Piirineuvostolle IIb/2012

1. MUISTIO
Piirineuvoston työvaliokunta
13.8.2012
1/4
PIIRIN JOHTAMISEN KEHITTÄMINEN
E hdotuk se n ta us ta ja va l mi s te l u
Piirineuvosto on käsitellyt piirin johtamisen kehittämistä vuosien 2009-2010 ja 2011 toiminnan
arvioinnin yhteydessä. Piirineuvosto käsitteli piirihallituksen valitsemistapaa syyskokouksessaan 2011 ja
totesi, että sitä pitää kehittää nykyisestä.
Piirin johtamisen kehittämistä on käsitelty kevään 2012 aikana piirin puheenjohtajakokouksessa,
piirihallituksessa ja piirineuvoston työvaliokunnassa. Piirin johtamisen kehittäminen liittyy myös
vuosien 2013-2014 toiminnan suunnittelutyöhön, jonka osana piiriihallitus ja ryhmät ovat miettineet
uusia tapoja järjestää piirin toiminta lippukuntalähtöisesti, lisätän toiminnanalojen yhteistä tekemistä.
Piirineuvoston työvaliokunta on käsitellyt näiden eri pohdintojen tuloksia ja esittää suosituksensa
piirineuvostolle ja piirihallitukselle. Suositukset edellyttävät tarkempia erillisiä päätöksiä
piirineuvostolta ja piirineuvostolta muutosten käytännölliseksi ja yhdistystekniseksi toteuttamiseksi.
P ii ri n johta mi s e n onge l ma k ohda t ja ke hi ttä mis ta rpee t
Piirin johtamisen ongelmakohdat liittyvät keskeisesti nykyisenkaltaiseen ministerihallitusmalliin, jossa
piirihallitus kootaan toiminnanalojen yksittäisistä johtajista. Nykyinen toimintatapa korostaa
voimakaasti hallituksen jäsenten roolia nimenomaan toiminnanalansa ja sen toimintaa toteuttavan
ryhmän vetäjänä. Samaan aikaan hallituksen tulisi johtaa piiriä kokonaisuutena – tai ainakin yhdistyslain
ja piirin sääntöjen ja toimintaohjesäänön mukaan mukaan sen pitäisi toimia niin. Käytännössä
nykyisellä toimintatavalla ja rakenteella hallituksen jäsenet yksin kantavat hyvin raskaan taakan ja
vastuun “omasta” toiminnanalastaan ja toisaalta kokonaisuuden johtaminen jää vähemmälle.
Piirihallituksen yksittäisten jäsenten erillisyyttä korostaa myös nykyinen piirihallituksen
muodostamistapa, jossa hallituksen jäsenet valitaan yksittäin ja suoraan tietyn toiminnanalan
vastuuhenkilöksi. Nykyinen toimintamalli ei tarkastele hallitusta yhtenä kokonaisuutena, tiiminä, jolla
olisi yhteinen tehtävä, vaan yksittäisten toimijoiden yhteenliittymänä. Tämä asettaa myös piirinjohtajan
ja varajohtajan raskaaseen asemaan, koska yhtäältä he vastaavat koko halllituksen johtamisesta ja
tuloksista, mutta he eivät voi vaikuttaa johtamansa ryhmän muodostamiseen.
Piirihallituksen nykyinen muodostamistapa on myös kehittynyt ongelmalliseksi piirineuvoston ja sen
vaalitoimikunnan kannalta. Piirineuvoston vaalitoimikunnan jäsenen ovat vastuussa sellaisen ryhmän
jäsenten rekrytoimisesta, jota he eivät itse johda ja jonka toiminnasta heillä ei ole useinkaan edes
omakohtaista kokemusta. Rekrytoinnista jää puuttumaan partiolle tyypillinen toimintatapa, jossa
vastuupestissä oleva kerää ympärilleen ryhmän toteuttamaan yhdessä sovittavia tavoitteita.
Piirihallituksen muodostamisen haastavuutta lisää myös piirihallituspestien (koettu tai todellinen)
laajuus, raskaus ja vaativuus. Rekrytointivaikeudet ovat johtaneet piirineuvoston kannalta

2. MUISTIO
13.8.2012 2/4
epätoivottavaan tilanteeseen, jossa ehdokkaita on yleensä hyvin vähän ja käytännössä piirineuvosto ei
kykene tällöin hoitamaan yhtä tärkeintä tehtäväänsä, piirihallituksen jäsenten valintaa.
P ii ri ha ll i tuk se n muodos ta mis ta va n uudis ta mi ne n
Piirineuvoston työvaliokunta suosittaa, että piirihallituksen muodostamisessa huomioidaan jatkossa
piirihallituksen toiminta yhtenä tiiminä. Piirihallitus tulisi valita yhtenä kokonaisuutena. Hallituksen
jäsenten rekrytointivastuu tulisi olla selkeästi piirihallituksen puheenjohtajaksi valitulla henkilöllä: sen
jälkeen kun piirin kokous on valinnut henkilön piirihallituksen puheenjohtajaksi, tämä kokoasi itselleen
hallitustiimin yhteistyössä varapuheenjohtajaksi valitun henkilön kanssa.
