DigiKilta: GDPR-valmistelut – sisällön- ja palveluntuottajan näkökulma 2016-2...
 
Open Education Week: Jaa jotain -teemaviikon avaus - Anne Rongas
Open Education Week: Jaa jotain -teemaviikon avaus - Anne RongasOpen Education Week: Jaa jotain -teemaviikon avaus - Anne Rongas
Open Education Week: Jaa jotain -teemaviikon avaus - Anne Rongas
 
DigiKilta 13.2.2018: Tekoäly opetuksessa ja oppimisessa – Harri Ketamo, Tutki...
DigiKilta 13.2.2018: Tekoäly opetuksessa ja oppimisessa – Harri Ketamo, Tutki...DigiKilta 13.2.2018: Tekoäly opetuksessa ja oppimisessa – Harri Ketamo, Tutki...
DigiKilta 13.2.2018: Tekoäly opetuksessa ja oppimisessa – Harri Ketamo, Tutki...
 
DigiKilta 13.2.2018: Digiloikka 2020: Digistrategiatyö Oulussa
DigiKilta 13.2.2018: Digiloikka 2020: Digistrategiatyö OulussaDigiKilta 13.2.2018: Digiloikka 2020: Digistrategiatyö Oulussa
DigiKilta 13.2.2018: Digiloikka 2020: Digistrategiatyö Oulussa
 
DigiKilta 13.2.2018: Nopeat kokeilut Oulussa - Kalle Komulainen, rehtori, Met...
DigiKilta 13.2.2018: Nopeat kokeilut Oulussa - Kalle Komulainen, rehtori, Met...DigiKilta 13.2.2018: Nopeat kokeilut Oulussa - Kalle Komulainen, rehtori, Met...
DigiKilta 13.2.2018: Nopeat kokeilut Oulussa - Kalle Komulainen, rehtori, Met...
 
DigiKilta: Kokonaisuus ratkaisee – osto, leasing vai palvelumalli oppimisen t...
DigiKilta: Kokonaisuus ratkaisee – osto, leasing vai palvelumalli oppimisen t...DigiKilta: Kokonaisuus ratkaisee – osto, leasing vai palvelumalli oppimisen t...
DigiKilta: Kokonaisuus ratkaisee – osto, leasing vai palvelumalli oppimisen t...
 
Poluttamo-webinaari: Osaamismerkit käyttöön opiskelijoiden kanssa - Esko Lius...
Poluttamo-webinaari: Osaamismerkit käyttöön opiskelijoiden kanssa - Esko Lius...Poluttamo-webinaari: Osaamismerkit käyttöön opiskelijoiden kanssa - Esko Lius...
Poluttamo-webinaari: Osaamismerkit käyttöön opiskelijoiden kanssa - Esko Lius...
 
DigiKilta: Skilli - tuotepäällikkö Carl-Gustaf Wennström, Innofactor
DigiKilta: Skilli - tuotepäällikkö Carl-Gustaf Wennström, InnofactorDigiKilta: Skilli - tuotepäällikkö Carl-Gustaf Wennström, Innofactor
DigiKilta: Skilli - tuotepäällikkö Carl-Gustaf Wennström, Innofactor
 
DigiKilta: Qridi - Henri Karjalainen, pedagogiikka ja asiakkuudet, Qridi Oy
DigiKilta: Qridi - Henri Karjalainen, pedagogiikka ja asiakkuudet, Qridi OyDigiKilta: Qridi - Henri Karjalainen, pedagogiikka ja asiakkuudet, Qridi Oy
DigiKilta: Qridi - Henri Karjalainen, pedagogiikka ja asiakkuudet, Qridi Oy
 

SeOppi 2/2012

  • 1. VERKOSTOT VOIMAVARAKSI 02 | 2012 Suomen eOppimiskeskus ry  |  e-oppimisen edistäjä ja verkottaja AVO 2 vauhdissa! Hanketeemat esillä ...6–11 Millä sytyttää sisäinen motivaatio?...20–21 PK-yrityksissä siirrytään mobiiliaikaan ...22 Ilmiöiden visualisointi onnistuu monin tavoin Open Knowledge Festival...4–5
  • 2. Sisällys 4 Pääkirjoitus......................................... 3 AKTIIVI-ohjelma on alkanut tuotteistaa hanketuloksia.................. 19 Open Knowledge Festival kokosi avoimen tiedon lähettiläät Helsinkiin..... 4 Millä sytyttää sisäinen motivaatio AVO 2 tuottaa avoimuudesta voimaa opetusteknologian oppimiseen?........ 20 oppimisverkostoihin............................ 6 PK-yrityksissä siirrytään 12 ESR-hankkeet AVO ja SoMy mobiiliaikaan....................................22 yhdistivät voimansa Virtuaali-Qelluntaissa........................... 7 3D voi viedä luokkahuoneesta maailman ääriin................................ 23 Avoin tieto yhdistää Open Knowledge Foundationin Mitä on sekoitettu todellisuus?..........24 Tampereen opiskelijoihin...................... 8 Matka luolan (synty)perille.................25 Lisätyn todellisuuden hankepilotit käynnistyivät................... 10 Vieraana ALTissa – englantilaisessa xTune – uusi tapa yhdistää eOppimiskeskuksessa.......................26 23 osaamista organisaation sisällä......... 12 Politiikan uusi areena on Fröken Senja ja sosiaalinen media.............................28 ruotsin oppimisen ihanuus................. 14 TIEKE kehittää työkalun Tietoverkkoja sovelletaan tvt-taitojen arviointiin.........................30 vielä suppeasti opetuksessa.............. 16 Suomen eOppimiskeskus ry............... 31 Innovatiivinen, kehittyvä koulu -malli auttaa tietotekniikan Suomen eOppimiskeskus ry:n pedagogisessa käytössä.................... 18 yhteisöjäsenet.................................. 32 SeOPPI-LEHTI 02 | 2012 PAINOSMÄÄRÄ  |  2 000 kpl KUSTANTAJA ILMOITUSMYYNTI JA AINEISTO Suomen eOppimiskeskus ry Niina Kesämaa Visamäentie 33 Suomen eOppimiskeskus ry SeOppi on ainoa e-oppimisen alalla Suomessa ilmestyvä lehti, 13100 Hämeenlinna Visamäentie 33, 13100 Hämeenlinna jota julkaisee Suomen eOppimiskeskus ry. Lehti tarjoaa ajan- puh.  |  040 827 6378 kohtaista ja syventävää tietoa e-oppimisen uusista ilmiöistä, PÄÄTOIMITTAJA e-mail | info@oppimiskeskus.fi tuotteista ja ratkaisuista sekä niiden hyödyntämisestä. Lehti Titi Tamminen edistää verkko-opetuksen ja digitaalisten opetusratkaisujen puh.  |  040 869 6306 ULKOASU JA TAITTO | Adverbi käyttöä, tutkimusta ja kehittämistyötä yrityksissä, oppilaitoksis- e-mail | titi.tamminen@eoppimiskeskus.fi sa ja muissa organisaatioissa alan parhaiden asiantuntijoiden PAINO | Fram voimin. TOIMITUSSIHTEERI Oili Salminen KANSIKUVA e-mail | oili.salminen@eoppimiskeskus.fi Kansikuva Daniel Schildt. Datavisuali- soinnin mestari Hans Rosling kuvaili ISSN-NUMERO maailman väestökehitystä paperirullilla 1795-3251 Helsingin OKf:ssä syyskuussa 2012.
  • 3. PÄÄKIRJOITUS Hyvät lukijat T ämän SeOppi-lehden sisältö on jälleen osoitus siitä, että opetusteknologian Kuva: Teemu Korpi hyödyntämisen alueella tapahtuu paljon. Näyttää siltä, että olemme tilanteessa, jossa opetusteknologian mahdollisuudet ja opetuksen kehittämisen tarpeet vihdoin kohtaavat. Koska tietotekniikan opetuskäytössä on kyse tulevaisuuden taitojen ja osaamisen vahvistamisesta, on hyvä, että nykyinen teknologia tukee hyvin kriittisen ajattelun, yhdessä tekemisen ja globaalin toimijuuden taitoja. Haasteellisempi kysymys tosin on se, ovatko opiskelijat, opettajat ja organisaatiot valmiita hyödyntämään opetusteknologiaa ja muuttamaan toimintatapojaan ja pedagogisia menetelmiään. Eräs lukiolainen kirjoitti syyskuun lopussa Helsingin Sanomien yleisönosastolla siitä, että sähköiset oppimisympäristöt rasittavat monia opiskelijoita. Käytettyjä sovelluksia tun- tuu olevan liikaa ja taidotkaan eivät ihan riitä itsenäiseen ohjelmistojen opiskeluun. Lukio- lainen toivoi myös aikaa atk-taitojen opetukselle, koska heikot taidot turhauttavat: ”Emme ole vielä se sukupolvi, joka jo alle kouluikäisenä on kulkenut älypuhelimet taskussa. Leena Vainio ...kurssitöitä pitää palauttaa lukiossa milloin minnekin sivustoille kurssien opettajien tot- Suomen eOppimiskeskus ry:n tumusten mukaan”. Kertooko tuo lukiolaisen lainaus siitä, ettei oppilaitoksissa riittävästi hallituksen puheenjohtaja tueta uusien toimintatapojen oppimista ja siitä, että järjestelmät ovat vaihtelevia ja jokai- puh.  |  (03) 6464 380, 040 727 6601 e-mail | leena.vainio@hamk.fi sen opettajan itse valitsemia? Herää kysymys, pitäisikö opetussovellusten olla enemmän vakioituihin järjestelmiin perustuvia. Vai onko pedagoginen johtaminen hukassa? Vakioidut järjestelmät ovat kustannustehokkaampia, ja keskittäminen parantaa par- haimmillaan toimintaa. Suunnittelun lähtökohtana on oltava oppimisen tarpeet ja tavoit- teet eikä vain tietohallinnon näkökulmasta helpoimmin ylläpidettävä ratkaisu. Nyt näyttää siltä, etteivät eri toimijoiden tarpeet kohtaa, jokaisella tuntuu olevan oma agendansa, minkä lisäksi organisaation yhteinen visio ja pedagoginen punainen lanka puuttuvat. Onko pedagoginen Strategista suunnitelmaa tarvitaan entistä enemmän, jotta löydetään kaikkien osapuolten tarpeita yhdistävä ratkaisu. Yhteisen vision rakentamisessa on otettava käyttöön kriittisen johtaminen ajattelun, yhteiskehittelyn sekä globaalin toimijuuden taidot, jotta löydetään mielekkäät oppimista ja tehokasta työskentelyä tukevat ratkaisut. hukassa? Suomen eOppimiskeskuksen kokemuksia ja parhaita käytäntöjä tarvitaan nyt arjen toi- minnan tukemiseen. Hyvät käytännöt auttavat mielekkäiden valintojen tekemisessä aika- namme, jolloin valintamahdollisuuksia on runsaasti mutta aikaa ja resursseja niukasti. Etsitään yhdessä parhaita toimintatapoja ja tehdään omaa osaamistamme näkyväksi! Hyvää syksyä! 02  | 2012    | 3
