SlideShare ist ein Scribd-Unternehmen logo

Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education

•
•
A
auliojala

Yrittäjyyskasvatuksen tähtiopettaja koulutusmalleja

Bildung
1 von 136
Downloaden Sie, um offline zu lesen
2 Yrittäjyyskasvatusta joka kuntaan 4 Toimittanut Auli Ojala
3 Yrittäjyyskasvatusta joka kuntaan 4 Tätä teosta koskee tekijänoikeuksien mukainen kopiointikielto Copyright © 2008 Toimittaja Auli Ojala Kansi Marja-Liisa Enroth (kopio) Painopaikka painovuosi 2008 Tilaukset Opetusalan koulutuskeskus Pyhäjärvenkatu 5 A 33200 TAMPERE puh. (03) 254 3600 faksi (03) 253 4434
4 SISÄLLYS Auli Ojala YRITTÄJYYSKASVATUKSEN TÄHTIOPETTAJA JOKA KUNTAAN -KOULUTUSOHJELMAN LYHYT ESITTELY 6 Taustaa 6 Koulutusohjelman kuvaus 7 Yhteistyötahot 8 Koulutuksen osallistujat 8 Yrittäjyyskasvatuksen oppimateriaali oman opetukseksi tueksi 8 Auli Ojala 1. YRITTÄJYYSKASVATUKSELLA KOULUKULTTUURIN MUUTOKSEEN 10 Koulukulttuurin muutosmerkkejä 11 Koulujen profiloituminen ja osaaminen 12 Kouluko oppiva organisaatio? 13 Täydennys- ja jatkokoulutusta opettajille 14 Koulujen toimintatapoja 15 Tieto ja tiimit 16 Tyypiteltyjä kouluja 16 Verkostoissa oppii! 17 Yrittäjyyskasvatuksen didaktiikka 18 Kohti itseohjautuvaa oppijaa – elinikäistä oppijaa 20 Kohti elinikäistä oppimista 21 Auli Ojala 2. YRITTÄJYYSKASVATUKSEN TÄHTIOPETTEJA JOKA KUNTAAN -PROJEKTI 23 Opetussuunnitelmallinen kuvaus 23 Projektityöskentelyn keskeisiä ominaisuuksia 23 Projektisuunnitelmien laatijat 3. YRITTÄJYYSKASVATUSPROJEKTIEN LYHYET SISÄLLÖLLISET KUVAUKSET 25 Kaavin yläkoulun yritteliäisyysmalli 26 Tuusniemen yläasteen Talonpojan tapaan – talonpoikaiskulttuuri- projekti vuosina 2003–2004 32 Yrittäjyyskasvatusprojekti Kallaveden malliin 39 Yrittäjyyskasvatuksen kurssi Kuopion Klassisessa lukiossa 44 Nilsiän koulun yrittäjyyskasvatusmalli 46 Kallaveden lukion yrittäjyyskasvatuksen projektisuunnitelma lukuvuodelle 2006–2007 49 Ylä-Savon Teknostartti 2007 53
5 Auli Ojala 4. YRITTÄJYYSKASVATUKSEN DIDAKTISTEN MALLIEN ESITTELY 58 Suunnittelukokousmalli 58 Tietokoneluokka tutuksi – malli 59 Suggestopedinen malli 59 Osataan yhdessä –malli 60 Yrittäjyyskasvatuksen opettaminen - eheytetty opetus 60 Opetuksen eheyttäminen - oppijan etu 61 Opetuksen eheyttäminen opettajan kannalta 62 Koulutusohjelmassa aiemmin syntyneitä malleja 62 Esimerkki alakoulun didaktisesta mallista – Klaukkalan työ- ja tapakasvatusprojekti: Ammatit tutuiksi 63 Esimerkki lukion didaktisesta mallista – Merikarvian lukion yrittäjyyskurssi 65 Esimerkki kuntien yhteistyömallista – Yrittäjyyskurssi lukioon neljän kunnan yhteistyönä 71 5. KIRJOITELMIA YRITTÄJYYDESTÄ JA OPETTAJUUDESTA 72 Tauno Jalonen Tähtiopettajalla on tärkeä rooli koulussa 72 Esko Korkeakoski Oman opetuksen arvioiminen opettajuuden rakentamisessa 75 Mitä on opettajan itsearviointi? 77 Miksi itsearviointia? 78 Koulun toimintaympäristö - opettajien itsearvioinnin konteksti78 Mitä opettajat voivat arvioida? 79 Miten opettaja hankkii arviointitietoa? 83 Oman opetuksen onnistumisen arvottaminen 85 Opettajuuden rakentuminen itsearvioinnissa 85 Lähteet Kari Ristimäki Voiko yrittäjyyteen kasvattaa? 89 Aki Puustinen Yrittäjyyspainotteinen Muuramen lukio 93 Tunnustukset 93 Yhteistyö paikallisten yrittäjien ja yhteisöjen kanssa 94 Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 94 Muuramen lukion yrittäjyyskasvatus tänään 95 Tulevaisuus? 97
6 Aki Virolainen Yrittäjyyspainotteinen Sulkavan lukio 98 Sulkavan lukion yrittäjyyskasvatuksen historiaa 98 Sulkavan lukion yrittäjyyskasvatus tänään 98 Sulkavan lukio yrittäjyyslukioksi 100 Auli Ojala 6. TÄHTIOPETTAJAT KANSAINVÄLISTYVÄT 102 Viides kansainvälinen yrittäjyyskasvatuskonferenssi Edinburghissa 20.–23.6.2000 102 Seitsemäs kansainvälinen yrittäjyyskasvatuskonferenssi Lontoossa 16.–19.11.2004 104 Näkökulma brittiläiseen kouluun 104 Institute of Education Lontoossa 105 Koulu-yritysyhteistyön kehittämisnäkymiä 105 Workshopien taikaa 107 Kahdeksas kansainvälinen yrittäjyyskasvatuskonferenssi Calabriassa 2.-5.10.2006 108 Kansainvälinen Global Best Awards 2006 -kunniamaininta Suomeen 109 Väitöstutkimuksen keskeiset tulokset 112 Väitöstutkimuksen sovellukset yrittäjyyskasvatukseen 115 KIRJALLISUUSLUETTELO 116 LIITTEET 125
7 YRITTÄJYYSKASVATUKSEN TÄHTIOPETTAJA JOKA KUNTAAN -KOULUTUSOHJELMAN LYHYT ESITTELY Auli Ojala Taustaa Suomessa on kaikkiaan noin 236.000 yritystä. Niistä alle 10 työntekijän pienyrityksiä on 220.000 eli 93,1 prosenttia (ks.www.yrittäjät.fi). 2000-luvun alkupuolella yrittäjiä eläköityy suuri määrä. Tämän vuoksi pienyrittäjiä ja pienyrityksiä tarvitaan huomattava määrä lisää. Pienyrityksillä on maassamme huomattava kansantaloudellinen työllistävä vaikutus. Pienyritysten määrässä emme ole läheskään eurooppalaisella tasolla. Pienyrittäjyyden tukeminen ja yrittäjyyden ja yrittämisen ottaminen opetukseen ja ammattivaihtoehdoksi jo tämän päivän työllisyystilanteenkin huomioon ottaen on yksi varteen otettava vaihtoehto. Myös Taloudellisen Tiedotustoimiston tuore nuorisotutkimus (2007) osoittaa, että nuoret kaipaavat omia konkreettisia kokemuksia työnteosta ja työelämästä. Nuoret toivovat enemmän yritysvierailui- ta ja opintokäyntejä omien koulutus- ja uravalintojen pohjaksi. Yrittäminen ja yrittäjyyskasvatus on huomioitu valtakunnallisissa opetussuunnitelmissa ja yrittäjyyshankkeissa. Tällä hetkellä yrittäjyyskasvatus on opetussuunnitelman ohella eräitä koulutuksen keskeisimpiä kehittämisalueita. Kuitenkin yrittäjyyden ja yrittäjyyskasvatuksen opettaminen pitäisi alkaa jo päiväkoti-ikäisestä. Silloin luodaan asenteet yrittäjyyteen. Yleissivistävän koulun osalta yrittäjyyskasvatuk- sen laaja-alainen koulutus puuttuu. Tärkeintä on saada yrittäjyyskasvatuksen opettajaksi yrittäjyyskasvatuksesta kiinnostunut, kunnan elinkeinorakennetta tunteva, yrittäjyyskasvatuksen tähtiopettaja. Hän vie parhaiten yrittäjyyskasva- tusta eteenpäin koulutasolla!
8 Koulutusohjelman kuvaus Opetusalan koulutuskeskus, Opeko, käynnisti vuonna 1997–1998 nelijaksoisen Yrittäjyyskasvatuksen tähtiopettaja joka kuntaan -koulutusohjelman. Koulutus- ohjelman päätavoitteena oli viedä yrittäjyyttä ja yrittäjyyskasvatusta eteenpäin kunnan koululaitoksessa yhteistyössä kunnan elinkeinoelämän kanssa. Tavoitteena oli myös syventää yritysten ja koulujen välisiä yhteyksiä sekä luoda uusia, toimivia projekteja koulujen ja elinkeinoelämän välille yhteistyön kehittä- miseksi. Koulutuksen neljäs jakso toteutettiin v. 1998 Englannissa, jossa yrittäjyyskasvatusta on opetettu jo kauan koululaitoksessa. Koulutus oli tarkoitettu lähinnä peruskoulun ja lukion opettajille, joiden työssä painottui yrittäjyyskasvatus ja -koulutus. Suomen Yrittäjät ry on antanut tukensa koulutusohjelmalle. Koulutuksen yhtenä pyrkimyksenä on ollut tiivistää alueilla koulun ja elinkeinoelämän yhteistyötä. Koulutuksessa tämä on toteutunut siten, että osanottajat ovat laatineet yrittäjyyskasvatuksen projektisuunnitelmia, jotka on arvioitu pääkouluttajan toimesta ja toteutettu oppilaiden kanssa koulutukseen osallistujien projektipaik- kakunnilla. Yrittäjyyskasvatuksen tähtiopettaja joka kuntaan -koulutusohjelma on järjestetty Opekossa vuosina 1997 – 1998, 1999 – 2000, 2003 – 2004 ja 2006. Koulutus- ohjelmaan on kuulunut myös mahdollisuus osallistua kansainväliseen yrittä- jyyskasvatuskonferenssiin. Koulutusohjelmaan on yhdistetty konferenssimatko- ja Lontooseen vuosina 1998 ja 2004, Edinburghiin vuonna 2000 sekä Italian Calabriaan vuonna 2006.
9 Yhteistyötahot  Suomen Yrittäjät ry  Taloudellinen Tiedotustoimisto  Opetushallitus  Vakuutusyhtiöiden keskusliitto  Yksityisyrittäjäin säätiö Koulutukseen osallistujat Ensimmäiseen koulutusohjelmaan osallistui 96 peruskoulun- ja lukion opetta- jaa. 70 % osallistujista oli historian ja yhteiskuntaopin opettajia. Muita opettaja- ryhmiä olivat kaupallisten aineiden opettajat, opinto-ohjaajat ja luokanopettajat. Luokanopettajat olivat kuitenkin vähemmistönä. Toiseen, sisällöltään vastaa- vanlaiseen koulutukseen osallistui noin 40 opettajaa, jotka olivat lähinnä peruskoulun ja lukion opettajia. Toisen koulutuksen kustansi Opetushallitus Skotlantiin suuntautuvaa konferenssimatkaa lukuun ottamatta. Vuosien 2004 ja 2006 koulutukseen osallistui opettajia yhteensä noin 70. Vuoden 2006 koulutus toteutettiin Kuopiossa. Opettajat olivat pääsääntöisesti historian ja yhteiskunta- opin opettajia. Yrittäjyyskasvatuksen oppimateriaali oman opetukseksi tueksi Yrittäjyyskasvatuksen tähtiopettaja joka kuntaan -koulutusohjelmaan kuului yhtenä osiona yrittäjyyskasvatuksen projektityön tekeminen, arviointi ja toteuttaminen käytännössä. Tässä julkaisussa käsitelläänkin yrittäjyyskasvatuk- sen didaktiikan jälkeen Kuopiossa vuonna 2006 koulutukseen osallistuneiden opettajien yrittäjyyskasvatuksen projektitöitä. Didaktisiksi malleiksi on otettu muutamia koulutukseen aiemmin osallistuneiden opettajien projektitöitä. Mallien avulla Sinun hyvä opettaja on helpompi toteuttaa yrittäjyyskasvatusta omassa koulussasi.
10 Tampereella 14.05.2008 Auli Ojala kaupallisten aineiden lehtori, FT, KL koulutusohjelman johtaja auojala@saunalahti.fi
11 1. YRITTÄJYYSKASVATUKSELLA KOULUKULTTUURIN MUUTOKSEEN Auli Ojala Kulttuurin olemusta voidaan luonnehtia siten, että se on eräänlainen humanistinen tuote, joka syntyy inhimillisen vuorovaikutuksen yhteydessä. Yrittäjyyskasvatus ja sen oivaltaminen tärkeäksi tavoitteeksi osana koulun kulttuuria, toimintaa, opetusta ja oppimista on askel kohti koulukulttuurin muutosta. Uuden idean, ajatuksen läpivieminen koulussa tai missä tahansa työyhteisössä aiheuttaa miltei poikkeuksetta vastustusta. Joissakin kouluissa uudet kehittämishankkeet hyväksytään helposti, toisissa taas koulun pitkäaikainen käytäntö auktorisoidaan perinteeksi, mistä johtuu, että pientäkin muutosesitystä paheksutaan. Jokainen koulu luo oman kulttuurinsa, omat juhlansa, sääntönsä ja tapansa. Koulukulttuurille on ominaista inhimillinen oppijoiden, opettajien ja muun henkilökunnan vuorovaikutus. Koulukulttuuri on ikään kuin yhteinen maailman- katsomus, joka luo ja ylläpitää koulun toimintatapaa ja strategioita. Tämän lisäksi koulukulttuuri on sidoksissa ympäröivään yhteiskuntaan sidosryhmiensä kautta, joita ovat esimerkiksi seurakunta, yritykset ja kirjastot sekä koulun ylläpitäjä. Koulukulttuuri tuleekin käsittää laajassa merkityksessä osana ympäröivää yhteiskuntaa ja sen perususkomuksia, arvoja, normeja, ihanteita ja tapoja. Keskeisenä toimintavoimana ovat ihmiset: koulun johto ja työntekijät. Niistä muodostuu koulukulttuurin menestystekijä, joilla on osaamista ja eri ratkaisuja osaamisen kehittämiseen. Vahvasta koulukulttuurista puhutaan silloin, kun koulun johdon ja työntekijöiden kesken vallitsee luottamus, voimakas sitoutuminen ja työmotivaatio. Tällöin työn ja vapaa-ajan välinen suhde ei ole kovin herkkä. Sen sijaan heikossa tai köyhässä koulukulttuurissa työnteko perustuu pinnalliseen arvomaailmaan, jolla ei ole paljon merkitystä kouluorganisaation jäsenille. On itsestään selvää, että vahvassa koulukulttuurissa organisaation, koulun tavoitteet tulevat paremmin
12 saavutettua, mitä osaltaan tukee organisaation jäsenten kasvu yritteliäisyyteen ja yrittäjyyskasvatukseen. Yrittäjyyskasvatuksella tarkoitetaan koulussa tai ympäröivässä yhteis- kunnassa annettavaa opetusta ja kasvatusta. Sen tavoitteena on oppijan kasvaminen niin ulkoiseen kuin sisäiseenkin yrittäjyyteen. Yrittäjyyskasvatus valmentaa oppijan kasvamista elinikäiseksi oppijaksi, kosmopoliittiseksi maailmankansalaiseksi. Yrittäjyyskasvatus ei pelkästään muuta opetusmene- telmiä oppijakeskeisempään suuntaan. Sen tavoitteena on lisäksi kehittää koulukulttuuria ja koulun arkipäivän käytäntöjä kohti oppivaa organisaatiota. Koulukulttuurin muutosmerkkejä Yrityskulttuurin tunnuksina voidaan pitää rakennuksia ja esineitä sekä niiden sisältämää symboliikkaa: logoja, värejä, käyntikortteja ja toimintakertomuksia. Samanlaisia imagoa luovia tuntomerkkejä löytyy myös nykyisestä kehittyvästä koulusta. Kouluilla on omia kehittämissuunnitelmia ja toiminnallisia tavoitteita. Koulu pienorganisaationa on avautumassa ja jo osittain avautunut ympäröivälle yhteiskunnalle. Sen toiminnasta ja varsinkin saavutuksista kerrotaan paikallis- lehdissä. Lähes joka koululla on jo oma logo, toimintakertomus ja esite kasvatustavoitteista ja muusta toiminnasta. Myös koulun kotisivut kertovat paljon koulun toiminnasta. Sieltä voi lukea koulun opetussuunnitelmalliset tavoitteet, koulun arvopohjan ja opetussuunnitelmalliset painotukset. Opettajien ja muun koulun henkilökunnan kotisivujen sisältö taas ilmentää henkilökunnan osaamisprofiilia. Koulu tulosyksikkönä, itsenäisenä organisaationa ja kasvatuk- sellisena instituutiona on kulkemassa kohti pienyrityksen toimintamallia, vaikkakin koulussa korostetaan vahvasti humaanin kasvatusajattelun inhimillisiä päämääriä. Koulu ei ole liikelaitos, vaan se toimii inhimillisen kasvun, kulttuuri- perimän ja humaanin kasvatusajattelun kasvupohjana. Tällainen kulttuurin muutos on merkkinä koko koulun muutoksesta. Tällä
13 vuosituhannella koulut joutuvat sellaiseen puristukseen, että tiukka pitäytymi- nen perinteessä on lähes mahdotonta. Jokaisen koulun tulee löytää oma vahvuutensa, oma olemassaolon oikeutuksensa, oma toiminta-ajatuksensa. Tämän tulisi näkyä myös koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa ja kehittämis- hankkeissa. Koulun tehtävänä on toiminta-ajatuksen mahdollisimman tehokas toteuttaminen. Koulun toiminta-ajatus pitäisi vuosittain asettaa kriittiseen tarkasteluun sen vuoksi, että toiminta-ajatuksen avulla linjataan koulun saavutuksia ja tavoitteita yhdessä luodun vision, tulevaisuudenkuvan toteuttamiseksi. Useimmiten koulun visio tulevaisuudesta on liian utopistinen. Se ei saavuta kaikkia organisaation jäseniä, vaan se innostaa vain koulun johtoa. Tehokkaat visiot ovat realistisia ja ne ovat helposti viestittävissä koko kouluorganisaation jäsenille. Koulun vision luomiseen pitäisi ottaa mukaan koko henkilökunta. Tällöin henkilökunnan sitoutuminen siihen olisi kiinteämpää. Koulujen profiloituminen ja osaaminen Koulut, kuten yrityksetkin, profiloituvat, poikkeavat toisistaan. Pienenevät ikäryhmät aiheuttavat sen, että kouluilla on edessä kilpailu oppilaista. Koulun sidosryhmänä vanhemmat ovat tärkeitä. Oppilaiden vanhemmat on saatava vakuuttumaan koulun kelvollisuudesta heidän lastensa opinahjona. Markkinoin- tiin liittyvä koulujen välinen kilpailu muuttaakin Reynoldsin ym. (1992) mielestä koulun johdolle asetettavia vaatimuksia. Heidän mukaansa (emt, 1992) koulun johtaja tarvitsee korostunutta suhdetoimintakykyä, kykyä myydä tuotettaan, kykyä ylläpitää hyviä suhteita vanhempiin, oppilaisiin ja kykyä hallita nopeita muutoksia sekä kykyä motivoida henkilökuntaa. Henkilökunnan motivoiminen tehtäväänsä ja sen ammatillisen uusiutumisen ja kehittämisen tukeminen koulun johdon taholta on tärkeää, koska opettajalla on vähän uralla etenemismahdollisuuksia koulussa. Henkilökunnan motivoiminen tehtäväänsä edellyttää lisäksi koulun johtajalta osaamisen johtamista. Osaamisen johtamisen tärkein elementti on tieto ja nimenomaan koulun kehittymisen kannalta strategisesti tärkeä uusin tieto. Koulun johtajan on
14 tiedettävä, kenellä on uutta osaamista kouluorganisaatiossa. Osaamisen johtaminen edellyttäisi henkilökunnan osaamiskartoitusten tekemistä. Kartoi- tukset eivät ole vielä yleisiä kouluissa. Osaamiskartoitukset olisi hyvä tehdä todellisten työsisältöjen pohjalta ja liittää niiden kautta saatu strategisesti tärkeä tieto koulun johtajan tai koulun johtamistiimin osaamisen johtamiseen. Strategisesti tärkeä uusin tieto on elinehto koulun kehittymiselle globaalissa tietotaloudessa. Koulun tulee kasvattaa elinikäisiä oppijoita, sivistyneitä kansalaisia sekä samalla valmentaa heitä tulevaisuuden kosmopoliiteiksi. Uusin tieto ja tiedon kulku on keskeistä myös kuntatalouden hoidossa. Tästä toimii esimerkkinä ns. tilaaja- ja tuottajamalli, joka on käytössä Tampereen kaupun- gissa. Kouluorganisaatio on osa tilaaja- ja tuottajamallia. Siitä saatu ajantasai- nen strateginen tieto auttaa esim. kuntabudjetin suunnittelussa. Tällöin koulun rehtorin osaamisen johtamisessa korostuu taloudellisuus, joka voidaan tässä rinnastaa liike-elämässä käytettyyn termiin business intelligence. Kouluko oppiva organisaatio? Koulun kulkeminen kohti oppivan organisaation tietä käy joskus kangerrellen. Monien muiden tutkijoiden lailla käsitteet oppiva organisaatio ja organisationaa- linen oppiminen ymmärretään tässä samaksi käsitesisällöksi. Oppivassa organisaatiossa tuetaan koko työyhteisön jäsenten oppimista. Virallista tieto- ja teoriapohjaa oppiva organisaatio käsitteen toteuttamiseen koulussa mahdollis- tavat esimerkiksi vuonna 1999 voimaantulleet uudet koululait sekä viimeisim- mät opetussuunnitelmauudistukset. Kuitenkin koulun muuttuminen on hidasta ja hankalaa. Opettajien ja rehtoreiden puheet ovat usein täynnä aitoa innostus- ta ja näkemystä, mutta koulun ja luokkahuoneen käytänteet ovat muuttuneet minimaallisesti tai ei lainkaan. (Ks. esim. Norris, Asplund, MacDonald, Schos- tak & Zamorksi 1996.) Ratkaisuksi tähän tilanteeseen tarjotaan oppivan koulun mallia, joka ei paljonkaan poikkea oppiva organisaatio -ajattelusta. Oppiva koulu sitoutuu jatkuvaan oppimisympäristön arviointiin ja kehittämiseen jokaisen oppijan opetuksen yksilöllistämiseksi. Oppivan koulun opetuksessa korostuu oppijoiden ongelmaperusteinen, itseohjautuva, tiimimäinen oppiminen.
15 (Ks. esim. Dumbrajs 2007.) Oppiva koulu kerää uutta tietoa tehokkaasti omasta toiminnastaan ja ympäristöstä ja arvioi systemaattisesti omaa toimintaansa ja sen tarkoituksenmukaisuutta. Tämän arvioinnin nojalla oppiva koulu orientoituu uudelleen tulevaisuuteen ja toimii siten, että sen tekemisistä tallennetaan tietoa myös uusien tilanteiden varalle. Jatkuva oppiminen, tekeminen, reflektointi ja suunnittelu vuorottelevat keskenään oppivassa koulussa ja muodostavat näin päättymättömän oppimiskehän. Tärkeää on myös arvioivan palautteen saaminen omasta työstä ja sen sitominen kouluorganisaation yleistavoitteisiin. Esimerkkinä edellisestä voidaan mainita rehtorin ja koulun henkilökunnan kehityskeskustelut ja osaamiskartoitukset. Arvioivan palautteen saaminen on tärkeää koko koulun henkilökunnalle, sillä muutoin oppiminen ja työn tekeminen saattaa jäädä ulkokohtaiseksi, pinnalliseksi. Täydennys- ja jatkokoulutusta opettajille Opettajien ja rehtoreiden pitkäkestoinen täydennyskoulutus on ammatillisen uusiutumisen avainalue. Työnantajan taholta on tärkeää, että myös tieteellistä jatkokoulutusta tuetaan, siitä maksetaan ja siihen kannustetaan kouluorgani- saatiossa. Perinteisesti on ollut opettajan tai rehtorin oma asia, jos hän jaksaa iltapuhteinaan tehdä väitöskirjan ja näin mahdollisesti tuoda panoksensa koulun kehittämiseen. Omaa työtään tutkiva opettaja vie ongelmaperusteista, tutkivaa oppimista parhaiten luokkahuoneessa eteenpäin. Tutkivalla opettajalla on koulutukselliset edellytykset toimia uusimman, innovatiivisen tiedon koordinaat- torina kouluorganisaatiossa. Apunaan hän voi käyttää mm. yliopistojen ja korkeakoulujen uusinta tietoa sekä hyödyntää näin saamaansa tietoa opetuk- sessaan. Esimerkiksi Gävleborgin läänissä Ruotsissa on meneillään yliopiston tutkijoiden, tutkivien opettajien ja oppilaiden välinen ”learning studies” oppimi- sen kokeilu, jossa yhdistetään oppijan, tutkivan opettajan ja yliopiston tutkijan tiedontuotanto matematiikan oppimisessa.
16 Koulujen toimintatapoja Koulun käytäntöihin liittyvät uskomukset ja koulun perusrakenteet, esimerkiksi luokkaopetuksen opettajakeskeisyys, näyttävät säilyvän sitkeässä. Vaarana on, että se estää koulun muuttumista oppijakeskeisempään suuntaan. Muutosta hankaloittavat myös suuret ryhmäkoot, resurssipula, täydennyskoulutuksen puute sekä nykyinen kehittymätön johtamiskulttuuri. Ihmisten johtaminen on sidoksissa vuorovaikutukseen ja motivaatioon. Johtamisen piirissä olevat tavoitteet ja toiminnot ovat pääasiassa rationaalisella alueella, kun taas ihmisten toiminnan henkisestä sisällöstä valtaosa on tunnealuetta. Tunnealu- een ja rationaaliseen järkeen perustuvat tavoitteet ovat usein ristiriidassa. Tutkimusten mukaan eri organisaatioiden jäsenet käyttävät tavoitteen saavut- tamiseen vain 10 – 20 % mahdollisuuksistaan. Näinkin vakava henkisten voimavarojen vajaakäyttö työpaikoilla on ongelmallista. Voimavarojen vajaakäy- tön syyksi on tarjottu heikkoa motivaatiota. Motivoinnilla ja motivoitumisella työhön on varsin kiinteä yhteys organisaation johtamiseen ja johtamisen uudentyyppisiin sisältöihin: tietojohtaminen, osaamisen johtaminen, henkilöstö- johtaminen, valta ja vastuu. Kouluyhteisö on tietoperusteinen asiantuntijaorganisaatio, joka vaatii uudenlais- ta osaamisen johtamista kuin perinteinen hierarkkisiin valtarakenteisiin pohjautuva johtaminen. Tärkeintä on saada osaaminen koko organisaation käyttöön. Tämän mahdollistavat matalat organisaatiorakenteet, koko organisaa- tioon uutta tietoa lisäävä ja kattava tiimityöskentely, työn kierto sekä uudenlai- nen, vähähierarkkinen, osaamista ja pedagogisia toimenpiteitä painottava johtamiskulttuuri. Esimerkiksi Harris (2002) korostaa rehtorin roolia hyvän keskustelukulttuurin luomiseksi koulussa. Hänen mukaansa rehtorit ovat avainasemassa kannustamaan koulun opettajia jakamaan ja kehittämään visioitaan sekä osallistumaan päätöksentekoon kouluorganisaatiossa. Hyvä keskustelukulttuuri on puolestaan avointa, tasa-arvoista ja perustuu demokraat- tiseen päätöksentekoon. (Cantell 2006.) Tällainen toimintakulttuuri mahdollistaa
17 ilon ja onnistumisen kokemukset omasta työstä ja työyhteisöstä, sillä avoimes- sa toimintakulttuurissa voi esittää eriäviäkin mielipiteitä ja silti saada yhteisöllis- tä tukea ja kannustusta. Tieto ja tiimit Myös tiimien työskentelyyn on syytä kiinnittää huomiota. Tiimeissä kiertävä tieto muuttaa opettajan tietorakenteita ja samalla hänen oppimistaan. Esimerkiksi tiimeissä opettajien oppiminen tapahtuu toiminnan sekä vuorovaikutteisen pohtivan keskustelun kautta. Tiimi luo turvallisen ja hyväksyvän ilmapiirin tasa- arvoiselle dialogille. (Ks. esim. Dumbrajs 2007.) Jotta tiimeissä erilainen osaaminen ja erilainen tieto saadaan käyttöön, niin olisi luotava vaihtuvia tiimejä. Näin uusi, erilainen tieto saada paremmin esille kuin pelkästään ainekohtaisissa tiimeissä. Tässä korostuu taas koulun johtajan osaamisen johtaminen. Hänen on tiedettävä kenellä osaamista on, jotta tiimien tiedonmuo- dostus hyödyntäisi strategista osaamisen johtamista ja sitä kautta koko kouluorganisaatiota. Tyypiteltyjä kouluja Koulut voidaan tyypitellä monin eri tavoin. Nikkanen (1998) on tyypitellyt koulut niiden toimintatapojensa mukaan kolmeen eri kategoriaan: ankkurissa seisovat koulut, ajelehtijakoulut ja purjehtijakoulut. Ankkurissa seisovat koulut ovat väsähtäneitä ja urautuneita sekä aktiivisesta kehittämisajattelusta syystä tai toisesta luopuneita. Tällaisessa koulussa tuskin tapahtuu organisationaalista oppimista, joka jatkuvasti ja kaikin mahdollisin keinoin helpottaa jäsentensä ja tiimiensä oppimista, ottaa huomioon ulkoiset ja sisäiset asiakkaansa, on tietoinen ydinosaamisistaan ja tietoisesti muuttaa itseään tekemällä toiminta- tavoistaan ja strategian muodostamisestaan, arvioinnistaan, kehittämistoimien- sa vakiinnuttamisesta ja kehittämisestä hyvän oppimisprosessin.
18 Ajelehtijakoulut ovat puolestaan sellaisia kouluja, jotka takertuvat mikä mihinkin projektiin ja tuulivirtaukseen paneutumatta mihinkään kehittämishank- keeseen syvällisimmin. Organisationaalinen oppimisprosessi on tällaisissa kouluissa pinnallista pintaliidäntää, näennäistä. Nämä koulut näkevät paljon vaivaa antaakseen kuvan ulospäin ja ehkä itselleenkin kehittämisen muotivirta- uksia seuraavasta koulusta. Purjehtijoita ovat itseuudistuvat, konstruktivistiseen oppimis- ja tiedonkäsityk- seen pohjautuvat, itseohjautuvat, oppivat koulut. Konstruktivistinen tiedonkäsi- tys ei koske tässä koulussa pelkästään oppijan oppimista vaan se kulkee läpi koko kouluorganisaation ja tukee koko henkilökunnan oppimista. Purjehtijakou- luilla on hyvä keskustelukulttuuri, modernit oppijakeskeiset opetusmenetelmät, vähän hierarkiaa ja itseohjautuvat päätäntävaltaiset, vaihtuvat tiimit työskente- lymuotona. Nämä koulut ovat ymmärtäneet sisäisen kehittämisen merkityksen laajasti omalta, työyhteisöjen ja koko koulun kannalta. Tällaisen koulun rehtori hallitsee vaikean tiimijohtamisen sekä henkilökuntansa osaamisen johtamisen taidon ja tällaisella koululla on yhdessä luotu, selkeä visio mihin pyrkiä. Se pyrkii kehittymään kohti organisaationaalista oppimista. Verkostoissa oppii! Tietoyhteiskunnan kehitys on vauhdittanut verkostotaloutta ja sen sanotaan olevan talouskehityksen seuraava vaihe. Tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa rakennetaan yhteistoimintaverkkoja, oppivia organisaatioita, hierarkkisten järjestelmien sijaan. Verkostoitumisen vauhdittajana on toiminut informaatio- teknologian lisääntyvä käyttö tietoyhteiskunnassa. Tietoyhteiskunta rakentuukin tietoliikenteen ja erilaisten sosiaalisten ja informaatioteknisten verkkojen varaan. Tietoyhteiskunnassa ihmiset ja organisaatiot saattavat olla yhtä aikaa useiden verkostojen jäseniä. Mitä useamman verkoston työyhteisön jäsen sitä vaikeampi häntä on korvata. Verkostoilla on tärkeä tehtävä sosiaalisen rakenteen luojina ja tiedon välittäjinä. Verkostoitumisen avulla koulut ja ympäröivä yhteiskunta vahvistavat omaa osaamistaan ja vaihtavat uutta tietoa
19 omaan toimintakenttäänsä. Yrittäjyyskasvatuksessa verkostoituminen on tärkeää, sillä verkostoissa yritykset, yrittäjät, oppilaitokset ja oppilaitosten henkilökunta ovat vuorovaiku- tuksessa keskenään. Tällöin he voivat rikastuttaa omaa tiedontuotantoaan ja samalla oppia uutta. Verkostoitumista voidaan toteuttaa eri oppilaitosten välillä sekä oppilaitosten ja sidosryhmien, esimerkiksi yrityspalveluorganisaatioiden ja eri järjestöjen sekä pk-yritysten ja suuryritysten välillä. Tällöin koulun johtajalta edellytetään verkosto-osaamisen johtamista. Hänen pitäisi tietää ja hyödyntää osaamisen johtamisessaan ympäröivän yhteiskunnan ja henkilöstönsä verkostoja koko kouluorganisaation hyväksi. Tieto kulkee verkoissa ja koulun johto voi verkosto-osaamisen johtamisessa hyödyntää strategisesti tärkeää tietoa koko kouluorganisaation hyväksi. Yrittäjyyskasvatuksen tähtiopettaja joka kuntaan -koulutusohjelmassa verkostoi- tuminen tapahtui siten, että jokaisella koulutukseen osallistuneella opettajalla oli sähköpostitiedot ja muut yhteystiedot kaikista koulutuksen osallistuneista. Sähköpostia käytettiin informaation välittäjänä, esimerkiksi projektitöiden tekemisen yhteydessä ja niiden arvioinnissa. Yrittäjyyskasvatuksen didaktiikka Didaktiikka keskittyy opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Didaktiikassa pohditaan opetuksen tavoitteita, opetusprosessia, tuloksia ja teorian kehittämis- tä hyvästä opetuksesta. Jo Aristoteles korosti opetuksen teoriassa tiedon etsintää. Tietoa etsivä, oppijan omaa mieltä esikuvana pitävä opetusmetodi, joka rakentuu oppijan elämyksenvaraisille kokemuksille, on yhtä käyttökelpoi- nen tänään kuin antiikin aikoinakin. Oppijat oppivat toisiltaan tietoa hakiessaan ja rakentavat oppimiskokemukset entisten oppimiskokemusten varaan.
20 Yrittäjyyskasvatuksen didaktiikan tiedepohja tukeutuu lähitieteisiin: kotitalous-, kauppa-, yhteiskunta- ja insinööritieteet, psykologia, kasvatustiede, sosiologia, luonnontiede ja yhteiskuntatieteet. Edellä mainittujen tieteenalojen sovellusalu- eita yrittäjyyden opettamisessa ovat mm: kuluttajakasvatus, oppimisen psykologia, sosiologia, ympäristökasvatus, tuotantotieteet ja markkinointi. Yrittäjyyskasvatuksen didaktiikkaa on tarkasteltava kansantalouden osana, kunkin kunnan elinkeinorakenteen viitekehyksessä, sillä yrittäjyyskasvatuksen opettamisessa sidosryhmien ja koulun välinen vuorovaikutus on tärkeää. Oppimista ei luonnollisesti tapahdu muodollisesti vain koulussa tai luokkahuo- neessa. Esimerkiksi työelämässä opitaan lähinnä työprosessin kautta niistä elämyksistä, joita jokapäiväinen työ tarjoaa. On jopa kokeellisesti todistettu, että oppijat oppivat paremmin muualla kuin luokkaopetuksessa. Koulu ei ole irrallinen yhteiskunnan saareke vaan osa sitä, mistä johtuu, että yrittäjyyskasva- tuksen tärkeä tehtävä on antaa oppijoille relevantteja simulointimalleja yrittämi- sestä ja samalla tukea oppijan sisäistä yrittäjyyttä, aktiivisuutta, luovuutta ja oma-aloitteisuutta. Yrittäjyyskasvatuksen tulisi ohjata oppijaa lähemmäksi sitä oppimisen mallia, jota työ ja laajemmin muuttuva yhteiskunta tarjoaa. Yrittäjyyskasvatuksen tärkein anti on antaa oppijalle oppimaan oppimisen valmiudet. Perinteisen taloustieteellisen käsityksen lisäksi yrittäjyyskasvatuksen didaktii- kassa esiintyy käsite lisäarvo. Henkinen lisäarvo voi olla esimerkiksi se, että oppija osaa toimia yritteliäästi työssään ja aineellista lisäarvoa voi olla vaikkapa elinkeinoelämän ja koulun vuorovaikutuksen myötä syntynyt idea tuottaa ajan tasalla olevaa oppimateriaalia. Tietoyhteiskunnassa tämä materiaali on verkkopohjaista, helposti muunneltavaa opetusmateriaalia, koska yhteiskunta muuttuu alati ympärillämme.
21 Kohti itseohjautuvaa oppijaa – elinikäistä oppijaa Opetusta ohjaa opetussuunnitelma. Jokainen opettaja joutuu omassa työssään pohtimaan ja arvioimaan opetustaan sekä laatimaan oman, valtakunnallisiin opetussuunnitelmiin pohjautuvan opetussuunnitelman. Tämän lisäksi nykyisis- sä opetussuunnitelmissa otetaan myös koulua ympäröivä yhteiskunta, kunta- kohtaisuus selkeästi esille. Opettajan on myös sitouduttava noudattamaan opetussuunnitelmaa. Oppijakeskeiset opetusmenetelmät ja arviointikeskustelut, joissa vanhemmat ovat mukana, ovat tulleet kouluun helpottamaan kodin ja koulun yhteistyötä. Muuttuvaa opetussuunnitelmakäytäntöä voidaan kuvata ulottuvuudella perinne - jatkuvuus. Karkeasti kuvattuna aiemmin perinteen ohjaama opetussuunnitelmakäytäntö tuotti staattisia, muutoksiin sopeutumattomia oppijoita, mikä johtui siitä, että opetussuunnitelmat ja opetusmenetelmät olivat valtakunnallisiin ohjausjärjestelmiin sidottuja, tiukkoihin normeihin napitettuja asiakirjoja. Käytännön opetustyössä opetussuunnitelma oli oppikirjoihin sitoutuneen opettajan päässä, mikä luonnollisesti suosi opettajajohtoista opetusta. Nyt kuitenkin työelämä ja yhteiskunta tarvitsevat oma-aloitteisia, riskinottokykyisiä, muutokseen sopeutuvia, osaavia työtekijöitä - yrittäjiä. Tämän vuoksi yrittäjyyskasvatuksella on tärkeä tehtävä muuttaa opetusmene- telmiä niin, että ne tukevat oppijan itseohjautuvuutta ja kehittävät oppijan omaa ajattelua. Asenteet yrittäjyyskasvatukseen kylvetään jo varhain sekä kotona että koulussa. Erityisen tärkeää tämä on yrittäjyyskasvatusta opetettaessa, kun pyritään kasvattamaan jatkuvaan muutokseen, dynaamisuuteen sopeutuvia itseohjautuvia, oma-aloitteisia ja yrittäviä oppijia. Opettajan rooli muuttuu valmentajan, oppimisprosessin ohjaajan rooliksi.
22 Kohti elinikäistä oppimista Yrittäjyyskasvatus pitäisi nähdä osana elinikäistä oppimista ja oppimaan oppimisen taitoja. Elinikäisen kasvatuksen ja elinikäisen oppimisen tarvetta voidaan perustella kahdella tavalla. Ensimmäisenä perusteluna on ihmiskäsitys, jonka mukaan ihmisellä on pyrkimys kehittyä koko elämänsä ajan. Toiseksi elinikäisen oppimisen tarvetta voidaan perustella ympäristön asettamilla vaatimuksilla, joista tärkein on teollisuuspainotteisen, tavarayhteiskunnan muuttuminen tietoyhteiskunnaksi. (Ks. esim. Mannermaa 2000.) Tieto, vuorovaikutus ja kommunikaatiotaidot tulevat yhä merkityksellisemmiksi tietoyhteiskunnassa. Kuljemme kohti tietointensiivistä taloutta, jossa tärkeimpä- nä pääomana on ihmisten henkinen pääoma. Henkisestä pääomasta voidaan käyttää myös käsitettä aineeton pääoma. Aineetonta pääoma on kaikki se mikä ei ole näkyvässä materiassa mitattavissa. Kouluorganisaatiossa aineetonta pääomaa edustaa henkilökunta. Henkilökunta on kouluorganisaation tärkein resurssi, mikä tulee huomioida koulun osaamisen johtamisessa. Suomessa valtioneuvoston asettama elinikäisen oppimisen komitea (Komitea- mietintö 1997) määritteli työnsä lähtökohdiksi tietoyhteiskunnassa esiintyvät osaamistarpeet: tiedonhankinta ja tiedonhallintataidot, viestintä- ja tietotekniik- kataidot, kulttuurin ja yhteistyön edistämisen taidot ja sosiaalista ja sivistyksel- listä pääomaa kartuttavat elinikäisen oppimisen taidot. Juuri edellä mainittuihin seikkoihin pitäisi yrittäjyyskasvatuksen koulussa painottua, jotta oppijalla olisi valmiudet toimia tietoyhteiskunnan jäsenenä. Jokainen opettaja tai mieluiten opettajaryhmä laatii oman oppilaitoksensa yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelman ja pohtii miten yrittäjyys soveltuu opetettavaan oppiaineeseen. Apuna opetussuunnitelman laadinnassa opettajat voivat kernaasti käyttää koulun sidos- ja verkostoryhmiä.
