Opettajan tekijänoikeus -työkirja

1. 1 Tarmo Toikkanen - Kaisa Honkonen Opettajan tekijänoikeus © TYÖKIRJA

2. 2 Suomen eOppimiskeskus ry, Viipurintie 4, 13200 Hämeenlinna, info@eoppimiskeskus.fi Copyright © 2018, Tarmo Toikkanen, Kaisa Honkonen. Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä. Tarkastele lisenssiä osoitteessa http://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/. Saatteeksi 3 Digitaaliset aineistot opetuksessa 4 Koululla syntyneen aineiston käyttömahdollisuudet 14 Muita tapauksia 18 Opettajan tekijänoikeudet itse tehtyyn oppimateriaaliin 25 Tietoliitteet 26 SISÄLTÖ

3. 3 SAATTEEKSI Opettajan tekijänoikeusopas -kirja ilmestyi vuonna 2011 Ville Oksasen ja Tarmo Toikkasen kirjoittamana. Tämä työkirja on itsenäinen jatko-opas teokselle. Työkirjan tekijöistä Tarmo Toikkanen on työskennellyt pitkään kouluttajana erikoisalanaan opettajien ja oppilaitosten tekijänoikeudet. Kaisa Honkonen puolestaan toimii Suomen eOppimiskeskuksessa di- gitaalisen opetuksen kehittäjänä ja kouluttajana. Viime vuosina he ovat kiertäneet yhdessä puhumassa tekijänoikeuksista oppilaitoksissa. Työkirjan sisältö on syntynyt opettajilta saatujen kysymysten ansiosta. Kysymyksiä on kertynyt vuoden 2017 aikana koulutustilaisuuksissa, joissa on käsitelty opetukseen ja koulutukseen liittyviä tekijänoikeuskysy- myksiä ja -pulmia. Työkirjassa on esillä olennaisimpia tekijänoikeuksiin liittyviä seikkoja, joita opettajat kohtaavat arkityössään. Työkirja tarjoaa myös muille kuin opet- tajille neuvoa ja opastusta monimutkaisiin tekijänoikeudellisiin kysymyksiin. Työkirja on jaettu teemoittain luvuiksi, ja niistä jokaisessa on kysymys- vastausparit. Lisäksi suurimpaan osaan kysymyksistä tarjotaan vastauk- sen lisäksi tietoliitteitä, joihin viittaukset löytyvät laatikoista sivun reunas- ta. Liitteet ovat työkirjan lopussa. Lisäksi tarjolla on linkityksiä verkossa olevaan lisäaineistoon. Muutamiin kysymyksiin on tehty tarkistuslista, jonka avulla työkirjan käyt- täjä voi helposti katsoa tärkeimmät kohdat siitä, mikä on hyvä tapa huo- lehtia tekijänoikeuksista. Kirjan lopussa esitellään muutamia keskeisiä lupia ja lisenssejä, joihin vii- tataan useiden kysymysten vastauksissa. Työkirja on toteutettu osana opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa ja Suomen eOppimiskeskus ry:n hallinnoimaa KOTEK – Koulujen tekijän- oikeudet kuntoon -hanketta. Työkirjan on toimittanut Oili Salminen. Hämeenlinnassa 28.3.2018 Tarmo Toikkanen ja Kaisa Honkonen

4. 4 DIGITAALISETAINEISTOT OPETUKSESSA Miten opettaja voi muokata muiden aineistoja? Opettajat ovat pitkään teettäneet käännös-, tyyli- ja muunnelmaharjoi- tuksia monissa oppiaineissa. Osalle harjoitusten teettäjistä on ollut epä- selvää, saako toisten teoksia muunnella ilman lupaa. Tähän löytyy selvä vastaus Kopioston digilupaan vuoden 2016 alussa tehdystä lisäyksestä, jolloin siihen lisättiin muunteluoikeudet. Nyt pedagogisesti perustellut käännösharjoitukset sekä muuntelutehtävät ovat laillisia, kun oppilaitoksella on digilupa-asiat kunnossa eikä lopputuloksia jaeta opetusryhmän ulkopuolisille. Avoimesti lisensoituja aineistoja on saanut vuodesta 2001 alkaen muunnella vapaasti. Näihin avoimiin sisältöihin liittyy myös lupa jakaa muun- neltua aineistoa edelleen. Lähteet on tietenkin mainittava hyvän tavan mukaisesti. Lisätietoja netissä • Koulun kopioluvan käyttöehdot http://bit.ly/kopiointilupa • Creative Commons -lisenssit https://creativecommons.fi/ Tietoliite: Digilupa Tietoliite: Creative Commons Kuvat: Kopiokissa, http://bit.ly/kopiokissa_materiaalit

5. 5 Kuinka videoita voidaan hyödyntää opetuksessa? Videoaineiston esittäminen opetuksessa on rajoitettua Suomessa. Vuon- na 1961 voimaan tullut tekijänoikeuslaki sallii julkistettujen teosten esit- tämisen opetuksessa lukuun ottamatta ”elokuvateoksia”. Nykytulkinnan mukaan ”elokuvateos” tarkoittaa videota, jossa keskeistä on visuaalinen kerronta ja joka on omaperäisesti ohjattu ja leikattu. Opetuksessa ei siten lain mukaan voi esittää esimerkiksi elokuvia, fik- tiivisiä tv-ohjelmia, tv-mainoksia eikä verkossa julkaistuja mainosvideoi- ta. Sallittuja videoita puolestaan ovat esimerkiksi luentotallenteet, videot joissa on yksi esiintyjä ilman vaihtuvia kuvakulmia (ns. puhuva pää -video), uutis- tai keskusteluohjelmat, haastattelut ja ohjaamattomat valvon- takameratallenteet. Rajanveto vaatii harkintaa ja epävarmassa tilanteessa kannattanee tulkita turvallisesti eli olettaa, että kyseinen video on ‘elokuvateos’, eikä laissa ole sen esittämiseen suoraan lupaa. Verkossa maksutta ja laillisesti julkisesti saatavilla olevan videon esittä- minen opetuksessa tuskin käytännössä aiheuttaa seuraamuksia koululle. Sen sijaan kaupallisessa levityksessä olevan DVD:n tai vastaavan esit- tämisestä tulee hyvin helposti korvausvaatimus koululle. Maksuttomien verkkovideoiden esittämistä opetuksessa ei juuri kukaan (eivät edes videoiden tekijät) pidä moraalisesti tuomittavana. Kuva: DRs Kulturarvsprojekt, CC BY-SA