  • 4. OKf:n järjestäjätiimiin kuuluva Antti Poikola juttelemassa datajour- OKf oli hyvin kansainvälinen tapaaminen, Open Knowledge Foundationin johtohahmo nalismista Suomen Kuvalehden toimittajan Juho Salmisen kanssa. sillä aihe on globaali. Rufus Pollock. TEKSTI OILI SALMINEN KUVAT DANIEL SCHILDT Open Knowledge Festival kokosi avoimen tiedon lähettiläät Helsinkiin Ensimmäinen Open Knowledge Festival (OKf) kokosi yli tuhat henkilöä syyskuun puolivälissä viikoksi Aalto-yliopistolle Helsinkiin toimimaan yh- teiskunnallisesti merkittävän tiedon avoimuuden puolesta. Tarjolla oli sekä osallistumista käytännön sovellusten ideoimiseksi että oppimista erilaisissa työpajoissa, tapahtumissa ja luennoilla. Loppuunmyytyyn festivaaliviikkoon pääsi mukaan myös erillisissä satelliittitapahtumissa ja verkkolähetyksissä. F estivaalin aikana tarkasteltiin avoimen LINKIT tiedon hyötyjä ja organisoitumistapoja www | okfestival.org jakaa avautuvaa tietoa läpinäkyvästi Twitter | #OKfest eri tarkoituksiin. Globaalin festivaalin idea oli löytää sellaisia hyviä ratkaisuja, jotta Helmikuussa 2013 järjestetään lähtöinen Open Knowledge Foundation on kaikki osapuolet voittavat ja jotta uusista uusi kokoontuminen. toiminut tuloksellisesti tiedon avaamisessa innovaatioista voisi hyötyä koko maapallon ja sillä on eri maissa toimintaa paikallisten väestö. Ilmoittaudu mukaan OKF verkostojen kautta. Sen järjestämä Open Convention -tapahtumaan Government Data Camp sekä vuosittainen Helsingin festivaali helmi­kuulle 2013: konferenssi päätettiin yhdistää Helsingin yhdisti kaksi tapahtumaa http://fi.okfn.org/meetups/open- festivaalissa, sillä eri tahot, jotka olivat Helsingin Open Knowledge Festivalin takaa knowledge-finland-convention/ tavanneet tilaisuuksissa ja verkostoituneet löytyy sattumuksia ja suunnitelmia. Britti- keskenään, halusivat tällaisen yhdistelmän. 4 |   02 | 2012
  • 5. Kalamalja ja Pecha Kucha avoimen oppimisen teemassa Open Knowledge Festivalin teemoihin kuului myös avoin tutkimus ja opetus. Useat AVO- ja AKTIIVI-hankkeiden osallistujat olivat mukana avoimen opetuksen teemapäivän ohjelmissa. Ohjelmakokonaisuutta oli kutsuttuna Vaalidatan louhintaa Leo Lahden ja suunnittelijana kokoamassa tutkija Joona Lehtomäen moderneilla työkaluilla. Tarmo Toikkanen Aalto-yliopistosta. Hän on tuttu myös eOppimiskeskuk- sen hankkeista. Kalamaljan teemat olivat a) MOOC- cien suunnittelu sekä b) oppikirjojen tulevaisuus. OKf:n ohjelmassa oli runsaasti tarjon- Keskustelut ja esitykset taltioitiin ja taa. Siinä oli 13 aihealuetta, jotka olivat niitä voi katsoa netissä. osallistumiseen kannustavia ja painottivat Festivaalin avoimesti saatavilla olevan ja jalostettavan tarjonta tuntui Linkit Ohjelmatiedot ja videotaltioinnit tiedon käyttöä yhteiskunnallisen toiminnan apuna. Johtoajatuksena oli avoimen tiedon vastaavan hyvin http://okfestival.org/open-research-and- ja uusien sovellusten avulla synnyttää kysyntää. education/ pienin kustannuksin räätälöityjä ratkaisuja, Pecha Kucha -tilaisuus jotta tieto leviäisi nykyistä helpommin hyö- http://bambuser.com/v/2995533 tykäyttöön tiedon omistajien järjestelmistä ja siiloista. Kalamalja-keskustelu ”Festivaalin tarjonta tuntui vastaavan http://bambuser.com/v/2995835 hyvin kysyntää, sillä yksikään aihealueista Joukkoälyn voimaa ei jäänyt syrjään”, sanoo Antti Poikola. Open Knowledge Festivalin suunnittelu- ja Kiinnostavatko Hän oli yksi tapahtuman suunnittelijoista toteutusvaihe oli aitoa joukkoälyn käyttöä. menetelmät? Pecha Kucha -menetelmä esim. ja toteuttajista ja edusti monen muun Festivaali järjestettiin pääasiassa vapaaeh- http://fi.wikipedia.org/wiki/Pecha_Kucha toimensa ohella myös AVO2-hankkeen toisvoimin, sillä vain yksi henkilö oli muuta- Nettiajan kansalaisyhteiskunta -projektia. man kuukauden ajan kokopäivätoiminen. Kalamalja-keskustelu Osa-alueet muodostivat laajan hori- Festivaalille saatiin kattava ja aiheesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Kalamalja sontin yhteiskunnalliseen tietoon ja sen kiinnostuneiden yritysten ja erilaisten taho- käyttömahdollisuuksiin. Puheena olivat jen rahoittajarengas. Poikola korostaa, että niin yritysten kuin hallinnonkin omista- kaikkien apu on ollut erinomaisen tärkeää. man tiedon avaaminen kuten myös tut- Festivaalin pääjärjestäjinä toimivat Open kimuksen ja koulutuksen, ohjelmistojen, Knowledge Foundation, Aalto Media Factory datajournalismin ja visualisoinnin, kestä- ja Suomen Lontoon instituutti. vän kehityksen, maantieteellisen datan, Ydinryhmässä festivaalin toteuttamiseksi kulttuuriperinnön, avoimen kehittämisen toimi noin puolen vuoden ajan kuusi henkilöä yms. aiheet. ja vapaaehtoisina oli mukana yli sata henki- ”Helsingin tapaaminen oli kehitysvaihe löä, jotka toimivat festivaalin järjestämisen kansainvälisessä verkostoitumisessa ja eri vaiheissa itseorganisoituen ja jopa luovan siinä tärkeitä puolia oli esimerkiksi se, kaaoksen keskellä. Valmistelussa ja toteu- että ihmiset kohtasivat toisensa, erilaiset tuksessa onnistuttiin laajan kontaktipinnan lähestymistavat avoimuuteen saivat ristiin- ansiosta yhdistämään ideoita ja tekemään pölytystä ja aihepiirissä liikuttiin ainakin niistä jatkokehittelyä niin, että paikalle saatiin yleisellä tasolla teemoissa, joita ihmiset erittäin asiantunteva esiintyjäkunta ja sen Tarmo Toikkanen kokevat tärkeiksi.” innostamana todella laaja osallistujajoukko. l 02  | 2012    | 5
  • 6. AVO 2 tuottaa avoimuudesta voimaa oppimisverkostoihin S uomen eOppimiskeskus koordinoi mm. koulutuksessa, kansalaistoiminnassa Yhteystiedot Avoimuudesta voimaa oppimisverkos- tai hallinnossa vastaa uusia tarpeita. AVO 2 Suomen eOppimiskeskus ry toihin (AVO 2) -hanketta. Se jatkaa uu- edistää muutosta tällä alueella esimerkiksi e-mail | avokoordinaatio@eoppimiskeskus.fi tena hankkeena edelliselle AVO-hankkeen kouluttamalla kansalaisjärjestöjä ja virka- pohjalta ja hyödyntää aiemmasta opittua miehiä vuorovaikutusyhteiskunnan taitoihin. LINKKI www | eoppimiskeskus.fi/avo2 ja siinä syntyneitä verkostoja. Molemmat Niin ikään kansalaisaktiivisuuden ja -vai- ovat ESR-rahoitteisia ja tavoitteena on ollut kuttamisen työkalujen kehittäminen kuuluu ja on edelleen yhteisöllisen, osallistavan ja hankkeen ydinasioihin. jossa luodaan malleja oppimis- ja osallistu- verkostomaisen toimintakulttuurin synnyt- misympäristöjen opetuskäytölle. täminen ja vahvistaminen mukana olevissa AVOIN TIETO oppilaitoksissa ja organisaatioissa sekä AVO 2:ssa tärkeä painotettava teema-alue HANKKEEN OSATOTEUTTAJAT JA niiden sidosryhmissä. on avoin tieto ja avoimuuden edistäminen OSAPROJEKTIT Hanke haluaa saada muutosta aikaan yhteiskunnan eri osa-alueilla. AVO 2 -hankkeen osatoteuttajia ovat Aalto- eri puolilla ja erilaisissa toimintatavoissa. yliopisto, Hämeen ammattikorkeakoulu, Kohteena ovat mm. opettaja- ja asiantun- MOBIILI JA 3D Hämeen kesäyliopisto, Hämeenlinnan kau- tijaverkostot, joissa hanke konkreettisilla Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen punki, Innopark Programmes Oy, Jyväskylän tavoilla edistää yhteisen tekemisen kult- edellyttää, että opetuksessa ja koulutuk- yliopisto, Sivistysliitto Kansalaisfoorumi tuuria. sessa käytetään pedagogisesti oikein SKAF ry, Otavan Opisto, Päijät-Hämeen koulu- uusimpia sovelluksia ja mahdollisuuksia. tuskonserni -kuntayhtymä / Koulutuskeskus VUOROVAIKUTUKSEN TYÖKALUJA Mobiililaitteiden ja niiden käyttötapojen rin- Salpaus ja Tampereen yliopisto. Hankkee- Yhteiskunta liikehtii koko ajan. Mukaan nalla kolmiulotteisuus ja lisätty todellisuus seen liittyvät myös erilliset osaprojektit: AVO- tulee uutta ja samalla vanhaa häviää, joten on tätä päivää. 3D on AVO 2:ssa erittäin opisto, Nettikansa, Toimikas sekä Kolmiulot- vanhaan perustuvat toimintatavat eivät läsnäoleva sisältö- ja toimintakokonaisuus, teiset- ja mobiilit osallistumisympäristöt. l 6 |   02 | 2012