23 Yrittäjyyskasvatuksen yleisinä didaktisina tavoitteina voidaan pitää (Ojala & Pihkala 1994.)  oppija ymmärtää yrittäjyyden merkityksen kansantalouden hyvinvoinnin osana,  tietää kestävän kehityksen ja hyvinvoinnin merkityksen yritystoiminnassa,  ymmärtää epävarmuuden sietokyvyn merkityksen yritystoiminnassa ja yhteiskunnassa,  perehtyy yrittäjän ammattiin sekä  oppii ammatinvalinnan ja jatko-opintojen kannalta tarpeelliset tiedot ja valmiudet, joita hän voi soveltaa myöhemmin elämässään.
24 2. YRITTÄJYYSKASVATUKSEN TÄHTIOPETTEJA JOKA KUNTAAN -PROJEKTI Auli Ojala Opetussuunnitelmallinen kuvaus Koulutusohjelman aikana tehdyissä projektitöissä lähestyttiin yrittäjyyskasvatus- ta karkeasti kolmesta eri näkökulmasta käsin: opetussuunnitelman, yritysten ja koulujen välisenä yhteistyön sekä kunnan elinkeinopolitiikan ja strategisen suunnittelun sekä koulujen välisen yhteistyön näkökulmasta. Didaktisesti ajatellen kaikki projektit kuitenkin mahtuvat sateenkaarena yhteisnimikkeenä ja yläkäsitteenä olevan opetussuunnitelman alle. Yrittäjyyskasvatuksen koulutusohjelman yhtenä tavoitteena oli kehittää ja vahvistaa opettajan toimimista tutorina opetustilanteessa ja samalla kehittää itseohjautuvia opetusmenetelmiä, koska tulevaisuuden työtehtävät ovat projektiluonteisia. Vakinaisten työtehtävien määrä vähenee. Itseohjautuvia opetusmenetelmiä tuki yrittäjyyskasvatusprojekteissa käytetyt toiminnalliset työtavat, mm. projektiopiskelu. Projektiopiskelun teoreettinen perusta nivoutuu kokemuksellisen oppimisen, yhteistoiminnallisen oppimisen, kognitiivi- sen psykologian ja motivaatiopsykologian alueille. Projektiopiskelussa on perusideana lähteä opiskelijoiden todellisuudesta. Projektiopiskelussa koroste- taan ryhmän puitteissa tapahtuvaa yhteistoiminnallista ja suunnitelmallista toimintaa. Projektityöskentelyn keskeisiä ominaisuuksia Projektityöskentely on jäänyt lyhytaikaisten työsuhteiden ja määräaikaisten työmääräysten vuoksi pysyväksi työelämän ilmiöksi. Käsite työ on pirstoutunut lyhytaikaisiksi kehittämishankkeiksi tai projekteiksi. Tämän vuoksi oppijan tulee oppia koulussa projektitehtävien tekeminen opetusmenetelmällisin keinoin.
25 Projekteja tehdessään oppija oppii seuraavia keskeisiä työelämän kannalta tärkeitä asioita:  oppija oppii arvioimaan omaa työtään (projektiaan)  oppija oppii ajattelemaan itsenäisesti  oppija oppii kokemuksellisesti, todentuntuisissa olosuhteissa  oppija oppii ratkaisemaan ongelmia  oppija oppii tiedemäisen, tutkivan oppimistavan  oppija oppii pitkäaikaiseen, ajallisesti rajattuun suunnitelmallisuuteen  oppija oppii tulosvastuullisuuteen  oppija oppii yhteistoiminnallisuuteen Ongelmana yrittäjyyskasvatuksen opettamisessa on, että teoria ja käytäntö ei kohtaa. Erityisesti tämä ongelma tulee esille opetettaessa yrittäjyyskasvatusta toisen asteen oppilaitoksissa. Tähän kuiluun tulevaisuudessa tuovat ratkaisun uudet oppimisympäristöt, jotka mm. mahdollistavat teknologisen näkökulman esittämisen liiketoiminnallisessa kontekstissa. Esimerkki uusista oppimisympä- ristöistä on virtuaalitodellisuus, joka tarkoittaa ihmisystävällistä liittymää tietokoneen ja ihmisen välillä. Virtuaalitodellisuus on teknologia, jolla saadaan aikaan keinotekoisia, todentuntuisia ympäristöjä. Todellisuutta voidaan mallintaa ja sen ominaisuuksia simuloida ja muuttaa. Vuorovaikutteinen kolmiulotteisuus vastaa enemmän kuin tuhat kuvaa. Tämän vuoksi opetukses- sa ja koulutuksessa virtuaalitekniikoilla voidaan tehostaa oppimisprosessia, kehittää etäopetusta sekä laajentaa koulutussimulaattorien käyttöaluetta uusille alueille. Tästä esimerkkinä on yrittäjän työn luonteen opettaminen liiketoimin- nallisessa kontekstissa. (Rakkolainen 1998; Leino 1988.)
26 3. YRITTÄJYYSKASVATUSPROJEKTIEN LYHYET SISÄLLÖLLISET KUVAUKSET Seuraavaksi kuvataan joitakin lyhennettyjä yrittäjyyskasvatusprojekteja. Koska alakoulun luokanopettajia oli koulutuksessa vain muutama, niin heidän projektimallinsa ovat projektin kuvauksessa vähemmistönä. Projektien esittelyn valintaperusteena on käytetty niiden toimivuutta käytännössä sekä niiden opetusmenetelmien moninaisuutta. Kahta samantyyppistä projektia ei ole otettu mukaan. Arviointi on lisätty niihin projekteihin, joista se on puuttunut. Arvioinnin tavoitteena on lisätä oppijan itsearviointia ja ajattelukykyä. Arviointi on erotta- maton osa oppimisprosessia ja se kuuluu osana oppimisen taitoihin. Itsearvi- ointi puolestaan kohdistuu oppijalle merkityksellisiin asioihin ja seuraa häntä koko oppimisprosessin ajan. Oppijaa arvioitaessa esiin nousevat seuraavat kysymykset:  Miten järkevästi oppija suunnitteli ja toteutti työnsä?  Kuinka sitkeästi hän pyrki tavoitteeseensa?  Kuinka aktiivisesti hän myötävaikutti ryhmän toimintaan?  Kuinka usein hän esitti projektin ongelman kannalta relevantin kysymyk- sen?  Miten hän esitti ja kokosi tulokset toisille? Opettajan kannalta katsottuna arviointi kuuluu olennaisena osana opettajan työn kehittämiseen.
27 Kaavin yläkoulun yritteliäisyysmalli Janne Timonen janne.timonen@kaavi.fi Hilkka Pehkonen hilkka.pehkonen@kaavi.fi Kaavin yläaste PL 1, 73601 Kaavi Taustaa Kaavi on asukasluvultaan pieni, mutta pinta-alaltaan keskikokoinen haja- asutusalueella oleva, kunta Koillis-Savossa noin 50 kilometrin etäisyydellä Kuopiosta. Kaavilaiset saavat elantonsa niin teollisuudesta kuin maataloudes- takin. Palvelut työllistävät vähemmän kuin Suomessa keskimäärin. Kaavin asukasluku on laskenut tasaisesti muutaman kymmenen ihmisen vuositahdilla. Huippuvuosina 1960-luvulla Kaavilla oli vielä reilut 6000 asukasta, nykyisin heitä on enää n. 3600. Kaavi käsittää Kirkonkylän lisäksi muitakin kyliä: Maarianvaaran, Luikonlahden, Kortteisen ja Retusen, joissa on vielä toimivat kyläkoulut. Lisäksi on kymmenkunta pienempää kylää. Kirkonkylä sijaitsee suurehkon Kaavinjärven rannalla, jonka vastarannalta alkaa Tuusniemen kunta. Kirkonkylällä sijaitsevat muiden peruspalvelujen ohella myös kunnan suurimmat työnantajayritykset. Suomen suurin hautakivien valmistaja on Kaavin Kivi Oy, joka valmistaa myös kivisiä keittiötasoja, lattioita ja muita kivituotteita. Niin ikään toimialallaan suurimpien joukossa oleva Lamituote Oy on keskittynyt mm. keittiöiden laminaattitasojen valmistamiseen. Levyosa Oy valmistaa muille metallialan yrityksille metallituotteita. Lisäksi Kaavilla sijaitsee Suomen suurin kirjekuoria valmistava yritys. Samalla vauhdilla kuin kunnan asukasluku on laskenut, on myös maa- ja metsätalous menettänyt Kaavilla merkitystään työllistäjänä. Maalais-imagostaan huolimatta Kaavin elinkeinorakenne on maaseutupitäjäksi varsin monipuolinen.
28 Kaavi on tunnettu myös timanteistaan. Kaavilla avattiin vastikään Euroopan ainoa timanttilouhos, jonka mineraalipitoisuus on kuuleman mukaan jopa maailman kolmanneksi suurin. Se on herättänyt paikkakunnalla suuria toiveita heikohkon työllisyystilanteen parantamiseksi. Näyttääkin siltä, että timantti- louhoksen toiminta ja itse louhos tulevat laajenemaan lähivuosina. Heikon työllisyystilanteen ja korkean muuttotappion ohella Kaavin ongelmana on väestön ikääntyminen. Tämä tekijä lisää vuosi vuodelta palvelutalon ja erikoissairaanhoidon menoja. Sen johdosta kunta onkin säästänyt muilla sektoreilla etenkin peruskoulutuksessa. Kaavin kirkonkylällä sijaitseva yläaste on pian 40-vuotias, eikä siinä ole koko aikana tehty suurempia korjaustöitä. Muutama vuosi sitten tehtiin toiveita herättänyt remonttisuunnitelma, joka kuitenkin unohdettiin, kun Kaavin ja Juankosken kuntien päättäjät kesällä 2005 kaikessa hiljaisuudessa sopivat tulevasta kuntapariyhteistyöstä. Päätettiin, että Kaavin yläasteikäiset oppilaat sijoitettaisiin elokuusta 2008 alkaen Juankosken vasta rakennetun yläasteen tiloihin. Päätös oli rohkea. Kaavista tulisi näin ollen Suomen suurin haja-asutusalueella oleva yläasteeton kunta. LYYTI ja YKÄ Kaavin yläasteella on noin 150 oppilasta ja 11 päätoimista opettajaa sekä muutamia osa-aikaisia, jotka työskentelevät myös muissa kouluissa. Yritteliäi- syys-hankkeet alkoivat 2000-luvun alussa. Ensimmäinen merkittävämpi hanke oli lukuvuonna 2002–2003 LYYTI eli "löydä oma yritteliäisyytesi" – yrittä- jyyshanke, johon yläasteelta osallistui kaksi opettajaa. Tuolloin eläteltiin toiveita yhtenäiskoulusta, jossa yritteliäisyydellä olisi ollut suurikin merkitys. Hankkeen näkyvin aikaansaannos oli kevään liikuntapäivä, johon osallistui kaikki kunnan oppilaat ja merkittävä osa yrityksistä. Seuraava suurempi hanke oli v. 2005 alussa alkanut YKÄ YRITTELIÄS -hanke. YKÄ-projektissa jouduttiin pohtimaan sitä, minkä ympärille hanke keskittyy. Päädyttiin siihen, että siinä keskitytään kiveen. Valinta oli helppo, koska sijaitseehan Kaavin pitäjä kivisessä maastossa ja alueella toimii monia kivialan
29 yrityksiä ja kaivostoimintaa on Kaavilla ollut jo pitkään. Kummiyritykset valikoi- tuivatkin siten tältä pohjalta: seitsemänsien luokkien kummiyritys on Kaavin Kivi Oy ja kahdeksansien luokkien Juuan Tulikivi Oy. Ysien kummiyritys on paikkakunnallakin talkkia jalostava Mondo Minerals Oy. Valitettavasti Mondo Oy tulee pian lakkauttamaan talkin jalostuksen Kaavilla ja keskittämään toimintan- sa muualle Suomeen. Syyslukukaudella 2005 Kaavilla pidettiin yrittäjyysmessut, jotka onnistuivat erinomaisesti. Messupäivänä oppilaat kiersivät erilaisissa työpajoissa esim. puutyöpajassa ja pajassa, jossa valmistettiin kiviveistoksia sekä työpisteessä jossa hiottiin kiviä koruiksi. Messuilla oppilaat esittelivät ja myivät työpajoissa valmistamiaan kivituotteita. Tuotteiden valmistuksessa asiantuntija- ja materiaa- liapua saatiin kummiyrityksiltä. YKÄ-hankkeen rahoituksen ansiosta on vierailtu mm. Tulikivi Oy:n toimitiloissa Juuassa sekä opettajat ovat päässeet tutustu- maan Nilsiän elinkeinoelämään ja etenkin Tahkon toimintaan. TÄHTIOPETTAJA Syksyllä 2006 lähdimme mukaan Opekon Tähtiopettaja-koulutukseen, jolloin kaksi koulumme opettajaa ilmoittautui mukaan. Toiminta on tänäkin lukuvuonna ollut viime vuoden kaltaista. Tämän vuoden yrittäjyysmessuilla oppilaamme valmistivat työpajoissa mm. tonttuja sekä kehittivät koululle uuden logon. Uutta meillä oli YKÄ-hankkeen rahoituksella kustannettu nelisivuinen YKÄ-lehti, joka ilmestyi 4.12.2006. Lehdessä haastateltiin paikallisia yrittäjiä ja 9-luokan oppilaat kirjoittivat siihen erilaisia aiheeseen liittyviä artikkeleita. Lehdessä oli muutamia mainoksia, joista saaduilla rahoilla muutamille yhdeksänsien luokkien oppilaille kustannetaan Outokummun ammattikorkeakoulussa tarjottavaa videoeditointi-opetusta.
30 Kuvio 1. Tähtiopettaja-koulutuksen projektisuunnitelma Tulevan kevään suurin rupeama onkin Outokummun AKK:n kanssa yhteistyös- sä tehtävä Kaavi-video. Videossa esitellään Kaavin historiaa ja nykypäivää. Video tullaan esittämään Kaavin ystävyyskouluun Korsholmaan tehtävän vierailun yhteydessä. Molemminpuolisia vierailuja onkin jo tehty usean vuoden ajan ja toimintaan on liitetty myös yritteliäisyys. Tulevan vierailun aikana kaavilaiset nuoret tulevatkin vierailemaan Vaasan seudun yrityksissä, ja korsholmalaiset ovat jo nyt vierailleet paikallisissa yrityksissämme. Koulumme yrittäjyysvalinnaisryhmä onkin hankkinut kuluneen lukuvuoden aikana varoja keväällä suoritettavan vierailun rahoittamiseksi. Resurssien puutteessa emme kuitenkaan kykene toteuttamaan kaikkia projektisuunnitelmassamme esitettyjä suunnitelmiamme. Joudumme ainakin toistaiseksi jättämään pois lehden ja videon internet-versiot. Myös maakuntaretki jää varojen puutteen vuoksi tänä vuonna tekemättä. Kaksipäiväinen retki, jossa tehdään Kaavia ja sen lähiseutua tutuksi. Ohjattuja vierailuja yrityksiin ja tärkeimpiin nähtävyyksiin. Tutustutaan eri ammatteihin ja todetaan, että lähiseudulla on paljon annettavaa nuorelle niin työn kuin vapaa-ajankin merkeissä. Yöpyminen, illanvietto ja virkistäytyminen Nilsiän Tahkolla Toteutetaan yhdessä Outokummun media-alan opiskelijoiden kanssa. Siinä esitellään paikkakunnan ja sen lähiseudun vahvuuksia. Videosta toteutetaan sekä www- että nauhaversiot. Internetpohjainen versio liitetään mukaan koulun uusille kotisivuille, ja otteita siitä voidaan liittää myös koulun uuden lehden www- pohjaiseen versioon. Myös yrityksille tarjotaan mahdollisuus osallistua videon tekoon, ja siten saada laajaa näkyvyyttä. "Keitos", joka ohjaa Kaavilla peruskoulun suorittaneet suuntaan, josta on vaikea väistyä "väärälle" tielle. Oppilaista tulee varmuudella oma- aloitteisempia sekä Koillis-Savo ja Kaavi -myönteisempiä. Kotiseutu tarvitsee osaajia! Koulun upouusi lehti, josta tehdään kaksi versiota; www-versio ja perinteinen paperiversio. Koko koulu osallistuu lehden tekoon. Internet-version etuna on laaja näkyvyys ja rajoittamaton laajuus. Verkkoversio liitetään mukaan koulun uusille kotisivuille. Yhden tai useamman päivän kestävä tapahtuma, jossa yhdessä paikkakunta- laisten yritysten kanssa vietetään koko aika yhdessä. LEHTI VIDEO MAAKUNTA- RETKI YRITTÄJYYS- PÄIVÄ
31 Pieneksi kouluksi koulumme opettajat ja oppilaat ovat järjestäneet viime vuosina runsaasti erilaista yrittäjyyteen liittyvää ohjelmaa. Olemmekin ylpeitä saavutuksistamme ja olemme saaneet myös paljon tunnustusta. Kuntamme päättäjätkin ovat vihdoinkin ryhtyneet arvostamaan työtämme. Yrittäjyys-termi kuulostaakin päättäjien korvissa houkuttelevalta, kun siihen väistämättä yhdistetään myös uusien työpaikkojen luomisen tarve. Toki kouluissa harjoitet- tava yrittäjyyskasvatus voi ”bonuksena” omalta osaltaan tuottaa myös uusia työpaikkoja, mutta sehän ei ole näiden hankkeiden tarkoitus, vaan nuorten oma-aloitteisuuden ja itsenäistymisen tukeminen. Sitä päättäjät eivät ole välttämättä ymmärtäneet. Ongelmiksi Kaavin yläasteen kaltaisissa kouluissa koemme ennen kaikkea opettajakunnan pienuuden. Toki se voi olla vahvuuskin, jos useimmat opettajat olisivat asiaan liittyen aktiivisia, mutta valitettavasti näin ei ole. Tärkeää olisikin, että suurin osa koulun opettajista saisi ainakin viikon koulutuksen aiheeseen. Ei olekaan mitään mieltä siinä, että yhdet ja samat kouluttautuvat uudestaan ja uudestaan. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, etenkään pienessä vähävarai- sessa koulussa, jossa erityistehtäviä jo ennestään riittää, eikä valmiita opettajia voida pakottaa enää koulutukseen. Ratkaisuna voisikin olla, että jo opettajien koulutuksessa olisi pakollinen parin opintoviikon yrittäjyyskasvatus-kurssi. Toinen suuri ongelma on se, että kouluilla on myös muita tärkeitä asioita, joihin on keskitettävä voimavaroja. Kaavilla ovat erityisenä ongelmana olleet päihteet, etenkin huumausaineet. Jos pieni koulu keskittää voimavaroja liiaksi yhteen hankkeeseen, on vaarana, että jotakin tärkeää jää noteeraamatta. Oletettavaa onkin, että tulevan lukuvuoden päähuomio keskitetään päihdevalistukseen. Tästäkin huolimatta yrittäjyyskasvatus tulee olemaan jatkossakin tärkeää meille. Uskomme, että ensi vuonnakin tulemme järjestämään yrittäjyysmessut ja yhteistyötä kummiyritysten kanssa tullaan syventämään. (Timonen & Pehkonen. 2006.)
32 Arviointi Kaavin yrittäjyyskasvatussuunnitelman vahvuutena on sen monipuolisuus. Pedagogisista malleista, joita kuvataan tuonnempana tähän Kaavin malliin soveltuu Suunnittelukokousmalli. Suunnittelukokousmallissahan oppilaat tekevät itse yrittämisaiheista materiaalia, tässä Kaavi –videon. Myös Osataan yhdessä mallikin soveltuu tähän Kaavin malliin hyvin, sillä materiaaliahan laaditaan yhteistoiminnallisesti yhdessä. Edellisen lisäksi kunnan elinkeinora- kenteen tunteminen, verkostoituminen eri oppilaitosten kanssa ja tutustuminen eri yrityksiin on olennainen osa yrittäjyyskasvatuksen oppimista. Tämä tuo lisäarvoa yrittäjyyskasvatuksen opetukseen, josta konkreettisena esimerkkinä mainittakoon videon tekeminen yhdessä Outokummun ammattikorkeakoulun kanssa. Edellisen lisäksi yrittäjyyskasvatuksen oppimisen kannalta nimen- omaan oppilaille olisi tehtävä selväksi oman kunnan yritykset ja niiden tarjoa- mat työmahdollisuudet. Ongelmana Kaavin kunnassa, kuten niin monessa muussakin vastaavanlaisessa kunnassa on väestökato. Juuri tähän ongelmaan kunnan päättäjien tulisi kiinnittää huomiota. Miten saada koulutetut, työikäiset nuoret palaamaan takaisin kotiseudulleen? Samanlaisia ongelmia on toki Suomen lisäksi muuallakin Pohjoismaissa, esim. Norjassa.
33 Tuusniemen yläasteen Talonpojan tapaan – talonpoikaiskulttuuriprojekti vuosina 2003–2004 Kirsti Antikainen kirsti.antikainen@edu.tuusniemi.fi Tuusniemen yläaste PL 15, 71201 Tuusniemi Projektin lähtökohdat Tuusniemi on pieni, n. 3000 asukkaan pohjoissavolainen kunta Kuopion ja Joensuun puolivälissä. Kunnassa toimivat lukio, yläaste ja kolme ala-astetta. Lukio ja yläaste työskentelevät samassa rakennuksessa. Juuri peruskorjatulla kaksisarjaisella yläasteellamme opiskeli kyseisenä lukuvuonna n. 140 oppilasta. Projektia edelsi sen vetäjien, historian ja uskonnon lehtori Kirsti Antikaisen ja tekstiilityön, kuvaamataidon ja musiikin lehtori Ritva Heikkisen, osallistuminen Suomen Tammen järjestämille kulttuuriperintökursseille. Projekti olikin samalla yksi Suomen Tammen hankkeista. Tuusniemi on vanhaa talonpoikaisaluetta ja talonpoikaiskulttuuri ja sen tuntijat eivät ole vielä alueelta kokonaan kadonneet. Esimerkiksi kesällä 2003 Tuus- niemellä järjestettiin perinnemaatalousnäyttely. Kunnassa on vahva kotiseutu- henki ja aktiivisesti toimiva Kotiseutuyhdistys. Usean vuoden aikana kotiseu- tuihmiset esittivät opettajille yhteistyömuotojen koordinointia. Tavallaan voidaan sanoa, että projektillemme oli tilaus olemassa kuntalaisten taholta. Hankesuunnitelma eteni pienryhmän (Antikainen, Heikkinen ja Repo) valmiste- lun pohjalta opettajien kokouksen hyväksyttäväksi helmikuussa 2003. Maalis- kuussa 2003 lähetimme tiedotteen peruskoulun 6. – 8. luokkien oppilaiden vanhemmille tulevan lukuvuoden talonpoikaisteemasta, sen tavoitteista ja toteuttamisesta. Samalla toivoimme vanhempien auttavan meitä löytämään entisten asioiden, tapojen ja työtapojen taitajia. Alustavasti kyselimme vanhem- pien valmiuksia tulla mukaan eri tapahtumiin tai tarjota mahdollisuutta oppilas-
34 ryhmän vierailuun maatilalla tai kotipiirissä. Ilmoittautuneiden määrä oli tässä vaiheessa vähäinen. Ensimmäisessä järjestöjen, seurojen, yhdistysten ja yksityisten henkilöiden yhteisessä kokoontumisessa toukokuussa 2003 oli innostunut mieliala. Keväällä 2003 laadimme alustavan budjetin ja ryhdyimme hankkimaan apurahoja ja sponsoreita. Kesän 2003 olivat projektin tiedotteet ja ilmoittautumislomakkeet tietäjistä ja taitajista Tuusniemen julkisilla paikoilla kuten terveyskeskuksessa, kirjastossa, Osuuspankissa ja kunnanviraston neuvonnassa. Hankkeen valmisteluaika kesti yli vuoden ja oppilaat perehdytet- tiin tänä aikana tulevaan teemaan. Tavoitteet Nykyinen ylikansallinen nuorisokulttuuri on saavuttanut myös maaseudulla asuvat nuoret. Koemme tärkeäksi opettaa kotipaikkakuntamme nuorille asioita, jotka ovat jo kadonneet tai katoamassa. Nuorten tulee saada tietoa siitä, mitä on ollut ennen heitä itseään, ennen heidän vanhempiaan ja isovanhempiaan. Uskomme, että juurensa tunteva nuori arvostaa kotipaikkakuntaansa ja voi tulla asumaan Tuusniemelle opintojensa jälkeen. Lukuvuoden 2003- 2004 aikana oppilaat tutustuivat myös tämän päivän maa- ja metsätalouteen tuusniemeläi- sellä maatilalla, koska aineiden opetusta ei ole ollut koulussa moneen vuoteen. Tavoitteena oli maatalousyrittäjyyteen tutustumisella lisätä kiinnostusta ja arvostusta elinkeinoa kohtaan, mikä ilmenisi uusina sukupolvenvaihdoksina. Tuusniemen kunnalle ja kuntalaisille on tärkeää, että kotiseutumme säilyy elinvoimaisena, vireänä ja kehittyvänä. Talonpoikaiskulttuuriteeman toteutumi- nen välittää ulkopuolisille tahoille kuvaa Tuusniemen kunnasta koulu- ja kulttuurimyönteisenä kuntana. Lukuvuoden kestävällä projektilla pyrimme myös toteuttamaan pitkäjänteisem- pää yrittäjyyskasvatusta. Koko kouluyhteisö (oppilaat, opettajat ja henkilökunta) pyrki yhteisiin tavoitteisiin. Jokainen yhteisön jäsen oli nyt aktiivisesti mukana koulun toiminnassa ja tavoitteiden saavuttamiseksi ryhmien ja sen yksityisten jäsenten yhteistyö oli välttämätön. Jo hankkeen alusta lähtien oli selvää, että tarvitsimme ulkopuolista asiantuntemusta. Koulun yhteydet yhteistyötahoihin/
35 sidosryhmiin tulisivat lisääntymään. Yksi keskeisistä lähtökohdista oli, että oppilas asiantuntijan opastuksella itse tekemällä ja kokemalla opiskelisi teeman asioita. Projektin toteuttaminen Talonpoikaiskulttuuriprojektia toteutettiin koko lukuvuoden ajan muun koulutyön yhteydessä, mutta omalla erillisellä budjetilla. Hankkeen vetäjät valmistelivat yhteiset tapahtumat, joista opettajakunta päätti ja koko kouluyhteisö ne toteutti. Tapahtumien suunnittelussa olivat mukana niin opettajat, oppilaat, henkilökunta kuin kyseisen tapahtuman yhteistyötahot. Aihetta käsiteltiin samaan aikaan usealla eri tasolla. Talonpoikaiskulttuuriin liittyviä aiheita käsiteltiin eri oppiainei- den tunneilla. Esimerkiksi kemian tunnilla oppilaat tekivät saippuaa, valmistivat mustikkarohdosta tai tekstiilityön tunneilla opettelivat talonpoikaista kirjontaa ja räsymaton kudontaa.. Talonpojan vuodenkierto otettiin huomioon aamunavauksissa, vuotuisjuhlissa ja teemapäivinä. Kekrijuhlaan emännät valmistivat vuoden sadosta juhlapöydän. Oppilaita oli juhlissa tarjoilemassa. Kotitaloustunneilla valmistettiin myös juhlaruokia ja maakuntaleivät-näyttelyssä oli nuorten leipomia leipiä. Alkusyk- systä oli työpäivä Rantamyllyllä; valmistettiin perunajauhoja, keitettiin suopaa, värjättiin lankoja ja separoitiin maitoa. Myöhemmin syksyllä tehtiin miesten töitä metsä-, erä-, riista-, metsästys- ja kalastuspäivänä: rakennettiin ansoja, tehtiin luutia, arvioitiin puiden pituutta ja tunnistettiin perinnekasveja. Keväällä jatkuivat vaimoväen työt lampaiden keritsemisellä ja nuoret tekivät itselleen pajupillin. Toukotöiden aikaan vierailimme Telkkämäen kaskiperinnetilalla, jossa tapahtui pellon karhitseminen ja nauriin kylvö (töpeksiminen). Oppilaat pääsivät riihenpuintiin, jauhamaan käsikivillä ja kehräämään villaa. Tuusniemeläisellä maatilalla perinteisen touon siunaamisen jälkeen alkoivat tietoiskut ja kilpailut nykyajan maanviljelyksestä. Tuusniemen yläasteen vanhempainyhdistyksen ylläpitämässä kerhossa ryhmä oppilaita rakensi itselleen viisikielisen kanteleen, jota he soittivat vanhan ajan
36 joulujuhlassa syyslukukauden päättyessä. Kerhossa yläasteelaiset tekivät myös luonnonmateriaaleista koristeita kuten kransseja ja huovutustöitä. Osallistuivat- pa oppilaat Koillis-Savon kalevalaisten järjestämään Kantelettaren lukumara- toniinkin. Maaliskuussa 2004 toteutettiin talonpoikaiskulttuurin teemaviikko maanantaista lauantaihin. Jokaisena päivänä oli eri talonpoikaisteema; karjalaisuus ja ortodoksisuus, luterilainen kirkollinen päivä, maakunnat Pohjanmaa, Häme ja Ahvenanmaa sekä Suomen periteiset vähemmistöt romanit ja saamelaiset. Lauantaina kotiseutupäivänä teimme Oikkeitten Immeisten (tuusniemeläisistä käytetty nimitys) toimia entisaikaan ja nykyaikana. Kuva 1. Oikkeitten Immeisten töitä entisaikaan. Kuvassa Camilla kirnuaa. Muista teeman tapahtumista poiketen tämän viikon asiantuntijoista osa oli Pohjois-Savon ulkopuolelta. Koko viikon kestävä tavallisesta koulupäivästä
37 poikkeava toiminta edellytti saumatonta yhteistyötä kaikilta mukanaolijoilta. Samaan aikaan talon väki oppi tuntemaan toisensa ja yhteishenki kasvoi. Samoin näissä yhteisissä tapahtumissa rakennettiin suhteita koulun ulkopuoli- siin tahoihin. Oppilaiden vastuulla oli heille annettujen tehtävien ja töiden tekeminen ja niiden kirjoittaminen portfolioon. Kannustimena oli parhaiden portfolioiden palkitseminen kevätjuhlassa. Teoreettista teeman käsittelyä oli lukuvuoden aikana vähän ja sekin oli havainnollista ja konkreettista. Opettajat ja muut aikuiset motivoivat ja tukivat oppilaita tavoitteiden saavuttamisessa. Onnistuneet suoritukset vahvistivat nuoren minäkuvaa ja innostivat yrittämään edelleen. Teemaviikko näyttelyi- neen, perinneruokineen, avoimine ovineen, työpajoineen, työpisteineen ja tapahtumineen oli suuri voimanponnistus, mutta palkitsi meidät onnistumisel- laan. Kuva 2. Lisää Oikkeitten Immeisten töitä. Kuvassa Pekka separoi.
38 Projektin arviointi Talonpoikaiskulttuuriprojekti on Tuusniemen yläasteella laajin tähän mennessä toteutettu hanke. Sen toteutumisen mahdollisti kouluyhteisön yhteistoiminta ja laaja, kymmenien koulun ulkopuolisten henkilöiden antama asiantuntija-apu. Kansallinen kulttuuriteema koettiin tarpeelliseksi ja ajankohtaiseksi ympäristös- sämme. Tuusniemeläiset, erityisesti isovanhemmat tulivat mielellään talkoo- hengessä mukaan tapahtumiin ja antoivat tietonsa ja taitonsa käyttöömme neuvoen aivan ”kädestä pitäen” nuoria entisajan töissä. Kädestä pitäen opetus ja oppiminen mahdollistivat hiljaisen tiedon siirtymisen vanhemmalta sukupol- velta nuoremmalle sukupolvelle. Kansanperinteen kannalta katsottuna tämä on erityisen arvokasta. Yksityisten henkilöiden lisäksi Tuusniemen yläasteella oli lukuvuoden aikana lähes 40 yhteistyökumppania. Yhteistyötahojen projektia tukevan toiminnan ansiosta hanke pystyttiin toteuttamaan pienellä budjetilla. Projektille asetetut tavoitteet saavutettiin jopa niin hyvin, että projekti laajeni ja syveni lukuvuoden aikana. Opetusprojektissa mukana olleet saivat monipuoli- sen kuvan talonpoikaiskulttuurista, omista juuristaan, mistä on hyötyä sekä EU:n että maailmankansalaisena. Tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää, että tapahtumat on etukäteen hyvin valmisteltu ennen kuin ne tuodaan yhteisön päätettäväksi ja hankkeen vetäjät valvovat sen toteutumista. Kun on kysymyk- sessä näin pitkäaikainen ja laaja projekti, on hyvä varautua yllätyksiin. Muutos- vastarintaa ilmeni vähän, mutta yhteisön muutoksen sietokyky kasvoi vähitellen. Suurin osa oli sitoutunutta, osa erittäin sitoutunutta hankkeen läpiviemiseen. Mutta kritiikkiäkään ei pidä pelätä. Kouluyhteisössä aktiivisuus oman työpaikan kehittämiseksi on lisääntynyt. Koulun imago ja markkinointi koetaan aikaisem- paa tärkeämmäksi ja niitä pyritään kehittämään. Oman väen kesken jatkuu monenlainen yhteistoiminta. Eri oppiaineissa osallistuva ja elämyksellinen opiskelu on lisääntynyt. Koulu rakensi projektin aikana yhteyksiä monille eri tahoille ja näin uusien projektien aloittaminen tulevaisuudessa on helpompaa. Yhteistyötarjouksia koululle tulee useita vuosittain. Sekä yläasteella että lukiossa on lisätty yrittäjyyskasvatuksen
39 opetusta. Tuusniemen lukion ja Tuusniemen yrittäjien kesken on aloitettu uudenlainen yhteistyö. Yhteiskuntaopin kurssin ”Minustako yrittäjä- miksikä ei? ” opiskelija suorittaa vapaa-ajallaan yrittäjien ohjauksessa. Lukion päättöjuhlas- sa Tuusniemen yrittäjäyhdistys antaa ylioppilaalle todistuksen. Projekti toi koululle runsaasti julkisuutta tiedotusvälineissä; sanomalehdissä, radiossa ja Itä-Suomen tv-uutisissa. Tuusniemen kunnan imagoon kouluystä- vällisenä kuntana sen vaikutus oli myös myönteinen. Koska projekti päättyi lukuvuoden päättyessä, ei kirjallista arviointia koulussa ennätetty ennen lomaa järjestää. Opetushallitukselle teimme Suomen Tammi-hankkeena projektin arvioinnin ja Suomen Kulttuurirahastolle annoimme selvityksen apurahan käyttämisestä. Keskeisille yhteistyökumppaneille lahjoitimme kuva-cd:n, joka kirjaston välityksellä on kaikkien kuntalaisten käytettävissä. Koululle jäi runsas projektin aikana syntynyt materiaali ja positiiviset kokemukset. (Antikainen, Heikkinen & Repo 2006.) Tuusniemen talonpoikaisprojektin vahvuutena on kulttuuriperimän siirtäminen seuraavalle sukupolvelle. Näin siirtyy myös edelliseltä sukupolvelta hiljaista tietoa nuoremmille eri työtapojen ja tehtävien muodossa. Merkityksellistä on myös projektin lisäarvona tuotettu materiaali, joka tukee yhdessä oppimista. Tällä tavoin muutkin kuntalaiset saavat tietoa projektista ja ennen kaikkea omasta kulttuuritaustastaan. Verkostoituminen alan yrittäjien ja yrittäjän ohjannassa suoritettavat kurssit todistuksineen ilmentävät hyvää ideaa viedä yrittäjyyskasvatusta eteenpäin Tuusniemellä. Pedagogisista malleista, Tuusniemen malliin soveltuu Osataan yhdessä malli, jossa korostuu mm. tekemällä oppimisen malli.
40 Yrittäjyyskasvatusprojekti Kallaveden malliin Matti Hopponen matti.hopponen@kuopio.fi Tuija Väänänen tuija.vaananen@kuopio.fi Kallaveden koulu Blominkatu 2, 70820 Kuopio Tavoite Yrittäjyyskasvatukselle suurempi huomio koulussa Toteutusajankohta Lukuvuosi 2006–2007 ja hamaan tulevaisuuteen Menetelmät Kyselyt eri aineiden opettajille syksyllä 2006 Nykyisten opetussuunnitelmien mukaan jokaisessa koulussa yhtenä aihekoko- naisuutena on Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys. Näin myös Kallaveden koulussa. Aihekokonaisuus on kirjattu koulun opetussuunnitelmaan: miten ko. aihekokonaisuus näkyy koko koulun toiminnassa. Lisäksi jokaisessa oppiai- neessa on koottu, miten aihekokonaisuus näkyy konkreettisesti kyseisessä aineessa. Jokaisessa oppiaineessa painotetaan sisäistä yrittäjyyttä eli vastuun ottamista omasta oppimisesta, työnteosta ja paikasta luokassa ja koulussa. Sinnikkyys ja yrittäminen tuovat tulosta! Samoin yhteistyötaitoja, neuvottelemista ja työnjakoa harjoitellaan kaikissa aineissa. Monet luokat oppivat käytännön yrittämistä keräämällä opintoretkivaroja pitämällä koululla kioskia, jossa he pääasiassa myyvät karamelleja. Samoin oppilaat voivat olla koululla järjestettävissä erilaisissa tapahtumissa kahvittajina.
41 Äidinkielessä aihekokonaisuus heijastuu useilla eri alueilla. Opetellaan ilmaisemaan omia näkemyksiä, puolustamaan niitä ja harjoitellaan ilmaisutapo- ja niin kirjallisesti kuin suullisestikin. Käsityössä aihekokonaisuus näkyy konkreettisesti, kun käydään läpi suomalaista osaamista. Oppilaanohjauksessa tutustutaan yrittäjyyteen ammattina. Biologiassa mietitään oman toiminnan merkitystä ja sen vaikutusta kouluyhteisössä ja ympäristössä. Historiassa tutustutaan yritystoiminnan historiaan ja myös taloushistoriaan. Yhteiskuntaopissa yrittäjyys ammattina on yksi käsiteltävistä aiheista. Lisäksi tehdään peruselintarvikkeiden hintavertailuja Petosen alueen kaupoissa: näin opiskellaan yritysten välistä kilpailua konkreettisesti ja myös taloudellista kuluttamista. Yhteiskuntaopissa pohditaan kuluttamisen ja palvelujen käytön merkitystä koko kansantaloudelle. Liikunnassa oppilaita ohjataan vastuullisuu- teen ja aktiivisuuteen omassa liikuntakäyttäytymisessään. Lisäksi oppilaita otetaan mahdollisuuksien mukaan liikuntatapahtumien suunnitteluun ja toteutukseen. Matematiikassa lasketaan korkoja ja prosentteja sekä tehdään hintavertailuja. Fysiikassa ja kemiassa pyritään järjestämään yritysvierailuja mahdollisuuksien mukaan: vierailukohteina on ollut esimerkiksi Kuopion Energialaitos. Kuvaama- taidossa tutustutaan taiteen ja taideteollisuuden ammatteihin. Myös tietoteknii- kassa saadaan tietoa informaatiotekniikan alan yrityksistä ja mahdollisuuksista työskennellä it-alalla. Kotitaloudessa tehdään omia ateriasuunnitelmia, joissa pohditaan mm. budjettia, taloudellisuutta ja ajankäyttöä. Lisäksi työn tulos nähdään konkreettisesti ja jos epäonnistutaan, pohditaan mikä meni pieleen ja miksi. Pedagogisia vihjeitä yrittäjyyskasvatuksen soveltamiseen Ohessa joitakin pedagogisia vihjeitä siitä, miten olemme koonneet yrittäjyys- kasvatusta oman koulumme opetussuunnitelmaan. (Toimittajan muokkaamaa.)