Piirihallituksen yhtenäisyyttä tukisi myös piirihallituksen jäsenten valintatapa. Käytännössä kaikissa
muissa suuremmissa liitto- ja piiriyhdistyksissä henkilövalinnat tehdään vaalivaliokunnan tai
vaalitoimikunnan esityksestä. Yhdistyslaki mahdollistaa äänestystilanteessa käytettäväksi useita eri
vaalitapoja. Piirissä käytetään tällä hetkellä henkilökohtaista enemmistövaalia, jossa valitaan tiettyyn
pestiin useista ehdokkaista se, joka on saanut eniten ääniä. Monijäsenisen toimielimen vaaliin soveltuisi
perustellummin listavaali, jossa äänestystilanteessa kilpailevat äänestyslistat. Tällainen vaali voidaan
toteuttaa joko enemmistövaalina tai suhteellisena vaalina. Suhteellisella vaalilla tarkoitetaan sellaista
vaalitapaa, jossa tietty äänestäjäjoukko saa suhteellista äänimääränsä vastaavan edustuksen valittavaan
toimielimeen.
Piirihallituksen yhtenäisyteen vaikuttaa keskeisesti myös piirin sääntöjen tällä hetkellä edellyttämä
erovuoroisuusjärjestelmä. Piirin säännöissä on omaksuttu linjaus, jonka mukaan koko hallitusta ei
valita kerralla, vaan osa hallituksen jäsenistä on erovuoroisia aina vuorovuosin.
Erovuoroisuusjärjestelmällä on oletettavasti haluttu aikanaan turvata, että hallituksessa on aina edes
jonkin verran hallituskokemusta omaavia jäseniä. Erovuoroisuusjärjestelmä on perusteltu erityisesti
sellaisissa yhdistyksissä, joissa hallituksen rooli on ensisijaisesti olla jäsenistöä edustava,
mahdollisimman laajapohjainen toimielin, jonka tehtävä on järjestöpoliittisesti yhteensovittaa
jäsenistön mahdollisesti eriäviä näkemyksiä. PäPa:ssa tämä rooli kuuluu luontevasti enemmän
piirineuvostolle; piirihallituksen ollessa piirin toiminnallinen johtoryhmä.
Piirihallituksen yhtenäisyyden heikentämisen lisäksi, tämän erovuoroisuusjärjestelmän haittapuolena on
se, että osan hallituksen jäsenistä toimikausi eroaa aina puheenjohtajien toimikaudesta sekä
kaksivuotisesta toimintasuunnitelma- ja talousarviojaksosta, eikä hallitus kokonaisuutena ole samassa
asemassa toimeenpanemaan yhteisen vaalikauden suunnitelmia.
Suositus 1: Piirihallitus valitaan yhtenä tiiminä, siten, että vaalitoimikunta tekee piirineuvostolle
esityksen hallitukseen valittavista jäsenistä kuultuaan piirinjohtajaksi valittua henkilöä. Vastuu
ehdokkaiden rekrytoimisesta olisi piirinjohtajaksi valitulla henkilöllä. Jos piirineuvoston kokouksessa
ehdotetaan muita ehdokkaita valittavaksi hallitukseen, suoritetaan äänestys käyttäen listavaalia.
Jatkovalmistelussa selvitetään, soveltuuko piirihallituksen valintaan käytettäväksi paremmin
suhteellinen vaalitapa vai enemmistövaali. Hallituksen valintatapa voidaan muuttaa piirineuvoston
hyväksymää vaalitoimikunnan ohjesääntöä muuttamalla, josta piirineuvoston työvaliokunta laatii
ehdotuksen piirineuvoston kokoukseen III/2012.

3. MUISTIO
13.8.2012 3/4
Suositus 2: Piirihallitukseen valitaan kaikki jäsenet kaksivuotiskaudeksi. Tämä tarkoittaa piirin
sääntöihin nykyisin kirjatusta erovuoroisuusjärjestelmästä luopumista. Piirihallituksen tulisi tehdä tätä
muutosta tarkoittava sääntömuutosehdotus piirin kokoukselle.
P ii ri ha ll i tuk se n jä s e nte n te htä vä ta a k a n he l potta mi ne n ja ha l l i tuks e n pa re mma n
johta mi s otte e n e dis tä mi ne n
Piirineuvoston työvaliokunta pitää piirihallituksen jäsenten tehtävätaakan helpottamista tärkeänä,
koska se mahdollistaisi hallituspestien hyvän hoitamisen “ihmisen kokoisella” panostuksella ja
vapauttaisi samalla hallituksen jäsenten voimavaroja piirin toiminnan kehittämiseen ja arvioimiseen
myös laajemmin, kuin “oman toiminnanalan” osalta. Käytännössä muutos olisi toteutettavissa
yksinkertaisesti siirtymällä toiminnanalojen johtamisessa työparimaiseen malliin, jossa hallituksen
jäsenen apuna toimisi erillinen ryhmän puheenjohtaja, kuten koulutusryhmän osalta on perinteisesti
toimittu. Nykyinen toimintamalli mahdollistaan sinänsä hallituksen johtamisotteen joustavan
vahvistaminen. Erilaisia käytäntöjä, kuten piirihallituksen muodostamaa kasvun johtoryhmää ja
piirineuvoston suuntavartioihin osallistumista on kokeiltu. Käytännössä hallituksen jäsenten voi olla
vaikea paneutua ja sitoutua nykyisin tällaisiin tehtäviin, koska heidän päähuomionsa on väistämättä
oman toiminnanalan (ryhmän) johtamisessa.