6. 6 Esittämisen sijaan opettaja voi antaa opiskelijoille tehtäväksi katsoa video kotiläksynä tai oppitunnilla itsenäisesti oppilaan omasta laitteesta. Tällaisissa tapauksissa opettaja lähettää linkin tai upot- taa (embed) videon oppimateriaaliin, johon opiskelijat tutustuvat itse. Kun videota ei esitetä yleisölle, vältytään ‘elokuvateoksen’ on- gelmalliselta tulkinnalta. Kun oppilaat katsovat videon itse, kuuluu se heidän yksityisen opiskelunsa piiriin. Video voi myös olla upo- tettuna tai linkitettynä sähköiseen kokeeseen tai harjoitukseen. Vaihtoehto Kuva: CC0 Lisätietoja netissä • Minkälaisia verkkovideoita opetuksessa saa esittää http://bit.ly/verkkovideo_opetuksessa • Omnian oma linjaus videoiden esittämisestä http://bit.ly/Omnia-tekijanoikeus • Hollywood-elokuvien esityslisenssi https://viihdepalvelu.com/elokuvalisenssi/ • Kotimaisten elokuvien esityslisenssi https://tuotos.fi Tietoliite: Creative Commons Jos opettaja haluaa toimia lain kirjaimen mukaan, hän ei esitä ”elokuva- teostasoisia” videoita opetuksessaan. Jos hän taas haluaa toimia lain hen- gen mukaisesti, lienee riittävää, että hän pitää huolen, ettei esittämisel- lään aiheuta taloudellista harmia videon tuottajalle.

7. 7 Tarkistuslista Videon saa esittää opetuksessa, ҴҴ jos videossa on Creative Commons –lisenssi. ҴҴ jos videon yhteydessä on ilmaistu oikeus esittää video julkisesti tai opetuksessa. ҴҴ jos kyse on Hollywood-tuottajan elokuvasta, johon koululle on hankittu Viihdepalvelun elokuvalisenssi, joka sallii esittämisen. ҴҴ jos kyseessä on kotimainen elokuva, jolle on koululle hankittu Tuotos ry:n esittämislupa. ҴҴ jos videotallenne on tehty koulussa Ylen kanavilta tai MTV3:sta, sitä saa esittää opetuksessa kahden vuoden ajan (ei koske elokuvia, mainoksia tai jatkuvajuonisia ulkomaisia sarjoja). ҴҴ jos video on Ylen Areenassa tai Elävässä arkistossa. ҴҴ jos videon kuvallinen kerronta on niin tavanomaista, että se ei yllä elokuvateoksen tasoon, minkä vuoksi videon esittäminen on opetuksessa sallittua. ҴҴ jos videon tekijät (ohjaaja, käsikirjoittaja, säveltäjä) ovat kuolleet yli 70 vuotta sitten, minkä takia tekijänoikeussuoja on umpeutunut. ҴҴ jos videon tekijältä on kysytty suoraan esityslupa ja saatu myön- tävä vastaus. Elokuvateosten esittämisen kieltävä laki vuodelta 1961 pyrki es- tämään elokuvateattereiden toimintaa haittaavan maksuttoman esittämisen kouluissa. Lain henkeä tai lain kirjainta seuraamal- la päätyy hyvin erilaisiin tulkintoihin verkkovideoiden esittämisoi- keudesta. Jos opettaja päättää toimia laajemmin valtuuksin kuin mitä lain kirjain antaa ymmärtää, toimii hän omalla riskillään. Oppilaitosjohdon olisi hyvä linjata videoiden esittämiskäytännöt, jotta opettajat eivät toisaalta aiheuta taloudellista riskiä koululle tai toisaalta eivät hankaloita omaa opetustaan tarpeettomasti. Huomaa