42 Yrittäjyyskasvatus näkyy koulumme opetussuunnitelmassa äidinkielessä siten, että äidinkielen opetussuunnitelmassa korostetaan omien näkemysten, omien mielipiteiden esittämistä ja puolustamista. Ilmaisutapoja harjoitellaan sekä kirjallisesti että suullisesti. Keskeisenä teemana on puheenvuoron ajoittaminen, sen mitoittaminen kuhunkin puhumistilanteeseen ja erityisen tärkeää on kielimuodon valinta erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Yrittäjyyskasvatus näkyy koulumme käsityön opetussuunnitelmassa vastuun ottamisena omasta työstä ja työpaikasta luokassa. Käsityön opetuksessa yrittäjyyskasvatus näkyy myös keskeisesti suomalaisena osaamisena. Se korostuu käsityön opetussuunnitelmassa esimerkiksi kansanperinteen näkö- kulmana käsitöiden opetuksessa. Yrittäjyyskasvatus toteutuu koulumme oppilaanohjauksessa yhteistyötaitojen korostamisena, yhteisössä toimimisena ja yrittäjän ammatin tuntemisena. Yrittäjyyskasvatus korostuu biologiassa oman toiminnan ja sen vaikuttamisen merkityksenä kouluyhteisössä ja ympäristössä. Yrittäjyyskasvatus ilmenee maantiedon opetuksessa kestävän kehityksen mukaisena toimintana oppilaiden oppimisessa sekä suomalaisuuden ja kansallisen identiteetin painottamisena maantiedon oppimisessa. Yrittäjyyskasvatus painottuu historian ja yhteiskuntaopin opetuksessa kansan- vallan kehityksenä, yritystoiminnan historian tuntemisena, taloushistorian ja aatehistorian painottamisena opetuksessa. Lähialueen yrityksiä ja yrityshistori- aa hyödynnetään opetuksessa. Yrittäjyyskasvatus aukeaa liikunnan opetussuunnitelmassa siten, että oppilaita ohjataan vastuullisuuteen ja aktiivisuuteen omassa liikuntakäyttäytymisessään. Lisäksi mahdollisuuksien mukaan oppilaita ohjataan liikuntatapahtumien suunnitteluun, osallistumiseen esimerkiksi kilpailuihin ja niiden toteutukseen.
43 Yrittäjyyskasvatus näkyy koulumme terveystiedon opetuksessa siten, että terveystiedon opetuksessa korostamme vastuun ottamista omasta opiskelusta ja opiskelutaitojen kehittämisestä. Yrittäjyyskasvatus näkyy fysiikan opetuksessa siten, että korostetaan toiminnal- lisia kokeellisia menetelmiä ja vieraillaan yrityksissä mahdollisuuksien mukaan. Yrittäjyyskasvatus näkyy koulumme kuvataiteen opetussuunnitelmassa siten, että korostetaan luovien toiminnallisten työtapojen lisäksi taiteen ja taideteolli- suuden ammatteja. Yrittäjyyskasvatus näkyy koulumme tietotekniikan opetuksessa siten, että siinä hyödynnetään informaatioteknologian alalla toimivien yritysten tiedontuotantoa ja mahdollisuuksia toimia työntekijänä it-alalla. Tietotekniikan käyttöä pyrimme lisäämään kaikkiin oppiaineisiin, koska se helpottaa oppilaiden toimimista tietoyhteiskunnan jäsenenä. Tämän lisäksi siinä oppii tietoyhteiskunnalle tärkeitä tiedonhankintataitoja, kykyä suhtautua kriittisesti tietoon ja ennen kaikkea tietotekniikan käyttö opetuksessa opettaa oppilaille itseohjautuvaa tiedonhankintaa muuttuvassa toimintaympäristössä. (Hopponen & Väänänen 2006; Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004.) Arviointi Kallaveden koulussa yrittäjyyskasvatusta on toteutettu opettajille kohdennetun kyselyn pohjalta. Kysely antaa tietoperustaa sille, miten opettajat toteuttavat yrittäjyyskasvatusta omassa oppiaineessaan. Samalla kyselyn tuloksista saadaan todentuntuista tietoa siitä, mikä on Kallaveden koulun yrittäjyyskasva- tuksen tämänhetkinen tila. Kartoituksen tekeminen on realistinen lähtökohta lähteä viemään yrittäjyyskasvatusta eteenpäin Kallaveden koulussa. Kartoitus antaa myös vinkkejä muillekin tiedonhaluisille, miten he voisivat omassa koulussaan käydä läpi opetussuunnitelmaa ja toteuttaa yrittäjyyskasvatusta oppimiskäsitykseen nivotun yrittäjämäisen oppimisen avulla. Yrittäjyyskasva- tuskartoitusta olisi syytä laajentaa myös kunnan hallintoon päin. Miten tuttu
44 yrittäjyys- ja yrittäjyyskasvatuskäsite on kunnan hallinnossa työskenteleville? (Ks. Seikkula-Leino 2006.) Tämä sen vuoksi, että paremmin ymmärrettäisiin sen laajempi merkitys mm. nuorten työllisten paluumuuttajien takaisin saami- nen kunnan asukkaiksi.
45 Yrittäjyyskasvatuksen kurssi Kuopion Klassisessa lukiossa Risto Maukonen risto.maukonen@kuopio.fi Risto Vuori risto.vuori@kuopio.fi Kuopion klassillinen lukio Opistotie 1, 70200 Kuopio Kurssin tarkoitus ja sisältö Kurssia tarjotaan opiskelijoille lukuvuodesta 2006–2007 alkaen. Kurssi olisi koulukohtainen soveltava kurssi, joka olisi yhteiskuntaopin valinnainen kurssi (YH 5). Kurssi arvosteltaisiin suoritusmerkinnällä. Kurssin suorittamisesta olisi mahdollista saada myös erillistodistus tai jonkinlainen yrittäjyyskurssin suoritus diplomi. Kurssin kesto 17/ 18 x 75 min opiskelutuokiota. Kurssin alussa perehdyttäisiin teoreettisesti yrittämisen ja yrityksen perustami- sen liittyviin vaatimuksiin. Kurssin tavoitteena olisi herättää opiskelijoiden mielenkiinto yrittäjyyttä kohtaan ja lisätä heidän valmiuksia toimia itsenäisinä yrittäjinä. Kurssin alussa ryhmä voi perustaa malliyrityksen, jolle laaditaan liikeidea ja liiketoimintasuunnitelma. Ryhmät esittelevät toisilleen malliyrityksen toimintaa, vahvuuksia ja heikkouksia. Kurssin aikana on tarkoitus tutustua paikallisiin yrityksiin vierailemalla niissä ja haastattelemalla yrittäjiä. Opiskelijat voivat tutustua ennakkoon yrityksiin ryhmissä ja esitellä yritysten liikeideaa, markkinointia ja taloutta toisilleen. Opiskelijoiden yhteyksiä kesätyöpaikkoihin ja perheiden yrityksiin pyritään hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan. Paikallisten ja valtakunnallisten yrittäjäjärjestöjen kanssa on tarkoitus tehdä mahdollisuuksien mukaan yhteis- työtä. Toiveena on päästä mahdollisimman hyvään yhteistyöhön paikallisten yritysten, paikallisten ja valtakunnallisten yrittäjäjärjestöjen kunnan ja valtion elinkeinoviranomaisten sekä taloudellisen tiedotustoimiston kanssa.
46 Yrittäjyyden peruskurssin jälkeen on mahdollista kehittää yrittäjyyskasvatuksen jatkokurssi. Arviointi Arviointi tapahtuu toteutetun kurssin pohjalta. Arvioinnissa on mukana myös oppilaita ja yhteistyökumppaneita. (Maukonen & Vuori 2006.) Pedagogisena ideana tähän voisi liittää Suunnittelukokousmallin,. jossa oppilaat laativat arviointisalkun kirjoitelmistaan ja töistään. Arviointisalkku kehittää oppilaan itsearviointikykyä ja ajattelukykyä. Arviointisalkun tuotokset esitellään sitten toisille, jolloin saadaan lisää arvioivaa palautetta yhteistoiminnallisesti.
47 Nilsiän koulun yrittäjyyskasvatusmalli Vesa Tolvanen vesa.tolvanen@nilsia.fi Nilsiän koulu PL 2, 73301 Nilsiä Tavoite Projektin tavoitteena on:  luoda pysyvä käytäntö koulun ja yritysten yhteistyölle  syventää ja laajentaa opinto-ohjauksen tavoitteita  lähentää yritysten ja koulun yhteistyötä  antaa vinkkejä oppilaiden uranvalintaan  saada aikaan yhteistyötä luokanohjaajan, opettajien ja yrityksen välille  koulun ja yritysten yhteistoiminnan lisääminen  tietämyksen lisääminen kotiseudun mahdollisuuksista  kouluttaudu, hanki kokemuksia ja palaa Nilsiään  tutustua Nilsiän ulkopuolella oleviin mahdollisuuksiin (teknologiateolli- suus) Ajankohta  aloitus lukuvuosi 2006–07 Kohderyhmä  peruskoulun (7) – 8 - 9.luokkalaiset  opettajat Menetelmät
48 1. Luokka-yritysyhteistyö 2. Valitaan luokalle yhteistyöyritys 7. luokan keväällä (8. luokka syksy) 3. Tehdään alustava suunnitelma yhteistyöstä 4. Tiedotetaan toiminnasta vanhemmille 5. Laaditaan toimintasuunnitelma lukuvuoden alussa yhdessä luokanohjaa- jan, yrityksen edustajan ja opinto-ohjaajan kanssa 6. Esitellään yritys luokalle 7. Oppilaiden tutustuminen yritykseen 8. Mietitään yhdessä missä oppiaineissa voidaan hyödyntää yrityksen tiedontuotantoa 9. Oppilaiden tarkempi tutustuminen yritykseen TET – harjoittelun (8 lk) yhteydessä. Pyritään syventämään raporttien avulla työelämäyhteyksiä koulu- ja yritysyhteistyöstä 10. Laaditaan suunnitelma yritystempauksista, vanhempainilloissa tiedote- taan kummiyrityksestä ja mahdollisista talkoista ja messuista 11. Yritysvierailut. Tutustutaan Nilsiän ulkopuoliseen teknologiateollisuu- teen. Ohjelma tutustumiskäyntiin laaditaan yhdessä yritysten kanssa. Ajankohta kahdeksannen luokan kevät. Opettajat mukana yritysvierailul- la oppimassa miten yrityksissä toimitaan ja työskennellään. Näin oppilaat ja opettajat oppivat yhdessä. Mietitään opettajien koulutusta yrityksissä. Mallisuunnitelma opettajakuntamme yritysvierailusta KOHDE: Enfo Oyj, Kuopio KOHTEEN ESITTELY: Enfon ydinosaamista on suurten tietomassojen käsittely, tiedon jalostaminen ja jakelu. Yhtiö tarjoaa palvelukokonaisuu- den, joka varmistaa tiedon hallitun ja turvallisen etenemisen asiakkaan valitsemien kanavien välityksellä. Enfo varmistaa asiakkaan tietojärjestelmien toiminnan ja jalostaa sisällön niin paperille kuin sähköiseen muotoon. Esimerkkinä on laskutustietojen reitti Enfon varmistamien palvelimien kautta asiakkaidemme asiakkaille joko tulostettuna paperiversiona tai sähköisessä muodossa.
49 Enfo-konsernin liiketoiminnot on jaettu IT- ja teleoperaattoriliiketoimintoi- hin. Konsernin emoyhtiönä toimii Enfo Oyj, jonka tytäryhtiöitä ovat Enfo Partner Oy, Enfo Disnet Oy, KPY Palvelut Oy ja Itä-Suomen Toimistorat- kaisut Oy. Konsernin liikevaihto vuonna 2005 oli 113,7 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa oli keskimäärin 453 työntekijää. VIERAILUN TAVOITE: Tavoitteena on esitellä Ahmon koulun opettajille uusi yritys. Vierailun aikana on tarkoitus kertoa opettajille yrittäjyydestä yleisesti. Tarkoitus on myös kiertää liiketiloja ja tutustua erilaisiin työteh- täviin. Vierailun ohessa pohdimme eri oppiaineiden suhdetta kyseiseen yritykseen ja yrittäjyyteen yleisesti. Lopuksi pidämme opettajainkokouk- sen yrityksen järjestämissä tiloissa. VIERAILUN TOTETUS: Kuljetus tapahtuu joko omilla autoilla tai linja- autolla, mikäli rahoitus järjestyy. Olemme olleet yhteydessä Enfo Oyj:n toimitusjohtaja Arto Herraseen, joka on luvannut ottaa opettajakuntam- me vastaan. VIERAILUN AIKATAULU: Kevät 2007 12. Palautepalaveri ja arviointi keväällä. Mikä koulu- ja yritysyhteistyöstä toteutui, mikä ei toteutunut? Mikä oli projektin lisäarvo ja miten arviointi vaikuttaa seuraavan lukuvuoden suunnitteluun? Palautepalaverissa mu- kana oppilaiden vanhempia, opettajia, oppilaita ja luonnollisesti yrityksen edustajia. Tämän lisäksi projektin toimintaa arvioidaan koko ajan toimin- nan edetessä yhdessä opettajien, oppilaiden ja yritysten edustajien kes- ken yhteistoiminnallisesti. (Ks. Osataan yhdessä malli.) (Tolvanen 2006.)
50 Kallaveden lukion yrittäjyyskasvatuksen projektisuunnitelma lukuvuodelle 2006–2007 Anne Sivén anne.siven@kuopio.fi Kallaveden lukio Maaherrankatu 2, 70100 Kuopio Taustaa Kuopiolaisen Kallaveden lukion painotusalueita ovat kuvataide, käsi- ja taideteollisuus, viestintä sekä kansainvälisyys. Varsinkin viestinnän opetukses- sa tehdään paljon yhteistyötä paikallisen sanomalehden Savon Sanomien kanssa sekä Yleisradion, Radio Canthin ja tulevaisuudessa mahdollisesti Oikean Aseman kanssa. Yrittäjyyteen ja ammatteihin sekä jatko-opintoihin tutustutaan opinto-ohjauksen ja eri oppiaineiden tunneilla. Aineenopettajat ja opinto-ohjaajat ovat järjestäneet eri kurssien yhteydessä opiskelijoille tutustu- miskäyntejä lähialueen yrityksissä ja korkea-asteen oppilaitoksissa. Kallaveden lukion koko opettajakunta on vuosittain tutustunut johonkin lähialueen yrityk- seen ja osa opettajista tai opinto-ohjaajista on ollut työelämään tutustumassa esimerkiksi koeviikon aikana. Esimerkiksi opinto-ohjaaja Anne Sivén oli syksyllä 2005 kolme viikkoa kansainvälisessä työssäoppimisessa Brysselin Eurooppa- koulu II:ssa. Lukuvuonna 2005–2006 oli Snellmanin juhlavuosi. Kallaveden lukion lehtityön kurssilaiset tekivät Niiralan Kulma Oy:n kanssa yhteistyönä Niiralan Kulman asukaslehden eli Nikulaisen. Musiikin kurssilaiset toteuttivat Suomi Poppi- projektin, jonka yhteydessä he suunnittelivat esityksen lisäksi tapahtuman markkinoinnin. Opiskelijat esiintyivät ensimmäistä kertaa Bestep- koulutusmes- suilla joulukuussa 2005 ja sen jälkeen varsinaiset esitykset olivat tammikuussa
51 2006. Suomi Poppi -projekti oli hyvin suosittu, joten esitykset jatkuivat paikalli- silla peruskouluilla. Kallaveden lukiossa on tavoitteena ylläpitää oppilaitoksen painotusalueita ja niihin liittyviin projekteihin on luonnollista sisällyttää jatkossakin yrittäjyyden ja yritteliäisyyden teemat. Aikataulu ja kohteet Minna Canth on lukuvuoden 2006–2007 teemahenkilö. Kuopiolaisen Minna Canthin kautta tavoitteena on korostaa hänen elämäntyönsä merkitystä mm. oman oppilaitoksemme historiassa (vanha tyttökoulu), yrittäjänä, yhteiskunnalli- sena vaikuttajana ja suomalaisena kirjailijana. Tulevan lukuvuoden teema pyritään tuomaan esille niin opettajien kuin opiskelijoiden työssä. Opinto-ohjaajat Tahkon yrittäjyyspäivässä 23.8.2006 Savon Yrittäjät ry, Osaava nuori työelämään -hanke ja Ykä Yritteliäs -hanke järjestävät opettajille ja opinto-ohjaajille yrittäjyyspäivän Tahkolla. Kallaveden lukiosta koulutukseen osallistuvat kaksi opinto-ohjaajaa. Koulutuksen tavoittee- na on saada käytännön eväitä oppilaitoksille yritysten ja oppilaitosten yhteistyö- hön. Opettajien koulutuspäivä 8.9.2006 Opiskelijoilla on Taksvärkkipäivä (8.9.), joten suurin osa opettajista osallistuu opettajien koulutuspäivään. Aamupäivästä puolet opettajista tutustuu Karelia- parketin toimintaan ja loput opettajista suuntaavat Scantarp Oy:n tiloihin. Jälkimmäinen yritys tekee yhteistyötä Puolustusvoimien kanssa mm. toimitta- malla naamioverkkoja Suomen armeijalle. Näiden yrityskäyntien jälkeen jatkamme Karjalan Lennostoon ja iltapäiväksi suuntaamme Muuruvedelle. Olemme siellä yötä Kivennapa-matkailuyrityksessä ja yrittäjäpariskunta on luvannut kertoa meille oman ”yrittäjyystarinansa”. Opettajien yhteistyökykyjä ja
52 yritteliäisyyttä testataan mm. kirkkovenesoudulla. Seuraavana päivänä palaamme takaisin Kuopioon. Opiskelijoiden yrittäjyysvierailu Jyväskylän seudulle 15.9.2006 Lukion kolmannen vuoden opiskelijoiden kanssa suuntaamme ensiksi Jyväsky- län yliopiston fysiikan laitokselle tutustumaan hiukkaskiihdyttimen toimintaan. Sen jälkeen siirrymme Muuramen teollisuuskylään tutustumaan Harvian ja Nokkatumen toimintaan. Tavoitteena on saada nuoria insinöörejä (etenkin naisinsinöörejä) kertomaan työmahdollisuuksista teollisuuden parissa ja sitä kautta houkutella lukiolaisia hakemaan opiskelijoiksi matemaattisille aloille. Teknologiateollisuus on luvannut tukea linja-automatkaamme Jyväskylän alueelle. Abipäivä Kuopion yliopistolla 13.11.2006 Joka vuosi järjestetään abiturienteille Kuopion yliopiston tiloissa abipäivä. Tässä tilaisuudessa esittäytyvät lähiseudun yliopistot ja ammattikorkeakoulut sekä lähialueen toisen asteen oppilaitokset. Opinto-ohjaajien tavoitteena on korostaa nuorille yritteliäisyyttä eli he itse miettivät tulevaisuuden suunnitelmi- aan ja käyttävät abipäivän opintoannin mahdollisimman tehokkaasti hyväkseen. Opinto-ohjauksen tehtävänä on auttaa abiturientteja jo lukion aikana mietti- mään jatko-opintomahdollisuuksia ja todennäköisesti minimoimaan virhevalinto- ja sekä välivuosien määriä. Yrittäjyyslehti yhteistyössä Ykä Yritteliäs -projektin kanssa Kallaveden lukion oma Oras- lehti on ilmestynyt 1800-luvun lopulta lähtien. Lukuvuonna 2006–2007 on suunnitelmissa tehdä yrittäjyyspainotteinen Oras- lehti. Lehti ilmestyy joulu-tammikuussa ja sen painokustannukset maksaa Savonia-ammattikorkeakoulun Ykä yritteliäs -projekti. Lehteä jaetaan opiskeli- joiden koteihin ja vanhempainilloissa sekä peruskoulujen yläluokkalaisille.
53 Naisia vallan kahvassa - valokuvanäyttely Yrittäjyyspainotteisen Oras- lehden valokuvista huolehtivat valokuvauskurssilai- set ja heillä on suunnitteilla valokuvanäyttely, johon kuvataan Kuopion alueen merkittäviä naisia. Ovatko he sitten kulttuurisesti, taloudellisesti, yhteiskunnalli- sesti vai elämän taitojen kannalta vaikuttavia naisia, niin se jää nähtäväksi. Valokuvanäyttely liittyy olennaisesti Minna Canthin juhlavuoden tapahtumiin. Yrittäjyyskurssi ja Työelämään tutustumiskurssi Kallaveden lukiossa järjestetään joka vuosi yrittäjyyskurssi, joka on eräs historian syventävistä kursseista ja opinto-ohjauksen syventävä kurssi eli Työelämään tutustumiskurssi. Molemmissa kursseissa tutustutaan Kuopion alueen yrityksiin ja käydään läpi ulkoisen yrittämisen perustietoja. Menetelmät Kallaveden lukion painotusalueet viestintä, kuvataide, käsi- ja taideteollisuus sekä kansainvälisyys tukevat yrittäjyyden ja yritteliäisyyden korostamista. Suunnitellut lukuvuoden 2006–2007 yrittäjyyskasvatusprojektin pyritään toteuttamaan lukiokurssien ja oppituntien puitteissa. Taustalle tarvitaan runsaasti opettajien innokkuutta painottaa yrittäjyyttä ja kokea se tärkeäksi sekä luonnolliseksi asiaksi osaksi koulutyötä. Arviointi Yrittäjyyskasvatusprojektit voidaan arvioida helposti, koska toiminta tapahtuu lukiokurssien yhteydessä. Jokainen kurssi suunnitellaan opiskelijoiden kanssa ja opiskelijat arvioivat kurssien sisällön jakson päättyessä. Opintoretkiltä otetaan palautteet sekä opettajilta että opiskelijoilta. Varsinkin opettajien palautteet ovat olleet erittäin myönteisiä, koska olemme jo kymmenen vuotta jatkaneet yrittäjyyskoulutuspäivien toteuttamista. (Sivén 2006.) Tässäkin mallissa voitaisiin soveltaa Osataan yhdessä mallia, jossa korostuu tekemällä oppimisen malli. Lehdentekoon taas soveltuu hyvin Tietokone tutuksi malli,
54 jossa oppilasta ohjataan kriittiseen tiedonhankintaan, analysoimaan tietoa ja kirjoittamaan jutun lehteen.
55 Ylä-Savon Teknostartti 2007 Mika Matilainen mika.matilainen@iisalmi.fi Juhani Ahon koulu Päiviönkatu 8, 74100 Iisalmi Projektin tavoite Projektin tavoitteena on informoida peruskoulun 8 -luokkalaisia teknologiatoi- mialan hyvistä työllistymismahdollisuuksista Ylä-Savossa. Tämän lisäksi oppilaille esitellään myös muiden toimialojen yrityksiä. Nuoret pääsevät tutustumaan seudun oppilaitoksiin ja koulutusvaihtoehtoihin. Tavoitteena on lisäksi olla edistämässä nuorten osallistumista yhteisten asioiden hoidossa. Koulutuksen ja työn vastapainoksi tiedotetaan monipuolisista vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksista. Teknostartti tapahtuma tuo esille positiivisen yläsavolaisuuden. Ylä-Savossa on hyvä elää, olla ja asua. Aikataulu Projektin suunnittelu tapahtuu lukuvuoden 2006–2007 aikana. Projekti huipen- tuu 23.5.2007 Iisalmessa pidettävään Teknostartti 2007 tapahtumaan. Projektin kohde Teknostartin kohderyhmänä ovat 8-luokkalaiset oppilaat Ylä-Savon alueelta. Alueen kunnista mukana ovat ainakin Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Pielavesi, Lapinlahti, Varpaisjärvi ja Vieremä. Tapahtumaan on vapaa pääsy, joten myös muut asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita tutustumaan päivän ohjelmatarjon- taan.
56 Projektin sisältö, menetelmät ja yhteistyötahot Juhani Ahon koulun kolmen yritys- ja taloustiedon valinnaisryhmää tutustuvat paikallisiin yrityksiin perusteellisesti. Ryhmien oppilaat esittelevät Tekno-startti tapahtumassa yksin tai pareittain jonkin paikallisen yrityksen. Esiteltäviä yrityksiä on n. 15–20. Oppilaat valitsevat yrityksensä heti lukuvuoden alkaessa. He käyvät itsenäisesti yritysvierailulla siinä yrityksessä, jonka he haluaisivat esitellä messuilla. On myös mahdollista, että vierailemme kyseisessä yritykses- sä isommalla porukalla. Yrityksen kanssa sovitaan miten ja millä aikataululla messupisteen koostaminen vuoden aikana tehdään ja kuka yrityksestä opastaa oppilaita. Opettaja auttaa oppilaita yritysten löytämisessä ja toimii välittäjänä oppilaiden ja yrityksen välillä. Iisalmen seudun monet yritykset ovat jo entuu- destaan tehneet yhteistyötä koulumme kanssa, joten näiden yritysten löytämi- nen ei pitäisi olla vaikeaa. Oppilaat suunnittelevat yhdessä valitsemansa yrityksen kanssa messupisteen tekemisen. Tämä tarkoittaa sitä, että oppilaat pitävät omaan yritykseensä tiiviisti yhteyttä vuoden aikana ja käyvät yrityksessä useita kertoja. Tällä tavalla he oppivat yrityksestä keskeiset asiat, mm. mitä tuotteita yritys valmistaa ja miten, millaisen koulutuksen tarvitsee päästäkseen yrityksen palkkalistoille, otetaanko yritykseen nuoria kesätyöntekijöitä, jne. Näitä tietoja tarvitaan, kun yritystä esitellään. Messuvieraiden kysymyksiin pitäisi osata valmistautua etukäteen mahdollisimman hyvin. Rahoitus ja materiaalit messupistettä varten tulevat yritykseltä. Satsaamalla messuihin ja oppilaiden opastamiseen yritys saa näkyvyyttä nuorten keskuudessa. On yritykselle edullista, että nuoret saavat siitä päivän aikana mahdollisimman hyvän ja positiivisen vaikutelman. Monilla firmoilla on talous tiukalla, joten on yritykselle eduksi kun oppilaat esittelevät sen toimenkuvaa eikä yrityksen tarvitse välttämättä lähettää paikalle palkattua henkilökuntaa. Tämä ei tietenkään ole kiellettyä. Yritys voi lähettää paikalle myös omaa henkilökuntaansa. Tällöin oppilailla on mahdollisuus oppia lisää alan ammattilaisilta. Teoriaa ja ideoita tarjotaan oppilaille kahdella yritys- ja taloustiedon viikkotunnilla. Näillä tunneilla vieraillaan eri alojen yrityksissä ja tavataan yrittäjiä.
57 Messuilla esittäytyvät lukuisat alueen yritykset omissa pisteissään, jotka on jaoteltu heidän toimenkuvansa mukaan. Nämä pisteet ovat yritysten itsensä suunnittelemia ja toteuttamia. Pyrimme antamaan näille yrityksille ennakolta informaatiota kohderyhmästämme, jotta yritykset huomioivat nuoret riittävän hyvin ja osaavat rakentaa pisteensä oikealla tavalla ja herättää tällä tavoin nuorissa kiinnostusta. Nuoria kiinnostavat erilaiset asiat kuin aikuisia. Kilpailut, pelit ja niistä saatavat palkinnot ja mainostuotteet ovat nuorten keskuudessa hyvin haluttuja. Juuri ne messupisteet, joissa on kilpailuja ym. tekemistä kiinnostavat eniten ja samalla ne myös jäävät paremmin mieleen. Yritysten lisäksi messuilla on eri järjestöjen osastoja. Päivän liikkumista valvoo liikkuva- poliisi, jolla on oma nurkkaus, jossa esitellään poliisiautoa ja moottoripyörää. Puolustusvoimien tehtävänä on tuoda tutuksi Suomen armeijaa ja sen kalustoa. Koulumme 9-luokkalaisten Parlamenttikerho tutustuu vuoden aikana vaikutta- misen eri muotoihin ja lukuisiin vaikuttajiin. Yhteiskuntaopin tunneilla oppilaille tarjotaan mahdollisuus oppia perusteet yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Tätä syvennetään ja laajennetaan koulupäivän ulkopuolella toimivassa kerhossa. Oppilaat vierailevat kaupunginvaltuuston istunnossa ja valtuutetut käyvät kerhotunneilla keskustelemassa oppilaiden kanssa. Tutustumme kaupunginhallitukseen, kaupunginjohtajaan, eri lautakuntiin ja kaupunkimme muuhun hallintoon sekä lääninhallituksen toimintaan. Tämän lisäksi koulullam- me on kiinteät yhteydet Suomen hallitukseen ja eduskuntaan. Vuoden aikana parlamenttikerholaiset tapaavat useita ministereitä, kansanedustajia ja paikallistason vaikuttajia sekä tiedotusvälineiden edustajia. Parlamenttikerho- laiset vierailevat keväällä eduskunnassa ja tekevät vuoden aikana matkoja muihin Ylä-Savon kuntien kouluihin. Näin koulumme pyrkii pitämään yhteyttä vaikuttajiin ja naapurikouluihin. Näistä vuoden aikana opituista vaikuttamisen mahdollisuuksista ja keinoista parlamenttikerholaiset kertovat Teknostartti tapahtuman luennolla toisille oppilaille, opettajille ja muulle messuyleisölle. Teknostarttitapahtuman suunnittelijat kokoontuvat 1-2 kertaa kuukaudessa vuoden ajan ennen tapahtuman järjestämistä. Tapahtuman suunnitteluryhmän
58 kokouksiin osallistuu myös muutamia oppilaita mahdollisuuksiensa mukaan. On tärkeää, että oppilaiden ääni saadaan kuuluville heti suunnittelutyöryhmässä sillä tapahtuman kohderyhmä ovat nuoret ja sitä kautta tapahtuma vastaa paremmin oppilaiden odotuksia ja toiveita. Muiden aineiden, erityisesti valinnaisaineiden ryhmissä kootaan harrastepistei- tä, joita oppilaat yhdessä opettajien kanssa esittelevät messuilla. Näissä pisteissä, kuten myös yrittäjyyspisteissä on keskeistä, että ne ovat toiminnallisia ja suunnattu nuorelle kohderyhmällä. Ei riitä, että pisteessä kerrotaan jostain harrastuksesta. Pisteessä on päästävä jollain tavalla myös itse kokeilemaan harrastusta. Tällä tavoin päivä on täynnä monenlaista nähtävää ja koettavaa. Alustavasti olemme kaavailleet mm. erä-henkistä kalastus- ja metsästyspistet- tä, koirapistettä, moporataa, pienoismallien rakentamista jne. Elämysten avulla päivän viesti yläsavolaisuus menee paremmin perille. Teknostarttipäivä ylittää monien lehtien uutiskynnykset ja useat toimittajat ovat seuraamassa päiväämme. Saamme lukea heidän juttujaan seuraavan päivän lehdestä. Myös paikallisradio ja television paikallisuutiset ovat paikalla. Mediasta kiinnostuneet oppilaat tekevät yhteistyötä eri toimittajien kanssa. Mediaväki on suhtautunut tähän ajatukseeni hyvin rakentavasti. Näin oppilaat pääsevät oppimaan miten uutisjuttuja tehdään. Teknostartin järjestelyissä ovat mukava mm. Juhani Ahon koulu, Rautainen Savo, Ylä-Savon kehitys, Savonia-ammattikorkeakoulu/ Ykä Yritteliäs -hanke, Savon ammatti- ja aikuisopisto, Iisalmen lyseo, Mahis ja seudun lukiot, Iisalmen kaupunki, Iisalmen vapaa-aikapalvelukeskus/ nuorisotyö, Osaava Nuori Työelämään -hanke, Metallin kehittämishanke/YSAO, Iisalmen seudun Nuori Osallinen hanke, Poliisi, Kainuun Prikaati. Tapahtuman toteuttamiseen osallistuvat edellä mainittujen tahojen lisäksi lukuisat yritykset, joilla on merkittävä rooli myös järjestely- ja suunnitteluvaiheessa sekä mm. rahoittajina. Näistä yrityksistä mainittakoon mm. Ponsse Oyj.
59 Arviointi Teknostartti 2007 tapahtumaa arvioidaan oppilaiden ja opettajien sekä yhteistyökumppanien palautteen perusteella. Tapahtumaan osallistujat saavat teknostarttipassin, jonka avulla he tutustuvat messuosastoihin. Passin lopussa on palautesivu, jossa kysellään kävijöiden mielipiteitä päivästä. Mielipiteensä kertomalla osallistuu arvontaan. Arvonnan hyvät palkinnot takaavat runsaan palautteen. Näiden palautteiden pohjalta tapahtuman järjestäjien ydinryhmä kokoontuu arvioimaan messupäivää. Päivän onnistumista arvioi omalta osaltaan myös media; sanomalehdet, radio ja televisio. Median läsnäolo tuo lisäarvoa projektille ja samalla tuo yrittäjyyskasvatushankkeemme sisältöä tutuksi kuntalaisille. (Matilainen 2006.) Messujen järjestäminen vaatii suunni- telmallisuutta, yhdessä tekemistä ja verkostojen hyödyntämistä messutapahtu- massa. Osataan yhdessä –mallia ja Tietokoneluokka tutuksi mallia soveltaen voidaan hyödyntää tietoverkkojen hyväksikäyttöä messumainonnassa (esim. Nettilehti). Tämän lisäksi koulun tiimien tiedontuotantoa olisi syytä hyödyntää, messuja suunniteltaessa, esimerkiksi tiedustelemalla eri tiimien verkostosuhtei- ta ympärillä oleviin yrityksiin. Lisäksi koulun kotisivut voivat kertoa myös tulevista messuista ja niiden ohjelmasta.
60 4. YRITTÄJYYSKASVATUKSEN DIDAKTISTEN MALLIEN ESITTELY Auli Ojala Seuraavassa on joitakin keskeisiä pedagogisia vihjeitä yrittäjyyskasvatuksen opettamiseen. Tärkeintä kuitenkin on, että oppijaa ohjataan itsenäiseen tiedonhankintaan ja hänelle annetaan sellaisia tehtäviä, jotka kehittävät oppijan itsenäistä ajattelukykyä ja itsearviointia. Tietokoneavusteista opetusta voidaan soveltaa kaikissa menetelmissä tukemaan oppijan itsenäistä tiedonhankintaa ja antamaan valmiuksia toimia tietoyhteiskunnan jäsenenä. Tietokoneavusteinen opetus verkkojen avulla helpottaa myös yhteyksien rakentamista yrityksiin, koska kuvamateriaalia ja kyselymateriaalia voidaan lähettää sähköpostitse. Oppijat voivat laatia eri yrityksistä projektitöitä, haasta- tella yrittäjiä, työntekijöitä ja laittaa nämä projektit vaikka koulun kotisivulle verkkoon. Projektitöitä voidaan sitten helposti muuttaa ajantasaiseksi, kun ympäröivässä yhteiskunnassa tai tutkittavassa kohdeyrityksessä tapahtuu muutoksia. Opettajan on kuitenkin syytä olla tietoinen tekijänoikeuksista verkkomateriaalin suhteen ja selostettava ne myös oppijille. Suunnittelukokousmalli Opetusjärjestelyt: suunnittelukokous, oppijat asettavat itselleen tavoitteen, suunnitellaan yhdessä yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelmaa. Suunnittelu- mallin pedagogiikan luonteeseen kuuluu itsenäinen opiskelu, opettaja ohjaa ja neuvoo tarvittaessa. Oppijat arvioivat itse tuloksensa. Suunnittelukokousmallis- sa ei ole oppijien välistä vertailua. Oppijat voivat laatia töistään ja kirjoitelmis- taan arviointisalkun. Menetelmä kehittää oppijan itsearviointia. Suunnittelukokousmallissa oppijat kirjoittavat omista, sukulaisten tai tuttavien yrittämiskokemuksista kirjoitelmia. Opintoretket yrityksiin raportoidaan kirjalli- sesti. Luodaan itse esim. yrittämisaiheista materiaalia, käyttäen apuna eri
61 sidosryhmiä. Yrittämisaiheisten projektitöiden esittelyssä hyödynnetään koulun kotisivuja asettamalla oppilaiden töitä esille. Kirjeenvaihtoa, esimerkiksi sähköpostin avulla ulkomaille ja kotimaahan pidetään suotavana. Oppija oppii vierasta kieltä, verkottumista ja samalla yrittäjyyttä. Yhteisvastuullisesti voidaan tehdä luokkalehtiä tai myydä mainoksia jne. Irrottaudutaan oppikirjoista. Vanhemmat ja muut koulun sidosryhmät mukaan toimintaan! Tietokoneluokka tutuksi – malli Opetusjärjestelyt: erityisvälineistö esim. tietokoneet ja yhteiset verkkopohjaiset alustat käytössä, jolloin opettajan ohjaus helpottuu. Opetusohjelma asteittain vaikeutuva, ohjaava, opettava, mutta kuitenkin esteettisyyttä korostava, esimerkiksi mainosten suunnittelu ja piirtäminen. Tietokoneella voidaan tehdä eritasoisia tehtäviä, eriyttäminen helpottuu. Luokkahuoneessa ei pulpetteja vaan työpisteitä ja työpajoja. Oppijia ohjataan itsenäiseen tiedonhankintaan. Kirjaston ja internetin käyttö opetuksessa joustavaa. Ohjaaja auttaa tarvittaes- sa. Vanhempien ja muiden sidosryhmien esim. yritykset kanssa tiivis yhteistyö suotavaa. Suggestopedinen malli Opetusjärjestelyt: musiikin osuus merkittävä. Suositaan parityöskentelyä. Luokkaan pyritään luomaan aktivoiva ilmapiiri. Opetustilanteet ovat vaihtelevia. Pyritään luomaan rentoutunut olo oppijille. Suggestopedisen opetusmenetel- män tavoitteena on kehittää kaikkia aisteja sekä molempia aivopuoliskoita oppimistapahtumassa. Suggestopedinen opetusmenetelmä soveltuu hyvin esimerkiksi vieraskieliseen yrittäjyyskasvatuksen opetukseen. Jos esimerkiksi historian projektityöt tehdään vieraalla kielellä verkkoon, niin tällöin lukijakunta kasvaa maailmanlaajuiseksi. Koulun kotisivuja voidaan hyödyntää verkkopoh- jaisten projektitöiden esittelyssä.
62 Osataan yhdessä -malli Opetusjärjestelyt: yksilön vastuu työskentelystä, ryhmän jäsenten positiivinen riippuvuus ja vuorovaikutus, vuorovaikutustaitojen systemaattinen harjoittelu ja arviointi. Luokkahuoneessa on työpisteitä ja tiedonhankintavälineitä. Ryhmä yhdessä ratkaisee jonkin ongelman. Ryhmässä pyritään siihen, että kaikki jäsenet osallistuvat työskentelyyn. Ryhmän jäsenet luovat yhteistä materiaalia esim. yritysympäristön kartoitus ja raportointi. Järjestelijä selittää tehtävän ryhmälle. Neuvoja huolehtii siitä, että kaikki jäsenet osallistuvat tehtävän suorittamiseen. Ohjaaja tarkistaa, että kaikki ryhmän jäsenet ymmär- tävät ongelmanratkaisun ja hän seuraa myös oppimisprosessin etenemistä. Ohjaaja myös tarkkailee ja tekee muistiinpanoja koko työskentelyprosessista. Yhteenveto ohjaajan johdolla, arviointi ja palaute tapahtuvat yhdessä keskustel- len. Yrittäjyyskasvatuksen opettaminen - eheytetty opetus Tuntijaon mukaan yrittäjyyskasvatus on aihekokonaisuus, jota käsitellään kaikissa oppiaineissa sidottuna oppimiskäsitykseen ja opetettavaan ainesisäl- töön. Tämän lisäksi sitä voidaan opettaa erillisenä aihekokonaisuutena tai omana valinnaisaineenaan. Aihekokonaisuutena, useimmiten eri oppiaineiden projektikokonaisuutena yrittäjyyskasvatusta opetettaessa se eheyttää opetusta seuraavasti:  oppija hahmottaa kokonaisuuden  oppijalle esitellään asioita kokonaisuutena, jolloin sirpaletiedon osuus luonnollisesti vähenee  opettaja selvittää, mitä asioita opetuksessa painotetaan
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education