Nykyinen toimintaohjesääntö mahdollistaa tällaisen järjestelyn: piirihallitus voi erityisestä syystä
ryhmän puheenjohtajaksi muunkin henkilön kuin piirineuvoston toiminnanalasta vastaavaksi
valitseman hallituksen jäsenen. Erityisenä syynä voitaisiin perustellusti pitää esimerkiksi piirihallituksen
jäsenten tehtävämäärän kasvamista sekä kasvun ja strategian johtamisen asettamia vaatimuksia. Jos
työparimainen johtajuus todetaan ajan myötä säilytettäväksi käytännöksi, voidaan toimintaohjesääntöä
myöhemmin muuttaa vastaamaan tätä arviota.
Piirineuvoston työvaliokunta pitää tärkeänä, että samalla kun toiminnanalojen johtamisessa siirrytään
työparimaiseen toimintatapaan, piirihallituksen jäsenten ja ryhmien puheenjohtajien tehtävien ja
vastuun jako määritellään tarkasti. Jatkossakin ensisijainen vastuu toiminnanalan tavoitteiden
saavuttamisesta tulee säilyä piirineuvostolle vastuunalaisella hallituksen jäsenellä. Vastaavasti
hallituksen jäsenellä tulee olla riittävät valtuudet toiminnanalan johtamiseen. Myös ryhmän
puheenjohtajan valtuudet tulee määritellä selkeästi.
Piirihallituksen jäsenen ja ryhmän puheenjohtajan työnjako voitaisiin jäsentää esimerkiksi siten, että
ryhmän puheenjohtaja vastaa toiminnanalan henkilöstöjohtamisesta ja ministeri resurssien
suuntaamisesta toimintasuunnitelman ja talousarvion puitteissa. Hallituksen jäsenten valtuudet
resurssien käytön osalta voitaisiin täsmentää piirihallituksen hyväksymässä talousohjesäännössä, jota
ollaan muutenkin päivittämässä vuoden 2012 aikana. Tämä selkeyttäisi myös työnjakoa hallituksen ja
toimiston välillä.
Suositus 3: Piiririhallitus siirtyy toiminnanalojen johtamisessa työparimaiseen toimintamalliin, jossa
jokaisen toiminnanalan ryhmälle nimetään erillinen puheenjohtaja, joka toimii hallituksen jäsenen
apuna.

4. MUISTIO
13.8.2012 4/4
Suositus 4: Piirihallitus kehittää työskentelytapojaan siten, että hallituksen jäsenet osallistuvat
jatkossa enemmän koko piirin laajuisten tavoitteiden toteuttamisen johtamiseen.
Suositus 5: Piirihallitus täsmentää hallituksen jäsenten vastuita ja valtuuksia toimintasuunnitelman
ja talousarvion mukaisten toimenpiteiden johtamisessa.
Toi mi nna na l a ra ja t yl i ttä vä n johta mi s e n ja tek e mis e n va hvi s ta mi ne n
Piirineuvoston työvaliokunta pitää tärkeänä, että piirin toiminnassa ja sen johtamisessa keskitytään
jatkossa yhä vahvemmin tavoittelemaan vaikuttavuutta lippukuntatasolla. Piirin sinänsä hyvät
toiminnot (kurssit, tapahtumat, julkaisut) eivät tuota itsearvoista merkitystä, elleivät ne saa aikaan
konkreettisia muutoksia lippukuntatason toiminnassa. Nykyinen johtamis- ja toimintamalli keskittyy
tarkastelemaan enemmänkin toiminnanalojen tuottamia asioita, kuin niiden vaikuttavuutta
lippukuntatasolla.
Piirineuvoston työvaliokunta suosittaa, että piirihallitus järjestelee oman toimintansa siten, että
piirihallituksen jäsenet voivat joustavammin tehdä yhteistyötä ja toteuttaa toiminnanalojen yhteisiä
toimenpiteitä. Piirineuvoston työvaliokunta suosittaa, että ryhmien yhteistyölle luodaan uusia
toimintatapoja ja myös piiritoimiston resursseja kohdennettaan joustavasti yli toiminnanarajojen.
Suositus 6: Piirihallitus kehittää toiminnanalarajat ylittäviä, lippukuntalähtöisiä toiminnan
johtamisen tapoja.
Suositus 7: Piirihallitus lisää toiminnanalojen välistä yhteistyötä ja edistää taloudellisten ja
henkilöstöresurssien (luottikset ja työntekijät) joustavaa käyttämistä.