  • 7. Yhteistoiminta on TEKSTI EIJA KALLIALA & ANNE RONGAS kannustettavaa Monissa ESR-rahoitteisissa hank- keissa syntyy ideoita tilaisuuksista ja ESR-hankkeet AVO ja SoMy yhdistivät voimansa Virtuaali- tapahtumista, joihin omat rahkeet eivät kuitenkaan yksin riitä. Ideoita ei kan- nata heittää syrjään, vaan ryhtyä toi- meen etsimään yhteistyökumppaneita Qelluntaissa muista ESR-hankkeista. ”Kahden tai useamman hankkeen yhteisiä tapahtumia on järjestetty melko paljon. Rahoittajan näkökulmasta tällai- nen yhteistoiminta on kannustettavaa, jos kukin mukana oleva hanke hyötyy siitä ja toiminta on hankkeen tavoit- Viikko yhdessä oppimista ja tekemistä elo–syys- teiden mukaista”, sanoo ylitarkastaja kuun vaihteessa! Sitä Virtuaali-Qelluntai, virtuaali­ Satu Huikuri Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta. nen toimintaviikko, oli parhaimmillaan. Se korvasi Miten järjestäjät selviävät yhteis­ tänä vuonna jo perinteitä omaavan Qelluntain. tilaisuuksien raportoinnista? V ”Meillä ei ole yleistä ohjeistusta tai irtuaali-Qelluntai alkoi maanantaina Linkkejä rautalankamallia näitä tapauksia var- 27.8.12 webinaarilla, jossa Joanna Virtuaali-Qelluntai | https://sites.google.com/ ten. Sen sijaan voin sanoa neuvoksi, site/yhdessatekeminen/ Kalalahti esitteli lisätyn todellisuuden että jo suunnitteluvaiheessa hankkei- Anne Ronkaan piirtämä Virtuaali-Qelluntain mobiiliselainta Wikitudea, Eija Kalliala kertoi den on tarpeen sopia keskenään työn- ilmiöpohjainen rastikartta yhdessä oppimisesta ja tekemisestä, Janne jaosta ja vastuistaan, jottei tilaisuuden Thinglinkissä | http://bit.ly/qelluntaikartta Ruohisto esitteli parviälypalvelu xTunen, Sometu | www | sometu.fi jälkeen jouduta selvittelemään perus- jota testataan Sometu-verkostossa syksyn AVO 2 -hanke | http://eoppimiskeskus.fi/avo2 asioita. Kun jaottelut on tehty selviksi, aikana, ja Anne Rongas kertoi toimintarastin SoMy-hanke | www | peda.net/veraja/somy asiat hoituvat helposti.” luomisesta ja lisäämisestä rastikartalle. xTune | www | xtune.fi Kertoisitko esimerkkejä, mistä Pulmasta parviälyilemään Kirjoittajat asioista pitää sopia etukäteen? Eija Kalliala, verkostoasiantuntija, Otavan Suomalaisia sosiaalisen median aktiiveja ”Ensinnäkin mukana olevien hankkei- Opisto | www | linkedin.com/in/eijakalliala yhdisti edellisvuosina mm. mikroblogipal- den on tarkasteltava, miten kyseinen Anne Rongas, projektisuunnittelija, tapahtuma palvelee oman hankkeen Suomen eOppimiskeskus tavoitteita. On mietittävä, onko tilai- www | linkedin.com/in/annerongas suus hankkeiden yhteinen vai onko se jaoteltavissa selvästi tehtäviin, jotka voidaan vastuuttaa eri hankkeille. Hyvä velu Qaiku, jonka nimi kaikuu Qelluntain, Virtuaali-Qelluntain pilotoinnin ja palaut- on sopia, onko esimerkiksi luennoit- someväen kesätapahtuman, nimessä. Kesän teen pohjalta kehitimme virtuaalisen sija jonkin hankkeen nimeämä ja sen 2012 tapahtuma kärsi osallistujapulasta, toimintaviikon mallin. vastuulla myös kulujen osalta. Tärkeää l Virtuaaliset toimintaviikot yhdistetään mutta perinnettä haluttiin jatkaa. Siispä kulujen jakamisen rinnalla on tieten- kasvokkaiseen tapahtumaan some apuun. kin myös osallistujien kirjaamisesta syventämään aiheisiin tutustumista ja Parviälyllä Qelluntaista kehitettiin Some- sopiminen. Hankkeiden välillä voidaan niiden työstämistä tapahtuman jälkeen. tun ja AVO-hankkeen Virtuaali-Qelluntai, l Virtuaaliset toimintaviikot käynnistetään virtuaalinen yhdessä tekemisen ja oppimisen jakaa myös henkilöresursseja niin että ja lopetetaan videoneuvotteluin. henkilö ns. sukkuloi hankkeiden välillä. toimintaviikko, jonka järjestelyihin ja tiedotta- l Virtuaalisista toimintaviikoista tiedotetaan Hän ei tietenkään voi olla kirjoilla kuin miseen myös Opetushallituksen Sosiaalinen Sometun ja sosiaalisen median lisäksi yhdessä hankkeessa kerrallaan.” muissa verkostoissa, jotta uudetkin media yleissivistävässä koulutuksessa SoMy ihmiset innostuisivat mukaan. -koordinointihanke osallistui. Entä jos ei ole varma siitä, l Virtuaaliseen rastikarttaan laaditaan Anne Rongas piirsi Virtuaali-Qelluntain että asia etenee rahoittajan selkeät ohjeet. Lisäksi karttaan ilmiöpohjaisen rastikartan suomalaiseen hyväksymällä tavalla? merkitään, mitkä rastit ovat nopeita ja Thinglink-palveluun, jossa kuka tahansa voi mitkä vaativat syventymistä, jotta ”Tällaisissa tapauksissa tulee ottaa lisätä kuvaan rasteja ohjeineen ja linkkeineen. kiireinenkin voisi osallistua yhteiseen etukäteen yhteyttä rahoittajaan, koska Kartalla on seitsemän laajaa ilmiötä ja neljä tiedonrakenteluun. hän kuitenkin tekee harkinnan siitä, l Virtuaalisiin toimintaviikkoihin liitetään reittiä, ohje-, runo-, oppimis- sekä työn ja yhteis- onko ko. toiminta hankkeelle kuuluvaa, viestintäkanava, jossa jokainen voisi kunnan reitti. Rastikarttaa rakennettiin yhtei- vaikka maksatustarkastaja asian käsit- kertoa rasteilla käynneistä ja niistä söllisesti ennen varsinaista tapahtumaviikkoa. telee sitten vastaavasti maksatustar- syntyneistä ideoista. Palautteen innostamana Virtuaali-Qellun- kastuksessa.” taita kehitetään ja jatketaan. l 02  | 2012    | 7
  • 8. TEKSTI OILI SALMINEN KUVAT iSTOCKPHOTO Avoin tieto yhdistää Open Knowledge Foundationin Tampereen opiskelijoihin Pari vuotta sitten aloittanut Nettiajan kansalaisyhteiskunta -hanke on edennyt käytännön toimissaan kansainväliselle tasolle. Projektin toimijoita ja osallistujia yhdistävä verkosto on liittynyt osaksi Open Knowledge Foundationia. Avoin tieto ilmenee muun muassa koulutuksena Tampereen yliopiston opiskelijavaikuttajille avoimen esityslistan valmistelun muodossa ja nykyaikaisia verkkotyökaluja hyödyntämällä. Muuta koulutusta seuraa kevätkaudella 2013. P rojektin taustalla vaikuttavan ver- tuksellisia toimintamuotoja verkossa ja koston uusi nimi on Open Know- fyysissä tiloissa. Verkoston jäsenet olivat ledge Foundation Finland. Siinä on mukana Sitra, Helsingin Sanomat, Aalto- näkyvästi tekemässä syyskuussa järjes- tettyä kansainvälistä Open Knowledge Koulutuksessa yliopisto sekä mm. yrityksiä, koulutusalan Festivalia Helsingissä. käytetään myös sosiaali- edustajia ja hallinnon edustajia. Heitä sen median työkaluja yhdistävät samansuuntaiset tavoitteet toivotusta avoimesta yhteiskunnasta. Opiskelijavaikuttajat harjoittelevat ja kanavia. OKF toimii itsenäisesti, mutta Nettiajan avoimen esityslistan tekemistä kansalaisyhteiskunta -projektissa työsken- Projekti on tuottamassa syksyllä 2012 televät Raimo Muurinen ja Antti Poikola nuorille opiskelijavaikuttajille pilotin, jossa tuottavat sille aineistoja ja tapahtumia he harjoittelevat yhdistyksen esityslistan sekä mahdollistavat erilaisia vuorovaiku- tekemistä. Kuka tahansa yhdistyksen maatiota. Mukana olevilla on myös mahdol- jäsenistä voi osallistua listan laadintaan. lisuus asiallisuudella ja hyvillä perusteluilla Pilotissa yhteiskirjoittamisalustoina ovat saavuttaa kannatusta. Se jos mikä on Etherpad ja GoogleDocs. Koulutuksessa eduksi vaikuttajiksi haluaville.” käytetään myös sosiaalisen median työka- Avoimella esityslistan tekemisellä on luja ja kanavia. tietenkin myös haasteita, joita voi enna- Pilottijakso järjestetään lokakuussa koida. Yhdistystoiminnan päätöksenteko hallintotieteilijöiden Staabi-ainejärjestölle tapahtuu tarkasti määritellyllä tavalla, Tampereen yliopistolla. Palautteen ja koke- joten siihen liittyvät muutokset saattavat musten perusteella kurssisisältöä muo- tulla kysymykseen tulevaisuudessa. ”Avoin kataan ja uutta versiota kokeillaan tammi- esityslista verkossa saattaa houkutella kuussa 2013 ylioppilaskunnan hallituksen mukaan ihmisiä, jotka eivät ole lainkaan kanssa. yhdistyksessä mukana. Tarvitsemme silloin Pilottijaksojen vetämisestä vastaava sääntöjä ja sopimuksia miten koottu esitys- Raimo Muurinen listaa etuja, joita saadaan lista käsitellään, kenellä on valta valita siitä avoimuuden ansiosta. ”Kun kokousten esi- käsittelyyn tulevat asiat jne. Nämä selviävät tyslistat saadaan yhteisesti muodostettua, hiljakseen, kunhan alkuun on päästy.” yhdistys on jo ennen kokousta onnistunut Hankkeen opit ja kokemukset jaetaan kiteyttämään tärkeimmät asiansa ja saanut lopuksi avoimena oppimateriaalina kenen asiakohtiin taustatietoa ja päteviä perus- tahansa hyödynnettäväksi. Sisällöt koostaa teluja. Nythän listat tulevat pienen piirin ja tuottaa Jyväskylän yliopiston tutkija Kari laatimina eikä niissä juuri ole taustainfor- A. Hintikka. l 8 |   02 | 2012
  • 9. Nettiajan kansalaisyhteiskunnan manifesti: Avoimen tiedon ja mavara yhteiskunnan kehittämiseksi, mentit ja aineistot avataan verkon verkostojen aika sitä ei pidä rajoittaa keinotekoisesti, kautta. Päätöksenteon läpinäkyvyys l Tietoon ja tekemiseen liittyvät perus- vaan sille pitää luoda puitteita ja paranee, eikä valta enää keskity teet muuttuvat, vanhat hierarkiat mahdollisuuksia. Pois holhouksesta, pysyvästi yksittäisiin henkilöihin, eivät enää päde – tiedon auktori- osallisuus omaan elämään! vaan eniten kannatusta saaville aja- teetti murenee, kuka tahansa voi l Tässä ajassa syntyy uusia ammat- tuksille ja argumenteille. päästä sellaiseksi, jota kuunnellaan teja, kuten esimerkiksi nettifasi- l Osallistuminen tapahtuu verkossa jos on taitava. Yhteisöllinen tiedon litaattori, ja niitä varten tarvitaan avoimien yhteiskirjoitusdokument- tuottaminen ja jakaminen avoimesti uudenlaisia verkossa ja verkostoissa tien ja asiakirjojen kommentoinnin nopeuttaa ratkaisujen löytämistä toimimisen taitoja. kautta. Aito mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin ongelmiin. Jakamalla tietoa omia asioita koskevaan päätöksen- avoimesti ja vapaasti kokonaisuus Avoin yhteiskunta tekoon saa ihmiset kantamaan vas- hyötyy paljon enemmän kuin panttaa- l Avoin yhdessä tekeminen, yhdessä tuuta itsestään ja yhteisöstään. malla tietoa suljetuissa ryhmissä. päättäminen ja yhdessä oppiminen – l Verkko voi yhdistää ihmisiä, jotka tavoitteena on hyvä yhteiskunta! Nettiajan kansalaisyhteis- eivät ennen ole kohdanneet, ja moti- l Tavoitteena on, että mahdollisim- kunta -projektin tuotteet voida heitä yhteiseen tekemiseen. man moni vaikuttaa yhteiskunnan l Projekti tarjoaa foorumeita näiden He toimivat ryhminä ja verkostoina, prosesseihin ja kaikilla riippumatta rakenteiden läpivalaisemiseen. jotka voivat ottaa tehtäväkseen yhteiskunnallisesta roolista (päät- l Open Knowledge Foundation Finland runsaasti erityistietämystä vaativia täjä, rivikansalainen jne.) on mahdol- OKF hakee, tutkii ja kokeilee yhtei- tehtäviä. lisuus tuoda esiin omat ajatuksensa söoppimisen, yhdessä tekemisen ja l Kaikkia verkon mahdollisuuksia ja argumenttinsa päätöksenteon päättämiseen malleja ja edesauttaa hyvän yhteiskunnan rakentamiseen pohjaksi. mallien jalkautumista osaksi profes- ei ole vielä hyödynnetty. Ihmisten l Yhteiskunnallisen päätöksenteon sioita ja yhteiskunnallisia proses- omaehtoinen toiminta on valtava voi- ja valmistelun prosessit sekä doku- seja. 02  | 2012    | 9