Empfohlen

JAMKJULKAISUJA1212011_web
JAMKJULKAISUJA1212011_webJAMKJULKAISUJA1212011_web
JAMKJULKAISUJA1212011_webAlena Santalainen
 
Meri Merkkiniemi_Yrittäjyyttä ja innovaatioita 2 oph 040213
Meri Merkkiniemi_Yrittäjyyttä ja innovaatioita 2 oph 040213Meri Merkkiniemi_Yrittäjyyttä ja innovaatioita 2 oph 040213
Meri Merkkiniemi_Yrittäjyyttä ja innovaatioita 2 oph 040213Nappiparisto - vertaisvoimaa oppimisympäristöjen kehittämiseen
 
Laajennettu työssäoppiminen toukokuu 2012
Laajennettu työssäoppiminen toukokuu 2012Laajennettu työssäoppiminen toukokuu 2012
Laajennettu työssäoppiminen toukokuu 2012TopLaaja
 
Laajennettu työssäoppiminen toukokuu 2012
Laajennettu työssäoppiminen toukokuu 2012Laajennettu työssäoppiminen toukokuu 2012
Laajennettu työssäoppiminen toukokuu 2012Nina Eskola-Salin
 
Työpedapaketti hki
Työpedapaketti hkiTyöpedapaketti hki
Työpedapaketti hkiomniatopo
 
Tyke –toiminta
Tyke –toimintaTyke –toiminta
Tyke –toimintaomniatopo
 
Pedakomiikan työpohja ael 28022014
Pedakomiikan työpohja ael 28022014Pedakomiikan työpohja ael 28022014
Pedakomiikan työpohja ael 28022014omniatopo
 
Laajennettu työssäoppiminen oph 21.8.2012_Nina
Laajennettu työssäoppiminen oph 21.8.2012_NinaLaajennettu työssäoppiminen oph 21.8.2012_Nina
Laajennettu työssäoppiminen oph 21.8.2012_NinaNina Eskola-Salin
 

Empfohlen

JAMKJULKAISUJA1212011_web
JAMKJULKAISUJA1212011_webJAMKJULKAISUJA1212011_web
JAMKJULKAISUJA1212011_webAlena Santalainen
 
Meri Merkkiniemi_Yrittäjyyttä ja innovaatioita 2 oph 040213
Meri Merkkiniemi_Yrittäjyyttä ja innovaatioita 2 oph 040213Meri Merkkiniemi_Yrittäjyyttä ja innovaatioita 2 oph 040213
Meri Merkkiniemi_Yrittäjyyttä ja innovaatioita 2 oph 040213Nappiparisto - vertaisvoimaa oppimisympäristöjen kehittämiseen
 
Laajennettu työssäoppiminen toukokuu 2012
Laajennettu työssäoppiminen toukokuu 2012Laajennettu työssäoppiminen toukokuu 2012
Laajennettu työssäoppiminen toukokuu 2012TopLaaja
 
Laajennettu työssäoppiminen toukokuu 2012
Laajennettu työssäoppiminen toukokuu 2012Laajennettu työssäoppiminen toukokuu 2012
Laajennettu työssäoppiminen toukokuu 2012Nina Eskola-Salin
 
Työpedapaketti hki
Työpedapaketti hkiTyöpedapaketti hki
Työpedapaketti hkiomniatopo
 
Tyke –toiminta
Tyke –toimintaTyke –toiminta
Tyke –toimintaomniatopo
 
Pedakomiikan työpohja ael 28022014
Pedakomiikan työpohja ael 28022014Pedakomiikan työpohja ael 28022014
Pedakomiikan työpohja ael 28022014omniatopo
 
Laajennettu työssäoppiminen oph 21.8.2012_Nina
Laajennettu työssäoppiminen oph 21.8.2012_NinaLaajennettu työssäoppiminen oph 21.8.2012_Nina
Laajennettu työssäoppiminen oph 21.8.2012_NinaNina Eskola-Salin
 
Kll toimintakertomus2012 netti
Kll toimintakertomus2012 nettiKll toimintakertomus2012 netti
Kll toimintakertomus2012 nettiKLL - Koululiikuntaliitto
 
Laajennettu työssäoppiminen 4.2.2011
Laajennettu työssäoppiminen 4.2.2011Laajennettu työssäoppiminen 4.2.2011
Laajennettu työssäoppiminen 4.2.2011Nina Eskola-Salin
 
Oppimisen tulevaisuus 2030, barometrin seurantakummastelua 2012 - Hannu Linturi
Oppimisen tulevaisuus 2030, barometrin seurantakummastelua 2012 - Hannu LinturiOppimisen tulevaisuus 2030, barometrin seurantakummastelua 2012 - Hannu Linturi
Oppimisen tulevaisuus 2030, barometrin seurantakummastelua 2012 - Hannu LinturiOtavan Opisto
 
Projektin esittelypohja topo
Projektin esittelypohja topoProjektin esittelypohja topo
Projektin esittelypohja topoomniatopo
 
2014 02-27 osaava-työelämäpedagogi
2014 02-27 osaava-työelämäpedagogi2014 02-27 osaava-työelämäpedagogi
2014 02-27 osaava-työelämäpedagogiomniatopo
 
Kehittämistehtävän suunnitelma k 2014
Kehittämistehtävän suunnitelma k 2014Kehittämistehtävän suunnitelma k 2014
Kehittämistehtävän suunnitelma k 2014omniatopo
 
Osaava ammatillinen opettaja nyt ja tulevaisuudessa - Aila Paaso
Osaava ammatillinen opettaja nyt ja tulevaisuudessa - Aila PaasoOsaava ammatillinen opettaja nyt ja tulevaisuudessa - Aila Paaso
Osaava ammatillinen opettaja nyt ja tulevaisuudessa - Aila PaasoOtavan Opisto
 
LAO_sote
LAO_soteLAO_sote
LAO_sotehellevitervo
 
Työelämäyhteistyö ammattikorkeakouluissa
Työelämäyhteistyö ammattikorkeakouluissaTyöelämäyhteistyö ammattikorkeakouluissa
Työelämäyhteistyö ammattikorkeakouluissaeamkhanke
 
Laajennetun työssäoppimisen kokeilujen tilannekatsaus marraskuu 2011
Laajennetun työssäoppimisen kokeilujen tilannekatsaus marraskuu 2011Laajennetun työssäoppimisen kokeilujen tilannekatsaus marraskuu 2011
Laajennetun työssäoppimisen kokeilujen tilannekatsaus marraskuu 2011Nina Eskola-Salin
 
Laajennettu työssäoppiminen toukokuu 2011
Laajennettu työssäoppiminen toukokuu 2011Laajennettu työssäoppiminen toukokuu 2011
Laajennettu työssäoppiminen toukokuu 2011Nina Eskola-Salin
 
2009 yliopisto opiskelijoiden työelämään orientoituminen
2009 yliopisto opiskelijoiden työelämään orientoituminen2009 yliopisto opiskelijoiden työelämään orientoituminen
2009 yliopisto opiskelijoiden työelämään orientoituminenResearch Foundation for Studies and Education Otus
 
Ammatillisen opettajan osaamisen tulevaisuus - Aila Paaso
Ammatillisen opettajan osaamisen tulevaisuus - Aila PaasoAmmatillisen opettajan osaamisen tulevaisuus - Aila Paaso
Ammatillisen opettajan osaamisen tulevaisuus - Aila PaasoOtavan Opisto
 
Osaava opettaja 2020
Osaava opettaja 2020Osaava opettaja 2020
Osaava opettaja 2020Aila Paaso
 
Valtti-koulutus 20.1.2009
Valtti-koulutus 20.1.2009Valtti-koulutus 20.1.2009
Valtti-koulutus 20.1.2009jennikaisto
 
Top laaja 2011 savon ammatti ja aikuisopisto
Top laaja 2011 savon ammatti ja aikuisopistoTop laaja 2011 savon ammatti ja aikuisopisto
Top laaja 2011 savon ammatti ja aikuisopistoSirpa Pursiainen
 
AWG "Ремаркетинг или как вернуть клиентов на сайт за покупками"
AWG "Ремаркетинг или как вернуть клиентов на сайт за покупками"AWG "Ремаркетинг или как вернуть клиентов на сайт за покупками"
AWG "Ремаркетинг или как вернуть клиентов на сайт за покупками"awgua
 
Short Film Research
Short Film ResearchShort Film Research
Short Film Researchelliotbrownnn
 
Art Portfolio CJ Mobley Contemporary Artist
Art Portfolio CJ Mobley Contemporary ArtistArt Portfolio CJ Mobley Contemporary Artist
Art Portfolio CJ Mobley Contemporary ArtistCJ Mobley Art
 
NI Company Profile
NI Company ProfileNI Company Profile
NI Company ProfileAdrianto Januri
 
Matriz de riesgos, rol de pagos, ineventario, informe
Matriz de riesgos, rol de pagos, ineventario, informeMatriz de riesgos, rol de pagos, ineventario, informe
Matriz de riesgos, rol de pagos, ineventario, informeMarlon Fabrizio
 
Future of Health Report - PSK
Future of Health Report - PSKFuture of Health Report - PSK
Future of Health Report - PSKJosh Trent
 

Weitere ähnliche Inhalte

Was ist angesagt?

Laajennettu työssäoppiminen 4.2.2011
Laajennettu työssäoppiminen 4.2.2011Laajennettu työssäoppiminen 4.2.2011
Laajennettu työssäoppiminen 4.2.2011Nina Eskola-Salin
 
Oppimisen tulevaisuus 2030, barometrin seurantakummastelua 2012 - Hannu Linturi
Oppimisen tulevaisuus 2030, barometrin seurantakummastelua 2012 - Hannu LinturiOppimisen tulevaisuus 2030, barometrin seurantakummastelua 2012 - Hannu Linturi
Oppimisen tulevaisuus 2030, barometrin seurantakummastelua 2012 - Hannu LinturiOtavan Opisto
 
Projektin esittelypohja topo
Projektin esittelypohja topoProjektin esittelypohja topo
Projektin esittelypohja topoomniatopo
 
2014 02-27 osaava-työelämäpedagogi
2014 02-27 osaava-työelämäpedagogi2014 02-27 osaava-työelämäpedagogi
2014 02-27 osaava-työelämäpedagogiomniatopo
 
Kehittämistehtävän suunnitelma k 2014
Kehittämistehtävän suunnitelma k 2014Kehittämistehtävän suunnitelma k 2014
Kehittämistehtävän suunnitelma k 2014omniatopo
 
Osaava ammatillinen opettaja nyt ja tulevaisuudessa - Aila Paaso
Osaava ammatillinen opettaja nyt ja tulevaisuudessa - Aila PaasoOsaava ammatillinen opettaja nyt ja tulevaisuudessa - Aila Paaso
Osaava ammatillinen opettaja nyt ja tulevaisuudessa - Aila PaasoOtavan Opisto
 
Työelämäyhteistyö ammattikorkeakouluissa
Työelämäyhteistyö ammattikorkeakouluissaTyöelämäyhteistyö ammattikorkeakouluissa
Työelämäyhteistyö ammattikorkeakouluissaeamkhanke
 
Laajennetun työssäoppimisen kokeilujen tilannekatsaus marraskuu 2011
Laajennetun työssäoppimisen kokeilujen tilannekatsaus marraskuu 2011Laajennetun työssäoppimisen kokeilujen tilannekatsaus marraskuu 2011
Laajennetun työssäoppimisen kokeilujen tilannekatsaus marraskuu 2011Nina Eskola-Salin
 
Laajennettu työssäoppiminen toukokuu 2011
Laajennettu työssäoppiminen toukokuu 2011Laajennettu työssäoppiminen toukokuu 2011
Laajennettu työssäoppiminen toukokuu 2011Nina Eskola-Salin
 
Ammatillisen opettajan osaamisen tulevaisuus - Aila Paaso
Ammatillisen opettajan osaamisen tulevaisuus - Aila PaasoAmmatillisen opettajan osaamisen tulevaisuus - Aila Paaso
Ammatillisen opettajan osaamisen tulevaisuus - Aila PaasoOtavan Opisto
 
Osaava opettaja 2020
Osaava opettaja 2020Osaava opettaja 2020
Osaava opettaja 2020Aila Paaso
 
Valtti-koulutus 20.1.2009
Valtti-koulutus 20.1.2009Valtti-koulutus 20.1.2009
Valtti-koulutus 20.1.2009jennikaisto
 
Top laaja 2011 savon ammatti ja aikuisopisto
Top laaja 2011 savon ammatti ja aikuisopistoTop laaja 2011 savon ammatti ja aikuisopisto
Top laaja 2011 savon ammatti ja aikuisopistoSirpa Pursiainen
 

Was ist angesagt? (16)

Kll toimintakertomus2012 netti
Kll toimintakertomus2012 nettiKll toimintakertomus2012 netti
Kll toimintakertomus2012 netti
 
Laajennettu työssäoppiminen 4.2.2011
Laajennettu työssäoppiminen 4.2.2011Laajennettu työssäoppiminen 4.2.2011
Laajennettu työssäoppiminen 4.2.2011
 
Oppimisen tulevaisuus 2030, barometrin seurantakummastelua 2012 - Hannu Linturi
Oppimisen tulevaisuus 2030, barometrin seurantakummastelua 2012 - Hannu LinturiOppimisen tulevaisuus 2030, barometrin seurantakummastelua 2012 - Hannu Linturi
Oppimisen tulevaisuus 2030, barometrin seurantakummastelua 2012 - Hannu Linturi
 
Projektin esittelypohja topo
Projektin esittelypohja topoProjektin esittelypohja topo
Projektin esittelypohja topo
 
2014 02-27 osaava-työelämäpedagogi
2014 02-27 osaava-työelämäpedagogi2014 02-27 osaava-työelämäpedagogi
2014 02-27 osaava-työelämäpedagogi
 
Kehittämistehtävän suunnitelma k 2014
Kehittämistehtävän suunnitelma k 2014Kehittämistehtävän suunnitelma k 2014
Kehittämistehtävän suunnitelma k 2014
 
Osaava ammatillinen opettaja nyt ja tulevaisuudessa - Aila Paaso
Osaava ammatillinen opettaja nyt ja tulevaisuudessa - Aila PaasoOsaava ammatillinen opettaja nyt ja tulevaisuudessa - Aila Paaso
Osaava ammatillinen opettaja nyt ja tulevaisuudessa - Aila Paaso
 
LAO_sote
LAO_soteLAO_sote
LAO_sote
 
Työelämäyhteistyö ammattikorkeakouluissa
Työelämäyhteistyö ammattikorkeakouluissaTyöelämäyhteistyö ammattikorkeakouluissa
Työelämäyhteistyö ammattikorkeakouluissa
 
Laajennetun työssäoppimisen kokeilujen tilannekatsaus marraskuu 2011
Laajennetun työssäoppimisen kokeilujen tilannekatsaus marraskuu 2011Laajennetun työssäoppimisen kokeilujen tilannekatsaus marraskuu 2011
Laajennetun työssäoppimisen kokeilujen tilannekatsaus marraskuu 2011
 
Laajennettu työssäoppiminen toukokuu 2011
Laajennettu työssäoppiminen toukokuu 2011Laajennettu työssäoppiminen toukokuu 2011
Laajennettu työssäoppiminen toukokuu 2011
 