8. 8 Kuinka opettaja voi hyödyntää oppilaiden tuottamia sisältöjä omassa digimateriaalissaan? Tekijänoikeus suojaa myös oppilaiden tekemiä teoksia riippumatta oppilaan iästä. Jos opettaja haluaa hyödyntää oppilaiden tuotoksia omassa oppimateriaalissaan, on siihen oltava joko laista tuleva lupa tai oppilaalta tai tämän huoltajilta saatu suostumus. Valmiit luvat eivät kuitenkaan mahdollista teoksen saattamista alkupe- räisjulkistusta laajemmalle yleisölle. Pääsääntöisesti oppilaalta on siten kysyttävä lupa teoksen tai sen kopion (valokuvan tms.) hyödyntämiselle muiden opetusryhmien kanssa. Koulun vakiintunut käytäntö voi antaa tiettyjä oikeuksia. Jos tapana on, että esimerkiksi oppilaiden tekemiä taideteoksia laitetaan koulun käytä- vien seinille esille tai oppilaiden ainekirjoituksia luetaan ääneen, on tällai- nen teosten julkaisutoiminta oletusarvoisesti hyväksyttyä, joskaan tämä ei salli teosten ottamista mukaan uusiin jakelutapoihin. Jos oppilas ei ha- lua teostaan esille, on hänellä lain mukaan täysi oikeus kieltää julkistami- nen. Se, miten kieltäytyminen vaikuttaa opetukseen ja oppimisen arvioin- tiin, on erillinen asia eikä siihen oteta tässä kantaa. Mitä asioita on huomioitava oppilaiden mediatuotannossa? Jos oppilaat tuottavat aineistoja ryhmässä, jakautuvat tekijänoikeudet heidän välillään. Jos yksi oppilas tekee tekstit ja toinen ottaa kuvat, te- kijänoikeuksien jakautuminen on selkeä ja kumpikin voi itsenäisesti päät- tää omasta osuudestaan tai tehdä päätöksen yhdessä kokonaisuudesta. Jos usea henkilö on osallistunut tekstin muokkaamiseen, heidän osuu- tensa ovat sekoittuneet toisiinsa, ja tällöin vain kaikki tekijät yhdessä voivat päättää teoksen käyttöluvista. Koska oppilaat voivat nykyisin helposti ja nopeasti eri välineillä tuottaa materiaalia, jota he itsekin kenties haluavat jakaa kavereilleen, on käyttö- oikeuksista hyvä sopia etukäteen. Opettajan olisi syytä käydä lyhyt kes- kustelu tuotantoprosessin alussa työryhmän tavoitteista ja materiaalin jatkokäytöstä, kuten verkkojulkaisusta, jakamisesta, muunteluista, jne. Jos asioista ei etukäteen sovita yksiselitteisesti, voidaan päätyä riitelyyn, kun yksi oppilas haluaa julkaista netissä ja toinen ei. Sopimuksen ei välttämät- tä tarvitse olla kirjallinen, kunhan kaikilla on yhteisymmärrys sovituista lopputuloksen jatkokäyttötavoista. Tietoliite: 10 ohjetta ympäris- töään kuvaavalle

9. 9 Jos oppilaat valokuvaavat, tallentavat ääntä tai kuvaavat videolle ympä- ristöään, heidän on tässä tilanteessa huomioitava tallenteisiin tulevien ih- misten yksityisyydensuoja ja niihin mahdollisesti päätyvien teosten (tai- deteokset, musiikki, yms.) tekijänoikeussuoja. Lisätietoja netissä • Sopimusmallit http://bit.ly/sopimusmallit Voiko opettaja käyttää lainausperiaatteella digitaalista kuvamateriaalia, joka on peräisin painetuista kirjallisista teoksista? Sitaattioikeudella voi käyttää pienen osan teoksesta, mutta yksittäisten kuvien tapauksessa lainauksen tulisi olla vain osa kuvasta, mikä ei ole ko- vin käytännöllistä useimmissa tapauksissa. Mutta jos lainaukseen tarvi- taan katkelma kirjasta, voi lainauksen ottaa myös kirjasta tehdystä digi- toidusta kuvasta. Kopioston digilupa sallii, että painetusta teoksesta voidaan osa skanna- ta, mutta tämä tulee välittää oppilaille erillisenä pdf-tiedostona. Yksittäis- ten kuvien ottaminen painetuista teoksista ei digiluvan perusteella ole sallittua. Nämä digikuvat ovat kopioita ja jos kopiointiin ei ole muuta lupaa, ovat ne yksityiskopioita. Niitä ei voi sen takia käyttää julkisessa opetuksessa. Selittävät piirrokset eivät pääsääntöisesti ylitä teoskynnystä, joten kai- kenlaiset graafit, kaaviot ja rakennekuvat ovat vapaasti kopioitavissa ja käytettävissä. Omaperäiset piirrokset kuten myös kaikki valokuvat ovat suojan piirissä.

10. 10 Miten digitaalisten ylioppilaskirjoitusten liiteaineistoja voi hyödyntää kokeisiin valmistautumisessa? Ylioppilaskirjoituksiin liittyy oma lakipykälä, joka sallii melko laajat materi- aalien käyttöoikeudet. Valitettavasti samat käyttöoikeudet eivät kata yli- oppilaskokeisiin valmistautumista. Kokeissa olleita aineistoliitteitä ei saa kopioida eikä välittää opiskelijoille sen laajemmin kuin mitään muutakaan tekijänoikeuden suojaamaa materiaalia. Sitaattioikeus mahdollistaa pienen havainnollistavan aineisto-otteen käy- tön opettajan omassa esityksessä, mutta muita hyödyntämistapoja ylioppilaskokeiden aineistolle ei saa ilman oikeudenhaltijan lupaa. Jos aineisto on kolmannen osapuolen ja sitä on käytetty ylioppilasko- keessa kokeiden erityisoikeudella, on lupaa muuhun käyttöön pyydettä- vä tältä kolmannelta osapuolelta. Osa aineistoista voi olla ylioppilaslautakunnan omaa tuotantoa, mutta se ei ainakaan toistaiseksi ole myöntänyt käyttölupia muuhun käyttöön. Ylioppilaslautakunnan tehtävä on järjestää ylioppilaskokeet, mutta sille ei kuulu tarjota materiaalia kirjoituksiin valmistautumisessa. Opettaja voi itse tuottaa tai etsiä soveltuvaa harjoitusmateriaalia verkosta. Ylioppilaskokeiden tehtävien aiheet ja tyyli eivät ole teki- jänoikeuden suojaamia, joten vastaavat tehtävät voi tuottaa “omin sanoin” ja omin liiteaineistoin. Vaihtoehto