  • 10. TEKSTI JOANNA KALALAHTI | Tampereen yliopisto & LEENA KOSKIMÄKI | Hämeen ammattikorkeakoulu KUVAT iSTOCKPHOTO Lisätyn todellisuuden hankepilotit käynnistyivät AVO 2 -hankkeen Kolmiulotteiset ja mobiilit oppimis- ja osallistumisympä- ristöt (3DM) -osahankkeessa pilotoidaan lisätyn todellisuuden ja Kinect-lii- keohjaimen käyttöä opetuksessa ja osallistumisessa. Syksyllä 2012 projekti on päässyt hyvään alkuun, ja ensimmäiset pilotit ovat jo työn alla. Siivoustyön opettelua lisätyn käyttökelpoinen ja ennen kaikkea auttaa Lisätietoja todellisuuden tukemana oppimaan halutut sisällöt vähintäänkin yhtä Joanna Kalalahti | Tampereen yliopisto ”WC:n siivoaminen on yksi vähiten motivoi- hyvin kuin perinteisin opetusmenetelmin. e-mail | joanna.kalalahti@uta.fi vista kokonaisuuksista kodinhuoltajaopis- Orimattilan pilotin toteuttamisessa riit- Leena Koskimäki | Hämeen ammattikorkeakoulu kelijoidemme opinnoissa. Lisätyn todelli- tää haasteita. Opiskelijan käsien tulisi olla e-mail | leena.koskimaki@hamk.fi suuden sovellus voisi tehdä siitä kiinnos- vapaina oppimistilanteessa, ja toteutustek- tavampaa”, arvelivat erityisopettaja Tuula nologian pitäisi olla riittävän toimiva, jotta Merja Salminen | Hämeen ammattikorkeakoulu Rantanen ja koulunkäyntiavustaja Leena käyttökokemus säilyy hyvänä. Toisaalta e-mail | merja.salminen@hamk.fi Koivisto Koulutuskeskus Salpauksen Ori- erityisryhmässä opiskelevilla opiskelijoilla mattilan yksiköstä, kun heiltä tiedusteltiin on jonkin verran ongelmia tekstimuotoisten LINKKI keväällä 2012 pilottikohteeksi soveltuvia ohjeiden kanssa, ja tähän haasteeseen www | eoppimiskeskus.fi/avo2 oppisisältöjä. Opettajille ja opiskelijoille oli on mahdollista vastata tekno- hetkeä aikaisemmin esitelty lisättyä todel- logialla, joka lisuutta muutaman demoesimerkin avulla, joiden katselu aiheutti hämmästyneen ihas- tuneita ilmeitä. Pelkkä wow-efektin aikaansaaminen ei ole riittävän hyvä syy hyödyntää lisättyä todellisuutta opetuk- sessa. Toteutettavan sovel- luksen pitää olla oikeasti 10 |   02 | 2012
  • 11. mahdollistaa asioiden esittämisen usean eri median kautta. WC:n siivoukseen opastavaa sovellusta on tarkoitus kokeilla ensimmäistä kertaa syksyn 2012 aikana ja kehittää sitä edel- leen saadun palautteen pohjalta. Sovellusta voidaan mahdollisesti hyödyntää myös toi- sessa hankepilottikohteessa eli kehitysvam- maisten palvelukeskus Virvelinrannassa. Kokemuksia Kinect-sensorista: voimautuminen vuoro- vaikutuksen ja liikkeen avulla Virvelinrannassa on lähdetty kokeilemaan erilaisia asiakkaiden toimintaa ja osallistu- mista helpottavia teknologioita sekä niiden tutuksi tekemistä Hämeen ammattikorkea- koulun hyvinvointialan opiskelijoiden voi- välineiksi. Kinect-laitteen käytettävyyttä ja säaiheisia tehtäviä, joiden ratkomisessa min. Palvelukeskuksessa työharjoittelussa ominaisuuksia tutkitaan, jotta käyttökoke- hyödynnetään mobiililaitetta. Rastilla voi olevat opiskelijat ovat harjoitelleet elokuun muksista saataisiin mielekkäitä mahdol- katsoa esimerkiksi asiaan liittyvän lyhyen alusta lähtien ohjaustuokioiden vetämistä lisimman monenlaisille asiakkaille. Virve- videon tai hakea lisätietoa internetistä. asiakkaille liikeohjain Kinectin avulla. linrannan työntekijöiden, kuten ohjaajien Rastitehtäviin on mahdollista liittää erilaisia Ohjattuun tuokioon on osallistunut kerralla ja fysioterapeuttien toiveita kuunnellaan ja palkitsevia ja siten motivoivia elementtejä. muutama asiakas. He ovat pelanneet kahta heiltä saadaan arvokasta palautetta. Osa Metsäopetuspolun toteutuspaikaksi on peliä: urheilupeli Kinect Sportsia sekä heistä on alkanut vetää asiakkailleen peli- tarkoitus valita kaupunkimetsä, jotta polku Kinectimalsia, jossa asiakas saa huolehdit- tuokioita jopa itse. Kinect näyttää tulleen olisi mahdollisimman monen saavutetta- tavakseen lemmikin. Asiakas on vuorovai- Virvelinrantaan jäädäkseen. vissa. Toisaalta rastit voidaan siirtää hel- kutuksessa tämän lemmikin kanssa opet- posti myös toiseen maastoon muuttamalla taen sille esimerkiksi erilaisia temppuja. Paikkatietoa hyödyntävä vain niiden koordinaatteja. Sovellusta on Vaikka Kinect ei ollut tuttu toimijoille, lisätyn todellisuuden tarkoitus päästä kokeilemaan käytännössä sen käyttö omaksuttiin suhteellisen hel- metsäopetuspolku Tampereelle keväällä 2013. posti. Virvelinrannan asiakkaat ottivat 3DM-osahanke on mennyt metsään aivan 3DM-osahankkeen tavoitteena on uudet kokemukset sekä erityisesti Kinec- konkreettisesti. Metsäkeskuksen Pirkan- toteuttaa lisäksi jokin sellainen pilotti, timals-pelin suloiset eläinhahmot innolla maan alueyksikkö ja sen kouluyhteistyön jossa voidaan kokeilla abstraktin asian vastaan. Myös henkilökunta kiinnostui toteuttaja 4H-järjestö ovat mukana suun- havainnollistamista lisätyn todellisuuden uudesta laitteesta. Alku ei olisi voinut juuri nittelemassa älypuhelimissa ja tablet- avulla. Hyviä esimerkkejä tällaisista sovel- mennä paremmin, vaikka parhaat toiminta- laitteissa toimivan lisätyn todellisuuden luksista löytyy jo monenlaisia. l tavat erilaisten asiakkaiden tarpeisiin löy- selainohjelman avulla toteutettavaa metsä- tyivät vasta kokeilemalla. Virtuaalilemmikki opetuspolkua. Kohderyhmänä ovat ala- ja motivoi monet keskittymään intensiivisesti: yläkoululaiset sekä myös kaikki muut met- asiakkaat ovat innostuneet pelaamaan ja säasioista kiinnostuneet. saaneet reipastakin liikuntaa. Oman kehon ”Bittimetsä-hankkeemme on toteutta- liikkuvuus ja hallinta ovat parantuneet nut keväällä 2012 Tampereen Kaupin met- samalla. Asiakkaat ovat kokeneet pela- sätaitoradan. QR-koodeilla merkityt rastit Tutustu aiheeseen tessa onnistumista ja iloa ja voimautuneet ovat sikäli ongelmallisia, että ne joutuvat havaitessaan voivansa itse ohjata Kinectiä helposti ilkivallan kohteeksi ja vaativat Tampereen yliopiston menestyksekkäästi. Uuden kokeiltavan siksi ylläpitoa maastossa. Halusimme 3DM-osaprojektin blogi: sisällön onnistunut toteutus on tuntunut myös kokeilla uudenlaista tapaa toteuttaa http://avoimestitutkien. myös pilotoineista opiskelijoista hyvältä. metsäopetusta, sillä se saattaa motivoida wordpress.com Ohjaustuokiot jatkuvat ja niistä kerä- nykylapsia ja -nuoria aikaisempaa parem- tään havaintoja. Materiaalin pohjalta min metsäasioiden opiskeluun”, kertoo Ulla Hämeen ammattikorkeakoulun tietoteknii- Konkarikoski Metsäkeskuksesta. Sometu-verkoston kan opiskelijat tuottavat syksyllä erilaisia Metsäopetuspolku on tarkoitus toteut- Lisätty todellisuus -ryhmä: sovelluksia Virvelinrannan asiakkaiden taa siten, että se sisältää 9–12 erillistä ras- http://sometu.ning.com/group/ iloksi, hyödyksi ja opiksi sekä hyvinvoin- tia, jotka löytyvät GPS-koordinaattien avulla lisatty-todellisuus tialan opiskelijoiden harjaantumisen apu- maastosta. Rasteille toteutetaan met- 02  | 2012    | 11
