SDP:n muistio perusteista oppivelvollisuusiän pidentämiselle.

1. MIKSI-muistio:
Oppivelvollisuusiän
nostaminen
SDP viestintä
17.6.2014

2. Taustaa
• Oppivelvollisuus piteni päättymään 16-vuotiaana vuonna 1957. Suomessa
perusasteen varassa olevien osuus nuorissa (20-24-v.) on nyt noin samalla
tasolla kuin 1985.
• Toisen asteen koulutuksen ja valmistavien koulutusten ulkopuolelle jää joka
vuosi tuhansia nuoria (esim. vuonna 2011 näitä nuoria oli 3560 eli 5,7 %
ikäluokasta.). Lisäksi useita tuhansia nuoria keskeyttää toisen asteen
koulutuksensa pian sen aloittamisen jälkeen.
• SDP esitti kesällä 2013 oppivelvollisuusiän pidentämistä kattamaan toisen asteen
opintojen tai niihin valmistavan koulutuksen ensimmäinen vuosi. Tällä
varmistetaan, että jokainen nuori vähintään aloittaa toisen asteen opinnot tai
osallistuu niihin valmentavaan koulutukseen.
• Oppivelvollisuuden pidentäminen ei tarkoita perusopetuksen pidentämistä,
vaan toisen asteen koulutuksen ensimmäisen vuoden (tai siihen valmistavan
koulutuksen) tuomista velvoittavaksi.

3. Taustaa
• Aiemmin toteutetut oppivelvollisuuden nostot ovat tuoneet 99 % tuloksen. Toisin
sanoen käytännössä kaikki ovat suorittaneet uuden, pidemmän oppivelvollisuuden.
Samalla velvollisuus tuo mahdollisuuden estää aikainen keskeyttäminen – toisin kuin
esimerkiksi pelkkä hakeutumis- ja paikan vastaanottamisvelvoite tai opinto-ohjaus.
• Monissa kaupungeissa on tehty ansiokasta työtä paikallistasolla koulutuksesta
putoamisen vähentämiseksi. Tästä huolimatta niiden ihmisten määrä, jotka ovat
pelkän perusasteen varassa, ei ole viime vuosikymmeninä oleellisesti muuttunut.
Toisin sanoen paljon mainostetut täsmätoimet eivät ole saavuttaneet toivottuja
tuloksia kun tarkastellaan koko väestön koulutustason kehitystä.
• Erilaisiin tukitoimiin käytetään vuosittain kymmeniä miljoonia euroja. Silti peruskoulun
varaan jää yhtä moni kuin 30 vuotta sitten.
• Peräänkuulutetut kohdennetut toimet ovat osoittautuneet kalliiksi, mutta
tehottomiksi. Looginen johtopäätös onkin ryhtyä toimiin, joiden me tiedämme omasta
ja kansainvälisestä kokemuksesta johtavan tuloksiin.

4. Miksi oppivelvollisuusikää
pitää nostaa?
• Nuorten syrjäytyminen on todella vakava ongelma. Se on ongelma nuorten
kannalta ja yhteiskunnan kannalta. Yksi syrjäytynyt nuori maksaa
yhteiskunnalle joidenkin arvioiden mukaan jopa miljoona euroa menetettyinä
verotuloina sekä erityisesti sosiaalitoimen menoina. Inhimillistä hintaa ei voi
edes yrittää määritellä. Siksi syrjäytyminen pitää pysäyttää ja huolehtia siitä, että
jokainen nuori löytää paikkansa. Oppivelvollisuusiän nostaminen on yksi keino
tässä valikoimassa.
• Työvuosien odote määräytyy erittäin voimakkaasti tutkinnon suorittamisen
perusteella. Perusasteen varaan jääminen tarkoittaa käytännössä suurella
todennäköisyydellä lyhyttä työuraa. Työurien pituudessa ero on n. 7 vuotta
toisen asteen tutkinnon suorittaneiden ja suorittamattomien välillä. Korkea-
asteen tutkinnon suorittaneiden osalta ero repeää viiteentoista vuoteen.
Työllisyysaste peruskoulun varaan jäävien osalta on hieman yli 40 %.
• Suomen oppivelvollisuus on tällä hetkellä Euroopan lyhyimpiä eikä Suomessa
oppivelvollisuutta ole pidennetty 80-luvun jälkeen. Merkittävä osa muista
Euroopan maista on toteuttanut nostoja viime vuosina tai aloittanut toimet
oppivelvollisuusiän nostamiseksi.

5. Keitä uudistus koskee?
• Oppivelvollisuusiän nostaminen koskee kaikkia oppivelvollisuuden piirissä olevia nuoria.
Käytännössä pidennys koskee kuitenkin vain niitä nuoria, jotka eivät hakeudu mihinkään
koulutukseen peruskoulun jälkeen. Muut eivät huomaa muuta eroa kuin käytettävissä olevien
välttämättömien materiaalien tulon maksuttomaksi.
• Oppivelvollisuusiän nostaminen siis puuttuu niiden nuorten ongelmiin, jotka eivät muuten
jatkaisi opintojaan.
• Iän nostaminen tuo kaikille ensimmäisen vuoden toisen asteen opiskelijoille maksuttomat
oppimateriaalit.
• Lisäksi oppivelvollisuuden pidennys toteutetaan tavalla, joka säilyttää kaikki erilaiset
vaihtoehdot – kymppiluokat, oppisopimukset ja ynnä muut.
• Opis­ke­lu­jen jat­ka­mi­nen he­ti pe­rus­ope­tuk­sen jäl­keen te­hos­taa opin­nois­ta sel­viy­ty­
mis­tä. Ne, jot­ka aloit­ta­vat am­ma­til­li­set opin­not usei­den vä­li­vuo­sien jäl­keen, kes­keyt­
tä­vät ne to­den­nä­köi­sem­min kuin ne, jot­ka ovat jat­ka­neet opin­to­jaan suo­raan pe­rus­
kou­lun jäl­keen.
• O­ppi­vel­vol­li­suu­den voi suo­rit­taa myös rää­tä­löi­dyn tuen ja oh­jauk­sen pai­kois­sa.
Am­ma­til­li­seen kou­lu­tuk­seen val­mis­ta­va kou­lu­tus si­säl­tää esi­mer­kik­si työ­pa­jat, jot­
ka ovat työ­val­tai­nen op­pi­mis­ym­pä­ris­tö rää­tä­löi­tyä tu­kea tar­vit­se­vil­le nuo­ril­le.

6. SDP:lle tärkeää
• Meille on tärkeintä se, että nuorten syrjäytymistä ehkäistään ja oppivelvollisuus
on siihen tutkitusti tehokkain väline. Keino on valikoitu taatun vaikuttavuutensa
perusteella.
• SDP:n kärkitavoite on työllisyyden parantaminen. Toisen asteen tutkinnon
suorittaminen parantaa työllisyyttä selvästi. Koulutus kannattaa paitsi
työttömyysriskin oleellisena pienentymisenä myös paremman palkan muodossa.
• SDP haluaa käyttää kaikki keinot, jotta nuorten syrjäytyminen voidaan estää.
Oppivelvollisuusiän nostaminen on toimiva ja hyvä keino.
• 20 nuoren syrjäytymisen estäminen tarkoittaa 20 miljoonan euron säästöjä ­
inhimillisistä säästöistä puhumattakaan.

7. Kiitos!
SDP. Työn ja oikeudenmukaisuuden puolesta jo vuodesta 1899.