11. 11 Kuinka netistä kopioitu teksti voidaan välittää opiskelijoiden saataville? Tekijänoikeuksien kannalta helpointa on, jos ei itse tee kopiota lainkaan, vaan lähettää opiskelijoille linkin aineistoon. Tähän tapaan tosin liittyy ikä- vänä puolena se, että linkki voi muuttua toimimattomaksi, kun viittauksen kohteena olevaa aineistoa muutetaan, arkistoidaan tai poistetaan. Avoimesti lisensoitua sisältöä voidaan kopioida ja jaella halutulla tavalla ilman rajoituksia lähteet mainiten. Jos katkelma tekstistä tulee osaksi opettajan omaa aineistoa ja se on siinä tarpeen havainnollistamaan jotain asiaa, voi sitaattioikeuden perusteella kopioida tarvittavan mittaisen otteen ja mainita lähteen. Opettaja voi tulostaa ja valokopioida korkeintaan 20 sivua tekstiä ja kuvia kultakin verkkosivustolta opiskelijoille. Digiluvan nojalla voidaan kopioida 20 sivua tekstiä ja kuvia digitaalisesti osaksi omaa aineistoa. Läh- teet on mainittava ja opintojakson päätyttyä oppilaiden pääsy aineistoon on poistettava. Lisätietoja netissä • Koulun kopioluvan käyttöehdot http://bit.ly/koulun_kopioluvan_kayttoehdot • Creative Commons -lisenssit http://creativecommons.fi Tietoliite: Creative Commons Tietoliite: Kopiolupa

12. 12 Miten opettaja saa käyttää kuvia ja maalauksia opetustilanteen havainnollistamisessa? Luokkahuoneopetuksessa opettaja voi esittää huoletta kuvia ja maalauksia, kunhan hän ei tee niistä kopioita. Kuvia voi esittää projektorilla verkosta tai heijastaa dokumenttikameralla seinälle. Tämä esitysoikeus koskee kaikkia opetustilanteita, mutta etäopetustilanteessa toisten teosten esittäminen on mahdollista vain Kopioston kopioluvan kattamassa ope- tustoiminnassa. Kuvan kopioiminen osaksi omaa esitysmateriaalia ei olekaan yhtä suora- viivaista, koska tällöin opettaja tekee kopion ja myöhemmin aikoo esittää kopion julkisessa opetustilanteessa. Avoimesti lisensoidut kuvat ovat käy- tettävissä ja viime kädessä opettaja voi hyödyntää Kopioston digilupaa, joka sallii 20 kuvan kopioimisen kultakin verkkosivustolta osaksi opettajan esitystä. Lisätietoja netissä • Wikimedia Commons sisältää valtavasti taideteosten valokuvia, joiden kuvaajat ovatlisensoi- neet valokuvansa avoimesti https://commons.wikimedia.org/ ҴҴ Netissä julkaistujen kuvien esittäminen opetuksessa ilman kopioi- den tekemistä on sallittua. -- Esitysoikeus kattaa vain fyysisesti läsnä olevan yleisön, eli ei kata etäopetusta. ҴҴ Etäopetustilanteessa Kopioston digilupa sallii teosesitykset etäy- leisölle. Kopioiminen osaksi esitysmateriaalia: ҴҴ Creative Commons -lisensoidut kuvat ҴҴ Tarpeeksi vanhat tavanomaiset valokuvat (yli 50 vuotta) ҴҴ Tarpeeksi vanha taide (tekijän kuolemasta yli 70 vuotta) (huomioi myös valokuvaajan oikeudet) ҴҴ Digiluvan perusteella 20 kuvaa verkkosivustoa kohden ҴҴ Osaksi tieteellistä esitystä saa ottaa tekstiin liittyviä kuvia varsin vapaasti. Tarkistuslista Tietoliite: Digilupa Tietoliite: Digilupa ja Creative Commons

13. 13 Kuinka verkkosivujen kuvakaappauksia voidaan käyttää oppimateriaalissa? Kuva: Tarmo Toikkanen Verkkosivujen tai tietokoneohjelmien käyttöliittymät eivät ole tekijänoi- keudella suojattuja, joten niistä kuvan ottaminen kuvakaappauksena on sallittua. Tällöin on kuitenkin huomioitava verkkosivulla tai ohjelmissa nä- kyvä muu aineisto, kuten esimerkiksi tekstit, kuvat ja henkilötiedot. Jos niitä näkyy kuvakaappauksessa, niiden julkiseen käyttöön pitää hankkia lupa tai ne on sumennettava kuvasta.

14. 14 KOULULLA SYNTYNEEN AINEISTON KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Voidaanko kevätjuhla välittää suorana koteihin verkon kautta? Vaikka kaikki halukkaat vieraat eivät mahtuisikaan koulun juhlasaliin, on ke- vätjuhlan lähettäminen käytännössä mahdotonta suorana verkon kautta. Kuntien musiikkilupa kattaa kunnan työntekijät ja siten myös kunnan koulujen opettajat. Kuntalupa sallii musiikin esittämisen (livenä tai tallen- teelta) vaikkapa juhlatilaisuuksissa. Yksityiskouluissa on käytännössä aina vastaava esityslupa hankittuna. Nämä luvat eivät kuitenkaan salli esitys- ten lähettämistä suorana (striimaus) tai videoiden julkaisemista myöhem- min verkossa. Jos juhlassa esitettävä aineisto on kaikilta osiltaan täysin omaa tuotantoa (mukaan lukien sävellys, sanoitus, sovitus, koreografia, lavastus, puvus- tus, libretto ja puheet) ja jos kaikilta tekijöiltä on hankittu lupa tallenteen tekemiseen tai striimaukseen, on juhlan lähettäminen verkossa sallittua. Käytännössä juhlissa on lähes poikkeuksetta musiikkia tai mediaa, joka on muiden kuin koulun oman väen tekemää. Tällöin striimaukseen tai tallen- teeseen tarvittaisiin erillinen lupa näiltä muiltakin tekijänoikeuksien omis- tajilta. Tekijänoikeusjärjestöt tarjoavat nykyisin erilaisia netin huomioivia lisälupia aineistoille, joten järjestöihin kannattaa ottaa yhteyttä ja kysyä mahdolli- suuksista. Jos tarvittavat luvat irtoavat siltä suunnalta, lisäksi on muistettava kysyä kaikkien esiintyjien ja luovan panoksen tehneiden opettajien ja oppilaiden luvat striimaukseen tai videointiin. Juhlaan osallistujilla on oikeus kuvata ja videoida esitykset omaan yksi- tyiskäyttöönsä, ellei koulu ole videointia erikseen kieltänyt tai rajoittanut. Valokuvia tapahtumasta voi julkaista helpommin, koska niihin ei- vät sinänsä tallennu musiikit, mutta kuvassa näkyviltä esiintyjiltä on kysyttävä lupa kuvien julkaisuun. Lisätietoja netissä • Musiikin käyttöluvat https://www.musiikkiluvat.fi Vaihtoehto