  • 12. TEKSTI JANNE RUOHISTO KUVA PÄIVI KAPIAINEN-HEISKANEN xTune – uusi tapa yhdistää osaamista organisaation sisällä Kukaan ei osaa kaikkea, mutta jokainen on hyvä jossakin. Tämä oli yksi kantavista ajatuksista, kun sain ajatuksen lähteä kehittämään palvelua, joka auttaisi ihmisiä yhdistämään osaamistaan. K un perustin yritykseni reilu neljä idean henkilöltä, jota en edes tunne. Tämä vuotta sitten, blogit ja wikit olivat jo ilmiö on saanut nimekseen osuvan termin: arkipäivää monelle meistä. Facebook serendipiteetti eli sattumahdollisuus. oli rantautunut Suomeen ja olivatpa jotkut Lisääntynyt tiedon jakaminen on synnyt- löytäneet tiensä Twitteriinkin. Sen jälkeen tänyt myös kolikon kääntöpuolen: informaa- sosiaalista mediaa on pienin askelin viety tioähkyn. Suurin osa sosiaalisen median myös yrityksiin. Yksi parhaimmista esimer- viesteistä on sellaisia, jotka eivät kiinnosta keistä on Yammer, joka vei Facebookista sinua – vaikka osaisitkin käyttää RSS- tutun mikrobloggaamisen eli statuspäivitte- syötteitä ja tägejä. Tämä on yksi syy, miksi lyn yrityskontekstiin. yrityksillä on ollut vaikeuksia omaksua sosi- aalisesta mediasta tuttuja toimintatapoja: Annetaan serendipiteetille yrityksissä ei ole aikaa turhanpäiväiseen mahdollisuus lörpöttelyyn. Osaamisen löytäminen ja Sosiaalinen media on tuonut paljon uusia jakaminen ei myöskään voi perustua vain mahdollisuuksia jakaa tietoa ihmisten sattumaan. välillä. Ihmiset ovat löytäneet toisiaan Tämä on ongelma, jonka xTune haluaa tavalla, joka muuten ei olisi ollut mahdol- ratkaista. Kuten eEemeli-kilpailun puheen- lista. Voin sattumalta huomata, että joku johtaja Jouni Backman totesi, kyseessä ei toinen painii parhaillaan saman asian ole vain työkalu vaan palvelu, joka mahdol- kanssa kuin minäkin. Voin saada yllättävän listaa uudenlaisen toimintatavan. eEemeli on ainoa maassamme digitaalisen oppimisen alalla jaettava laatupalkinto. Vuoden 2013 teemana Oppimispelit ja pelillisyys oppimisessa. Ilmoita mukaan e-oppimisen konsepti, toimintatapa, palvelu tai tuote. Ilmoittautumisaika 1.1.–31.1.2013! Lisätiedot g www.eoppimiskeskus.fi/eemeli 12 |   02 | 2012
  • 13. Serendipiteetti eli sattu- mahdollisuus! Parvi perustana xTunen idea perustuu ajatukseen parvista, joka on yksi kollektiivisen älykkyyden muoto. Parvet ovat itseorganisoituvia, mutta tavoitteellisia työryhmiä, jotka kerääntyvät yhteisen idean tai ongelman ympärille. Jakamalla idean, ongelman tai projektin, xTune etsii organisaation sisältä henkilöt, joilla on asiaan liittyvää osaamista tai kiinnostusta, ja kutsuu heidät apuun. Jokainen voi itse päättää liittyykö mukaan vai ei. Parven ytimen muodostavat tekijät, jotka panostavat asiaan kaikkein eniten. Mikrotaskaajat tarjoavat vain pientä apua ja lurkkijat puolestaan tulevat mukaan seu- raamaan ja oppimaan. Osallistumista kan- nustetaan läpinäkyvyydellä ja kannustavalla pelimekaniikalla. xTune auttaa yhdistämään oikean osaamisen nopeasti ja joustavasti sinne missä sitä tarvitaan. Yksi hyvä esimerkki tuli esiin asiakasyrityksessämme, jossa mietittiin arviointimallia, jota eräässä yksi- kössä kipeästi tarvittiin, mutta jollainen sieltä vielä puuttui. Vastaavaa arviointia oli kuitenkin kehitetty useassa muussa yksi- köissä – kussakin yksikössä omiin tarpei- siin. xTunen avulla kyseistä arviointimallia kehittävät henkilöt löysivät toisensa yhden päivän aikana. Pyörää ei keksitty uudestaan ja henkilöt pystyivät jakamaan tietoaan ja oppimaan toisiltaan. Kulttuurin muutos välttämätön edellytys Vaikka vastaanotto yrityksissä on ollut erittäin positiivinen, olemme oppineet, että organisaatioissa kulttuuri syö teknologian aamupalaksi. Ennen kuin xTune ja parvityö lähtee lentoon, pitää monessa yrityksessä kiinnittää huomiota organisaatiokulttuuriin. On tärkeää, että yrityksen johto ymmärtää asian, tuo esiin henkilöstölle toiminnan tar- koituksen ja tavoitteet, näyttää esimerkkiä ja kannustaa. l 02  | 2012    | 13
  • 14. TEKSTI OILI SALMINEN KUVAT iSTOCKPHOTO & PIXMAC www.facebook.com/ senjaopettaa Fröken Senja ja ruotsin oppimisen ihanuus Suosittu, kehuttu ja palkittu Senja opettaa sinulle ruotsia -oppimisprojekti eteni syksyllä 2012 kirjan julkistamiseen. Facebookin seinäkirjoituksista koos- tettu oppikirja on esimerkki uudesta toimintatavasta ja kirjatyypistä, missä tekijät tuottavat sisällön joukkoälyn voimin kaksikieliseksi oppikirjaksi. Fröken Senja opettaa edelleen riemuruotsia ÄLSKLINGSSVENSKA Facebookissa. S enja Larsen kertoo, että ideana on kuttelin mukaan opetustekstejä laatimaan Lisätietoja harjoitella ruotsin kieltä, kulttuuria sujuvasanaisia, hauskoja ja suvaitsevaisia Senja Larsen ja sääntöjä sekä niitä vahvistavia palstan jäseniä ja kielikoulu sai siivet.” e-mail | senja.larsen@gmail.com poikkeuksia. Kyseessä on täysin uusi tapa Siitä lähtien on Senja opettaa sinulle puh.  |  +358 50 551 1377 oppia ja olla vuorovaikutuksessa sosiaali- ruotsia -sivua ylläpidetty parinkymmenen sessa mediassa. kanslistin voimin. Linkit www | facebook.com/senjaopettaa Toiminta sai alkunsa Facebookissa. Yli 16 000 tykkääjän määrällä sivu Kirjan julkistaminen YouTubessa Kiireinen Senja Larsen perusti vuoden kuuluu Suomen suosituimpiin sosiaalisen www | youtube.com/watch?v=DzH0SwkSBh0 2011 alussa sivun, jota olisi itse halunnut median yhteisöihin. Suosiota selittänee seurata. Yksi tai kaksi uutta ruotsin sanaa ainakin osittain se, että Senjan kielikou- päivässä -metodi kiinnosti yhtäkkiä suurta lussa oppimisesta tehdään huumorilla koulun tekstit kirjoitetaan tarkan konseptin määrää ihmisiä. ”En osaa hyvin ruotsia, maustettu yhteinen harrastus. mukaisesti, vaikka niissä onkin riemukas vaikka olin luvannut opettaa sitä muille, Kielikoulu toimii opetustekstin ja siihen ote. Opetustekstit ovat perusta, johon joten kun jäseniä oli yhtäkkiä tuhansia, hou- kertyneiden kommenttien varassa. Senjan kommentaattorit lisäävät osaamisensa. 14 |   02 | 2012
  • 15. Tekstien runko on suomen kieltä, jonka puolet on yhdistetty yksiin kansiin. kotilauksia kirjasta ja sen oheistuotteista sekaan laitetaan ruotsin kielen käännöksiä. ”Virheitäkin jätettiin kirjaan, sillä tyk- tuli 345 kappaletta. Hanke toteutettiin Ummikkosuomenkielinen voi siis lukea käämme niistä. Virheiden tekeminen on maailman suurimmassa joukkorahoitus- tekstin ensin katsomatta ruotsin kielen välttämätön oppimisen etappi. Jos on palvelussa Kickstarterissa, jonka avulla on sanoja, ja se toimii silti. kivaa, aina parempi. Mikäli vielä jaksaa olla rahoitettu yli 23 000 projektia yhteensä Ruotsinkieliset käännökset kirjoitetaan pienellä tavalla sinnikäs ja opetella vaikka noin 200 miljoonalla eurolla. aina tikkukirjaimilla MED VERSALER, siinä vain yhden asian päivässä, on vuoden kulut- Joukkorahoitushanke onnistui yli odotus­ muodossa missä ne olisivat, jos koko lause tua jo hyvin kärryillä. Kirjaa voikin lukea ten, mutta ennen kirjan julkaisemista se jou­ - olisi ruotsiksi. Suomenkieliset sanat kirjoi- vaikka siten, että käsittelee yhden aiheen duttiin peruuttamaan. Suomen lainsäädän- tetaan pienillä kirjaimilla. joka päivä." nön mukaan joukkorahoitus tällaisessa tapa- ”Sekoitamme opetusteksteihin uuden- Kovin urakka heti kokoamis- ja kuvitus- uksessa ei ole laillista, joten poliisihallituk- aikaista ja vanhoillista ruotsia, riikinruotsia työn jälkeen oli oikolukeminen. Sosiaali- sen esittämän kannan vuoksi Senja-kirjalle ja suomenruotsia. Kommenteissa esiintyy sessa mediassa käytetään rentoa kieltä, kerätty ennakkorahoitus palautettiin antajille, usein murreruotsia. Joskus mukaan lipsah- usein unohdetaan isot alkukirjaimet ja mutta kirjan he saivat siitä huolimatta. taa ilolla kirous tai muu epäsovinnainen välimerkit, eikä mikään oikolukuohjelma Fröken Senja arvioi, että talkootyö onkin sana. Iloitsemme monimuotoisuudesta. ymmärrä kahta kieltä. Oikolukuun osal- oikeastaan ainoa tapa, jolla näin suuritöi- Kieli ei ole staattinen, se muovautuu sen listuivat Senjan kanslian jäsenet sekä nen kirja olisi voitu saada kansien väliin. mukaan, miten sitä käytetään”, Senja Lar- seitsemän vapaaehtoista, joihin kuului niin Joukkorahoituskokeilu nosti keskus- sen kertoo. kääntäjiä kuin opettajia. telun, jolla saattaa olla vaikutuksia tule- ”Tavoitteena oli varmistaa kielen oikeel- vaisuuden päätöksissä. Asiaan ovat jo Seinäkirjoituksista kirjaksi lisuus, jotta kirjaa voidaan käyttää esimer- ottaneet kantaa monet kansanedustajat ja Kirja koostettiin talkooperiaatteella päivit- kiksi opetuksessa. Halusimme kuitenkin ministerit ja verkkoon on perustettu rahan- täin julkaistuista opetusteksteistä (noin kunnioittaa kommentaattorien otetta sekä keräyslakia uudistava ryhmä. 300), jotka ovat pituudeltaan korkeintaan löytää tasapainon kirjoittajan persoonallisen Kirja julkistettiin syyskuussa suorassa 420 merkkiä, ja niihin tulleista 16 000 otteen ja todennäköisimmin tarkoittaman verkkolähetyksessä Googlen Hangoutin kommentista. Mukaan on koottu satojen merkityksen välille.” avulla pienellä teknologialla ja samalla tal- ihmisten kommentteja. Kirjassa on ope- lennettiin YouTubeen. tustekstien lisäksi yli 2 500 kommenttia Joukkorahoituskokeilu yhteisön jäseniltä. Ahkerimpia kommentaat- jäi yritykseksi Senja on palkittu toreita oli kaikkiaan 42, heidän sutkautuksi- Kirjan tekeminen ja julkaiseminen ei ole myös eEemeli-kisassa aan julkaistiin kirjassa yli kymmenen. Kuvi- ilmaista. Kuvitukseen, taittoon sekä hal- Kieliopetushanke on saanut laajalti tun- tustyöhön valikoitui suuresta hakijajoukosta linnointiin tarvittiin varoja ja siksi varain- nustusta. Sille on myönnetty Suomen kiel- Nadja Andersson. hankintaa varten järjestettiin yksi Suomen tenopettajien liiton Vuoden kieliteko 2011 Kirja nitoo yhteen perinteisen kirjan ja ensimmäisistä joukkorahoitushankkeista. -palkinto, Suomen eOppimiskeskuksen sosiaalisen median hektisen tahdin, jossa Yhteisö käynnisti heinäkuussa 2012 Parasta Parasta -palkinto, Kulturfondenin puheenaihe vaipuu unohduksiin muuta- hankkeen, jolla haluttiin selvittää, löytyykö yhteisöpalkinto ja Hugo Bergroth -seuran massa päivässä. Kirjassa nämä molemmat kirjalle menekkiä. 30 päivän aikana ennak- Språksporre vuonna 2012. l 02  | 2012    | 15