2009 yliopisto opiskelijoiden työelämään orientoituminen
2009 yliopisto opiskelijoiden työelämään orientoituminen2009 yliopisto opiskelijoiden työelämään orientoituminen
2009 yliopisto opiskelijoiden työelämään orientoituminen
 
Ammatillisen opettajan osaamisen tulevaisuus - Aila Paaso
Ammatillisen opettajan osaamisen tulevaisuus - Aila PaasoAmmatillisen opettajan osaamisen tulevaisuus - Aila Paaso
Ammatillisen opettajan osaamisen tulevaisuus - Aila Paaso
 
Osaava opettaja 2020
Osaava opettaja 2020Osaava opettaja 2020
Osaava opettaja 2020
 
Valtti-koulutus 20.1.2009
Valtti-koulutus 20.1.2009Valtti-koulutus 20.1.2009
Valtti-koulutus 20.1.2009
 
Top laaja 2011 savon ammatti ja aikuisopisto
Top laaja 2011 savon ammatti ja aikuisopistoTop laaja 2011 savon ammatti ja aikuisopisto
Top laaja 2011 savon ammatti ja aikuisopisto
 

Andere mochten auch

AWG "Ремаркетинг или как вернуть клиентов на сайт за покупками"
AWG "Ремаркетинг или как вернуть клиентов на сайт за покупками"AWG "Ремаркетинг или как вернуть клиентов на сайт за покупками"
AWG "Ремаркетинг или как вернуть клиентов на сайт за покупками"awgua
 
Art Portfolio CJ Mobley Contemporary Artist
Art Portfolio CJ Mobley Contemporary ArtistArt Portfolio CJ Mobley Contemporary Artist
Art Portfolio CJ Mobley Contemporary ArtistCJ Mobley Art
 
Matriz de riesgos, rol de pagos, ineventario, informe
Matriz de riesgos, rol de pagos, ineventario, informeMatriz de riesgos, rol de pagos, ineventario, informe
Matriz de riesgos, rol de pagos, ineventario, informeMarlon Fabrizio
 
Future of Health Report - PSK
Future of Health Report - PSKFuture of Health Report - PSK
Future of Health Report - PSKJosh Trent
 
Alat penyukat p h dan ec meter
Alat penyukat p h dan ec meterAlat penyukat p h dan ec meter
Alat penyukat p h dan ec meterHalimah Mahmod
 
Для чего владельцу бизнеса участвовать в процессе разработки - Сергей Головко...
Для чего владельцу бизнеса участвовать в процессе разработки - Сергей Головко...Для чего владельцу бизнеса участвовать в процессе разработки - Сергей Головко...
Для чего владельцу бизнеса участвовать в процессе разработки - Сергей Головко...awgua
 
Master Mobile Working
Master Mobile WorkingMaster Mobile Working
Master Mobile WorkingCanon Belgium
 
More Money, Less Work: The Trifecta of Fitness
More Money, Less Work: The Trifecta of FitnessMore Money, Less Work: The Trifecta of Fitness
More Money, Less Work: The Trifecta of FitnessVito La Fata
 
DIY Cartography
DIY CartographyDIY Cartography
DIY Cartographyrupicon
 
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship Education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship EducationYrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship Education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship Educationauliojala
 
Bakhtawar Hussain's Portfolio
Bakhtawar Hussain's PortfolioBakhtawar Hussain's Portfolio
Bakhtawar Hussain's PortfolioBakhtawar Hssain
 
Video Content Analysis
Video Content Analysis Video Content Analysis
Video Content Analysis DarcyB16
 
“Oportunidades y desafíos en el uso de Recursos Renovables en Argentina”
“Oportunidades y desafíos en el uso de Recursos Renovables en Argentina”“Oportunidades y desafíos en el uso de Recursos Renovables en Argentina”
“Oportunidades y desafíos en el uso de Recursos Renovables en Argentina”Green Drinks International
 

Andere mochten auch (16)

AWG "Ремаркетинг или как вернуть клиентов на сайт за покупками"
AWG "Ремаркетинг или как вернуть клиентов на сайт за покупками"AWG "Ремаркетинг или как вернуть клиентов на сайт за покупками"
AWG "Ремаркетинг или как вернуть клиентов на сайт за покупками"
 
Short Film Research
Short Film ResearchShort Film Research
Short Film Research
 
Art Portfolio CJ Mobley Contemporary Artist
Art Portfolio CJ Mobley Contemporary ArtistArt Portfolio CJ Mobley Contemporary Artist
Art Portfolio CJ Mobley Contemporary Artist
 
NI Company Profile
NI Company ProfileNI Company Profile
NI Company Profile
 
Matriz de riesgos, rol de pagos, ineventario, informe
Matriz de riesgos, rol de pagos, ineventario, informeMatriz de riesgos, rol de pagos, ineventario, informe
Matriz de riesgos, rol de pagos, ineventario, informe
 
Future of Health Report - PSK
Future of Health Report - PSKFuture of Health Report - PSK
Future of Health Report - PSK
 
Alat penyukat p h dan ec meter
Alat penyukat p h dan ec meterAlat penyukat p h dan ec meter
Alat penyukat p h dan ec meter
 
Для чего владельцу бизнеса участвовать в процессе разработки - Сергей Головко...
Для чего владельцу бизнеса участвовать в процессе разработки - Сергей Головко...Для чего владельцу бизнеса участвовать в процессе разработки - Сергей Головко...
Для чего владельцу бизнеса участвовать в процессе разработки - Сергей Головко...
 
Power
PowerPower
Power
 
Master Mobile Working
Master Mobile WorkingMaster Mobile Working
Master Mobile Working
 
More Money, Less Work: The Trifecta of Fitness
More Money, Less Work: The Trifecta of FitnessMore Money, Less Work: The Trifecta of Fitness
More Money, Less Work: The Trifecta of Fitness
 
DIY Cartography
DIY CartographyDIY Cartography
DIY Cartography
 
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship Education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship EducationYrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship Education
Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship Education
 
Bakhtawar Hussain's Portfolio
Bakhtawar Hussain's PortfolioBakhtawar Hussain's Portfolio
Bakhtawar Hussain's Portfolio
 
Video Content Analysis
Video Content Analysis Video Content Analysis
Video Content Analysis
 
“Oportunidades y desafíos en el uso de Recursos Renovables en Argentina”
“Oportunidades y desafíos en el uso de Recursos Renovables en Argentina”“Oportunidades y desafíos en el uso de Recursos Renovables en Argentina”
“Oportunidades y desafíos en el uso de Recursos Renovables en Argentina”
 

Ähnlich wie Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education

Järjestöosaamisen vahvistaminen ja kehittäminen oppilaitosyhteistyöllä/Humak
Järjestöosaamisen vahvistaminen ja kehittäminen oppilaitosyhteistyöllä/HumakJärjestöosaamisen vahvistaminen ja kehittäminen oppilaitosyhteistyöllä/Humak
Järjestöosaamisen vahvistaminen ja kehittäminen oppilaitosyhteistyöllä/HumakMS SOSTE
 
Työssäoppimisen toteuttamista tukevia käytänteitä
Työssäoppimisen toteuttamista tukevia käytänteitäTyössäoppimisen toteuttamista tukevia käytänteitä
Työssäoppimisen toteuttamista tukevia käytänteitäTaivassalo Minna
 
Oppivat koulut ja Itä-Suomen sivistysfoorumi
Oppivat koulut ja Itä-Suomen sivistysfoorumiOppivat koulut ja Itä-Suomen sivistysfoorumi
Oppivat koulut ja Itä-Suomen sivistysfoorumiTiina Airaksinen
 
130109 nuori2013 nuorten_tyollistymispolkujen_tukeminen_ek_jp_kivioja
130109 nuori2013 nuorten_tyollistymispolkujen_tukeminen_ek_jp_kivioja130109 nuori2013 nuorten_tyollistymispolkujen_tukeminen_ek_jp_kivioja
130109 nuori2013 nuorten_tyollistymispolkujen_tukeminen_ek_jp_kiviojaNUORI2013
 
Työelämäyhteys nykyaikaan - digitaalisia ratkaisuja kehittämässä
Työelämäyhteys nykyaikaan - digitaalisia ratkaisuja kehittämässäTyöelämäyhteys nykyaikaan - digitaalisia ratkaisuja kehittämässä
Työelämäyhteys nykyaikaan - digitaalisia ratkaisuja kehittämässäTekniikan akateemiset TEK
 
Laajennettu työssäoppiminen levi koordinointihankkeen esittely
Laajennettu työssäoppiminen levi koordinointihankkeen esittelyLaajennettu työssäoppiminen levi koordinointihankkeen esittely
Laajennettu työssäoppiminen levi koordinointihankkeen esittelyNina Eskola-Salin
 
Strategiatyön starttitilaisuus 31.8.2012
Strategiatyön starttitilaisuus 31.8.2012Strategiatyön starttitilaisuus 31.8.2012
Strategiatyön starttitilaisuus 31.8.2012Miia Kaerala
 
Työelämälähtöisyys pedagoginen kehittämistyö
Työelämälähtöisyys pedagoginen kehittämistyöTyöelämälähtöisyys pedagoginen kehittämistyö
Työelämälähtöisyys pedagoginen kehittämistyöMari Järvenmäki
 
Ratkaisuaan odottavia aikakausiteemoja
Ratkaisuaan odottavia aikakausiteemojaRatkaisuaan odottavia aikakausiteemoja
Ratkaisuaan odottavia aikakausiteemojaHannu Linturi
 
Lamk ja FUAS esittely 12042013
Lamk ja FUAS esittely 12042013Lamk ja FUAS esittely 12042013
Lamk ja FUAS esittely 12042013Outi Kallioinen
 
Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa
Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessaAjankohtaista ammatillisessa koulutuksessa
Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessaTaivassalo Minna
 
Lamk esittely 21012014 puutekniikan seminaari
Lamk esittely 21012014 puutekniikan seminaariLamk esittely 21012014 puutekniikan seminaari
Lamk esittely 21012014 puutekniikan seminaariOuti Kallioinen
 

Ähnlich wie Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education (20)

Kannanotto: Oppisopimuskoulutus tarvitsee oman kehittämisohjelmansa
Kannanotto: Oppisopimuskoulutus tarvitsee oman kehittämisohjelmansaKannanotto: Oppisopimuskoulutus tarvitsee oman kehittämisohjelmansa
Kannanotto: Oppisopimuskoulutus tarvitsee oman kehittämisohjelmansa
 
Ajankohtaista 26.10
Ajankohtaista 26.10Ajankohtaista 26.10
Ajankohtaista 26.10
 
Kummiwiki -oppimisympäristöjen kehittämishanke
Kummiwiki -oppimisympäristöjen kehittämishankeKummiwiki -oppimisympäristöjen kehittämishanke
Kummiwiki -oppimisympäristöjen kehittämishanke
 
Lops2021
Lops2021Lops2021
Lops2021
 
Toplaaja9
Toplaaja9Toplaaja9
Toplaaja9
 
Järjestöosaamisen vahvistaminen ja kehittäminen oppilaitosyhteistyöllä/Humak
Järjestöosaamisen vahvistaminen ja kehittäminen oppilaitosyhteistyöllä/HumakJärjestöosaamisen vahvistaminen ja kehittäminen oppilaitosyhteistyöllä/Humak
Järjestöosaamisen vahvistaminen ja kehittäminen oppilaitosyhteistyöllä/Humak
 
Työssäoppimisen toteuttamista tukevia käytänteitä
Työssäoppimisen toteuttamista tukevia käytänteitäTyössäoppimisen toteuttamista tukevia käytänteitä
Työssäoppimisen toteuttamista tukevia käytänteitä
 
OSAO lukuvuosikertomus 2010
OSAO lukuvuosikertomus 2010OSAO lukuvuosikertomus 2010
OSAO lukuvuosikertomus 2010
 
Oppivat koulut ja Itä-Suomen sivistysfoorumi
Oppivat koulut ja Itä-Suomen sivistysfoorumiOppivat koulut ja Itä-Suomen sivistysfoorumi
Oppivat koulut ja Itä-Suomen sivistysfoorumi
 
130109 nuori2013 nuorten_tyollistymispolkujen_tukeminen_ek_jp_kivioja
130109 nuori2013 nuorten_tyollistymispolkujen_tukeminen_ek_jp_kivioja130109 nuori2013 nuorten_tyollistymispolkujen_tukeminen_ek_jp_kivioja
130109 nuori2013 nuorten_tyollistymispolkujen_tukeminen_ek_jp_kivioja
 
Työelämäyhteys nykyaikaan - digitaalisia ratkaisuja kehittämässä
Työelämäyhteys nykyaikaan - digitaalisia ratkaisuja kehittämässäTyöelämäyhteys nykyaikaan - digitaalisia ratkaisuja kehittämässä
Työelämäyhteys nykyaikaan - digitaalisia ratkaisuja kehittämässä
 
Laajennettu työssäoppiminen levi koordinointihankkeen esittely
Laajennettu työssäoppiminen levi koordinointihankkeen esittelyLaajennettu työssäoppiminen levi koordinointihankkeen esittely
Laajennettu työssäoppiminen levi koordinointihankkeen esittely
 
Strategiatyön starttitilaisuus 31.8.2012
Strategiatyön starttitilaisuus 31.8.2012Strategiatyön starttitilaisuus 31.8.2012
Strategiatyön starttitilaisuus 31.8.2012
 
Ohjaa ja opasta -kortit Heli Peltola
Ohjaa ja opasta -kortit Heli PeltolaOhjaa ja opasta -kortit Heli Peltola
Ohjaa ja opasta -kortit Heli Peltola
 
Työelämälähtöisyys pedagoginen kehittämistyö
Työelämälähtöisyys pedagoginen kehittämistyöTyöelämälähtöisyys pedagoginen kehittämistyö
Työelämälähtöisyys pedagoginen kehittämistyö
 
Ratkaisuaan odottavia aikakausiteemoja
Ratkaisuaan odottavia aikakausiteemojaRatkaisuaan odottavia aikakausiteemoja
Ratkaisuaan odottavia aikakausiteemoja
 
Lamk ja FUAS esittely 12042013
Lamk ja FUAS esittely 12042013Lamk ja FUAS esittely 12042013
Lamk ja FUAS esittely 12042013
 
Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa
Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessaAjankohtaista ammatillisessa koulutuksessa
Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa
 
Yrityskeissi_Yes
Yrityskeissi_YesYrityskeissi_Yes
Yrityskeissi_Yes
 
Lamk esittely 21012014 puutekniikan seminaari
Lamk esittely 21012014 puutekniikan seminaariLamk esittely 21012014 puutekniikan seminaari
Lamk esittely 21012014 puutekniikan seminaari
 