15. 15 Kuva: ralphbijker@Flickr, CC BY Tietosuojavaltuutettu pitää oppilaitosta niin pienenä piirinä, että siellä otettujen kuvien julkaiseminen ulkopuolisille edellyttää aina kuvissa tunnistettavasti näkyvien henkilöiden lupaa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, ettei vuosien varrella koulussa otettuja kuvia voi hyödyntää historii- kissa tai muussa julkaisussa ilman melkoista lupaprosessia. Tietoliite: 10 ohjetta ympäris- töään kuvaavalle Voiko koululle jätettyjä kuvaamataidon töitä koota näyttelyksi ja kuvata nettilevitystä varten? Tekijänoikeuslaki on varsin selvä: tekijällä on ehdottomasti oikeus päättää teoksensa julkaisemisesta. Vaikka teos on unohdettu tai hylätty, sitä ei voi julkaista ilman tekijän lupaa. Jos lupaa ei saada, ei teosta voida julkaista. Tekijällä on loukkaamaton oikeus tulla mainituksi teoksen tekijänä (ns. isyysoikeus), joten teosta ei voi julkaista ilman tekijän nimeä tai nimi- merkkiä. Voi olla myös niin, että kouluaikana tehtyjä piirroksiaan tekijä ei välttämättä haluaisi julkaistavan oikealla nimellään varustettuna. Tästä- kin syystä julkaisulupa on aina erikseen hankittava ja samalla muistettava tarjota oppilaalle mahdollisuus tulla mainituksi nimellä tai nimimerkillä, ja mahdollisuus nimettömään julkaisuun. Voiko koululla otetuista kuvista tehdä julkisesti esitettävän koosteen?

16. 16 Voiko tuotepakkausten kuvia käyttää opetusmateriaalin kuvituksena? Kuva: rsk, CC BY Tuotepakkaukset voivat ylittää teoskynnyksen ja siten niiden käyttö voi olla rajoitettua. Yksinkertaiset pakkaukset eivät ole teoksia. Mahdolliset mallisuojat ja tavaramerkit eivät rajoita tuotteen kuvan käyt- töä opetuksessa. Mikäli materiaalissa arvostellaan tai arvioidaan tuotetta, saa sen kuvan liittää materiaaliin kuvasitaattioikeuden perusteella. Mikäli uskot, että kukaan ei pahastu tuotekuvien käyttämisestä oppimateriaalissa, todennäköisesti kukaan ei myöskään lähetä perään laskua kuvan käytöstä. Monet tuotevalmistajat pitävät mitä tahansa ei-negatiivista näkyvyyttä maksuttomana mainoksena eivätkä siksi käytöstä loukkaan- nu. Varmuuden saamiseksi parasta on kysyä lupa suoraan siltä yrityksel- tä, jonka tuotemerkistä on kyse.

17. 17 Mitä tietoja pitää laittaa kuviin ja miten ne merkitään nettisivuilla? Jos käytetään muiden kuvia nettisivuilla, niiden käyttöön on oltava lupa. Käyttölupa voi perustua eri asioihin: kuvat ovat joko CC-lisensoituja tai niillä ei ole tekijänoikeussuojaa tai tekijä on antanut luvan käyttöön tai ky- seessä on tieteellinen esitys, johon kuvia voi käyttää sitaattioikeuden perusteella. Kaikessa lainaamisessa on tärkeää muistaa mainita lähteet, jotta et syyllis- ty plagiointiin. Lähteen mainitseminen ei kuitenkaan anna lupaa kopion- tiin. Lähdemaininnoilla on varmistettava, että verkkosivun lukija ymmär- tää, mitä sivun aineistosta on kukin tehnyt. Jos tekijän mainitseminen jokaisen kuvan yhteydessä näyttää kömpelöltä, voidaan tekijät mainita sivun lopussa tai erillisellä sivulla, kunhan yleisö pystyy yhdistämään kun- kin kuvan ja tekijän toisiinsa. Lähdeviittauksessa minimitietona on mainittava tekijän nimi tai nimimerkki. Verkon hyviin tapoihin ja etikettiin kuuluu, että uudelleen julkais- tun kuvan yhteyteen tulee alkuperäiseen julkaisupaikkaan viittaava linkki. CC-lisensoitua aineistoa käytettäessä lisenssi edellyttää vähintään seu- raavien mainintaa a) tekijän nimi/nimimerkki, b) käytetty lisenssi ja c) linkki alkuperäiseen julkaisupaikkaan. CC0-lisensoidusta kuvasta ei lisenssi edellytä mitään mainintaa tekijästä, mutta plagioinnin välttämiseksi on hyvä tuoda esiin, että kuva on jonkun muun tekemä ja linkittää sivulta al- kuperäiseen julkaisupaikkaan. Tietoliite: Creative Commons Tietoliite: CC-lisenssit Mitä ehtoja pitää noudattaa, kun käsittelee tilattuja tai itse tuotettuja aineistoja jälkikäteen? Jo siinä vaiheessa, kun materiaalia tilataan, on käyttöluvista hyvä sopia kirjallisesti. Sopimuksessa tulee ottaa kantaa käyttöoikeuden kestoon, maantieteelliseen laajuuteen, käyttötapoihin, mediakanaviin, yksinoikeu- teen tai rinnakkaiskäyttöoikeuteen sekä päivityskäytäntöihin. Lisätietoja netissä • Sopimusmallit http://bit.ly/sopimusmallit