  • 16. TEKSTI OILI SALMINEN KUVAT AALTO-YLIOPISTON AALTOPILVI-PALVELU & iSTOCKPHOTO Tietoverkkoja sovelletaan vielä suppeasti opetuksessa Tieto- ja viestintätekniikan käyttötavat ovat py- syneet lähes samanlaisina neljäntoista viime vuoden aikana Helsingin kauppakorkeakoulun opetuksessa. Kesällä 2012 hyväksytyssä kehittä- mispäällikkö Lauri Saarisen väitöstutkimuksessa tuli esille myös se, että verkkoa käytetään määräl- lisesti yhä enemmän, mutta etupäässä materiaa- lien jakamiseen. Sosiaaliselle medialle tyypilliset vuorovaikutuskeinot ovat vielä kovin vähäisesti hyödynnettyjä. M istä tällainen pysähtyneisyys ja toimintakulttuurit ja -tavat, esimerkiksi Lisätietoja vanhaan pidättäytyminen johtu- vahva luentoihin ja tentteihin perustuva Lauri Saarinen vat? Ovatko tulokset yleistettäviä toiminta, vahvistavat sitä, ettei tieto- ja vies- e-mail | lauri.saarinen@aalto.fi muihin yliopistoihin? SeOppi otti selvää ja tintätekniikan vuorovaikutteinen käyttö leviä Linkki kysyi Lauri Saariselta. opetukseen. Enhancing ICT supported distributed learning through action design research Miten päädyit tällaiseen aiheeseen? Millä keinoin muutoksia voisi tapahtua? http://epub.lib.aalto.fi/fi/ – Toimin vuodesta 1996 vuoteen 2010 – Jos muutosta halutaan, edellä mainituista diss/?cmd=show&dissid=456 Kauppakorkeakoulussa tutkijana ja tuki- tekijöistä jokainen tulee samanaikaisesti henkilönä opetusteknologian parissa. kehittämisen kohteeksi osana muutospro- Ensin tutkimusaiheeni olivat e-kauppa ja sessia. Muutoksen tavoitteena olisi saada ympäristöt voisivat olla myös opiskelijaryh- e-julkaiseminen, joista siirryin e-oppimisen hyötyä vuorovaikutteisista sovelluksista mien vapaasti käyttämiä oppimisympäris- pariin. Kun tein väitöskirjaani, pystyin yhdis- osana sulautettua opetusta, eli lisätä sel- töjä. Meillä on hyvät mahdollisuudet tarjota tämään tutkimuksen ja työni korkeakoulun laisten palveluiden käyttöä, jotka mahdol- sellaisia. Tieto- ja viestintätekniikka voi tukipalveluissa. Väitöksessäni käsittelen listavat joustavan informaation jakamisen varmasti nopeuttaa kulttuurin muutosta ja lähes koko aikajaksoa, jonka olen ollut kor- ja yhdistelemisen sekä virtuaalisen yhteis- johtaa uusiin vuorovaikutuksen muotoihin, keakoululla töissä. työn. Tällainen muutos kehittäisi myös orga- kunhan sitä sovelletaan. nisaation muita toimintatapoja. Näyttää siltä, etteivät käyttötavat ole Näkyykö mitään valoa siitä, kovin monipuolisia eivätkä opetukseen Mikä rooli tieto- ja viestintätekniikalla että asiat muuttuisivat siihen suuntaan, sovellettuja. Mitkä ovat tärkeimmät syyt on tässä muutospyrkimyksessä? mitä ehkä monet toivovat: tähän tilanteeseen? – Tieto- ja viestintätekniikka voi olla työkalu lisää erilaisia menetelmiä, enemmän – Nykytilanne perustuu pitkälti vallitseviin ja mahdollistaja opettajien ja oppilaiden vuorovaikutusta, yhteistä tekemistä, asenteisiin, organisaatiokulttuuriin, tieteen- välisen yhteistyön lisäämiseksi ja erilaisten avointa tiedon jakamista jne? alakohtaisiin eroihin, vaihteleviin taitoihin oppimisyhteisöjen synnyttämiseksi. Nythän – Näköpiirissä on tosiaankin valoisampi sekä verkkopalveluiden asettamiin rajoituk- opiskelijat ovat usein vain opetusta vas- aika, sillä vuorovaikutusta lisääviä palveluja siin. Yleisemmin kyse on siitä, että nykyiset taanottava yleisö. Tieto- ja viestintätekniset on käytössä yhä enemmän. Niissä huomioi- 16 |   02 | 2012
  • 17. daan edellä mainittuja toiveita. Yliopistojen Tieto- ja viestintätekniikkaa ja konsultoinnin tueksi. Työkalun ydin on pysyttävä mukana muutoksessa, jotta käytetään nykyään vapaa-ajalla muodostuu kurssisivuston mallista ja tieto- ja viestintätekniikkaa voidaan käyttää joustavammin ja uudemmilla välineillä opetuksen suunnittelun tukiprosessista. tehokkaasti osana opetusta ja opiskelua kuin koulutuksessa. Mitä vaikutuksia/ Työkaluun sisältyvät myös mm. hallinnon strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. paineita tästä voi syntyä? prosessit, laadunvarmistus sekä muita – On vain hyvä asia, että käytetään myös sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä. Sitä voi Olisiko toivottavaa, että sosiaalisen vapaa-ajalla. Kun tutustuu ja käyttää vapaasti käyttää muuallakin. Se on jatku- median työkaluja käytettäisiin palveluja, samalla saa mielikuvan, min- vasti omassa työssäni käytössä jollakin enemmän – ehkä jopa itseisarvoisesti kälainen palvelu olisi hyvä. Näin syntyy tasolla. tai ainakin perustellusti joihinkin näkemyksiä ja paineita myös oppimisen ja yhteyksiin soveltaen? koulutuksen alueelle ja vaatimuksia saada Tulosten yleistettävyys – Itsearvoisesta soveltamisesta on haittaa, koulutuksessa hyvät toimintamallit ja väli- Lauri Saarisen kanta on, että tulokset mutta perustellusti työtä helpottavaa ja neet käyttöön. koskevat Kauppakorkeakoulua, eivätkä kehittävää teknologian soveltamista sen siten sellaisenaan ole yleistä tietoa yli- sijaan kannatan. Ei ole järkevää tuoda huvin Mitä tutkimuksessasi kehitetylle opistomaailmasta. Muista yliopistoista vuoksi erilaisia sovelluksia käyttöön, jos nii- työkalulle kuuluu nyt? olisi hyvä saada vastaavaa tietoa vertailun den pedagogiset tavoitteet ovat epäselvät. – Työkalu sopii opetuksen suunnittelun vuoksi. l 02  | 2012    | 17
  • 18. TEKSTI LIISA ILOMÄKI & MINNA LAKKALA Helsingin yliopisto | Technology in Education Research Group KUVAT LIISA MYYRY & LIISA ILOMÄKI Innovatiivinen, kehittyvä koulu -malli auttaa tietotekniikan pedagogisessa käytössä Suomalaiskouluilla on periaatteessa hyvät mahdollisuudet käyttää uutta tietotekniikkaa, mutta vain osassa kouluista kokeillaan ja käytetään uusia menetelmiä, laitteita ja välineitä monipuolisesti ja menestyksellisesti. Suuri määrä kouluista tuntuu jämähtäneen vanhaan. Eritahtisen kehityksen syitä löytyy koulujen toimintatapojen eroista. V uosituhannen alussa tutkimme vapaaehtoisten varassa. Samoin vastuun espoolaisia kouluja ja teimme toiminnasta pitää ulottua joka opettajaan ensimmäisen ”koulumallin”, niin että kaikki ovat mukana vastuullisissa johon kokosimme ne tekijät, jotka näyt- tiimeissä. Opettaja ei todellakaan ole enää tävät vaikuttavan koulun kehittymiseen yksinpelaaja! tietotekniikan kautta. Teoreettinen tausta Yhteiset käytännöt ja mallit helpottavat koostui kolmesta kokonaisuudesta: kaikkia, sillä sovitut ratkaisut säästävät koulun kehittämisen tutkimuksista, mm. aikaa niin opettajilta kuin oppilailta ja autta- Suomessakin tutun Michael Fullanin vat keskittymään oleelliseen. ajatuksista, tietokoneavusteisen yhtei- Se oleellinen osa on pedagogiikka: söllisen oppimisen suuntauksesta, jota oppijakeskeinen oppiminen, jossa oppilaat/ edustavat mm. Carl Bereiter ja Marlene opiskelijat työskentelevät yhdessä tavoit- Scardamalia, sekä tietotekniikan käytön teellisesti ilmiöiden ja ongelmien parissa. ja osaamisen tutkimuksista, joita olimme itsekin tehneet. Vajavainen digiosaaminen Vuosina 2008–2011 olimme mukana vielä vallalla TEKESin rahoittamassa Opetusteknolo- Digitaalinen teknologia on apuväline itse- gia koulun arjessa -hankkeessa, jossa näisempään ja samalla yhteisölliseen työs- keräsimme aineistoa uusista kouluista. kentelyyn. Monet tutkimukset todistavat, Tutkijat Liisa Ilomäki (vas.) ja Minna Lakkala Koulumalli täsmentyi ja pelkistyi, ja tar- että oppilaiden digitaalinen osaaminen on haluaisivat seuraavaksi tutkia paremmin kastelimme ilmiöitä myös innovaatiotutki- ”reikäistä” eikä ulotu esimerkiksi lähteiden lukioiden kehittämistä. muksen näkökulmasta. Mallin nimeksi tuli käyttöön tai edes tiedon hakemisen taitoi- Innovatiivinen, kehittyvä koulu. hin. Hyvät digitaalisen teknologian tukemat pedagogiset käytännöt antavat oppilaille Rehtori luotsaa sellaista teknologian osaamista, jota ei kouluyhteisön saavuteta kavereiden ja verkossa surffailun samaan maaliin kautta. Innovatiivisen menestymisen tekijöitä löytyy Koulussakin on helppo innostua helposti. Rehtorin roolia ei saa aliarvioida: uusista teknisistä härpäkkeistä, mutta hän on lopultakin se moottori, joka saa kou- vaikeampaa on käyttää teknologiaa peda- luyhteisön kulkemaan samaan suuntaan. gogisesti mielekkäällä tavalla. Ne koulut Opettajayhteisön yhteiset visiot ja ja opettajat menestyvät, jotka miettivät tavoitteet ovat välttämättömiä, jotta koko yhdessä etenemistavan, työskentelevät koulu edistyisi. Yhdessä työskentelyn järjestelmällisesti ja sitten etenevät sovit- kulttuurin pitää olla rakenteissa eikä tuun suuntaan. l 18 |   02 | 2012