Yrittäjyyskasvatus/Entrepreneurship education

  • 1.
  • 3. 3 Yrittäjyyskasvatusta joka kuntaan 4 Tätä teosta koskee tekijänoikeuksien mukainen kopiointikielto Copyright © 2008 Toimittaja Auli Ojala Kansi Marja-Liisa Enroth (kopio) Painopaikka painovuosi 2008 Tilaukset Opetusalan koulutuskeskus Pyhäjärvenkatu 5 A 33200 TAMPERE puh. (03) 254 3600 faksi (03) 253 4434
  • 4. 4 SISÄLLYS Auli Ojala YRITTÄJYYSKASVATUKSEN TÄHTIOPETTAJA JOKA KUNTAAN -KOULUTUSOHJELMAN LYHYT ESITTELY 6 Taustaa 6 Koulutusohjelman kuvaus 7 Yhteistyötahot 8 Koulutuksen osallistujat 8 Yrittäjyyskasvatuksen oppimateriaali oman opetukseksi tueksi 8 Auli Ojala 1. YRITTÄJYYSKASVATUKSELLA KOULUKULTTUURIN MUUTOKSEEN 10 Koulukulttuurin muutosmerkkejä 11 Koulujen profiloituminen ja osaaminen 12 Kouluko oppiva organisaatio? 13 Täydennys- ja jatkokoulutusta opettajille 14 Koulujen toimintatapoja 15 Tieto ja tiimit 16 Tyypiteltyjä kouluja 16 Verkostoissa oppii! 17 Yrittäjyyskasvatuksen didaktiikka 18 Kohti itseohjautuvaa oppijaa – elinikäistä oppijaa 20 Kohti elinikäistä oppimista 21 Auli Ojala 2. YRITTÄJYYSKASVATUKSEN TÄHTIOPETTEJA JOKA KUNTAAN -PROJEKTI 23 Opetussuunnitelmallinen kuvaus 23 Projektityöskentelyn keskeisiä ominaisuuksia 23 Projektisuunnitelmien laatijat 3. YRITTÄJYYSKASVATUSPROJEKTIEN LYHYET SISÄLLÖLLISET KUVAUKSET 25 Kaavin yläkoulun yritteliäisyysmalli 26 Tuusniemen yläasteen Talonpojan tapaan – talonpoikaiskulttuuri- projekti vuosina 2003–2004 32 Yrittäjyyskasvatusprojekti Kallaveden malliin 39 Yrittäjyyskasvatuksen kurssi Kuopion Klassisessa lukiossa 44 Nilsiän koulun yrittäjyyskasvatusmalli 46 Kallaveden lukion yrittäjyyskasvatuksen projektisuunnitelma lukuvuodelle 2006–2007 49 Ylä-Savon Teknostartti 2007 53
  • 5. 5 Auli Ojala 4. YRITTÄJYYSKASVATUKSEN DIDAKTISTEN MALLIEN ESITTELY 58 Suunnittelukokousmalli 58 Tietokoneluokka tutuksi – malli 59 Suggestopedinen malli 59 Osataan yhdessä –malli 60 Yrittäjyyskasvatuksen opettaminen - eheytetty opetus 60 Opetuksen eheyttäminen - oppijan etu 61 Opetuksen eheyttäminen opettajan kannalta 62 Koulutusohjelmassa aiemmin syntyneitä malleja 62 Esimerkki alakoulun didaktisesta mallista – Klaukkalan työ- ja tapakasvatusprojekti: Ammatit tutuiksi 63 Esimerkki lukion didaktisesta mallista – Merikarvian lukion yrittäjyyskurssi 65 Esimerkki kuntien yhteistyömallista – Yrittäjyyskurssi lukioon neljän kunnan yhteistyönä 71 5. KIRJOITELMIA YRITTÄJYYDESTÄ JA OPETTAJUUDESTA 72 Tauno Jalonen Tähtiopettajalla on tärkeä rooli koulussa 72 Esko Korkeakoski Oman opetuksen arvioiminen opettajuuden rakentamisessa 75 Mitä on opettajan itsearviointi? 77 Miksi itsearviointia? 78 Koulun toimintaympäristö - opettajien itsearvioinnin konteksti78 Mitä opettajat voivat arvioida? 79 Miten opettaja hankkii arviointitietoa? 83 Oman opetuksen onnistumisen arvottaminen 85 Opettajuuden rakentuminen itsearvioinnissa 85 Lähteet Kari Ristimäki Voiko yrittäjyyteen kasvattaa? 89 Aki Puustinen Yrittäjyyspainotteinen Muuramen lukio 93 Tunnustukset 93 Yhteistyö paikallisten yrittäjien ja yhteisöjen kanssa 94 Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 94 Muuramen lukion yrittäjyyskasvatus tänään 95 Tulevaisuus? 97
  • 6. 6 Aki Virolainen Yrittäjyyspainotteinen Sulkavan lukio 98 Sulkavan lukion yrittäjyyskasvatuksen historiaa 98 Sulkavan lukion yrittäjyyskasvatus tänään 98 Sulkavan lukio yrittäjyyslukioksi 100 Auli Ojala 6. TÄHTIOPETTAJAT KANSAINVÄLISTYVÄT 102 Viides kansainvälinen yrittäjyyskasvatuskonferenssi Edinburghissa 20.–23.6.2000 102 Seitsemäs kansainvälinen yrittäjyyskasvatuskonferenssi Lontoossa 16.–19.11.2004 104 Näkökulma brittiläiseen kouluun 104 Institute of Education Lontoossa 105 Koulu-yritysyhteistyön kehittämisnäkymiä 105 Workshopien taikaa 107 Kahdeksas kansainvälinen yrittäjyyskasvatuskonferenssi Calabriassa 2.-5.10.2006 108 Kansainvälinen Global Best Awards 2006 -kunniamaininta Suomeen 109 Väitöstutkimuksen keskeiset tulokset 112 Väitöstutkimuksen sovellukset yrittäjyyskasvatukseen 115 KIRJALLISUUSLUETTELO 116 LIITTEET 125
  • 7. 7 YRITTÄJYYSKASVATUKSEN TÄHTIOPETTAJA JOKA KUNTAAN -KOULUTUSOHJELMAN LYHYT ESITTELY Auli Ojala Taustaa Suomessa on kaikkiaan noin 236.000 yritystä. Niistä alle 10 työntekijän pienyrityksiä on 220.000 eli 93,1 prosenttia (ks.www.yrittäjät.fi). 2000-luvun alkupuolella yrittäjiä eläköityy suuri määrä. Tämän vuoksi pienyrittäjiä ja pienyrityksiä tarvitaan huomattava määrä lisää. Pienyrityksillä on maassamme huomattava kansantaloudellinen työllistävä vaikutus. Pienyritysten määrässä emme ole läheskään eurooppalaisella tasolla. Pienyrittäjyyden tukeminen ja yrittäjyyden ja yrittämisen ottaminen opetukseen ja ammattivaihtoehdoksi jo tämän päivän työllisyystilanteenkin huomioon ottaen on yksi varteen otettava vaihtoehto. Myös Taloudellisen Tiedotustoimiston tuore nuorisotutkimus (2007) osoittaa, että nuoret kaipaavat omia konkreettisia kokemuksia työnteosta ja työelämästä. Nuoret toivovat enemmän yritysvierailui- ta ja opintokäyntejä omien koulutus- ja uravalintojen pohjaksi. Yrittäminen ja yrittäjyyskasvatus on huomioitu valtakunnallisissa opetussuunnitelmissa ja yrittäjyyshankkeissa. Tällä hetkellä yrittäjyyskasvatus on opetussuunnitelman ohella eräitä koulutuksen keskeisimpiä kehittämisalueita. Kuitenkin yrittäjyyden ja yrittäjyyskasvatuksen opettaminen pitäisi alkaa jo päiväkoti-ikäisestä. Silloin luodaan asenteet yrittäjyyteen. Yleissivistävän koulun osalta yrittäjyyskasvatuk- sen laaja-alainen koulutus puuttuu. Tärkeintä on saada yrittäjyyskasvatuksen opettajaksi yrittäjyyskasvatuksesta kiinnostunut, kunnan elinkeinorakennetta tunteva, yrittäjyyskasvatuksen tähtiopettaja. Hän vie parhaiten yrittäjyyskasva- tusta eteenpäin koulutasolla!
  • 8. 8 Koulutusohjelman kuvaus Opetusalan koulutuskeskus, Opeko, käynnisti vuonna 1997–1998 nelijaksoisen Yrittäjyyskasvatuksen tähtiopettaja joka kuntaan -koulutusohjelman. Koulutus- ohjelman päätavoitteena oli viedä yrittäjyyttä ja yrittäjyyskasvatusta eteenpäin kunnan koululaitoksessa yhteistyössä kunnan elinkeinoelämän kanssa. Tavoitteena oli myös syventää yritysten ja koulujen välisiä yhteyksiä sekä luoda uusia, toimivia projekteja koulujen ja elinkeinoelämän välille yhteistyön kehittä- miseksi. Koulutuksen neljäs jakso toteutettiin v. 1998 Englannissa, jossa yrittäjyyskasvatusta on opetettu jo kauan koululaitoksessa. Koulutus oli tarkoitettu lähinnä peruskoulun ja lukion opettajille, joiden työssä painottui yrittäjyyskasvatus ja -koulutus. Suomen Yrittäjät ry on antanut tukensa koulutusohjelmalle. Koulutuksen yhtenä pyrkimyksenä on ollut tiivistää alueilla koulun ja elinkeinoelämän yhteistyötä. Koulutuksessa tämä on toteutunut siten, että osanottajat ovat laatineet yrittäjyyskasvatuksen projektisuunnitelmia, jotka on arvioitu pääkouluttajan toimesta ja toteutettu oppilaiden kanssa koulutukseen osallistujien projektipaik- kakunnilla. Yrittäjyyskasvatuksen tähtiopettaja joka kuntaan -koulutusohjelma on järjestetty Opekossa vuosina 1997 – 1998, 1999 – 2000, 2003 – 2004 ja 2006. Koulutus- ohjelmaan on kuulunut myös mahdollisuus osallistua kansainväliseen yrittä- jyyskasvatuskonferenssiin. Koulutusohjelmaan on yhdistetty konferenssimatko- ja Lontooseen vuosina 1998 ja 2004, Edinburghiin vuonna 2000 sekä Italian Calabriaan vuonna 2006.
  • 9. 9 Yhteistyötahot  Suomen Yrittäjät ry  Taloudellinen Tiedotustoimisto  Opetushallitus  Vakuutusyhtiöiden keskusliitto  Yksityisyrittäjäin säätiö Koulutukseen osallistujat Ensimmäiseen koulutusohjelmaan osallistui 96 peruskoulun- ja lukion opetta- jaa. 70 % osallistujista oli historian ja yhteiskuntaopin opettajia. Muita opettaja- ryhmiä olivat kaupallisten aineiden opettajat, opinto-ohjaajat ja luokanopettajat. Luokanopettajat olivat kuitenkin vähemmistönä. Toiseen, sisällöltään vastaa- vanlaiseen koulutukseen osallistui noin 40 opettajaa, jotka olivat lähinnä peruskoulun ja lukion opettajia. Toisen koulutuksen kustansi Opetushallitus Skotlantiin suuntautuvaa konferenssimatkaa lukuun ottamatta. Vuosien 2004 ja 2006 koulutukseen osallistui opettajia yhteensä noin 70. Vuoden 2006 koulutus toteutettiin Kuopiossa. Opettajat olivat pääsääntöisesti historian ja yhteiskunta- opin opettajia. Yrittäjyyskasvatuksen oppimateriaali oman opetukseksi tueksi Yrittäjyyskasvatuksen tähtiopettaja joka kuntaan -koulutusohjelmaan kuului yhtenä osiona yrittäjyyskasvatuksen projektityön tekeminen, arviointi ja toteuttaminen käytännössä. Tässä julkaisussa käsitelläänkin yrittäjyyskasvatuk- sen didaktiikan jälkeen Kuopiossa vuonna 2006 koulutukseen osallistuneiden opettajien yrittäjyyskasvatuksen projektitöitä. Didaktisiksi malleiksi on otettu muutamia koulutukseen aiemmin osallistuneiden opettajien projektitöitä. Mallien avulla Sinun hyvä opettaja on helpompi toteuttaa yrittäjyyskasvatusta omassa koulussasi.
  • 10. 10 Tampereella 14.05.2008 Auli Ojala kaupallisten aineiden lehtori, FT, KL koulutusohjelman johtaja auojala@saunalahti.fi
  • 11. 11 1. YRITTÄJYYSKASVATUKSELLA KOULUKULTTUURIN MUUTOKSEEN Auli Ojala Kulttuurin olemusta voidaan luonnehtia siten, että se on eräänlainen humanistinen tuote, joka syntyy inhimillisen vuorovaikutuksen yhteydessä. Yrittäjyyskasvatus ja sen oivaltaminen tärkeäksi tavoitteeksi osana koulun kulttuuria, toimintaa, opetusta ja oppimista on askel kohti koulukulttuurin muutosta. Uuden idean, ajatuksen läpivieminen koulussa tai missä tahansa työyhteisössä aiheuttaa miltei poikkeuksetta vastustusta. Joissakin kouluissa uudet kehittämishankkeet hyväksytään helposti, toisissa taas koulun pitkäaikainen käytäntö auktorisoidaan perinteeksi, mistä johtuu, että pientäkin muutosesitystä paheksutaan. Jokainen koulu luo oman kulttuurinsa, omat juhlansa, sääntönsä ja tapansa. Koulukulttuurille on ominaista inhimillinen oppijoiden, opettajien ja muun henkilökunnan vuorovaikutus. Koulukulttuuri on ikään kuin yhteinen maailman- katsomus, joka luo ja ylläpitää koulun toimintatapaa ja strategioita. Tämän lisäksi koulukulttuuri on sidoksissa ympäröivään yhteiskuntaan sidosryhmiensä kautta, joita ovat esimerkiksi seurakunta, yritykset ja kirjastot sekä koulun ylläpitäjä. Koulukulttuuri tuleekin käsittää laajassa merkityksessä osana ympäröivää yhteiskuntaa ja sen perususkomuksia, arvoja, normeja, ihanteita ja tapoja. Keskeisenä toimintavoimana ovat ihmiset: koulun johto ja työntekijät. Niistä muodostuu koulukulttuurin menestystekijä, joilla on osaamista ja eri ratkaisuja osaamisen kehittämiseen. Vahvasta koulukulttuurista puhutaan silloin, kun koulun johdon ja työntekijöiden kesken vallitsee luottamus, voimakas sitoutuminen ja työmotivaatio. Tällöin työn ja vapaa-ajan välinen suhde ei ole kovin herkkä. Sen sijaan heikossa tai köyhässä koulukulttuurissa työnteko perustuu pinnalliseen arvomaailmaan, jolla ei ole paljon merkitystä kouluorganisaation jäsenille. On itsestään selvää, että vahvassa koulukulttuurissa organisaation, koulun tavoitteet tulevat paremmin
  • 12. 12 saavutettua, mitä osaltaan tukee organisaation jäsenten kasvu yritteliäisyyteen ja yrittäjyyskasvatukseen. Yrittäjyyskasvatuksella tarkoitetaan koulussa tai ympäröivässä yhteis- kunnassa annettavaa opetusta ja kasvatusta. Sen tavoitteena on oppijan kasvaminen niin ulkoiseen kuin sisäiseenkin yrittäjyyteen. Yrittäjyyskasvatus valmentaa oppijan kasvamista elinikäiseksi oppijaksi, kosmopoliittiseksi maailmankansalaiseksi. Yrittäjyyskasvatus ei pelkästään muuta opetusmene- telmiä oppijakeskeisempään suuntaan. Sen tavoitteena on lisäksi kehittää koulukulttuuria ja koulun arkipäivän käytäntöjä kohti oppivaa organisaatiota. Koulukulttuurin muutosmerkkejä Yrityskulttuurin tunnuksina voidaan pitää rakennuksia ja esineitä sekä niiden sisältämää symboliikkaa: logoja, värejä, käyntikortteja ja toimintakertomuksia. Samanlaisia imagoa luovia tuntomerkkejä löytyy myös nykyisestä kehittyvästä koulusta. Kouluilla on omia kehittämissuunnitelmia ja toiminnallisia tavoitteita. Koulu pienorganisaationa on avautumassa ja jo osittain avautunut ympäröivälle yhteiskunnalle. Sen toiminnasta ja varsinkin saavutuksista kerrotaan paikallis- lehdissä. Lähes joka koululla on jo oma logo, toimintakertomus ja esite kasvatustavoitteista ja muusta toiminnasta. Myös koulun kotisivut kertovat paljon koulun toiminnasta. Sieltä voi lukea koulun opetussuunnitelmalliset tavoitteet, koulun arvopohjan ja opetussuunnitelmalliset painotukset. Opettajien ja muun koulun henkilökunnan kotisivujen sisältö taas ilmentää henkilökunnan osaamisprofiilia. Koulu tulosyksikkönä, itsenäisenä organisaationa ja kasvatuk- sellisena instituutiona on kulkemassa kohti pienyrityksen toimintamallia, vaikkakin koulussa korostetaan vahvasti humaanin kasvatusajattelun inhimillisiä päämääriä. Koulu ei ole liikelaitos, vaan se toimii inhimillisen kasvun, kulttuuri- perimän ja humaanin kasvatusajattelun kasvupohjana. Tällainen kulttuurin muutos on merkkinä koko koulun muutoksesta. Tällä
  • 13. 13 vuosituhannella koulut joutuvat sellaiseen puristukseen, että tiukka pitäytymi- nen perinteessä on lähes mahdotonta. Jokaisen koulun tulee löytää oma vahvuutensa, oma olemassaolon oikeutuksensa, oma toiminta-ajatuksensa. Tämän tulisi näkyä myös koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa ja kehittämis- hankkeissa. Koulun tehtävänä on toiminta-ajatuksen mahdollisimman tehokas toteuttaminen. Koulun toiminta-ajatus pitäisi vuosittain asettaa kriittiseen tarkasteluun sen vuoksi, että toiminta-ajatuksen avulla linjataan koulun saavutuksia ja tavoitteita yhdessä luodun vision, tulevaisuudenkuvan toteuttamiseksi. Useimmiten koulun visio tulevaisuudesta on liian utopistinen. Se ei saavuta kaikkia organisaation jäseniä, vaan se innostaa vain koulun johtoa. Tehokkaat visiot ovat realistisia ja ne ovat helposti viestittävissä koko kouluorganisaation jäsenille. Koulun vision luomiseen pitäisi ottaa mukaan koko henkilökunta. Tällöin henkilökunnan sitoutuminen siihen olisi kiinteämpää. Koulujen profiloituminen ja osaaminen Koulut, kuten yrityksetkin, profiloituvat, poikkeavat toisistaan. Pienenevät ikäryhmät aiheuttavat sen, että kouluilla on edessä kilpailu oppilaista. Koulun sidosryhmänä vanhemmat ovat tärkeitä. Oppilaiden vanhemmat on saatava vakuuttumaan koulun kelvollisuudesta heidän lastensa opinahjona. Markkinoin- tiin liittyvä koulujen välinen kilpailu muuttaakin Reynoldsin ym. (1992) mielestä koulun johdolle asetettavia vaatimuksia. Heidän mukaansa (emt, 1992) koulun johtaja tarvitsee korostunutta suhdetoimintakykyä, kykyä myydä tuotettaan, kykyä ylläpitää hyviä suhteita vanhempiin, oppilaisiin ja kykyä hallita nopeita muutoksia sekä kykyä motivoida henkilökuntaa. Henkilökunnan motivoiminen tehtäväänsä ja sen ammatillisen uusiutumisen ja kehittämisen tukeminen koulun johdon taholta on tärkeää, koska opettajalla on vähän uralla etenemismahdollisuuksia koulussa. Henkilökunnan motivoiminen tehtäväänsä edellyttää lisäksi koulun johtajalta osaamisen johtamista. Osaamisen johtamisen tärkein elementti on tieto ja nimenomaan koulun kehittymisen kannalta strategisesti tärkeä uusin tieto. Koulun johtajan on
  • 14. 14 tiedettävä, kenellä on uutta osaamista kouluorganisaatiossa. Osaamisen johtaminen edellyttäisi henkilökunnan osaamiskartoitusten tekemistä. Kartoi- tukset eivät ole vielä yleisiä kouluissa. Osaamiskartoitukset olisi hyvä tehdä todellisten työsisältöjen pohjalta ja liittää niiden kautta saatu strategisesti tärkeä tieto koulun johtajan tai koulun johtamistiimin osaamisen johtamiseen. Strategisesti tärkeä uusin tieto on elinehto koulun kehittymiselle globaalissa tietotaloudessa. Koulun tulee kasvattaa elinikäisiä oppijoita, sivistyneitä kansalaisia sekä samalla valmentaa heitä tulevaisuuden kosmopoliiteiksi. Uusin tieto ja tiedon kulku on keskeistä myös kuntatalouden hoidossa. Tästä toimii esimerkkinä ns. tilaaja- ja tuottajamalli, joka on käytössä Tampereen kaupun- gissa. Kouluorganisaatio on osa tilaaja- ja tuottajamallia. Siitä saatu ajantasai- nen strateginen tieto auttaa esim. kuntabudjetin suunnittelussa. Tällöin koulun rehtorin osaamisen johtamisessa korostuu taloudellisuus, joka voidaan tässä rinnastaa liike-elämässä käytettyyn termiin business intelligence. Kouluko oppiva organisaatio? Koulun kulkeminen kohti oppivan organisaation tietä käy joskus kangerrellen. Monien muiden tutkijoiden lailla käsitteet oppiva organisaatio ja organisationaa- linen oppiminen ymmärretään tässä samaksi käsitesisällöksi. Oppivassa organisaatiossa tuetaan koko työyhteisön jäsenten oppimista. Virallista tieto- ja teoriapohjaa oppiva organisaatio käsitteen toteuttamiseen koulussa mahdollis- tavat esimerkiksi vuonna 1999 voimaantulleet uudet koululait sekä viimeisim- mät opetussuunnitelmauudistukset. Kuitenkin koulun muuttuminen on hidasta ja hankalaa. Opettajien ja rehtoreiden puheet ovat usein täynnä aitoa innostus- ta ja näkemystä, mutta koulun ja luokkahuoneen käytänteet ovat muuttuneet minimaallisesti tai ei lainkaan. (Ks. esim. Norris, Asplund, MacDonald, Schos- tak & Zamorksi 1996.) Ratkaisuksi tähän tilanteeseen tarjotaan oppivan koulun mallia, joka ei paljonkaan poikkea oppiva organisaatio -ajattelusta. Oppiva koulu sitoutuu jatkuvaan oppimisympäristön arviointiin ja kehittämiseen jokaisen oppijan opetuksen yksilöllistämiseksi. Oppivan koulun opetuksessa korostuu oppijoiden ongelmaperusteinen, itseohjautuva, tiimimäinen oppiminen.
  • 15. 15 (Ks. esim. Dumbrajs 2007.) Oppiva koulu kerää uutta tietoa tehokkaasti omasta toiminnastaan ja ympäristöstä ja arvioi systemaattisesti omaa toimintaansa ja sen tarkoituksenmukaisuutta. Tämän arvioinnin nojalla oppiva koulu orientoituu uudelleen tulevaisuuteen ja toimii siten, että sen tekemisistä tallennetaan tietoa myös uusien tilanteiden varalle. Jatkuva oppiminen, tekeminen, reflektointi ja suunnittelu vuorottelevat keskenään oppivassa koulussa ja muodostavat näin päättymättömän oppimiskehän. Tärkeää on myös arvioivan palautteen saaminen omasta työstä ja sen sitominen kouluorganisaation yleistavoitteisiin. Esimerkkinä edellisestä voidaan mainita rehtorin ja koulun henkilökunnan kehityskeskustelut ja osaamiskartoitukset. Arvioivan palautteen saaminen on tärkeää koko koulun henkilökunnalle, sillä muutoin oppiminen ja työn tekeminen saattaa jäädä ulkokohtaiseksi, pinnalliseksi. Täydennys- ja jatkokoulutusta opettajille Opettajien ja rehtoreiden pitkäkestoinen täydennyskoulutus on ammatillisen uusiutumisen avainalue. Työnantajan taholta on tärkeää, että myös tieteellistä jatkokoulutusta tuetaan, siitä maksetaan ja siihen kannustetaan kouluorgani- saatiossa. Perinteisesti on ollut opettajan tai rehtorin oma asia, jos hän jaksaa iltapuhteinaan tehdä väitöskirjan ja näin mahdollisesti tuoda panoksensa koulun kehittämiseen. Omaa työtään tutkiva opettaja vie ongelmaperusteista, tutkivaa oppimista parhaiten luokkahuoneessa eteenpäin. Tutkivalla opettajalla on koulutukselliset edellytykset toimia uusimman, innovatiivisen tiedon koordinaat- torina kouluorganisaatiossa. Apunaan hän voi käyttää mm. yliopistojen ja korkeakoulujen uusinta tietoa sekä hyödyntää näin saamaansa tietoa opetuk- sessaan. Esimerkiksi Gävleborgin läänissä Ruotsissa on meneillään yliopiston tutkijoiden, tutkivien opettajien ja oppilaiden välinen ”learning studies” oppimi- sen kokeilu, jossa yhdistetään oppijan, tutkivan opettajan ja yliopiston tutkijan tiedontuotanto matematiikan oppimisessa.
  • 16. 16 Koulujen toimintatapoja Koulun käytäntöihin liittyvät uskomukset ja koulun perusrakenteet, esimerkiksi luokkaopetuksen opettajakeskeisyys, näyttävät säilyvän sitkeässä. Vaarana on, että se estää koulun muuttumista oppijakeskeisempään suuntaan. Muutosta hankaloittavat myös suuret ryhmäkoot, resurssipula, täydennyskoulutuksen puute sekä nykyinen kehittymätön johtamiskulttuuri. Ihmisten johtaminen on sidoksissa vuorovaikutukseen ja motivaatioon. Johtamisen piirissä olevat tavoitteet ja toiminnot ovat pääasiassa rationaalisella alueella, kun taas ihmisten toiminnan henkisestä sisällöstä valtaosa on tunnealuetta. Tunnealu- een ja rationaaliseen järkeen perustuvat tavoitteet ovat usein ristiriidassa. Tutkimusten mukaan eri organisaatioiden jäsenet käyttävät tavoitteen saavut- tamiseen vain 10 – 20 % mahdollisuuksistaan. Näinkin vakava henkisten voimavarojen vajaakäyttö työpaikoilla on ongelmallista. Voimavarojen vajaakäy- tön syyksi on tarjottu heikkoa motivaatiota. Motivoinnilla ja motivoitumisella työhön on varsin kiinteä yhteys organisaation johtamiseen ja johtamisen uudentyyppisiin sisältöihin: tietojohtaminen, osaamisen johtaminen, henkilöstö- johtaminen, valta ja vastuu. Kouluyhteisö on tietoperusteinen asiantuntijaorganisaatio, joka vaatii uudenlais- ta osaamisen johtamista kuin perinteinen hierarkkisiin valtarakenteisiin pohjautuva johtaminen. Tärkeintä on saada osaaminen koko organisaation käyttöön. Tämän mahdollistavat matalat organisaatiorakenteet, koko organisaa- tioon uutta tietoa lisäävä ja kattava tiimityöskentely, työn kierto sekä uudenlai- nen, vähähierarkkinen, osaamista ja pedagogisia toimenpiteitä painottava johtamiskulttuuri. Esimerkiksi Harris (2002) korostaa rehtorin roolia hyvän keskustelukulttuurin luomiseksi koulussa. Hänen mukaansa rehtorit ovat avainasemassa kannustamaan koulun opettajia jakamaan ja kehittämään visioitaan sekä osallistumaan päätöksentekoon kouluorganisaatiossa. Hyvä keskustelukulttuuri on puolestaan avointa, tasa-arvoista ja perustuu demokraat- tiseen päätöksentekoon. (Cantell 2006.) Tällainen toimintakulttuuri mahdollistaa
  • 17. 17 ilon ja onnistumisen kokemukset omasta työstä ja työyhteisöstä, sillä avoimes- sa toimintakulttuurissa voi esittää eriäviäkin mielipiteitä ja silti saada yhteisöllis- tä tukea ja kannustusta. Tieto ja tiimit Myös tiimien työskentelyyn on syytä kiinnittää huomiota. Tiimeissä kiertävä tieto muuttaa opettajan tietorakenteita ja samalla hänen oppimistaan. Esimerkiksi tiimeissä opettajien oppiminen tapahtuu toiminnan sekä vuorovaikutteisen pohtivan keskustelun kautta. Tiimi luo turvallisen ja hyväksyvän ilmapiirin tasa- arvoiselle dialogille. (Ks. esim. Dumbrajs 2007.) Jotta tiimeissä erilainen osaaminen ja erilainen tieto saadaan käyttöön, niin olisi luotava vaihtuvia tiimejä. Näin uusi, erilainen tieto saada paremmin esille kuin pelkästään ainekohtaisissa tiimeissä. Tässä korostuu taas koulun johtajan osaamisen johtaminen. Hänen on tiedettävä kenellä osaamista on, jotta tiimien tiedonmuo- dostus hyödyntäisi strategista osaamisen johtamista ja sitä kautta koko kouluorganisaatiota. Tyypiteltyjä kouluja Koulut voidaan tyypitellä monin eri tavoin. Nikkanen (1998) on tyypitellyt koulut niiden toimintatapojensa mukaan kolmeen eri kategoriaan: ankkurissa seisovat koulut, ajelehtijakoulut ja purjehtijakoulut. Ankkurissa seisovat koulut ovat väsähtäneitä ja urautuneita sekä aktiivisesta kehittämisajattelusta syystä tai toisesta luopuneita. Tällaisessa koulussa tuskin tapahtuu organisationaalista oppimista, joka jatkuvasti ja kaikin mahdollisin keinoin helpottaa jäsentensä ja tiimiensä oppimista, ottaa huomioon ulkoiset ja sisäiset asiakkaansa, on tietoinen ydinosaamisistaan ja tietoisesti muuttaa itseään tekemällä toiminta- tavoistaan ja strategian muodostamisestaan, arvioinnistaan, kehittämistoimien- sa vakiinnuttamisesta ja kehittämisestä hyvän oppimisprosessin.
  • 18. 18 Ajelehtijakoulut ovat puolestaan sellaisia kouluja, jotka takertuvat mikä mihinkin projektiin ja tuulivirtaukseen paneutumatta mihinkään kehittämishank- keeseen syvällisimmin. Organisationaalinen oppimisprosessi on tällaisissa kouluissa pinnallista pintaliidäntää, näennäistä. Nämä koulut näkevät paljon vaivaa antaakseen kuvan ulospäin ja ehkä itselleenkin kehittämisen muotivirta- uksia seuraavasta koulusta. Purjehtijoita ovat itseuudistuvat, konstruktivistiseen oppimis- ja tiedonkäsityk- seen pohjautuvat, itseohjautuvat, oppivat koulut. Konstruktivistinen tiedonkäsi- tys ei koske tässä koulussa pelkästään oppijan oppimista vaan se kulkee läpi koko kouluorganisaation ja tukee koko henkilökunnan oppimista. Purjehtijakou- luilla on hyvä keskustelukulttuuri, modernit oppijakeskeiset opetusmenetelmät, vähän hierarkiaa ja itseohjautuvat päätäntävaltaiset, vaihtuvat tiimit työskente- lymuotona. Nämä koulut ovat ymmärtäneet sisäisen kehittämisen merkityksen laajasti omalta, työyhteisöjen ja koko koulun kannalta. Tällaisen koulun rehtori hallitsee vaikean tiimijohtamisen sekä henkilökuntansa osaamisen johtamisen taidon ja tällaisella koululla on yhdessä luotu, selkeä visio mihin pyrkiä. Se pyrkii kehittymään kohti organisaationaalista oppimista. Verkostoissa oppii! Tietoyhteiskunnan kehitys on vauhdittanut verkostotaloutta ja sen sanotaan olevan talouskehityksen seuraava vaihe. Tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa rakennetaan yhteistoimintaverkkoja, oppivia organisaatioita, hierarkkisten järjestelmien sijaan. Verkostoitumisen vauhdittajana on toiminut informaatio- teknologian lisääntyvä käyttö tietoyhteiskunnassa. Tietoyhteiskunta rakentuukin tietoliikenteen ja erilaisten sosiaalisten ja informaatioteknisten verkkojen varaan. Tietoyhteiskunnassa ihmiset ja organisaatiot saattavat olla yhtä aikaa useiden verkostojen jäseniä. Mitä useamman verkoston työyhteisön jäsen sitä vaikeampi häntä on korvata. Verkostoilla on tärkeä tehtävä sosiaalisen rakenteen luojina ja tiedon välittäjinä. Verkostoitumisen avulla koulut ja ympäröivä yhteiskunta vahvistavat omaa osaamistaan ja vaihtavat uutta tietoa
  • 19. 19 omaan toimintakenttäänsä. Yrittäjyyskasvatuksessa verkostoituminen on tärkeää, sillä verkostoissa yritykset, yrittäjät, oppilaitokset ja oppilaitosten henkilökunta ovat vuorovaiku- tuksessa keskenään. Tällöin he voivat rikastuttaa omaa tiedontuotantoaan ja samalla oppia uutta. Verkostoitumista voidaan toteuttaa eri oppilaitosten välillä sekä oppilaitosten ja sidosryhmien, esimerkiksi yrityspalveluorganisaatioiden ja eri järjestöjen sekä pk-yritysten ja suuryritysten välillä. Tällöin koulun johtajalta edellytetään verkosto-osaamisen johtamista. Hänen pitäisi tietää ja hyödyntää osaamisen johtamisessaan ympäröivän yhteiskunnan ja henkilöstönsä verkostoja koko kouluorganisaation hyväksi. Tieto kulkee verkoissa ja koulun johto voi verkosto-osaamisen johtamisessa hyödyntää strategisesti tärkeää tietoa koko kouluorganisaation hyväksi. Yrittäjyyskasvatuksen tähtiopettaja joka kuntaan -koulutusohjelmassa verkostoi- tuminen tapahtui siten, että jokaisella koulutukseen osallistuneella opettajalla oli sähköpostitiedot ja muut yhteystiedot kaikista koulutuksen osallistuneista. Sähköpostia käytettiin informaation välittäjänä, esimerkiksi projektitöiden tekemisen yhteydessä ja niiden arvioinnissa. Yrittäjyyskasvatuksen didaktiikka Didaktiikka keskittyy opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Didaktiikassa pohditaan opetuksen tavoitteita, opetusprosessia, tuloksia ja teorian kehittämis- tä hyvästä opetuksesta. Jo Aristoteles korosti opetuksen teoriassa tiedon etsintää. Tietoa etsivä, oppijan omaa mieltä esikuvana pitävä opetusmetodi, joka rakentuu oppijan elämyksenvaraisille kokemuksille, on yhtä käyttökelpoi- nen tänään kuin antiikin aikoinakin. Oppijat oppivat toisiltaan tietoa hakiessaan ja rakentavat oppimiskokemukset entisten oppimiskokemusten varaan.
  • 20. 20 Yrittäjyyskasvatuksen didaktiikan tiedepohja tukeutuu lähitieteisiin: kotitalous-, kauppa-, yhteiskunta- ja insinööritieteet, psykologia, kasvatustiede, sosiologia, luonnontiede ja yhteiskuntatieteet. Edellä mainittujen tieteenalojen sovellusalu- eita yrittäjyyden opettamisessa ovat mm: kuluttajakasvatus, oppimisen psykologia, sosiologia, ympäristökasvatus, tuotantotieteet ja markkinointi. Yrittäjyyskasvatuksen didaktiikkaa on tarkasteltava kansantalouden osana, kunkin kunnan elinkeinorakenteen viitekehyksessä, sillä yrittäjyyskasvatuksen opettamisessa sidosryhmien ja koulun välinen vuorovaikutus on tärkeää. Oppimista ei luonnollisesti tapahdu muodollisesti vain koulussa tai luokkahuo- neessa. Esimerkiksi työelämässä opitaan lähinnä työprosessin kautta niistä elämyksistä, joita jokapäiväinen työ tarjoaa. On jopa kokeellisesti todistettu, että oppijat oppivat paremmin muualla kuin luokkaopetuksessa. Koulu ei ole irrallinen yhteiskunnan saareke vaan osa sitä, mistä johtuu, että yrittäjyyskasva- tuksen tärkeä tehtävä on antaa oppijoille relevantteja simulointimalleja yrittämi- sestä ja samalla tukea oppijan sisäistä yrittäjyyttä, aktiivisuutta, luovuutta ja oma-aloitteisuutta. Yrittäjyyskasvatuksen tulisi ohjata oppijaa lähemmäksi sitä oppimisen mallia, jota työ ja laajemmin muuttuva yhteiskunta tarjoaa. Yrittäjyyskasvatuksen tärkein anti on antaa oppijalle oppimaan oppimisen valmiudet. Perinteisen taloustieteellisen käsityksen lisäksi yrittäjyyskasvatuksen didaktii- kassa esiintyy käsite lisäarvo. Henkinen lisäarvo voi olla esimerkiksi se, että oppija osaa toimia yritteliäästi työssään ja aineellista lisäarvoa voi olla vaikkapa elinkeinoelämän ja koulun vuorovaikutuksen myötä syntynyt idea tuottaa ajan tasalla olevaa oppimateriaalia. Tietoyhteiskunnassa tämä materiaali on verkkopohjaista, helposti muunneltavaa opetusmateriaalia, koska yhteiskunta muuttuu alati ympärillämme.
  • 21. 21 Kohti itseohjautuvaa oppijaa – elinikäistä oppijaa Opetusta ohjaa opetussuunnitelma. Jokainen opettaja joutuu omassa työssään pohtimaan ja arvioimaan opetustaan sekä laatimaan oman, valtakunnallisiin opetussuunnitelmiin pohjautuvan opetussuunnitelman. Tämän lisäksi nykyisis- sä opetussuunnitelmissa otetaan myös koulua ympäröivä yhteiskunta, kunta- kohtaisuus selkeästi esille. Opettajan on myös sitouduttava noudattamaan opetussuunnitelmaa. Oppijakeskeiset opetusmenetelmät ja arviointikeskustelut, joissa vanhemmat ovat mukana, ovat tulleet kouluun helpottamaan kodin ja koulun yhteistyötä. Muuttuvaa opetussuunnitelmakäytäntöä voidaan kuvata ulottuvuudella perinne - jatkuvuus. Karkeasti kuvattuna aiemmin perinteen ohjaama opetussuunnitelmakäytäntö tuotti staattisia, muutoksiin sopeutumattomia oppijoita, mikä johtui siitä, että opetussuunnitelmat ja opetusmenetelmät olivat valtakunnallisiin ohjausjärjestelmiin sidottuja, tiukkoihin normeihin napitettuja asiakirjoja. Käytännön opetustyössä opetussuunnitelma oli oppikirjoihin sitoutuneen opettajan päässä, mikä luonnollisesti suosi opettajajohtoista opetusta. Nyt kuitenkin työelämä ja yhteiskunta tarvitsevat oma-aloitteisia, riskinottokykyisiä, muutokseen sopeutuvia, osaavia työtekijöitä - yrittäjiä. Tämän vuoksi yrittäjyyskasvatuksella on tärkeä tehtävä muuttaa opetusmene- telmiä niin, että ne tukevat oppijan itseohjautuvuutta ja kehittävät oppijan omaa ajattelua. Asenteet yrittäjyyskasvatukseen kylvetään jo varhain sekä kotona että koulussa. Erityisen tärkeää tämä on yrittäjyyskasvatusta opetettaessa, kun pyritään kasvattamaan jatkuvaan muutokseen, dynaamisuuteen sopeutuvia itseohjautuvia, oma-aloitteisia ja yrittäviä oppijia. Opettajan rooli muuttuu valmentajan, oppimisprosessin ohjaajan rooliksi.
  • 22. 22 Kohti elinikäistä oppimista Yrittäjyyskasvatus pitäisi nähdä osana elinikäistä oppimista ja oppimaan oppimisen taitoja. Elinikäisen kasvatuksen ja elinikäisen oppimisen tarvetta voidaan perustella kahdella tavalla. Ensimmäisenä perusteluna on ihmiskäsitys, jonka mukaan ihmisellä on pyrkimys kehittyä koko elämänsä ajan. Toiseksi elinikäisen oppimisen tarvetta voidaan perustella ympäristön asettamilla vaatimuksilla, joista tärkein on teollisuuspainotteisen, tavarayhteiskunnan muuttuminen tietoyhteiskunnaksi. (Ks. esim. Mannermaa 2000.) Tieto, vuorovaikutus ja kommunikaatiotaidot tulevat yhä merkityksellisemmiksi tietoyhteiskunnassa. Kuljemme kohti tietointensiivistä taloutta, jossa tärkeimpä- nä pääomana on ihmisten henkinen pääoma. Henkisestä pääomasta voidaan käyttää myös käsitettä aineeton pääoma. Aineetonta pääoma on kaikki se mikä ei ole näkyvässä materiassa mitattavissa. Kouluorganisaatiossa aineetonta pääomaa edustaa henkilökunta. Henkilökunta on kouluorganisaation tärkein resurssi, mikä tulee huomioida koulun osaamisen johtamisessa. Suomessa valtioneuvoston asettama elinikäisen oppimisen komitea (Komitea- mietintö 1997) määritteli työnsä lähtökohdiksi tietoyhteiskunnassa esiintyvät osaamistarpeet: tiedonhankinta ja tiedonhallintataidot, viestintä- ja tietotekniik- kataidot, kulttuurin ja yhteistyön edistämisen taidot ja sosiaalista ja sivistyksel- listä pääomaa kartuttavat elinikäisen oppimisen taidot. Juuri edellä mainittuihin seikkoihin pitäisi yrittäjyyskasvatuksen koulussa painottua, jotta oppijalla olisi valmiudet toimia tietoyhteiskunnan jäsenenä. Jokainen opettaja tai mieluiten opettajaryhmä laatii oman oppilaitoksensa yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelman ja pohtii miten yrittäjyys soveltuu opetettavaan oppiaineeseen. Apuna opetussuunnitelman laadinnassa opettajat voivat kernaasti käyttää koulun sidos- ja verkostoryhmiä.