18. 18 MUITATAPAUKSIA Miten voidaan kerätä aineistoa media-analyysia varten? Elokuvien tai muiden audiovisuaalisten aineistojen (kuten elokuvakatkel- mat, musiikkivideot, kuunnelmat tms.) analyysin opettaminen äidinkielen tunnilla on pedagogisesti perusteltua, mutta tekijänoikeuslain melkoisesti rajoittamaa. Opettajan on tässä asiassa edettävä harkiten. Erilaisia sisältöjä voidaan esittää opetuksessa varsin vapaasti. Poikkeuk- sena on kuitenkin videoaineisto, jonka esittäminen ei ole yksiselitteisesti sallittua. Kun tarvitset katkelman jostain videosta havainnollistamaan opetetta- vaa asiaa, voit sen sitaattioikeuden perusteella ottaa. Katkelman voit ottaa dvd-elokuvasta, verkkovideosta, tv-ohjelmasta, tv-mainoksesta tai muusta tuotoksesta. Lainaus saa olla kuitenkin vain niin pitkä, että se ajaa asiansa esityksen havainnollistajana. Tämä tarkoittaa, että sitaattioikeuden verukkeella ei voi esittää kokonaista teosta, vaan vain asian edellyt- tämän katkelman. Voiko oppikirjan tehtäviä hyödyntää omassa opetuksessa? Monen kirjan alkusivulla kerrotaan, että kirjan osittainenkin valokopioin- ti, skannaaminen tai muu sellainen on kiellettyä. Tällainen teksti ei rajoita käyttöoikeuksiasi, vaan on vain muistutus tekijänoikeuksien olemassa- olosta. Kokonaista oppikirjaa ei saa kopioida, mutta esimerkiksi koulujen valoko- pioluvalla oppikirjojen sivuja voi rajoitetusti kopioida.

19. 19 Tämä Vesa Linja-Ahon laatima tentti ei ylitä teoskynnystä, joten kuvassa näkyvä osa ei sitä myöskään tee. Sen kopioimista ei siis voi tekijänoikeuteen vedoten estää. Teostasosta jääminen ei tietenkään sano mitään tentin laadusta. Koulujen valokopioluvan ulkopuolella ovat harjoitus- ja työkirjat. Yksit- täinen harjoitustehtävä tai työohje ei kuitenkaan ylitä teoskynnystä eikä siten ole tekijänoikeuden suojaama. Joissain tehtävissä voi olla mukana tekijänoikeuden suojaamaa aineistoa (kuten kuva tai runo tms.), jonka kopioiminen ei ole sallittua. Tehtävänannot saa kopioida sellaisenaan tai kirjoittaa ne omin sanoin. Sama koskee selittäviä piirroksia, jotka kuvaavat todellista maailmaa ja siten ani harvoin ovat riittävän omaperäisiä saadak- seen teossuojan. Jos tehtävän kopiointi harjoituskirjasta epäilyttää, mutta samaan aikaan harkitset tehtävän jäljentämistä käsin, säästät aikaasi ottamalla kopion te- hokkaasti vaikkapa kameralla. Kopio on kopio riippumatta kopiotekniikasta.

20. 20 Kuva: http://bit.ly/kopiokissa2 Lisätietoja netissä • Harjoituskirjan tehtävän kopiointi http://bit.ly/harjoituskirjan_tehtavan_kopiointi

21. 21 Tekijänoikeuden ulkopuolella: ҴҴ Yksittäinen tehtävänanto ҴҴ Resepti tai toimintaohje ҴҴ Piirretty kaavakuva, kaavio, graafi Yleisesti: Jos sinusta tuntuu mahdottomalta ajatus, että jollakin olisi yksinoikeus tiettyyn tekstiin tai piirrokseen (ts. kukaan muu ei saisi piirtää tai kirjoittaa samaa ilman lupaa), kyseinen teksti tai piirros ei mitä luultavimmin ylitä teoskynnystä omaperäisyydessä ja on siksi tekijänoikeussuojan ulkopuolella. Tekijänoikeuden suojaama: -- Kaikki valokuvat -- Luovat aineistot (runot, maalaukset, proosa) Tarkistuslista Voiko kirjan sivuja kopioida opiskelijan omaan käyttöön? Opiskelija saa kopioida kirjoja omaan käyttöönsä ilman rajoituksia. Opet- taja saa avustaa kopioinnissa oppilasta, mutta kopioinnin on perustuttava opiskelijan toivomukseen. Opettaja ei saa edellyttää eikä rohkaista opiskelijoita kopioimaan oppikirjojen sisältöjä opintosuorituksiin. MuutenoppikirjojavoikopioidaKopiostonkopioluvanmukaisinrajoituksin. Katso edellinen kysymys.