  • 19. TEKSTI MARJA TOIVONEN | VTT & LEENA VAINIO | Hämeen ammttikorkeakoulu AKTIIVI-ohjelma on alkanut tuotteistaa hanketuloksia Hankkeet ovat parinkymmenen viime vuoden aikana olleet käytetyimpiä julkisen sektorin kehittämiskeinoista. Niissä on syntynyt paljon osaamista, mutta merkittävä osa siitä on hiljaisena tietona yksittäisillä mukana olleilla henkilöillä. Valtava haaste on, miten tuloksia voidaan tuotteistaa, jotta niitä olisi helppo levittää organisaatioissa ja samalla juurruttaa arkityöhön. Tuot- teistamisen ideana on levittää tietoa ja menetelmiä, jottei pyörää yritetä keksiä toistuvasti uudelleen. ” A voimissa oppimisympäristöissä levaa laatua, kannattamattomuutta ja opittu- aktiiviseksi kansalaiseksi”-kehit- jen asioiden hukkaamista. tämisohjelman (AKTIIVI) hankkeet Systemaattiset kuvaukset synnyttävät ovat koordinaatiohankkeen tukemina ja VTT:n tutkimusprofessori Marja Toivosen usein myös ajatuksia siitä, mitä palvelua tai toimintatapaa voi edelleen kehittää. Niinpä Tuotteistamisen johdattelemina tarttuneet tuotteistamisen haasteeseen. Työtä on tehty kohta vuoden tuotteistaminen ja innovointi eivät ole vasta- kohtia, kuten usein luullaan, vaan ne täyden- haasteet! ajan, ja työtapana on ollut hankkeiden tävät toisiaan.* tulosten systematisointi palvelujen kehit- tämisessä käytetyn tuotteistamisajattelun Kansalaiselle tuotettu hyöty avulla. Hankkeiden toimijat ovat ottaneet lähtökohdaksi tämän ajattelun innostuneesti vastaan ja Tuotteistamisessa tärkeitä kysymyksiä ovat, Tuotteistamisen kytkeminen kaikista hankkeista on syntymässä tuot- mitä varten ja kenelle hanketta toteutetaan, hankkeisiin teistettuja palveluja ja toimintamalleja. mihin tarpeeseen palvelu/toimintatapa/tuote Tuotteistamisesta saadaan eniten hyötyä, vastaa ja mitä hyötyä palvelusta on käyttäjälle? jos sitä harjoitetaan hanketyössä koko sen Tuotteistaminen nostaa Näihin kysymyksiin on toki vastattu jo hank- elinkaaren ajan. Jo hankesuunnitelmaa kir- näkyväksi piilossa olevaa keen kirjoittamisvaiheessa, mutta usein hank- joitettaessa olisi oltava melko selkeä kuva Tuotteistaminen tuntuu monelle hankemaa- keen toteuttamisvaiheessa tekemisen tuoksi- kohderyhmästä ja heidän tarpeistaan, mikä ilmassa ja julkisella sektorilla toimivalle nassa systemaattinen idea saattaa kadota. puolestaan auttaa rajaamaan tavoitteita. vieraalta ja kaupalliselta ajatukselta. Sen Hankkeissa syntyvät tuotteet ovat yleensä Hankkeen aloitusvaiheessa tarpeita vielä ajatellaan tarkoittavan standardointia, joka aineettomia ja prosessimaisia palveluja tai täsmennetään, ja samalla hahmotetaan alus- estää kansalaisten yksilöllisten tarpeiden toimintatapoja. Arvoa ja hyötyä niissä kertyy tavasti palvelulupausta. Palvelulupauksen huomioon ottamisen ja näivettää työnteki- jo palveluntarjoajan ja asiakkaan välisessä ympärille määritellään palvelun/toimintata- jöiden henkilökohtaisen asiantuntemuksen. vuorovaikutuksessa eikä ainostaan loppu- van rakenne, prosessi ja resurssit. Hankkeen Nykyaikainen tuotteistamisnäkemys ei tuloksesta. Asiakas/käyttäjä/kansalainen edetessä ja kohderyhmän kanssa toimitta- kuitenkaan tarkoita standardointia, vaan osallistuu tähän vuorovaikutusprosessiin – eli essa selviää se, mitä palvelun osia kannat- ennen muuta hiljaisen tiedon tekemistä palvelun tuottamiseen – antamalla tietoja taa pyrkiä vakioimaan ja missä määrin, sekä näkyväksi. Hankemaailmaan sovellettuna omasta tilanteestaan ja tarpeistaan ja usein toisaalta myös ne osat, jotka on jätettävä kysymys on toiminnan tulosten systemaatti- myös suorittamalla tiettyjä tehtäviä. käyttäjäkohtaisesti räätälöitäviksi. Palvelun sesta kuvaamisesta niin että muutkin pysty- Palvelukokemuksen kannalta prosessiin tai toimintatavan kuvauksen olisi oltava niin vät niitä soveltamaan. Tavoitteena on luoda liittyvät asiat ovat usein ratkaisevia ja siinä selkeä ja houkutteleva, että se motivoi tuot- oppimisalusta, johon eri henkilöiden yksittäi- mielessä kriittisiä, ettei huonoa prosessia teen käyttöönottoon. Pelkkä hankkeen loppu- set kokemukset ja oivallukset voidaan liittää voi jälkeenpäin peruuttaa vaikka lopputu- raportti ei riitä tuotteen kuvaukseen. l ja jonka pohjalta voidaan keskustellen luoda losta voisikin korjata. Prosessin onnistumi- yhteistä ymmärrystä. Näin päästään irti seen vaikuttaa myös se, onko palvelu ollut *Valminen, K. and Toivonen, M. (2012): “Seeking vaistonvaraisuudesta ja satunnaisuudesta, helppo löytää, vastaako palvelulupaus toteu- efficiency through productisation: a case study of ts. siitä että jokainen asiakaskohtaaminen tunutta ja osoittaako palveluhenkilöstö aitoa small KIBS participating in a productisation project”, alkaa ”nollasta” tuottaen tulokseksi vaihte- kiinnostusta asiakasta kohtaan. The Service Industries Journal, 32 (2), 273–289. 02  | 2012    | 19
  • 20. TEKSTI KAISA HONKONEN-RATINEN & ANNE RONGAS KUVA iSTOCKPHOTO Millä sytyttää sisäinen motivaatio opetusteknologian oppimiseen? ”Miksi tätä samaa käärmettä ajetaan edelleen pyssyyn?” kysyi tieto- ja vies- tintätekniikan eli tvt:n opetuskäytön parissa pitkään työskennellyt opettaja. 20 |   02 | 2012
  • 21. M itä tvt-kehittämishankkeiden Linkit tuja ovat olleet muun muassa työyhteisön koulutuksissa on opittu? Miten AVO omat pedagogiset kahvilat, e-oppimisen käärme saataisiin pyssyyn – vai www | eoppimiskeskus.fi/avo tai sosiaalisen median tiimit, säännölliset pitääkö se saada – eihän kaikilla ole opintokerhot tai somenaarit ja resurssiopet- Open Päivitys samanlaista pyssyäkään? AVO- ja Open Päi- tajat. www | eoppimiskeskus.fi/open-paeivitys vitys -toimijat ovat kouluttaneet viimeisen Tulevaisuuden oppijalle verkostoissa vuoden aikana yli 700 opettajaa ja rehtoria Oppilaitosjohdon LUOTI oppiminen on keskeinen taito. Hanna Jär- eri puolilta Suomea. Tämän artikkelin www | eoppimiskeskus.fi/luoti venoja ja Sanna Järvelä toteavat vuonna ajatukset perustuvat koulutuksista tehtyihin 2006 julkaistussa artikkelissaan: ”Tulevai- johtopäätöksiin. ope.fi-taitotasot suuden menestyjiä eivät ehkä ole ne, jotka opefi.wikispaces.com/ ”Olemme vasta aloittelemassa tätä.” tietävät eniten, vaan ne, joilla on vahvat Koulutustiedustelut alkavat usein näillä oppimisen itsesäätelyn taidot ja jotka pys- sanoilla. Sähköisiä oppimisympäristöjä takana olevaa maailmaa. Riippuu osallistu- tyvät mukautumaan muuttuviin oppimisen on käytetty jo yli 10 vuotta. Silti edelleen jan valmiuksista, löytävätkö he yhtymäkoh- tilanteisiin. Keskeistä on myös se, että painitaan käyttöönottovaiheen ongelmien tia koulutuksen ja oman osaamisen välillä. oppijalla on kykyä ja halua toimia osana ryh- kanssa. Teknologia tuntuu olevan ylimää- Lyhytkestoinen koulutus voi vahvistaa mää.” räinen lisä, jonka opetteluun ei ole aikaa opettajan sen hetkistä osaamista ja innos- Verkostoissa oppimiseen on mielletty kaiken muun ohella. Samalla joissakin taa yksittäisiä opettajia kehittämään omaa liittyvän motivaation ylläpitoa ja vastuun kouluissa ja pilottiryhmissä edetään toi- opetustaan. Se taas, millä tavalla lyhytkes- jakamista. Huomion arvoista on myös se, seen maailmaan, lisättyyn todellisuuteen toinen koulutus leviää työyhteisön osaami- kuinka ryhmän jäsenet voivat säädellä ja some-avaruuteen, joista puhuminen saa seksi ja miten pitkäaikainen vaikutus syn- vastavuoroisesti omaa oppimistaan. Jaettu aloittelijat pökerryksiin. tyy, riippuu työyhteisön toimintakulttuurista. säätely vähentää yksin puurtamisen taak- Onnistuneista esimerkeistä nousee Yhteisölliset toimintatavat, avoimuu- kaa eli kuten Järvenoja ja Järvelä rohkai- keskeisenä havaintona se, että vähäisel- den kulttuuri, vertaistyöskentely ja oman sevat: ”ryhmän jäsenet kokevat, että me läkin teknologialla saadaan paljon aikaan, osaamisen jakaminen työyhteisön käyttöön teemme jotain yhdessä tilanteen ratkaise- jos halua, ideoita ja yhteistyön kulttuuria ovat suuria työkulttuurisia muutoksia, jotka miseksi.” löytyy. Teknologiaa oleellisempaa on punai- syntyvät ajan kanssa pitkän prosessin Mitä meille kouluttajille on koulutuk- nen lanka: miksi tätä tehdään, miten tämä tuloksena. sista jäänyt päällimmäiseksi mieleen? kaikki tukee oppimista, opettamista ja Kaiken oppimisen takana on innostumi- Tärkein oppi lienee se, että tavoitteiden ohjaamista. nen, asenne, motivaatio ja tarve. Motivaatio asettaminen ja tavoitteisiin kiinnittyvä Laitteet ja sovellusohjelmat eivät jaetaan karkeasti kahteen vaikutuksiltaan tekeminen ovat koulutusjärjestelyjen runko. sinänsä uudista mitään. Mahdollisuuksia erilaiseen osaan eli sisäiseen ja ulkoiseen Yksintekemisen kulttuuri on opetuksessa on jopa liikaa. Mitä pitäisi tehdä ensin, motivaatioon. Ulkoinen motivaatio kum- vahvaa ja opettajan itsenäisyydestä seuraa mihin edetä? Tuntuu, että kokonaiskuva kir- puaa muiden asettamista tavoitteista