  • 23. 23 Yrittäjyyskasvatuksen yleisinä didaktisina tavoitteina voidaan pitää (Ojala & Pihkala 1994.)  oppija ymmärtää yrittäjyyden merkityksen kansantalouden hyvinvoinnin osana,  tietää kestävän kehityksen ja hyvinvoinnin merkityksen yritystoiminnassa,  ymmärtää epävarmuuden sietokyvyn merkityksen yritystoiminnassa ja yhteiskunnassa,  perehtyy yrittäjän ammattiin sekä  oppii ammatinvalinnan ja jatko-opintojen kannalta tarpeelliset tiedot ja valmiudet, joita hän voi soveltaa myöhemmin elämässään.
  • 24. 24 2. YRITTÄJYYSKASVATUKSEN TÄHTIOPETTEJA JOKA KUNTAAN -PROJEKTI Auli Ojala Opetussuunnitelmallinen kuvaus Koulutusohjelman aikana tehdyissä projektitöissä lähestyttiin yrittäjyyskasvatus- ta karkeasti kolmesta eri näkökulmasta käsin: opetussuunnitelman, yritysten ja koulujen välisenä yhteistyön sekä kunnan elinkeinopolitiikan ja strategisen suunnittelun sekä koulujen välisen yhteistyön näkökulmasta. Didaktisesti ajatellen kaikki projektit kuitenkin mahtuvat sateenkaarena yhteisnimikkeenä ja yläkäsitteenä olevan opetussuunnitelman alle. Yrittäjyyskasvatuksen koulutusohjelman yhtenä tavoitteena oli kehittää ja vahvistaa opettajan toimimista tutorina opetustilanteessa ja samalla kehittää itseohjautuvia opetusmenetelmiä, koska tulevaisuuden työtehtävät ovat projektiluonteisia. Vakinaisten työtehtävien määrä vähenee. Itseohjautuvia opetusmenetelmiä tuki yrittäjyyskasvatusprojekteissa käytetyt toiminnalliset työtavat, mm. projektiopiskelu. Projektiopiskelun teoreettinen perusta nivoutuu kokemuksellisen oppimisen, yhteistoiminnallisen oppimisen, kognitiivi- sen psykologian ja motivaatiopsykologian alueille. Projektiopiskelussa on perusideana lähteä opiskelijoiden todellisuudesta. Projektiopiskelussa koroste- taan ryhmän puitteissa tapahtuvaa yhteistoiminnallista ja suunnitelmallista toimintaa. Projektityöskentelyn keskeisiä ominaisuuksia Projektityöskentely on jäänyt lyhytaikaisten työsuhteiden ja määräaikaisten työmääräysten vuoksi pysyväksi työelämän ilmiöksi. Käsite työ on pirstoutunut lyhytaikaisiksi kehittämishankkeiksi tai projekteiksi. Tämän vuoksi oppijan tulee oppia koulussa projektitehtävien tekeminen opetusmenetelmällisin keinoin.
  • 25. 25 Projekteja tehdessään oppija oppii seuraavia keskeisiä työelämän kannalta tärkeitä asioita:  oppija oppii arvioimaan omaa työtään (projektiaan)  oppija oppii ajattelemaan itsenäisesti  oppija oppii kokemuksellisesti, todentuntuisissa olosuhteissa  oppija oppii ratkaisemaan ongelmia  oppija oppii tiedemäisen, tutkivan oppimistavan  oppija oppii pitkäaikaiseen, ajallisesti rajattuun suunnitelmallisuuteen  oppija oppii tulosvastuullisuuteen  oppija oppii yhteistoiminnallisuuteen Ongelmana yrittäjyyskasvatuksen opettamisessa on, että teoria ja käytäntö ei kohtaa. Erityisesti tämä ongelma tulee esille opetettaessa yrittäjyyskasvatusta toisen asteen oppilaitoksissa. Tähän kuiluun tulevaisuudessa tuovat ratkaisun uudet oppimisympäristöt, jotka mm. mahdollistavat teknologisen näkökulman esittämisen liiketoiminnallisessa kontekstissa. Esimerkki uusista oppimisympä- ristöistä on virtuaalitodellisuus, joka tarkoittaa ihmisystävällistä liittymää tietokoneen ja ihmisen välillä. Virtuaalitodellisuus on teknologia, jolla saadaan aikaan keinotekoisia, todentuntuisia ympäristöjä. Todellisuutta voidaan mallintaa ja sen ominaisuuksia simuloida ja muuttaa. Vuorovaikutteinen kolmiulotteisuus vastaa enemmän kuin tuhat kuvaa. Tämän vuoksi opetukses- sa ja koulutuksessa virtuaalitekniikoilla voidaan tehostaa oppimisprosessia, kehittää etäopetusta sekä laajentaa koulutussimulaattorien käyttöaluetta uusille alueille. Tästä esimerkkinä on yrittäjän työn luonteen opettaminen liiketoimin- nallisessa kontekstissa. (Rakkolainen 1998; Leino 1988.)
  • 26. 26 3. YRITTÄJYYSKASVATUSPROJEKTIEN LYHYET SISÄLLÖLLISET KUVAUKSET Seuraavaksi kuvataan joitakin lyhennettyjä yrittäjyyskasvatusprojekteja. Koska alakoulun luokanopettajia oli koulutuksessa vain muutama, niin heidän projektimallinsa ovat projektin kuvauksessa vähemmistönä. Projektien esittelyn valintaperusteena on käytetty niiden toimivuutta käytännössä sekä niiden opetusmenetelmien moninaisuutta. Kahta samantyyppistä projektia ei ole otettu mukaan. Arviointi on lisätty niihin projekteihin, joista se on puuttunut. Arvioinnin tavoitteena on lisätä oppijan itsearviointia ja ajattelukykyä. Arviointi on erotta- maton osa oppimisprosessia ja se kuuluu osana oppimisen taitoihin. Itsearvi- ointi puolestaan kohdistuu oppijalle merkityksellisiin asioihin ja seuraa häntä koko oppimisprosessin ajan. Oppijaa arvioitaessa esiin nousevat seuraavat kysymykset:  Miten järkevästi oppija suunnitteli ja toteutti työnsä?  Kuinka sitkeästi hän pyrki tavoitteeseensa?  Kuinka aktiivisesti hän myötävaikutti ryhmän toimintaan?  Kuinka usein hän esitti projektin ongelman kannalta relevantin kysymyk- sen?  Miten hän esitti ja kokosi tulokset toisille? Opettajan kannalta katsottuna arviointi kuuluu olennaisena osana opettajan työn kehittämiseen.
  • 27. 27 Kaavin yläkoulun yritteliäisyysmalli Janne Timonen janne.timonen@kaavi.fi Hilkka Pehkonen hilkka.pehkonen@kaavi.fi Kaavin yläaste PL 1, 73601 Kaavi Taustaa Kaavi on asukasluvultaan pieni, mutta pinta-alaltaan keskikokoinen haja- asutusalueella oleva, kunta Koillis-Savossa noin 50 kilometrin etäisyydellä Kuopiosta. Kaavilaiset saavat elantonsa niin teollisuudesta kuin maataloudes- takin. Palvelut työllistävät vähemmän kuin Suomessa keskimäärin. Kaavin asukasluku on laskenut tasaisesti muutaman kymmenen ihmisen vuositahdilla. Huippuvuosina 1960-luvulla Kaavilla oli vielä reilut 6000 asukasta, nykyisin heitä on enää n. 3600. Kaavi käsittää Kirkonkylän lisäksi muitakin kyliä: Maarianvaaran, Luikonlahden, Kortteisen ja Retusen, joissa on vielä toimivat kyläkoulut. Lisäksi on kymmenkunta pienempää kylää. Kirkonkylä sijaitsee suurehkon Kaavinjärven rannalla, jonka vastarannalta alkaa Tuusniemen kunta. Kirkonkylällä sijaitsevat muiden peruspalvelujen ohella myös kunnan suurimmat työnantajayritykset. Suomen suurin hautakivien valmistaja on Kaavin Kivi Oy, joka valmistaa myös kivisiä keittiötasoja, lattioita ja muita kivituotteita. Niin ikään toimialallaan suurimpien joukossa oleva Lamituote Oy on keskittynyt mm. keittiöiden laminaattitasojen valmistamiseen. Levyosa Oy valmistaa muille metallialan yrityksille metallituotteita. Lisäksi Kaavilla sijaitsee Suomen suurin kirjekuoria valmistava yritys. Samalla vauhdilla kuin kunnan asukasluku on laskenut, on myös maa- ja metsätalous menettänyt Kaavilla merkitystään työllistäjänä. Maalais-imagostaan huolimatta Kaavin elinkeinorakenne on maaseutupitäjäksi varsin monipuolinen.
  • 28. 28 Kaavi on tunnettu myös timanteistaan. Kaavilla avattiin vastikään Euroopan ainoa timanttilouhos, jonka mineraalipitoisuus on kuuleman mukaan jopa maailman kolmanneksi suurin. Se on herättänyt paikkakunnalla suuria toiveita heikohkon työllisyystilanteen parantamiseksi. Näyttääkin siltä, että timantti- louhoksen toiminta ja itse louhos tulevat laajenemaan lähivuosina. Heikon työllisyystilanteen ja korkean muuttotappion ohella Kaavin ongelmana on väestön ikääntyminen. Tämä tekijä lisää vuosi vuodelta palvelutalon ja erikoissairaanhoidon menoja. Sen johdosta kunta onkin säästänyt muilla sektoreilla etenkin peruskoulutuksessa. Kaavin kirkonkylällä sijaitseva yläaste on pian 40-vuotias, eikä siinä ole koko aikana tehty suurempia korjaustöitä. Muutama vuosi sitten tehtiin toiveita herättänyt remonttisuunnitelma, joka kuitenkin unohdettiin, kun Kaavin ja Juankosken kuntien päättäjät kesällä 2005 kaikessa hiljaisuudessa sopivat tulevasta kuntapariyhteistyöstä. Päätettiin, että Kaavin yläasteikäiset oppilaat sijoitettaisiin elokuusta 2008 alkaen Juankosken vasta rakennetun yläasteen tiloihin. Päätös oli rohkea. Kaavista tulisi näin ollen Suomen suurin haja-asutusalueella oleva yläasteeton kunta. LYYTI ja YKÄ Kaavin yläasteella on noin 150 oppilasta ja 11 päätoimista opettajaa sekä muutamia osa-aikaisia, jotka työskentelevät myös muissa kouluissa. Yritteliäi- syys-hankkeet alkoivat 2000-luvun alussa. Ensimmäinen merkittävämpi hanke oli lukuvuonna 2002–2003 LYYTI eli "löydä oma yritteliäisyytesi" – yrittä- jyyshanke, johon yläasteelta osallistui kaksi opettajaa. Tuolloin eläteltiin toiveita yhtenäiskoulusta, jossa yritteliäisyydellä olisi ollut suurikin merkitys. Hankkeen näkyvin aikaansaannos oli kevään liikuntapäivä, johon osallistui kaikki kunnan oppilaat ja merkittävä osa yrityksistä. Seuraava suurempi hanke oli v. 2005 alussa alkanut YKÄ YRITTELIÄS -hanke. YKÄ-projektissa jouduttiin pohtimaan sitä, minkä ympärille hanke keskittyy. Päädyttiin siihen, että siinä keskitytään kiveen. Valinta oli helppo, koska sijaitseehan Kaavin pitäjä kivisessä maastossa ja alueella toimii monia kivialan
  • 29. 29 yrityksiä ja kaivostoimintaa on Kaavilla ollut jo pitkään. Kummiyritykset valikoi- tuivatkin siten tältä pohjalta: seitsemänsien luokkien kummiyritys on Kaavin Kivi Oy ja kahdeksansien luokkien Juuan Tulikivi Oy. Ysien kummiyritys on paikkakunnallakin talkkia jalostava Mondo Minerals Oy. Valitettavasti Mondo Oy tulee pian lakkauttamaan talkin jalostuksen Kaavilla ja keskittämään toimintan- sa muualle Suomeen. Syyslukukaudella 2005 Kaavilla pidettiin yrittäjyysmessut, jotka onnistuivat erinomaisesti. Messupäivänä oppilaat kiersivät erilaisissa työpajoissa esim. puutyöpajassa ja pajassa, jossa valmistettiin kiviveistoksia sekä työpisteessä jossa hiottiin kiviä koruiksi. Messuilla oppilaat esittelivät ja myivät työpajoissa valmistamiaan kivituotteita. Tuotteiden valmistuksessa asiantuntija- ja materiaa- liapua saatiin kummiyrityksiltä. YKÄ-hankkeen rahoituksen ansiosta on vierailtu mm. Tulikivi Oy:n toimitiloissa Juuassa sekä opettajat ovat päässeet tutustu- maan Nilsiän elinkeinoelämään ja etenkin Tahkon toimintaan. TÄHTIOPETTAJA Syksyllä 2006 lähdimme mukaan Opekon Tähtiopettaja-koulutukseen, jolloin kaksi koulumme opettajaa ilmoittautui mukaan. Toiminta on tänäkin lukuvuonna ollut viime vuoden kaltaista. Tämän vuoden yrittäjyysmessuilla oppilaamme valmistivat työpajoissa mm. tonttuja sekä kehittivät koululle uuden logon. Uutta meillä oli YKÄ-hankkeen rahoituksella kustannettu nelisivuinen YKÄ-lehti, joka ilmestyi 4.12.2006. Lehdessä haastateltiin paikallisia yrittäjiä ja 9-luokan oppilaat kirjoittivat siihen erilaisia aiheeseen liittyviä artikkeleita. Lehdessä oli muutamia mainoksia, joista saaduilla rahoilla muutamille yhdeksänsien luokkien oppilaille kustannetaan Outokummun ammattikorkeakoulussa tarjottavaa videoeditointi-opetusta.
  • 30. 30 Kuvio 1. Tähtiopettaja-koulutuksen projektisuunnitelma Tulevan kevään suurin rupeama onkin Outokummun AKK:n kanssa yhteistyös- sä tehtävä Kaavi-video. Videossa esitellään Kaavin historiaa ja nykypäivää. Video tullaan esittämään Kaavin ystävyyskouluun Korsholmaan tehtävän vierailun yhteydessä. Molemminpuolisia vierailuja onkin jo tehty usean vuoden ajan ja toimintaan on liitetty myös yritteliäisyys. Tulevan vierailun aikana kaavilaiset nuoret tulevatkin vierailemaan Vaasan seudun yrityksissä, ja korsholmalaiset ovat jo nyt vierailleet paikallisissa yrityksissämme. Koulumme yrittäjyysvalinnaisryhmä onkin hankkinut kuluneen lukuvuoden aikana varoja keväällä suoritettavan vierailun rahoittamiseksi. Resurssien puutteessa emme kuitenkaan kykene toteuttamaan kaikkia projektisuunnitelmassamme esitettyjä suunnitelmiamme. Joudumme ainakin toistaiseksi jättämään pois lehden ja videon internet-versiot. Myös maakuntaretki jää varojen puutteen vuoksi tänä vuonna tekemättä. Kaksipäiväinen retki, jossa tehdään Kaavia ja sen lähiseutua tutuksi. Ohjattuja vierailuja yrityksiin ja tärkeimpiin nähtävyyksiin. Tutustutaan eri ammatteihin ja todetaan, että lähiseudulla on paljon annettavaa nuorelle niin työn kuin vapaa-ajankin merkeissä. Yöpyminen, illanvietto ja virkistäytyminen Nilsiän Tahkolla Toteutetaan yhdessä Outokummun media-alan opiskelijoiden kanssa. Siinä esitellään paikkakunnan ja sen lähiseudun vahvuuksia. Videosta toteutetaan sekä www- että nauhaversiot. Internetpohjainen versio liitetään mukaan koulun uusille kotisivuille, ja otteita siitä voidaan liittää myös koulun uuden lehden www- pohjaiseen versioon. Myös yrityksille tarjotaan mahdollisuus osallistua videon tekoon, ja siten saada laajaa näkyvyyttä. "Keitos", joka ohjaa Kaavilla peruskoulun suorittaneet suuntaan, josta on vaikea väistyä "väärälle" tielle. Oppilaista tulee varmuudella oma- aloitteisempia sekä Koillis-Savo ja Kaavi -myönteisempiä. Kotiseutu tarvitsee osaajia! Koulun upouusi lehti, josta tehdään kaksi versiota; www-versio ja perinteinen paperiversio. Koko koulu osallistuu lehden tekoon. Internet-version etuna on laaja näkyvyys ja rajoittamaton laajuus. Verkkoversio liitetään mukaan koulun uusille kotisivuille. Yhden tai useamman päivän kestävä tapahtuma, jossa yhdessä paikkakunta- laisten yritysten kanssa vietetään koko aika yhdessä. LEHTI VIDEO MAAKUNTA- RETKI YRITTÄJYYS- PÄIVÄ
  • 31. 31 Pieneksi kouluksi koulumme opettajat ja oppilaat ovat järjestäneet viime vuosina runsaasti erilaista yrittäjyyteen liittyvää ohjelmaa. Olemmekin ylpeitä saavutuksistamme ja olemme saaneet myös paljon tunnustusta. Kuntamme päättäjätkin ovat vihdoinkin ryhtyneet arvostamaan työtämme. Yrittäjyys-termi kuulostaakin päättäjien korvissa houkuttelevalta, kun siihen väistämättä yhdistetään myös uusien työpaikkojen luomisen tarve. Toki kouluissa harjoitet- tava yrittäjyyskasvatus voi ”bonuksena” omalta osaltaan tuottaa myös uusia työpaikkoja, mutta sehän ei ole näiden hankkeiden tarkoitus, vaan nuorten oma-aloitteisuuden ja itsenäistymisen tukeminen. Sitä päättäjät eivät ole välttämättä ymmärtäneet. Ongelmiksi Kaavin yläasteen kaltaisissa kouluissa koemme ennen kaikkea opettajakunnan pienuuden. Toki se voi olla vahvuuskin, jos useimmat opettajat olisivat asiaan liittyen aktiivisia, mutta valitettavasti näin ei ole. Tärkeää olisikin, että suurin osa koulun opettajista saisi ainakin viikon koulutuksen aiheeseen. Ei olekaan mitään mieltä siinä, että yhdet ja samat kouluttautuvat uudestaan ja uudestaan. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, etenkään pienessä vähävarai- sessa koulussa, jossa erityistehtäviä jo ennestään riittää, eikä valmiita opettajia voida pakottaa enää koulutukseen. Ratkaisuna voisikin olla, että jo opettajien koulutuksessa olisi pakollinen parin opintoviikon yrittäjyyskasvatus-kurssi. Toinen suuri ongelma on se, että kouluilla on myös muita tärkeitä asioita, joihin on keskitettävä voimavaroja. Kaavilla ovat erityisenä ongelmana olleet päihteet, etenkin huumausaineet. Jos pieni koulu keskittää voimavaroja liiaksi yhteen hankkeeseen, on vaarana, että jotakin tärkeää jää noteeraamatta. Oletettavaa onkin, että tulevan lukuvuoden päähuomio keskitetään päihdevalistukseen. Tästäkin huolimatta yrittäjyyskasvatus tulee olemaan jatkossakin tärkeää meille. Uskomme, että ensi vuonnakin tulemme järjestämään yrittäjyysmessut ja yhteistyötä kummiyritysten kanssa tullaan syventämään. (Timonen & Pehkonen. 2006.)
  • 32. 32 Arviointi Kaavin yrittäjyyskasvatussuunnitelman vahvuutena on sen monipuolisuus. Pedagogisista malleista, joita kuvataan tuonnempana tähän Kaavin malliin soveltuu Suunnittelukokousmalli. Suunnittelukokousmallissahan oppilaat tekevät itse yrittämisaiheista materiaalia, tässä Kaavi –videon. Myös Osataan yhdessä mallikin soveltuu tähän Kaavin malliin hyvin, sillä materiaaliahan laaditaan yhteistoiminnallisesti yhdessä. Edellisen lisäksi kunnan elinkeinora- kenteen tunteminen, verkostoituminen eri oppilaitosten kanssa ja tutustuminen eri yrityksiin on olennainen osa yrittäjyyskasvatuksen oppimista. Tämä tuo lisäarvoa yrittäjyyskasvatuksen opetukseen, josta konkreettisena esimerkkinä mainittakoon videon tekeminen yhdessä Outokummun ammattikorkeakoulun kanssa. Edellisen lisäksi yrittäjyyskasvatuksen oppimisen kannalta nimen- omaan oppilaille olisi tehtävä selväksi oman kunnan yritykset ja niiden tarjoa- mat työmahdollisuudet. Ongelmana Kaavin kunnassa, kuten niin monessa muussakin vastaavanlaisessa kunnassa on väestökato. Juuri tähän ongelmaan kunnan päättäjien tulisi kiinnittää huomiota. Miten saada koulutetut, työikäiset nuoret palaamaan takaisin kotiseudulleen? Samanlaisia ongelmia on toki Suomen lisäksi muuallakin Pohjoismaissa, esim. Norjassa.
  • 33. 33 Tuusniemen yläasteen Talonpojan tapaan – talonpoikaiskulttuuriprojekti vuosina 2003–2004 Kirsti Antikainen kirsti.antikainen@edu.tuusniemi.fi Tuusniemen yläaste PL 15, 71201 Tuusniemi Projektin lähtökohdat Tuusniemi on pieni, n. 3000 asukkaan pohjoissavolainen kunta Kuopion ja Joensuun puolivälissä. Kunnassa toimivat lukio, yläaste ja kolme ala-astetta. Lukio ja yläaste työskentelevät samassa rakennuksessa. Juuri peruskorjatulla kaksisarjaisella yläasteellamme opiskeli kyseisenä lukuvuonna n. 140 oppilasta. Projektia edelsi sen vetäjien, historian ja uskonnon lehtori Kirsti Antikaisen ja tekstiilityön, kuvaamataidon ja musiikin lehtori Ritva Heikkisen, osallistuminen Suomen Tammen järjestämille kulttuuriperintökursseille. Projekti olikin samalla yksi Suomen Tammen hankkeista. Tuusniemi on vanhaa talonpoikaisaluetta ja talonpoikaiskulttuuri ja sen tuntijat eivät ole vielä alueelta kokonaan kadonneet. Esimerkiksi kesällä 2003 Tuus- niemellä järjestettiin perinnemaatalousnäyttely. Kunnassa on vahva kotiseutu- henki ja aktiivisesti toimiva Kotiseutuyhdistys. Usean vuoden aikana kotiseu- tuihmiset esittivät opettajille yhteistyömuotojen koordinointia. Tavallaan voidaan sanoa, että projektillemme oli tilaus olemassa kuntalaisten taholta. Hankesuunnitelma eteni pienryhmän (Antikainen, Heikkinen ja Repo) valmiste- lun pohjalta opettajien kokouksen hyväksyttäväksi helmikuussa 2003. Maalis- kuussa 2003 lähetimme tiedotteen peruskoulun 6. – 8. luokkien oppilaiden vanhemmille tulevan lukuvuoden talonpoikaisteemasta, sen tavoitteista ja toteuttamisesta. Samalla toivoimme vanhempien auttavan meitä löytämään entisten asioiden, tapojen ja työtapojen taitajia. Alustavasti kyselimme vanhem- pien valmiuksia tulla mukaan eri tapahtumiin tai tarjota mahdollisuutta oppilas-
  • 34. 34 ryhmän vierailuun maatilalla tai kotipiirissä. Ilmoittautuneiden määrä oli tässä vaiheessa vähäinen. Ensimmäisessä järjestöjen, seurojen, yhdistysten ja yksityisten henkilöiden yhteisessä kokoontumisessa toukokuussa 2003 oli innostunut mieliala. Keväällä 2003 laadimme alustavan budjetin ja ryhdyimme hankkimaan apurahoja ja sponsoreita. Kesän 2003 olivat projektin tiedotteet ja ilmoittautumislomakkeet tietäjistä ja taitajista Tuusniemen julkisilla paikoilla kuten terveyskeskuksessa, kirjastossa, Osuuspankissa ja kunnanviraston neuvonnassa. Hankkeen valmisteluaika kesti yli vuoden ja oppilaat perehdytet- tiin tänä aikana tulevaan teemaan. Tavoitteet Nykyinen ylikansallinen nuorisokulttuuri on saavuttanut myös maaseudulla asuvat nuoret. Koemme tärkeäksi opettaa kotipaikkakuntamme nuorille asioita, jotka ovat jo kadonneet tai katoamassa. Nuorten tulee saada tietoa siitä, mitä on ollut ennen heitä itseään, ennen heidän vanhempiaan ja isovanhempiaan. Uskomme, että juurensa tunteva nuori arvostaa kotipaikkakuntaansa ja voi tulla asumaan Tuusniemelle opintojensa jälkeen. Lukuvuoden 2003- 2004 aikana oppilaat tutustuivat myös tämän päivän maa- ja metsätalouteen tuusniemeläi- sellä maatilalla, koska aineiden opetusta ei ole ollut koulussa moneen vuoteen. Tavoitteena oli maatalousyrittäjyyteen tutustumisella lisätä kiinnostusta ja arvostusta elinkeinoa kohtaan, mikä ilmenisi uusina sukupolvenvaihdoksina. Tuusniemen kunnalle ja kuntalaisille on tärkeää, että kotiseutumme säilyy elinvoimaisena, vireänä ja kehittyvänä. Talonpoikaiskulttuuriteeman toteutumi- nen välittää ulkopuolisille tahoille kuvaa Tuusniemen kunnasta koulu- ja kulttuurimyönteisenä kuntana. Lukuvuoden kestävällä projektilla pyrimme myös toteuttamaan pitkäjänteisem- pää yrittäjyyskasvatusta. Koko kouluyhteisö (oppilaat, opettajat ja henkilökunta) pyrki yhteisiin tavoitteisiin. Jokainen yhteisön jäsen oli nyt aktiivisesti mukana koulun toiminnassa ja tavoitteiden saavuttamiseksi ryhmien ja sen yksityisten jäsenten yhteistyö oli välttämätön. Jo hankkeen alusta lähtien oli selvää, että tarvitsimme ulkopuolista asiantuntemusta. Koulun yhteydet yhteistyötahoihin/
  • 35. 35 sidosryhmiin tulisivat lisääntymään. Yksi keskeisistä lähtökohdista oli, että oppilas asiantuntijan opastuksella itse tekemällä ja kokemalla opiskelisi teeman asioita. Projektin toteuttaminen Talonpoikaiskulttuuriprojektia toteutettiin koko lukuvuoden ajan muun koulutyön yhteydessä, mutta omalla erillisellä budjetilla. Hankkeen vetäjät valmistelivat yhteiset tapahtumat, joista opettajakunta päätti ja koko kouluyhteisö ne toteutti. Tapahtumien suunnittelussa olivat mukana niin opettajat, oppilaat, henkilökunta kuin kyseisen tapahtuman yhteistyötahot. Aihetta käsiteltiin samaan aikaan usealla eri tasolla. Talonpoikaiskulttuuriin liittyviä aiheita käsiteltiin eri oppiainei- den tunneilla. Esimerkiksi kemian tunnilla oppilaat tekivät saippuaa, valmistivat mustikkarohdosta tai tekstiilityön tunneilla opettelivat talonpoikaista kirjontaa ja räsymaton kudontaa.. Talonpojan vuodenkierto otettiin huomioon aamunavauksissa, vuotuisjuhlissa ja teemapäivinä. Kekrijuhlaan emännät valmistivat vuoden sadosta juhlapöydän. Oppilaita oli juhlissa tarjoilemassa. Kotitaloustunneilla valmistettiin myös juhlaruokia ja maakuntaleivät-näyttelyssä oli nuorten leipomia leipiä. Alkusyk- systä oli työpäivä Rantamyllyllä; valmistettiin perunajauhoja, keitettiin suopaa, värjättiin lankoja ja separoitiin maitoa. Myöhemmin syksyllä tehtiin miesten töitä metsä-, erä-, riista-, metsästys- ja kalastuspäivänä: rakennettiin ansoja, tehtiin luutia, arvioitiin puiden pituutta ja tunnistettiin perinnekasveja. Keväällä jatkuivat vaimoväen työt lampaiden keritsemisellä ja nuoret tekivät itselleen pajupillin. Toukotöiden aikaan vierailimme Telkkämäen kaskiperinnetilalla, jossa tapahtui pellon karhitseminen ja nauriin kylvö (töpeksiminen). Oppilaat pääsivät riihenpuintiin, jauhamaan käsikivillä ja kehräämään villaa. Tuusniemeläisellä maatilalla perinteisen touon siunaamisen jälkeen alkoivat tietoiskut ja kilpailut nykyajan maanviljelyksestä. Tuusniemen yläasteen vanhempainyhdistyksen ylläpitämässä kerhossa ryhmä oppilaita rakensi itselleen viisikielisen kanteleen, jota he soittivat vanhan ajan
  • 36. 36 joulujuhlassa syyslukukauden päättyessä. Kerhossa yläasteelaiset tekivät myös luonnonmateriaaleista koristeita kuten kransseja ja huovutustöitä. Osallistuivat- pa oppilaat Koillis-Savon kalevalaisten järjestämään Kantelettaren lukumara- toniinkin. Maaliskuussa 2004 toteutettiin talonpoikaiskulttuurin teemaviikko maanantaista lauantaihin. Jokaisena päivänä oli eri talonpoikaisteema; karjalaisuus ja ortodoksisuus, luterilainen kirkollinen päivä, maakunnat Pohjanmaa, Häme ja Ahvenanmaa sekä Suomen periteiset vähemmistöt romanit ja saamelaiset. Lauantaina kotiseutupäivänä teimme Oikkeitten Immeisten (tuusniemeläisistä käytetty nimitys) toimia entisaikaan ja nykyaikana. Kuva 1. Oikkeitten Immeisten töitä entisaikaan. Kuvassa Camilla kirnuaa. Muista teeman tapahtumista poiketen tämän viikon asiantuntijoista osa oli Pohjois-Savon ulkopuolelta. Koko viikon kestävä tavallisesta koulupäivästä
  • 37. 37 poikkeava toiminta edellytti saumatonta yhteistyötä kaikilta mukanaolijoilta. Samaan aikaan talon väki oppi tuntemaan toisensa ja yhteishenki kasvoi. Samoin näissä yhteisissä tapahtumissa rakennettiin suhteita koulun ulkopuoli- siin tahoihin. Oppilaiden vastuulla oli heille annettujen tehtävien ja töiden tekeminen ja niiden kirjoittaminen portfolioon. Kannustimena oli parhaiden portfolioiden palkitseminen kevätjuhlassa. Teoreettista teeman käsittelyä oli lukuvuoden aikana vähän ja sekin oli havainnollista ja konkreettista. Opettajat ja muut aikuiset motivoivat ja tukivat oppilaita tavoitteiden saavuttamisessa. Onnistuneet suoritukset vahvistivat nuoren minäkuvaa ja innostivat yrittämään edelleen. Teemaviikko näyttelyi- neen, perinneruokineen, avoimine ovineen, työpajoineen, työpisteineen ja tapahtumineen oli suuri voimanponnistus, mutta palkitsi meidät onnistumisel- laan. Kuva 2. Lisää Oikkeitten Immeisten töitä. Kuvassa Pekka separoi.
  • 38. 38 Projektin arviointi Talonpoikaiskulttuuriprojekti on Tuusniemen yläasteella laajin tähän mennessä toteutettu hanke. Sen toteutumisen mahdollisti kouluyhteisön yhteistoiminta ja laaja, kymmenien koulun ulkopuolisten henkilöiden antama asiantuntija-apu. Kansallinen kulttuuriteema koettiin tarpeelliseksi ja ajankohtaiseksi ympäristös- sämme. Tuusniemeläiset, erityisesti isovanhemmat tulivat mielellään talkoo- hengessä mukaan tapahtumiin ja antoivat tietonsa ja taitonsa käyttöömme neuvoen aivan ”kädestä pitäen” nuoria entisajan töissä. Kädestä pitäen opetus ja oppiminen mahdollistivat hiljaisen tiedon siirtymisen vanhemmalta sukupol- velta nuoremmalle sukupolvelle. Kansanperinteen kannalta katsottuna tämä on erityisen arvokasta. Yksityisten henkilöiden lisäksi Tuusniemen yläasteella oli lukuvuoden aikana lähes 40 yhteistyökumppania. Yhteistyötahojen projektia tukevan toiminnan ansiosta hanke pystyttiin toteuttamaan pienellä budjetilla. Projektille asetetut tavoitteet saavutettiin jopa niin hyvin, että projekti laajeni ja syveni lukuvuoden aikana. Opetusprojektissa mukana olleet saivat monipuoli- sen kuvan talonpoikaiskulttuurista, omista juuristaan, mistä on hyötyä sekä EU:n että maailmankansalaisena. Tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää, että tapahtumat on etukäteen hyvin valmisteltu ennen kuin ne tuodaan yhteisön päätettäväksi ja hankkeen vetäjät valvovat sen toteutumista. Kun on kysymyk- sessä näin pitkäaikainen ja laaja projekti, on hyvä varautua yllätyksiin. Muutos- vastarintaa ilmeni vähän, mutta yhteisön muutoksen sietokyky kasvoi vähitellen. Suurin osa oli sitoutunutta, osa erittäin sitoutunutta hankkeen läpiviemiseen. Mutta kritiikkiäkään ei pidä pelätä. Kouluyhteisössä aktiivisuus oman työpaikan kehittämiseksi on lisääntynyt. Koulun imago ja markkinointi koetaan aikaisem- paa tärkeämmäksi ja niitä pyritään kehittämään. Oman väen kesken jatkuu monenlainen yhteistoiminta. Eri oppiaineissa osallistuva ja elämyksellinen opiskelu on lisääntynyt. Koulu rakensi projektin aikana yhteyksiä monille eri tahoille ja näin uusien projektien aloittaminen tulevaisuudessa on helpompaa. Yhteistyötarjouksia koululle tulee useita vuosittain. Sekä yläasteella että lukiossa on lisätty yrittäjyyskasvatuksen
  • 39. 39 opetusta. Tuusniemen lukion ja Tuusniemen yrittäjien kesken on aloitettu uudenlainen yhteistyö. Yhteiskuntaopin kurssin ”Minustako yrittäjä- miksikä ei? ” opiskelija suorittaa vapaa-ajallaan yrittäjien ohjauksessa. Lukion päättöjuhlas- sa Tuusniemen yrittäjäyhdistys antaa ylioppilaalle todistuksen. Projekti toi koululle runsaasti julkisuutta tiedotusvälineissä; sanomalehdissä, radiossa ja Itä-Suomen tv-uutisissa. Tuusniemen kunnan imagoon kouluystä- vällisenä kuntana sen vaikutus oli myös myönteinen. Koska projekti päättyi lukuvuoden päättyessä, ei kirjallista arviointia koulussa ennätetty ennen lomaa järjestää. Opetushallitukselle teimme Suomen Tammi-hankkeena projektin arvioinnin ja Suomen Kulttuurirahastolle annoimme selvityksen apurahan käyttämisestä. Keskeisille yhteistyökumppaneille lahjoitimme kuva-cd:n, joka kirjaston välityksellä on kaikkien kuntalaisten käytettävissä. Koululle jäi runsas projektin aikana syntynyt materiaali ja positiiviset kokemukset. (Antikainen, Heikkinen & Repo 2006.) Tuusniemen talonpoikaisprojektin vahvuutena on kulttuuriperimän siirtäminen seuraavalle sukupolvelle. Näin siirtyy myös edelliseltä sukupolvelta hiljaista tietoa nuoremmille eri työtapojen ja tehtävien muodossa. Merkityksellistä on myös projektin lisäarvona tuotettu materiaali, joka tukee yhdessä oppimista. Tällä tavoin muutkin kuntalaiset saavat tietoa projektista ja ennen kaikkea omasta kulttuuritaustastaan. Verkostoituminen alan yrittäjien ja yrittäjän ohjannassa suoritettavat kurssit todistuksineen ilmentävät hyvää ideaa viedä yrittäjyyskasvatusta eteenpäin Tuusniemellä. Pedagogisista malleista, Tuusniemen malliin soveltuu Osataan yhdessä malli, jossa korostuu mm. tekemällä oppimisen malli.
  • 40. 40 Yrittäjyyskasvatusprojekti Kallaveden malliin Matti Hopponen matti.hopponen@kuopio.fi Tuija Väänänen tuija.vaananen@kuopio.fi Kallaveden koulu Blominkatu 2, 70820 Kuopio Tavoite Yrittäjyyskasvatukselle suurempi huomio koulussa Toteutusajankohta Lukuvuosi 2006–2007 ja hamaan tulevaisuuteen Menetelmät Kyselyt eri aineiden opettajille syksyllä 2006 Nykyisten opetussuunnitelmien mukaan jokaisessa koulussa yhtenä aihekoko- naisuutena on Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys. Näin myös Kallaveden koulussa. Aihekokonaisuus on kirjattu koulun opetussuunnitelmaan: miten ko. aihekokonaisuus näkyy koko koulun toiminnassa. Lisäksi jokaisessa oppiai- neessa on koottu, miten aihekokonaisuus näkyy konkreettisesti kyseisessä aineessa. Jokaisessa oppiaineessa painotetaan sisäistä yrittäjyyttä eli vastuun ottamista omasta oppimisesta, työnteosta ja paikasta luokassa ja koulussa. Sinnikkyys ja yrittäminen tuovat tulosta! Samoin yhteistyötaitoja, neuvottelemista ja työnjakoa harjoitellaan kaikissa aineissa. Monet luokat oppivat käytännön yrittämistä keräämällä opintoretkivaroja pitämällä koululla kioskia, jossa he pääasiassa myyvät karamelleja. Samoin oppilaat voivat olla koululla järjestettävissä erilaisissa tapahtumissa kahvittajina.
  • 41. 41 Äidinkielessä aihekokonaisuus heijastuu useilla eri alueilla. Opetellaan ilmaisemaan omia näkemyksiä, puolustamaan niitä ja harjoitellaan ilmaisutapo- ja niin kirjallisesti kuin suullisestikin. Käsityössä aihekokonaisuus näkyy konkreettisesti, kun käydään läpi suomalaista osaamista. Oppilaanohjauksessa tutustutaan yrittäjyyteen ammattina. Biologiassa mietitään oman toiminnan merkitystä ja sen vaikutusta kouluyhteisössä ja ympäristössä. Historiassa tutustutaan yritystoiminnan historiaan ja myös taloushistoriaan. Yhteiskuntaopissa yrittäjyys ammattina on yksi käsiteltävistä aiheista. Lisäksi tehdään peruselintarvikkeiden hintavertailuja Petosen alueen kaupoissa: näin opiskellaan yritysten välistä kilpailua konkreettisesti ja myös taloudellista kuluttamista. Yhteiskuntaopissa pohditaan kuluttamisen ja palvelujen käytön merkitystä koko kansantaloudelle. Liikunnassa oppilaita ohjataan vastuullisuu- teen ja aktiivisuuteen omassa liikuntakäyttäytymisessään. Lisäksi oppilaita otetaan mahdollisuuksien mukaan liikuntatapahtumien suunnitteluun ja toteutukseen. Matematiikassa lasketaan korkoja ja prosentteja sekä tehdään hintavertailuja. Fysiikassa ja kemiassa pyritään järjestämään yritysvierailuja mahdollisuuksien mukaan: vierailukohteina on ollut esimerkiksi Kuopion Energialaitos. Kuvaama- taidossa tutustutaan taiteen ja taideteollisuuden ammatteihin. Myös tietoteknii- kassa saadaan tietoa informaatiotekniikan alan yrityksistä ja mahdollisuuksista työskennellä it-alalla. Kotitaloudessa tehdään omia ateriasuunnitelmia, joissa pohditaan mm. budjettia, taloudellisuutta ja ajankäyttöä. Lisäksi työn tulos nähdään konkreettisesti ja jos epäonnistutaan, pohditaan mikä meni pieleen ja miksi. Pedagogisia vihjeitä yrittäjyyskasvatuksen soveltamiseen Ohessa joitakin pedagogisia vihjeitä siitä, miten olemme koonneet yrittäjyys- kasvatusta oman koulumme opetussuunnitelmaan. (Toimittajan muokkaamaa.)