22. 22 Tarvitaanko itse tehdyllä koulutusvideolla esiintyviltä henkilöiltä luvat videoiden esittämistä varten? Jos video on julkaistu, tekijänoikeus sallii, että video linkitetään tai se upotetaan opetusmateriaaliin käytettäväksi opetustilanteessa, mutta videoiden esittäminen opetuksessa ei ole selväsanaisesti sallittua. Videon julkaiseminen edellyttää luvan saamisen kaikilta niiltä, jotka ovat tehneet jotain luovaa videotuotannossa. Luvan kysymisen kohteita ovat näyttelijät, käsikirjoittajat, koreografit, puvustajat, valaisijat, lavastajat, sä- veltäjät, sanoittajat, sovittajat, ohjaajat ja leikkaajat. Lisäksi kaikilta muiltakin tuotantoon osallistuneilta (kuten kuvaajilta, soittajilta yms.) on saatava lupa esittämiseen. Luvan on katettava kaikki videon kaavaillut käyttötar- koitukset ja sen on parasta olla kirjallinen. Henkilön työsuhteen tai opiskelusuhteen päättyminen ei vaikuta käyttö- lupaan, ellei sellaisesta ole erikseen sovittu. Jos videolla esiintyy tunnistettavasti koulun oppilaita tai henkilökuntaa vaikka vain taustalla, tarvi- taan heiltä lupa. Jos videolla näkyvät ovat yhtä koulua laajemmasta piiristä, tilanne voidaan tulkita riittävän julkiseksi tietosuojan näkökulmasta. Tällöin lupia ei tarvita, mutta tässäkin tapauksessa on muistettava, ettei ketään mukana olevaa mainita nimeltä ilman lupaa. Edellä mainittujen rajoitusten lisäksi on hyvä huomioida yleiset kohteliai- suussäännöt ja vakiintuneet tavat ja käytännöt. Esimerkiksi yleisöä kuvat- taessa ei ole kohteliasta kohdentaa kuvaa vain yhteen yleisön jäseneen tai käyttää aineistoa, jossa yleisön jäsenet eivät esiinny edukseen. Ketään ei pidä halventaa tunnistettavasti kuvaus- tai julkaisuvaiheessa. Jokainen julkaisija voisi miettiä, minkälaista kuvaa itsestään haluaisi välittää ja toimia sen mukaan muiden suhteen.

23. 23 Miten erilaisia kirjasintyyppejä voi käyttää koulun julkaisuissa? Kuva: Pixabay Kirjasintyypit eli fontit ovat teoksia ja niitä suojaavat tekijänoikeudet. Käytännössä fontteja käytetään aina tiettyyn lisenssiin eli käyttölupaan perustuen. Toimisto-ohjelmiston mukana tulee fontteja ja myös käyttölu- pa julkisesti levittää dokumentteja, joissa nuo fontit esiintyvät. Niin kauan kun käyttää ohjelmistojen mukana tulleita fontteja, on kaikki kunnossa. Jos hankkii lisää fontteja, on samalla selvitettävä käyttöoikeudet. Joitain fontteja on julkaistu avoimella lisenssillä, joten niiden käyttö on vapaata. Muihin fontteihin on ostettava käyttöoikeus, jonka jälkeen voi jakaa dokumentteja, joissa kyseinen fontti esiintyy. Sen sijaan fontit sisältävää tie- dostoa ei saa levittää muille. Samat periaatteet koskevat ohjelmistojen mukana tulevia ns. clipart-kuvia.

24. 24 Saako tuotemerkkien kankaita käyttää myytäviin tuotteisiin? Kangaskuosit eivät välttämättä ole tekijänoikeuden suojaamia, mutta usein erityisesti tunnettujen merkkien kuosit ovat mallisuojattuja. Tällai- sesta mallisuojatusta kankaasta saa tehdä tuotteita, joita voi antaa lahjak- si, mutta niitä ei saa myydä, sillä mallisuoja estää kaupallisen toiminnan kyseisillä kuoseilla. Lisätietoja netissä • Pohdintaa kangaskuosien suojauksista http://bit.ly/kangaskuosit Voiko tekijänoikeudellisesti epäselvää aineistoa jakaa tai esittää opetuksessa? Monesti opiskelija käyttää musiikkia kuvataidetyössään (kuten videossa, kuvakoosteessa, kalvosarjassa tms.). Näissä tapauksissa ei ole varmuutta musiikin tai äänimaailman käytön luvallisuudesta. Opettajan tulee ohjata opiskelijoita varmistamaan, että heidän työnsä eivät riko toisten tekijän- oikeuksia, mutta opettajalla ei ole päävastuuta opiskelijoiden tekemisistä. Opiskelijan työ ei saisi rikkoa tekijänoikeuksia koskaan, mutta tietenkin tekijänoikeudellisesti arveluttavan teoksen esittäminen luokkahuoneti- lanteessa on vähemmän vakava rike kuin sen jakaminen netissä.

25. 25 OPETTAJAN TEKIJÄNOIKEUDET ITSE TEHTYYN OPPIMATERIAALIIN Minkälaiset tekijänoikeudet opettajalla on tekemäänsä materiaaliin? Opettajan omia tuotoksia suojaavat tekijänoikeudet kuten normaalisti. Se, mitä oikeuksia työnantajalla on opettajan tuotantoon, on oma kiis- tanalainen aiheensa. Perustellusti työnantajalla tulee olla käyttöoikeudet työntekijän työn tuloksiin, mutta pääsääntöisesti opettajan työn tulos on opetus, ei oppimateriaali. Ellei työsopimuksessa tai muussa sopimuksessa erikseen mainita oppimateriaalin tuottamista työtehtävänä, ei oppilaitoksella ole oikeuksia opettajan mahdollisesti tuottamaan oppimateriaaliin. Jos oppilaitos resursoi materiaalin tuottamista, oppilaitoksella on tuloksiin sen normaaliin opetuskäytäntöön kuuluvat käyttöoikeudet. Tähän ei kuitenkaan kuulu esim. materiaalin päivitysoikeutta. Koska oppimateriaa- lia täytyy päivittää säännöllisesti, on parasta joka tilanteessa sopia materiaalin tuottamisesta ja päivittämisestä kirjallisesti. Sopimukset yksinker- taistuvat huomattavasti, jos sovitaan materiaalin tuottamisesta avoimena sisältönä. Jos oppilaitos on mukana julkisrahoitteisessa projektissa, jossa tuotetaan oppisisältöjä, edellyttää rahoittaja useimmiten tuotosten avointa julkai- sua. Tällöin oppilaitoksen ja opettajan on tehtävä keskenään sopimus, jol- la joko opettaja luovuttaa riittävät oikeudet oppilaitokselle, tai (suositel- tavampaa ja helpompaa) sovitaan aineiston julkaisusta avoimella Creative Commons -lisenssillä, joka täyttää rahoittajan vaatimukset avoimuudesta. Lisätietoja netissä • Sopimusmallit http://bit.ly/sopimusmallit Tietoliite: Creative Commons