ja paljon hyvääkin. Hämeenlinnan opetustoimi kastuu eri tahtiin eri paikoissa. vaatimuksista sekä erilaisista palkkioista on nostanut motokseen: yksintekemisen Vast’ikään päivitetyissä ope.fi-taitota- ja rangaistuksista. Sisäinen motivaatio aika on ohi. Yhteinen tekeminen ruokkii sokuvauksissa painotetaan osaamisen nousee omista kiinnostuksen kohteista oppimista ja meidän kouluttajien ja päivittä- yhdistämistä työyhteisötasolla. Jokaisen ei ja toiminnan palkitsevuudesta. Ulkoisesti jien tehtävänä on heittää bensaa liekkeihin. tarvitse osata kaikkea mahdollista. motivoitu toiminta voi virittää myös sisäisen Tämä ei ole vallankumous, mutta muutok- Pedagogisen johtamisen merkitys motivaation. sen aika on käsillä. Meidän täytyy auttaa onkin ensiarvoinen: koko työyhteisön tulisi Sisäinen motivaatio vahvistuu aktiivi- toinen toisiamme selviämään eteenpäin. l yhdessä pyrkiä hyödyntämään opetustekno- sesta osallistumisesta. Pitkäkestoiselle ver- logiaa ja verkkoresursseja niin, että tietoja taisoppimiselle perustuva koulutus pakottaa ja taitoja voidaan yhdistää sekä päällek- kaikki osallistumaan omakohtaisesti, jolloin käistä työtä vähentää. Motivoituneinkaan aktiivinen ryhmä voi tarttua ongelmiin ja opettaja ei yksinään muuta koko koulun toimintakulttuuria. kipukohtiin ja löytää tien eteenpäin. Arjen pyörityksessä olisi hyvä muistaa, Jokaisen ei tar- Alati muuttuvassa toimintaympäristössä opettaja ei saa jäädä yksin. Huomattavaa että motivaatio on usein sidonnainen tilan- teeseen ja aikaan. Elämäntilanne saattaa vitse osata kaikkea on myös, että nuorison tvt:n käyttövalmiudet olla sellainen, että vaikka kuinka aihepiiri mahdollista. ovat kirjavat. On selvästi havaittavissa kai- kiinnostaisi ja oppimisen motivaatioita olisi, puuta sirpaleisuudesta kokoaviin, joustaviin ei aika riitä oman osaamisen kehittämi- ja arkeen sulautuviin järjestelmiin. Hyviä seen. toimintamalleja kaivataan, mutta toisaalta Miten sitten pitkällä aikajänteella voitai- Lähde: Järvenoja, H. & Järvelä, S. (2006). Motivaation epäröidään jakaa omia kokeiluja muille. siin uudistaa tvt:n osalta toimintakulttuuria ja emootioiden säätely oppimisprosessin aikana. Koulujen haasteisiin tarjotaan sekä ja työyhteisötason osaamista? Eri oppilai- Teoksessa Järvelä, S. & Häkkinen, P & Lehtinen, E. . lyhyt- että pitkäkestoisia koulutuksia. toksissa on luotu systemaattisia vertais- toim. Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö. Lyhyillä koulutuksilla vilautetaan verhon työskentelyn menetelmiä. Toimiviksi havait- Helsinki: WSOY 02  | 2012    | 21
  • 22. TEKSTI OILI SALMINEN KUVA TRENDIKOTI PK-yrityksissä siirrytään mobiiliaikaan Tablettitietokone on lyhyessä ajassa osoittanut käyttökelpoisuutensa raken- nustyömaiden viestintävälineenä. Trendikoteja rakentavassa TL Sippolassa pilotoidaan VIDICO-hankkeen avulla hajallaan sijaitsevien työmaiden ja toimiston välisen mobiilin tiedonkulun toimivuutta tablet-laitteiden avulla. ”Ei tästä laitteesta helpolla luovu”, yrittäjä Mikko Kautto sanoo kokemusten- sa perusteella. Lisätietoja Tabletti auttaa rakennusfirman liike aikookin jatkaa uusien välineiden ja www | vidico.fi tiedonkulkua toimintatapojen käyttöä myös pilotin päätty- Trendikodin rakennustyömaat tarvitsevat misen jälkeen. V IDICOn Hiljainen tieto pk-yrityksissä mobiilisti toimivaa työnjohtamista ja ohjaa- -osakokonaisuudessa on toteutettu mista, jotta työt etenisivät aikataulussa. Pilotti osa VIDICO-hanketta yhteensä 15 pilottia eri toimialojen ”Tarkoituksena on vähentää virheitä ja Trendikodin tablettilaitteiden pilottiprojekti pk-yrityksille. Piloteissa on havaittu, että turhaa sähläystä sekä luoda työyhteisöön on toteutettu osana Innopark Programme- mukana olevat yritykset ovat alkaneet hyvä ilmapiiri. Siksi tablet-laitteita alkoivat sin koordinoimaa VIDICO-hanketta. Se etsii osaamisen jakamisen ohella myös pohtia käyttää yrityksen työmaavastaavat, jotta toimintamalleja, tuotteita ja menetelmiä, joi- toimintamalliensa uudistamista ja kehittä- heillä on käytettävissään uusin tieto ja den avulla eri toimijoiden osaaminen tulee mistä laajemminkin. mahdollisuus tarvittaessa esimerkiksi tar- näkyväksi ja hyödynnettäväksi tehokkaasti kistaa työmaapiirustuksia.” ja laadukkaasti. VIDICO-hankkeen toimijat Työmaaolosuhteet luovat omat haas- ovat auttaneet toimintojen digitalisoimi- teensa tietotekniikan hyödyntämiselle. ”Ei sessa ja osaamisen näkyväksi tekemisessä tablettia voi viedä kaikkein likaisimpiin paik- niin julkista kuin yksityistäkin sektoria koihin, mutta autossa tai taukopaikassa Etelä-Suomen alueella. l sen selailu onnistuu.” Paperit ja ajokilometrit vähenevät Jo kolmessa kuukaudessa on huomattu sekä paperimäärien että turhien ajojen vähentyneen. Nyt ongelmiin voidaan etsiä ratkaisua suoraan työmaalla mobiililaitteen VIDICO avulla. Myös intranetin päivityksistä vas- taava suunnittelija saa vähemmän kyselyjä, VIDICO – Osaaminen näky- koska hän voi syöttää järjestelmään tiedot väksi digitaalisilla sisällöillä ja tarkennukset heti, jotta ne ovat työmaalla (Visible Digital Competence) käytettävissä. -hanke on Päijät-Hämeen liiton Tekevälle sattuu, sanotaan. Toistaiseksi rahoittama EAKR-rahoitteinen rakennusliikkeen pilotissa ovat sattumuk- ylimaakunnallinen teema- set olleet vaarattomia ja tyyliltään sellaisia, hanke, jonka yhdessä toteutta- että koti- ja lomakuvia on ehtinyt mennä vat Innopark Programmes Oy, jakoon kuvavirtaan. ”Oikeastaan niillä Haaga-Helia ammattikorkea- on saatu lämminhenkistä yhteisöllisyyttä koulun Porvoon yksikkö sekä aikaan”, Kautto huomauttaa. Turun yliopiston Tulevaisuu- Tablet auttaa palaverissa. Tiedonhaussa Obaid Ahmadyar (vas.), työmaamestari Pekka Linnanmäki Toteutettu pilotti on onnistunut jopa den tutkimuskeskus. ja Juho Kokkoniemi (oik.). ennakko-odotuksia paremmin ja rakennus- 22 |   02 | 2012
  • 23. TEKSTI PASI MATTILA KUVAT PASI MATTILA & TIMO KORHONEN 3D voi viedä luokkahuoneesta Näyttääkö tulevaisuuden oppimisympäristö tältä? Luokkahuoneen tilat ovat maailman ääriin muuntautuvia ja perintei- nen pulpettijärjestys on unohdettu innovatiivisissa oppimisympäristöissä. Tulevaisuuden oppimisympäristöjen kehityshankkeissa tavoitellaan peda- gogisia, arkkitehtuurillisia ja teknologisia innovaatioita. Niitä suunnitellaan yhdessä käyttäjien kanssa oppilaiden ja opettajien arjen työhön sopiviksi. Oulussa ja Hämeenlinnassa 3D-oppimisympäristöt ovat jo käytössä. T ehtyjen pilottitoteutusten ja hankkeiden hankkeessa (TOY). Koulutuskäyttö ja mal- LiNKIT perusteella pyritään luomaan pedagogi- lien kehittäminen lukio- ja ammatilliseen www | cie.fi silta pohjilta käytettäviä oppimisympä- koulutukseen jatkuu kansallisessa School www | realxtend.org www | europe.immersiveeducation.org ristöjä, pelinomaisia sisältöjä sekä kehittä- Innovation and Learning Center ESR -hank- www | tulevaisuudenkoulu.fi mään teknologiaa edelleen. keessa (SILC). Ammatillisen koulutuksen puolella on Into ja motivaatio oppimiseen totuttu simulaattoreiden käyttöön opetuk- tarkoitus, että ympäristöä voidaan käyttää pelillisyyden avulla sessa. Ne antavat mahdollisuuden harjoi- myös eri tilanteissa tapahtuvan toiminnan Peruskoululaisten käyttöön on Oulussa toteu- tella autenttisia oppimistehtäviä virtuaali- harjoitteluun, esimerkiksi viljatyyppien tetuissa kehittämishankkeissa luotu 3D-vir- sissa harjoitteluolosuhteissa. puintiin erilaisissa olosuhteissa. Tämän tuaalinen ja pelitodellinen oppimisympäristö. Tämän päivän simulaattorit toimivat lisäksi ympäristössä on käytössä normaalit Ympäristö sisältää yhteisöllisen aulatilan, tehokkaasti ajamisen ja koneiden hallinta- viestintä- ja tiedonesitysmahdollisuudet, ts. temaattisen luokkahuonetilan sekä yksityi- laitteiden opiskelussa. Uusissa kokeiluissa se voidaan kalustaa virtuaaliseksi oppimis- semmän oman tilan opiskelua ja harjoittelua on pyritty mallintamaan työn toinen puoli. ympäristöksi kolmellekymmenelle yhtäai- varten. Ympäristön käytöstä saatuja tuloksia Ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja kaiselle käyttäjälle. hyödynnetään koulutushankkeessa, jossa opettajien ympäristöön on mallinnettu Mus- Puimuri-oppimismodulin lisäksi luotuun luodaan virtuaalimaailmassa tapahtuvia tialan luonnonvarayksikön toimintaympä- ympäristöön on mahdollista suunnitella mitä oppi- ja koulutussisältöjä lukio-opetukseen ja ristö ja rakennukset sekä tuotu sinne pui- tahansa, esimerkiksi eläinten hoitoon tai ammatilliseen koulutukseen. muri-oppimismoduli. Tarkoitus on ollut mal- kasvillisuuteen liittyviä oppimismoduleita. Ympäristö kehitettiin ja pilotoitiin lintaa tilanteet ennen ajoa ja ajon jälkeen Virtuaali-Mustialan ympäristö on Tulevaisuuden oppimisympäristöt EAKR- sekä vuosihuollon tapahtumat. Jatkossa on toteutettu Hämeenlinnan ammattikor-  02  | 2012    | 23