  • 42. 42 Yrittäjyyskasvatus näkyy koulumme opetussuunnitelmassa äidinkielessä siten, että äidinkielen opetussuunnitelmassa korostetaan omien näkemysten, omien mielipiteiden esittämistä ja puolustamista. Ilmaisutapoja harjoitellaan sekä kirjallisesti että suullisesti. Keskeisenä teemana on puheenvuoron ajoittaminen, sen mitoittaminen kuhunkin puhumistilanteeseen ja erityisen tärkeää on kielimuodon valinta erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Yrittäjyyskasvatus näkyy koulumme käsityön opetussuunnitelmassa vastuun ottamisena omasta työstä ja työpaikasta luokassa. Käsityön opetuksessa yrittäjyyskasvatus näkyy myös keskeisesti suomalaisena osaamisena. Se korostuu käsityön opetussuunnitelmassa esimerkiksi kansanperinteen näkö- kulmana käsitöiden opetuksessa. Yrittäjyyskasvatus toteutuu koulumme oppilaanohjauksessa yhteistyötaitojen korostamisena, yhteisössä toimimisena ja yrittäjän ammatin tuntemisena. Yrittäjyyskasvatus korostuu biologiassa oman toiminnan ja sen vaikuttamisen merkityksenä kouluyhteisössä ja ympäristössä. Yrittäjyyskasvatus ilmenee maantiedon opetuksessa kestävän kehityksen mukaisena toimintana oppilaiden oppimisessa sekä suomalaisuuden ja kansallisen identiteetin painottamisena maantiedon oppimisessa. Yrittäjyyskasvatus painottuu historian ja yhteiskuntaopin opetuksessa kansan- vallan kehityksenä, yritystoiminnan historian tuntemisena, taloushistorian ja aatehistorian painottamisena opetuksessa. Lähialueen yrityksiä ja yrityshistori- aa hyödynnetään opetuksessa. Yrittäjyyskasvatus aukeaa liikunnan opetussuunnitelmassa siten, että oppilaita ohjataan vastuullisuuteen ja aktiivisuuteen omassa liikuntakäyttäytymisessään. Lisäksi mahdollisuuksien mukaan oppilaita ohjataan liikuntatapahtumien suunnitteluun, osallistumiseen esimerkiksi kilpailuihin ja niiden toteutukseen.
  • 43. 43 Yrittäjyyskasvatus näkyy koulumme terveystiedon opetuksessa siten, että terveystiedon opetuksessa korostamme vastuun ottamista omasta opiskelusta ja opiskelutaitojen kehittämisestä. Yrittäjyyskasvatus näkyy fysiikan opetuksessa siten, että korostetaan toiminnal- lisia kokeellisia menetelmiä ja vieraillaan yrityksissä mahdollisuuksien mukaan. Yrittäjyyskasvatus näkyy koulumme kuvataiteen opetussuunnitelmassa siten, että korostetaan luovien toiminnallisten työtapojen lisäksi taiteen ja taideteolli- suuden ammatteja. Yrittäjyyskasvatus näkyy koulumme tietotekniikan opetuksessa siten, että siinä hyödynnetään informaatioteknologian alalla toimivien yritysten tiedontuotantoa ja mahdollisuuksia toimia työntekijänä it-alalla. Tietotekniikan käyttöä pyrimme lisäämään kaikkiin oppiaineisiin, koska se helpottaa oppilaiden toimimista tietoyhteiskunnan jäsenenä. Tämän lisäksi siinä oppii tietoyhteiskunnalle tärkeitä tiedonhankintataitoja, kykyä suhtautua kriittisesti tietoon ja ennen kaikkea tietotekniikan käyttö opetuksessa opettaa oppilaille itseohjautuvaa tiedonhankintaa muuttuvassa toimintaympäristössä. (Hopponen & Väänänen 2006; Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004.) Arviointi Kallaveden koulussa yrittäjyyskasvatusta on toteutettu opettajille kohdennetun kyselyn pohjalta. Kysely antaa tietoperustaa sille, miten opettajat toteuttavat yrittäjyyskasvatusta omassa oppiaineessaan. Samalla kyselyn tuloksista saadaan todentuntuista tietoa siitä, mikä on Kallaveden koulun yrittäjyyskasva- tuksen tämänhetkinen tila. Kartoituksen tekeminen on realistinen lähtökohta lähteä viemään yrittäjyyskasvatusta eteenpäin Kallaveden koulussa. Kartoitus antaa myös vinkkejä muillekin tiedonhaluisille, miten he voisivat omassa koulussaan käydä läpi opetussuunnitelmaa ja toteuttaa yrittäjyyskasvatusta oppimiskäsitykseen nivotun yrittäjämäisen oppimisen avulla. Yrittäjyyskasva- tuskartoitusta olisi syytä laajentaa myös kunnan hallintoon päin. Miten tuttu
  • 44. 44 yrittäjyys- ja yrittäjyyskasvatuskäsite on kunnan hallinnossa työskenteleville? (Ks. Seikkula-Leino 2006.) Tämä sen vuoksi, että paremmin ymmärrettäisiin sen laajempi merkitys mm. nuorten työllisten paluumuuttajien takaisin saami- nen kunnan asukkaiksi.
  • 45. 45 Yrittäjyyskasvatuksen kurssi Kuopion Klassisessa lukiossa Risto Maukonen risto.maukonen@kuopio.fi Risto Vuori risto.vuori@kuopio.fi Kuopion klassillinen lukio Opistotie 1, 70200 Kuopio Kurssin tarkoitus ja sisältö Kurssia tarjotaan opiskelijoille lukuvuodesta 2006–2007 alkaen. Kurssi olisi koulukohtainen soveltava kurssi, joka olisi yhteiskuntaopin valinnainen kurssi (YH 5). Kurssi arvosteltaisiin suoritusmerkinnällä. Kurssin suorittamisesta olisi mahdollista saada myös erillistodistus tai jonkinlainen yrittäjyyskurssin suoritus diplomi. Kurssin kesto 17/ 18 x 75 min opiskelutuokiota. Kurssin alussa perehdyttäisiin teoreettisesti yrittämisen ja yrityksen perustami- sen liittyviin vaatimuksiin. Kurssin tavoitteena olisi herättää opiskelijoiden mielenkiinto yrittäjyyttä kohtaan ja lisätä heidän valmiuksia toimia itsenäisinä yrittäjinä. Kurssin alussa ryhmä voi perustaa malliyrityksen, jolle laaditaan liikeidea ja liiketoimintasuunnitelma. Ryhmät esittelevät toisilleen malliyrityksen toimintaa, vahvuuksia ja heikkouksia. Kurssin aikana on tarkoitus tutustua paikallisiin yrityksiin vierailemalla niissä ja haastattelemalla yrittäjiä. Opiskelijat voivat tutustua ennakkoon yrityksiin ryhmissä ja esitellä yritysten liikeideaa, markkinointia ja taloutta toisilleen. Opiskelijoiden yhteyksiä kesätyöpaikkoihin ja perheiden yrityksiin pyritään hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan. Paikallisten ja valtakunnallisten yrittäjäjärjestöjen kanssa on tarkoitus tehdä mahdollisuuksien mukaan yhteis- työtä. Toiveena on päästä mahdollisimman hyvään yhteistyöhön paikallisten yritysten, paikallisten ja valtakunnallisten yrittäjäjärjestöjen kunnan ja valtion elinkeinoviranomaisten sekä taloudellisen tiedotustoimiston kanssa.
  • 46. 46 Yrittäjyyden peruskurssin jälkeen on mahdollista kehittää yrittäjyyskasvatuksen jatkokurssi. Arviointi Arviointi tapahtuu toteutetun kurssin pohjalta. Arvioinnissa on mukana myös oppilaita ja yhteistyökumppaneita. (Maukonen & Vuori 2006.) Pedagogisena ideana tähän voisi liittää Suunnittelukokousmallin,. jossa oppilaat laativat arviointisalkun kirjoitelmistaan ja töistään. Arviointisalkku kehittää oppilaan itsearviointikykyä ja ajattelukykyä. Arviointisalkun tuotokset esitellään sitten toisille, jolloin saadaan lisää arvioivaa palautetta yhteistoiminnallisesti.
  • 47. 47 Nilsiän koulun yrittäjyyskasvatusmalli Vesa Tolvanen vesa.tolvanen@nilsia.fi Nilsiän koulu PL 2, 73301 Nilsiä Tavoite Projektin tavoitteena on:  luoda pysyvä käytäntö koulun ja yritysten yhteistyölle  syventää ja laajentaa opinto-ohjauksen tavoitteita  lähentää yritysten ja koulun yhteistyötä  antaa vinkkejä oppilaiden uranvalintaan  saada aikaan yhteistyötä luokanohjaajan, opettajien ja yrityksen välille  koulun ja yritysten yhteistoiminnan lisääminen  tietämyksen lisääminen kotiseudun mahdollisuuksista  kouluttaudu, hanki kokemuksia ja palaa Nilsiään  tutustua Nilsiän ulkopuolella oleviin mahdollisuuksiin (teknologiateolli- suus) Ajankohta  aloitus lukuvuosi 2006–07 Kohderyhmä  peruskoulun (7) – 8 - 9.luokkalaiset  opettajat Menetelmät
  • 48. 48 1. Luokka-yritysyhteistyö 2. Valitaan luokalle yhteistyöyritys 7. luokan keväällä (8. luokka syksy) 3. Tehdään alustava suunnitelma yhteistyöstä 4. Tiedotetaan toiminnasta vanhemmille 5. Laaditaan toimintasuunnitelma lukuvuoden alussa yhdessä luokanohjaa- jan, yrityksen edustajan ja opinto-ohjaajan kanssa 6. Esitellään yritys luokalle 7. Oppilaiden tutustuminen yritykseen 8. Mietitään yhdessä missä oppiaineissa voidaan hyödyntää yrityksen tiedontuotantoa 9. Oppilaiden tarkempi tutustuminen yritykseen TET – harjoittelun (8 lk) yhteydessä. Pyritään syventämään raporttien avulla työelämäyhteyksiä koulu- ja yritysyhteistyöstä 10. Laaditaan suunnitelma yritystempauksista, vanhempainilloissa tiedote- taan kummiyrityksestä ja mahdollisista talkoista ja messuista 11. Yritysvierailut. Tutustutaan Nilsiän ulkopuoliseen teknologiateollisuu- teen. Ohjelma tutustumiskäyntiin laaditaan yhdessä yritysten kanssa. Ajankohta kahdeksannen luokan kevät. Opettajat mukana yritysvierailul- la oppimassa miten yrityksissä toimitaan ja työskennellään. Näin oppilaat ja opettajat oppivat yhdessä. Mietitään opettajien koulutusta yrityksissä. Mallisuunnitelma opettajakuntamme yritysvierailusta KOHDE: Enfo Oyj, Kuopio KOHTEEN ESITTELY: Enfon ydinosaamista on suurten tietomassojen käsittely, tiedon jalostaminen ja jakelu. Yhtiö tarjoaa palvelukokonaisuu- den, joka varmistaa tiedon hallitun ja turvallisen etenemisen asiakkaan valitsemien kanavien välityksellä. Enfo varmistaa asiakkaan tietojärjestelmien toiminnan ja jalostaa sisällön niin paperille kuin sähköiseen muotoon. Esimerkkinä on laskutustietojen reitti Enfon varmistamien palvelimien kautta asiakkaidemme asiakkaille joko tulostettuna paperiversiona tai sähköisessä muodossa.
  • 49. 49 Enfo-konsernin liiketoiminnot on jaettu IT- ja teleoperaattoriliiketoimintoi- hin. Konsernin emoyhtiönä toimii Enfo Oyj, jonka tytäryhtiöitä ovat Enfo Partner Oy, Enfo Disnet Oy, KPY Palvelut Oy ja Itä-Suomen Toimistorat- kaisut Oy. Konsernin liikevaihto vuonna 2005 oli 113,7 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa oli keskimäärin 453 työntekijää. VIERAILUN TAVOITE: Tavoitteena on esitellä Ahmon koulun opettajille uusi yritys. Vierailun aikana on tarkoitus kertoa opettajille yrittäjyydestä yleisesti. Tarkoitus on myös kiertää liiketiloja ja tutustua erilaisiin työteh- täviin. Vierailun ohessa pohdimme eri oppiaineiden suhdetta kyseiseen yritykseen ja yrittäjyyteen yleisesti. Lopuksi pidämme opettajainkokouk- sen yrityksen järjestämissä tiloissa. VIERAILUN TOTETUS: Kuljetus tapahtuu joko omilla autoilla tai linja- autolla, mikäli rahoitus järjestyy. Olemme olleet yhteydessä Enfo Oyj:n toimitusjohtaja Arto Herraseen, joka on luvannut ottaa opettajakuntam- me vastaan. VIERAILUN AIKATAULU: Kevät 2007 12. Palautepalaveri ja arviointi keväällä. Mikä koulu- ja yritysyhteistyöstä toteutui, mikä ei toteutunut? Mikä oli projektin lisäarvo ja miten arviointi vaikuttaa seuraavan lukuvuoden suunnitteluun? Palautepalaverissa mu- kana oppilaiden vanhempia, opettajia, oppilaita ja luonnollisesti yrityksen edustajia. Tämän lisäksi projektin toimintaa arvioidaan koko ajan toimin- nan edetessä yhdessä opettajien, oppilaiden ja yritysten edustajien kes- ken yhteistoiminnallisesti. (Ks. Osataan yhdessä malli.) (Tolvanen 2006.)
  • 50. 50 Kallaveden lukion yrittäjyyskasvatuksen projektisuunnitelma lukuvuodelle 2006–2007 Anne Sivén anne.siven@kuopio.fi Kallaveden lukio Maaherrankatu 2, 70100 Kuopio Taustaa Kuopiolaisen Kallaveden lukion painotusalueita ovat kuvataide, käsi- ja taideteollisuus, viestintä sekä kansainvälisyys. Varsinkin viestinnän opetukses- sa tehdään paljon yhteistyötä paikallisen sanomalehden Savon Sanomien kanssa sekä Yleisradion, Radio Canthin ja tulevaisuudessa mahdollisesti Oikean Aseman kanssa. Yrittäjyyteen ja ammatteihin sekä jatko-opintoihin tutustutaan opinto-ohjauksen ja eri oppiaineiden tunneilla. Aineenopettajat ja opinto-ohjaajat ovat järjestäneet eri kurssien yhteydessä opiskelijoille tutustu- miskäyntejä lähialueen yrityksissä ja korkea-asteen oppilaitoksissa. Kallaveden lukion koko opettajakunta on vuosittain tutustunut johonkin lähialueen yrityk- seen ja osa opettajista tai opinto-ohjaajista on ollut työelämään tutustumassa esimerkiksi koeviikon aikana. Esimerkiksi opinto-ohjaaja Anne Sivén oli syksyllä 2005 kolme viikkoa kansainvälisessä työssäoppimisessa Brysselin Eurooppa- koulu II:ssa. Lukuvuonna 2005–2006 oli Snellmanin juhlavuosi. Kallaveden lukion lehtityön kurssilaiset tekivät Niiralan Kulma Oy:n kanssa yhteistyönä Niiralan Kulman asukaslehden eli Nikulaisen. Musiikin kurssilaiset toteuttivat Suomi Poppi- projektin, jonka yhteydessä he suunnittelivat esityksen lisäksi tapahtuman markkinoinnin. Opiskelijat esiintyivät ensimmäistä kertaa Bestep- koulutusmes- suilla joulukuussa 2005 ja sen jälkeen varsinaiset esitykset olivat tammikuussa
  • 51. 51 2006. Suomi Poppi -projekti oli hyvin suosittu, joten esitykset jatkuivat paikalli- silla peruskouluilla. Kallaveden lukiossa on tavoitteena ylläpitää oppilaitoksen painotusalueita ja niihin liittyviin projekteihin on luonnollista sisällyttää jatkossakin yrittäjyyden ja yritteliäisyyden teemat. Aikataulu ja kohteet Minna Canth on lukuvuoden 2006–2007 teemahenkilö. Kuopiolaisen Minna Canthin kautta tavoitteena on korostaa hänen elämäntyönsä merkitystä mm. oman oppilaitoksemme historiassa (vanha tyttökoulu), yrittäjänä, yhteiskunnalli- sena vaikuttajana ja suomalaisena kirjailijana. Tulevan lukuvuoden teema pyritään tuomaan esille niin opettajien kuin opiskelijoiden työssä. Opinto-ohjaajat Tahkon yrittäjyyspäivässä 23.8.2006 Savon Yrittäjät ry, Osaava nuori työelämään -hanke ja Ykä Yritteliäs -hanke järjestävät opettajille ja opinto-ohjaajille yrittäjyyspäivän Tahkolla. Kallaveden lukiosta koulutukseen osallistuvat kaksi opinto-ohjaajaa. Koulutuksen tavoittee- na on saada käytännön eväitä oppilaitoksille yritysten ja oppilaitosten yhteistyö- hön. Opettajien koulutuspäivä 8.9.2006 Opiskelijoilla on Taksvärkkipäivä (8.9.), joten suurin osa opettajista osallistuu opettajien koulutuspäivään. Aamupäivästä puolet opettajista tutustuu Karelia- parketin toimintaan ja loput opettajista suuntaavat Scantarp Oy:n tiloihin. Jälkimmäinen yritys tekee yhteistyötä Puolustusvoimien kanssa mm. toimitta- malla naamioverkkoja Suomen armeijalle. Näiden yrityskäyntien jälkeen jatkamme Karjalan Lennostoon ja iltapäiväksi suuntaamme Muuruvedelle. Olemme siellä yötä Kivennapa-matkailuyrityksessä ja yrittäjäpariskunta on luvannut kertoa meille oman ”yrittäjyystarinansa”. Opettajien yhteistyökykyjä ja
  • 52. 52 yritteliäisyyttä testataan mm. kirkkovenesoudulla. Seuraavana päivänä palaamme takaisin Kuopioon. Opiskelijoiden yrittäjyysvierailu Jyväskylän seudulle 15.9.2006 Lukion kolmannen vuoden opiskelijoiden kanssa suuntaamme ensiksi Jyväsky- län yliopiston fysiikan laitokselle tutustumaan hiukkaskiihdyttimen toimintaan. Sen jälkeen siirrymme Muuramen teollisuuskylään tutustumaan Harvian ja Nokkatumen toimintaan. Tavoitteena on saada nuoria insinöörejä (etenkin naisinsinöörejä) kertomaan työmahdollisuuksista teollisuuden parissa ja sitä kautta houkutella lukiolaisia hakemaan opiskelijoiksi matemaattisille aloille. Teknologiateollisuus on luvannut tukea linja-automatkaamme Jyväskylän alueelle. Abipäivä Kuopion yliopistolla 13.11.2006 Joka vuosi järjestetään abiturienteille Kuopion yliopiston tiloissa abipäivä. Tässä tilaisuudessa esittäytyvät lähiseudun yliopistot ja ammattikorkeakoulut sekä lähialueen toisen asteen oppilaitokset. Opinto-ohjaajien tavoitteena on korostaa nuorille yritteliäisyyttä eli he itse miettivät tulevaisuuden suunnitelmi- aan ja käyttävät abipäivän opintoannin mahdollisimman tehokkaasti hyväkseen. Opinto-ohjauksen tehtävänä on auttaa abiturientteja jo lukion aikana mietti- mään jatko-opintomahdollisuuksia ja todennäköisesti minimoimaan virhevalinto- ja sekä välivuosien määriä. Yrittäjyyslehti yhteistyössä Ykä Yritteliäs -projektin kanssa Kallaveden lukion oma Oras- lehti on ilmestynyt 1800-luvun lopulta lähtien. Lukuvuonna 2006–2007 on suunnitelmissa tehdä yrittäjyyspainotteinen Oras- lehti. Lehti ilmestyy joulu-tammikuussa ja sen painokustannukset maksaa Savonia-ammattikorkeakoulun Ykä yritteliäs -projekti. Lehteä jaetaan opiskeli- joiden koteihin ja vanhempainilloissa sekä peruskoulujen yläluokkalaisille.
  • 53. 53 Naisia vallan kahvassa - valokuvanäyttely Yrittäjyyspainotteisen Oras- lehden valokuvista huolehtivat valokuvauskurssilai- set ja heillä on suunnitteilla valokuvanäyttely, johon kuvataan Kuopion alueen merkittäviä naisia. Ovatko he sitten kulttuurisesti, taloudellisesti, yhteiskunnalli- sesti vai elämän taitojen kannalta vaikuttavia naisia, niin se jää nähtäväksi. Valokuvanäyttely liittyy olennaisesti Minna Canthin juhlavuoden tapahtumiin. Yrittäjyyskurssi ja Työelämään tutustumiskurssi Kallaveden lukiossa järjestetään joka vuosi yrittäjyyskurssi, joka on eräs historian syventävistä kursseista ja opinto-ohjauksen syventävä kurssi eli Työelämään tutustumiskurssi. Molemmissa kursseissa tutustutaan Kuopion alueen yrityksiin ja käydään läpi ulkoisen yrittämisen perustietoja. Menetelmät Kallaveden lukion painotusalueet viestintä, kuvataide, käsi- ja taideteollisuus sekä kansainvälisyys tukevat yrittäjyyden ja yritteliäisyyden korostamista. Suunnitellut lukuvuoden 2006–2007 yrittäjyyskasvatusprojektin pyritään toteuttamaan lukiokurssien ja oppituntien puitteissa. Taustalle tarvitaan runsaasti opettajien innokkuutta painottaa yrittäjyyttä ja kokea se tärkeäksi sekä luonnolliseksi asiaksi osaksi koulutyötä. Arviointi Yrittäjyyskasvatusprojektit voidaan arvioida helposti, koska toiminta tapahtuu lukiokurssien yhteydessä. Jokainen kurssi suunnitellaan opiskelijoiden kanssa ja opiskelijat arvioivat kurssien sisällön jakson päättyessä. Opintoretkiltä otetaan palautteet sekä opettajilta että opiskelijoilta. Varsinkin opettajien palautteet ovat olleet erittäin myönteisiä, koska olemme jo kymmenen vuotta jatkaneet yrittäjyyskoulutuspäivien toteuttamista. (Sivén 2006.) Tässäkin mallissa voitaisiin soveltaa Osataan yhdessä mallia, jossa korostuu tekemällä oppimisen malli. Lehdentekoon taas soveltuu hyvin Tietokone tutuksi malli,
  • 54. 54 jossa oppilasta ohjataan kriittiseen tiedonhankintaan, analysoimaan tietoa ja kirjoittamaan jutun lehteen.
  • 55. 55 Ylä-Savon Teknostartti 2007 Mika Matilainen mika.matilainen@iisalmi.fi Juhani Ahon koulu Päiviönkatu 8, 74100 Iisalmi Projektin tavoite Projektin tavoitteena on informoida peruskoulun 8 -luokkalaisia teknologiatoi- mialan hyvistä työllistymismahdollisuuksista Ylä-Savossa. Tämän lisäksi oppilaille esitellään myös muiden toimialojen yrityksiä. Nuoret pääsevät tutustumaan seudun oppilaitoksiin ja koulutusvaihtoehtoihin. Tavoitteena on lisäksi olla edistämässä nuorten osallistumista yhteisten asioiden hoidossa. Koulutuksen ja työn vastapainoksi tiedotetaan monipuolisista vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksista. Teknostartti tapahtuma tuo esille positiivisen yläsavolaisuuden. Ylä-Savossa on hyvä elää, olla ja asua. Aikataulu Projektin suunnittelu tapahtuu lukuvuoden 2006–2007 aikana. Projekti huipen- tuu 23.5.2007 Iisalmessa pidettävään Teknostartti 2007 tapahtumaan. Projektin kohde Teknostartin kohderyhmänä ovat 8-luokkalaiset oppilaat Ylä-Savon alueelta. Alueen kunnista mukana ovat ainakin Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Pielavesi, Lapinlahti, Varpaisjärvi ja Vieremä. Tapahtumaan on vapaa pääsy, joten myös muut asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita tutustumaan päivän ohjelmatarjon- taan.
  • 56. 56 Projektin sisältö, menetelmät ja yhteistyötahot Juhani Ahon koulun kolmen yritys- ja taloustiedon valinnaisryhmää tutustuvat paikallisiin yrityksiin perusteellisesti. Ryhmien oppilaat esittelevät Tekno-startti tapahtumassa yksin tai pareittain jonkin paikallisen yrityksen. Esiteltäviä yrityksiä on n. 15–20. Oppilaat valitsevat yrityksensä heti lukuvuoden alkaessa. He käyvät itsenäisesti yritysvierailulla siinä yrityksessä, jonka he haluaisivat esitellä messuilla. On myös mahdollista, että vierailemme kyseisessä yritykses- sä isommalla porukalla. Yrityksen kanssa sovitaan miten ja millä aikataululla messupisteen koostaminen vuoden aikana tehdään ja kuka yrityksestä opastaa oppilaita. Opettaja auttaa oppilaita yritysten löytämisessä ja toimii välittäjänä oppilaiden ja yrityksen välillä. Iisalmen seudun monet yritykset ovat jo entuu- destaan tehneet yhteistyötä koulumme kanssa, joten näiden yritysten löytämi- nen ei pitäisi olla vaikeaa. Oppilaat suunnittelevat yhdessä valitsemansa yrityksen kanssa messupisteen tekemisen. Tämä tarkoittaa sitä, että oppilaat pitävät omaan yritykseensä tiiviisti yhteyttä vuoden aikana ja käyvät yrityksessä useita kertoja. Tällä tavalla he oppivat yrityksestä keskeiset asiat, mm. mitä tuotteita yritys valmistaa ja miten, millaisen koulutuksen tarvitsee päästäkseen yrityksen palkkalistoille, otetaanko yritykseen nuoria kesätyöntekijöitä, jne. Näitä tietoja tarvitaan, kun yritystä esitellään. Messuvieraiden kysymyksiin pitäisi osata valmistautua etukäteen mahdollisimman hyvin. Rahoitus ja materiaalit messupistettä varten tulevat yritykseltä. Satsaamalla messuihin ja oppilaiden opastamiseen yritys saa näkyvyyttä nuorten keskuudessa. On yritykselle edullista, että nuoret saavat siitä päivän aikana mahdollisimman hyvän ja positiivisen vaikutelman. Monilla firmoilla on talous tiukalla, joten on yritykselle eduksi kun oppilaat esittelevät sen toimenkuvaa eikä yrityksen tarvitse välttämättä lähettää paikalle palkattua henkilökuntaa. Tämä ei tietenkään ole kiellettyä. Yritys voi lähettää paikalle myös omaa henkilökuntaansa. Tällöin oppilailla on mahdollisuus oppia lisää alan ammattilaisilta. Teoriaa ja ideoita tarjotaan oppilaille kahdella yritys- ja taloustiedon viikkotunnilla. Näillä tunneilla vieraillaan eri alojen yrityksissä ja tavataan yrittäjiä.
  • 57. 57 Messuilla esittäytyvät lukuisat alueen yritykset omissa pisteissään, jotka on jaoteltu heidän toimenkuvansa mukaan. Nämä pisteet ovat yritysten itsensä suunnittelemia ja toteuttamia. Pyrimme antamaan näille yrityksille ennakolta informaatiota kohderyhmästämme, jotta yritykset huomioivat nuoret riittävän hyvin ja osaavat rakentaa pisteensä oikealla tavalla ja herättää tällä tavoin nuorissa kiinnostusta. Nuoria kiinnostavat erilaiset asiat kuin aikuisia. Kilpailut, pelit ja niistä saatavat palkinnot ja mainostuotteet ovat nuorten keskuudessa hyvin haluttuja. Juuri ne messupisteet, joissa on kilpailuja ym. tekemistä kiinnostavat eniten ja samalla ne myös jäävät paremmin mieleen. Yritysten lisäksi messuilla on eri järjestöjen osastoja. Päivän liikkumista valvoo liikkuva- poliisi, jolla on oma nurkkaus, jossa esitellään poliisiautoa ja moottoripyörää. Puolustusvoimien tehtävänä on tuoda tutuksi Suomen armeijaa ja sen kalustoa. Koulumme 9-luokkalaisten Parlamenttikerho tutustuu vuoden aikana vaikutta- misen eri muotoihin ja lukuisiin vaikuttajiin. Yhteiskuntaopin tunneilla oppilaille tarjotaan mahdollisuus oppia perusteet yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Tätä syvennetään ja laajennetaan koulupäivän ulkopuolella toimivassa kerhossa. Oppilaat vierailevat kaupunginvaltuuston istunnossa ja valtuutetut käyvät kerhotunneilla keskustelemassa oppilaiden kanssa. Tutustumme kaupunginhallitukseen, kaupunginjohtajaan, eri lautakuntiin ja kaupunkimme muuhun hallintoon sekä lääninhallituksen toimintaan. Tämän lisäksi koulullam- me on kiinteät yhteydet Suomen hallitukseen ja eduskuntaan. Vuoden aikana parlamenttikerholaiset tapaavat useita ministereitä, kansanedustajia ja paikallistason vaikuttajia sekä tiedotusvälineiden edustajia. Parlamenttikerho- laiset vierailevat keväällä eduskunnassa ja tekevät vuoden aikana matkoja muihin Ylä-Savon kuntien kouluihin. Näin koulumme pyrkii pitämään yhteyttä vaikuttajiin ja naapurikouluihin. Näistä vuoden aikana opituista vaikuttamisen mahdollisuuksista ja keinoista parlamenttikerholaiset kertovat Teknostartti tapahtuman luennolla toisille oppilaille, opettajille ja muulle messuyleisölle. Teknostarttitapahtuman suunnittelijat kokoontuvat 1-2 kertaa kuukaudessa vuoden ajan ennen tapahtuman järjestämistä. Tapahtuman suunnitteluryhmän
  • 58. 58 kokouksiin osallistuu myös muutamia oppilaita mahdollisuuksiensa mukaan. On tärkeää, että oppilaiden ääni saadaan kuuluville heti suunnittelutyöryhmässä sillä tapahtuman kohderyhmä ovat nuoret ja sitä kautta tapahtuma vastaa paremmin oppilaiden odotuksia ja toiveita. Muiden aineiden, erityisesti valinnaisaineiden ryhmissä kootaan harrastepistei- tä, joita oppilaat yhdessä opettajien kanssa esittelevät messuilla. Näissä pisteissä, kuten myös yrittäjyyspisteissä on keskeistä, että ne ovat toiminnallisia ja suunnattu nuorelle kohderyhmällä. Ei riitä, että pisteessä kerrotaan jostain harrastuksesta. Pisteessä on päästävä jollain tavalla myös itse kokeilemaan harrastusta. Tällä tavoin päivä on täynnä monenlaista nähtävää ja koettavaa. Alustavasti olemme kaavailleet mm. erä-henkistä kalastus- ja metsästyspistet- tä, koirapistettä, moporataa, pienoismallien rakentamista jne. Elämysten avulla päivän viesti yläsavolaisuus menee paremmin perille. Teknostarttipäivä ylittää monien lehtien uutiskynnykset ja useat toimittajat ovat seuraamassa päiväämme. Saamme lukea heidän juttujaan seuraavan päivän lehdestä. Myös paikallisradio ja television paikallisuutiset ovat paikalla. Mediasta kiinnostuneet oppilaat tekevät yhteistyötä eri toimittajien kanssa. Mediaväki on suhtautunut tähän ajatukseeni hyvin rakentavasti. Näin oppilaat pääsevät oppimaan miten uutisjuttuja tehdään. Teknostartin järjestelyissä ovat mukava mm. Juhani Ahon koulu, Rautainen Savo, Ylä-Savon kehitys, Savonia-ammattikorkeakoulu/ Ykä Yritteliäs -hanke, Savon ammatti- ja aikuisopisto, Iisalmen lyseo, Mahis ja seudun lukiot, Iisalmen kaupunki, Iisalmen vapaa-aikapalvelukeskus/ nuorisotyö, Osaava Nuori Työelämään -hanke, Metallin kehittämishanke/YSAO, Iisalmen seudun Nuori Osallinen hanke, Poliisi, Kainuun Prikaati. Tapahtuman toteuttamiseen osallistuvat edellä mainittujen tahojen lisäksi lukuisat yritykset, joilla on merkittävä rooli myös järjestely- ja suunnitteluvaiheessa sekä mm. rahoittajina. Näistä yrityksistä mainittakoon mm. Ponsse Oyj.
  • 59. 59 Arviointi Teknostartti 2007 tapahtumaa arvioidaan oppilaiden ja opettajien sekä yhteistyökumppanien palautteen perusteella. Tapahtumaan osallistujat saavat teknostarttipassin, jonka avulla he tutustuvat messuosastoihin. Passin lopussa on palautesivu, jossa kysellään kävijöiden mielipiteitä päivästä. Mielipiteensä kertomalla osallistuu arvontaan. Arvonnan hyvät palkinnot takaavat runsaan palautteen. Näiden palautteiden pohjalta tapahtuman järjestäjien ydinryhmä kokoontuu arvioimaan messupäivää. Päivän onnistumista arvioi omalta osaltaan myös media; sanomalehdet, radio ja televisio. Median läsnäolo tuo lisäarvoa projektille ja samalla tuo yrittäjyyskasvatushankkeemme sisältöä tutuksi kuntalaisille. (Matilainen 2006.) Messujen järjestäminen vaatii suunni- telmallisuutta, yhdessä tekemistä ja verkostojen hyödyntämistä messutapahtu- massa. Osataan yhdessä –mallia ja Tietokoneluokka tutuksi mallia soveltaen voidaan hyödyntää tietoverkkojen hyväksikäyttöä messumainonnassa (esim. Nettilehti). Tämän lisäksi koulun tiimien tiedontuotantoa olisi syytä hyödyntää, messuja suunniteltaessa, esimerkiksi tiedustelemalla eri tiimien verkostosuhtei- ta ympärillä oleviin yrityksiin. Lisäksi koulun kotisivut voivat kertoa myös tulevista messuista ja niiden ohjelmasta.
  • 60. 60 4. YRITTÄJYYSKASVATUKSEN DIDAKTISTEN MALLIEN ESITTELY Auli Ojala Seuraavassa on joitakin keskeisiä pedagogisia vihjeitä yrittäjyyskasvatuksen opettamiseen. Tärkeintä kuitenkin on, että oppijaa ohjataan itsenäiseen tiedonhankintaan ja hänelle annetaan sellaisia tehtäviä, jotka kehittävät oppijan itsenäistä ajattelukykyä ja itsearviointia. Tietokoneavusteista opetusta voidaan soveltaa kaikissa menetelmissä tukemaan oppijan itsenäistä tiedonhankintaa ja antamaan valmiuksia toimia tietoyhteiskunnan jäsenenä. Tietokoneavusteinen opetus verkkojen avulla helpottaa myös yhteyksien rakentamista yrityksiin, koska kuvamateriaalia ja kyselymateriaalia voidaan lähettää sähköpostitse. Oppijat voivat laatia eri yrityksistä projektitöitä, haasta- tella yrittäjiä, työntekijöitä ja laittaa nämä projektit vaikka koulun kotisivulle verkkoon. Projektitöitä voidaan sitten helposti muuttaa ajantasaiseksi, kun ympäröivässä yhteiskunnassa tai tutkittavassa kohdeyrityksessä tapahtuu muutoksia. Opettajan on kuitenkin syytä olla tietoinen tekijänoikeuksista verkkomateriaalin suhteen ja selostettava ne myös oppijille. Suunnittelukokousmalli Opetusjärjestelyt: suunnittelukokous, oppijat asettavat itselleen tavoitteen, suunnitellaan yhdessä yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelmaa. Suunnittelu- mallin pedagogiikan luonteeseen kuuluu itsenäinen opiskelu, opettaja ohjaa ja neuvoo tarvittaessa. Oppijat arvioivat itse tuloksensa. Suunnittelukokousmallis- sa ei ole oppijien välistä vertailua. Oppijat voivat laatia töistään ja kirjoitelmis- taan arviointisalkun. Menetelmä kehittää oppijan itsearviointia. Suunnittelukokousmallissa oppijat kirjoittavat omista, sukulaisten tai tuttavien yrittämiskokemuksista kirjoitelmia. Opintoretket yrityksiin raportoidaan kirjalli- sesti. Luodaan itse esim. yrittämisaiheista materiaalia, käyttäen apuna eri
  • 61. 61 sidosryhmiä. Yrittämisaiheisten projektitöiden esittelyssä hyödynnetään koulun kotisivuja asettamalla oppilaiden töitä esille. Kirjeenvaihtoa, esimerkiksi sähköpostin avulla ulkomaille ja kotimaahan pidetään suotavana. Oppija oppii vierasta kieltä, verkottumista ja samalla yrittäjyyttä. Yhteisvastuullisesti voidaan tehdä luokkalehtiä tai myydä mainoksia jne. Irrottaudutaan oppikirjoista. Vanhemmat ja muut koulun sidosryhmät mukaan toimintaan! Tietokoneluokka tutuksi – malli Opetusjärjestelyt: erityisvälineistö esim. tietokoneet ja yhteiset verkkopohjaiset alustat käytössä, jolloin opettajan ohjaus helpottuu. Opetusohjelma asteittain vaikeutuva, ohjaava, opettava, mutta kuitenkin esteettisyyttä korostava, esimerkiksi mainosten suunnittelu ja piirtäminen. Tietokoneella voidaan tehdä eritasoisia tehtäviä, eriyttäminen helpottuu. Luokkahuoneessa ei pulpetteja vaan työpisteitä ja työpajoja. Oppijia ohjataan itsenäiseen tiedonhankintaan. Kirjaston ja internetin käyttö opetuksessa joustavaa. Ohjaaja auttaa tarvittaes- sa. Vanhempien ja muiden sidosryhmien esim. yritykset kanssa tiivis yhteistyö suotavaa. Suggestopedinen malli Opetusjärjestelyt: musiikin osuus merkittävä. Suositaan parityöskentelyä. Luokkaan pyritään luomaan aktivoiva ilmapiiri. Opetustilanteet ovat vaihtelevia. Pyritään luomaan rentoutunut olo oppijille. Suggestopedisen opetusmenetel- män tavoitteena on kehittää kaikkia aisteja sekä molempia aivopuoliskoita oppimistapahtumassa. Suggestopedinen opetusmenetelmä soveltuu hyvin esimerkiksi vieraskieliseen yrittäjyyskasvatuksen opetukseen. Jos esimerkiksi historian projektityöt tehdään vieraalla kielellä verkkoon, niin tällöin lukijakunta kasvaa maailmanlaajuiseksi. Koulun kotisivuja voidaan hyödyntää verkkopoh- jaisten projektitöiden esittelyssä.
  • 62. 62 Osataan yhdessä -malli Opetusjärjestelyt: yksilön vastuu työskentelystä, ryhmän jäsenten positiivinen riippuvuus ja vuorovaikutus, vuorovaikutustaitojen systemaattinen harjoittelu ja arviointi. Luokkahuoneessa on työpisteitä ja tiedonhankintavälineitä. Ryhmä yhdessä ratkaisee jonkin ongelman. Ryhmässä pyritään siihen, että kaikki jäsenet osallistuvat työskentelyyn. Ryhmän jäsenet luovat yhteistä materiaalia esim. yritysympäristön kartoitus ja raportointi. Järjestelijä selittää tehtävän ryhmälle. Neuvoja huolehtii siitä, että kaikki jäsenet osallistuvat tehtävän suorittamiseen. Ohjaaja tarkistaa, että kaikki ryhmän jäsenet ymmär- tävät ongelmanratkaisun ja hän seuraa myös oppimisprosessin etenemistä. Ohjaaja myös tarkkailee ja tekee muistiinpanoja koko työskentelyprosessista. Yhteenveto ohjaajan johdolla, arviointi ja palaute tapahtuvat yhdessä keskustel- len. Yrittäjyyskasvatuksen opettaminen - eheytetty opetus Tuntijaon mukaan yrittäjyyskasvatus on aihekokonaisuus, jota käsitellään kaikissa oppiaineissa sidottuna oppimiskäsitykseen ja opetettavaan ainesisäl- töön. Tämän lisäksi sitä voidaan opettaa erillisenä aihekokonaisuutena tai omana valinnaisaineenaan. Aihekokonaisuutena, useimmiten eri oppiaineiden projektikokonaisuutena yrittäjyyskasvatusta opetettaessa se eheyttää opetusta seuraavasti:  oppija hahmottaa kokonaisuuden  oppijalle esitellään asioita kokonaisuutena, jolloin sirpaletiedon osuus luonnollisesti vähenee  opettaja selvittää, mitä asioita opetuksessa painotetaan