26. 26 TIETOLIITTEET Creative Commons -lisenssit Creative Commons (CC) on avoimen sisällön standardi, jota käyttäen aineiston tekijä voi jakaa yksinoikeuksia koko maailmalle. CC-lisenssi sallii lähtökohtaisesti aineiston kopioinnin missä tahansa muodossa, julkisen esittämisen ja muun käytön, muuntelun sekä myös kaupallisen hyödyntä- misen. Eri CC-lisensseissä voi olla näitä oikeuksia rajoittavia ehtoja. CC-lisenssien ehdot ovat: BY, Nimeä: Tekijän nimi, lisenssi sekä alkuperäinen julkaisupaikka on mainittava teoksen yhteydessä ND, EiMuutoksia: Muunteluoikeus ei sisälly lisenssiin SA, JaaSamoin: Muuntelemisoikeus sisältää velvollisuuden lisensoida omat muutokset samalla lisenssillä NC, EiKaupallinen: Lisenssi ei koske kaupallista käyttöä Ehtoja yhdistelemällä syntyy seitsemän eri lisenssiä: CC0: Ei mitään lisäehtoja. Tekijä luopuu kaikista yksinoikeuksistaan. CC BY: Edellyttää vain tekijän nimen maininnan. CC BY-SA: Wikimäisessä työskentelyssä usein käytetty lisenssi, joka varmistaa, että muiden tekemät parannukset pysyvät samalla tavalla avoimina kuin alkuperäinenkin. Suositeltu lisenssi oppimateriaalille. CC BY-ND: Kieltää muutosten tekemisen. CC BY-NC, CC BY-NC-SA, CC BY-NC-ND: Edellisen kolmen lisenssin NC-ehdolla varustetut versiot, jotka eivät salli teoksen kopiointia, jul- kista käyttöä tai muuntelua kaupallisessa tarkoituksessa. Tietoliite: CC-lisenssit

27. 27 Koulun kopiolupa ja digilupa Kopioston kouluille tarjoama kopiolupa sisältää vanhan tutun valokopioluvan sekä uudemman digiluvan. Tämä lupa on valmiiksi OKM:n maksa- mana kaikilla peruskouluilla, lukioilla ja toisen asteen oppilaitoksilla. Am- mattikorkeakoulut, yliopistot ja vapaan sivistystyön oppilaitokset voivat hankkia vastaavan luvan itse Kopiostolta. ҴҴ Valokopioi ja tulosta korkeintaan 20 sivua / julkaisu tai verkkosi- vusto / oppilas / lukukausi. ҴҴ Skannaa 5-15 sivua paperijulkaisuista PDF-muotoon oppilaitoksen oppimisalustalla jaettavaksi. ҴҴ Kopioi digitaalisesti 20 sivua tekstiä tai 20 kuvaa / verkkosivus- to osaksi opettajan tai oppilaan tuotosta. Lähteet on mainittava. ҴҴ Opetuksen esitysoikeus laajenee koskemaan etäopetustilanteita. ҴҴ Oikeus muunnella tekstiä ja kuvia pedagogisesti perustelluissa tilanteissa ja sallii mm. käännös-, tyyli- ja remiksausharjoitukset. Kopioluvan rajoitteet on huomioitava sen oikeuksia hyödynnettäessä: -- Käyttö vain oppilaitoksen sisäisiin opetustarkoituksiin -- Jakelu vain kyseiselle opetusryhmälle -- Jakelu vain kyseisen opintojakson ajan Kopiolupa sisältää seuraavat oikeudet Lisätietoja netissä • Koulun kopioluvan käyttöehdot http://bit.ly/kopiointilupa Tietoliite: Kopiolupa Digilupa

28. 28 Tietoliite: 10 ohjetta ympäris- töään kuvaavalle 10 ohjetta ympäristöään kuvaavalle 1. Älä tallenna mitään tiloista, joihin sinulla ei ole oleskeluoikeutta. 2. Kotirauha on ehdoton, ilman kuvattavien lupaa ei saa tallentaa mitään. 3. Rakennuksia saa kuvata ja kuvia käyttää. 4. Pysyvästi julkisessa tilassa olevia teoksia saa kuvata, mutta kuvia ei saa käyttää ansiotoimintaan. 5. Muita suojattuja teoksia ja tuotoksia saa tallentaa vain, jos ne ovat tallenteessa sivuosassa. 6. Ihmisiä ei saa kuvata tai videoida tunnistettavasti heitä halventavissa tilanteissa. 7. Tunnistettavia ihmisiä sisältävän kuvan tai tallenteen julkaisu edellyttää lähes aina lupaa. Julkisessa tilassa, jossa on vapaasti ihmisiä hyvin laajasta piiristä, otetun kuvan saa kuitenkin julkaista. 8. Mainoksessa ei koskaan saa käyttää ihmisen kasvoja ilman nimenomaista lupaa. 9. Tilan haltijalla voi olla sääntöjä kuvaamisesta, joita on hyvä seurata. 10. Kohteliaisuussäännöt edellyttävät yleensä luvan kysymistä, vaikka laki sitä ei edellyttäisikään. Lähde: http://bit.ly/10ohjetta

29. 29

30. 30 Muistiinpanoja

31. 31 Muistiinpanoja

32. 32

Opettajan tekijänoikeus -työkirja

Du liest eine Vorschau.

Hier ansehen

Opettajan tekijänoikeus -työkirja

Weitere Verwandte Inhalte

Ähnlich wie Opettajan tekijänoikeus -työkirja (20)

Weitere von Suomen eOppimiskeskus ry (20)

Aktuellste (20)

Opettajan tekijänoikeus -työkirja