1. Futurex –seminaari 6.6. 2011
Sanna Hirsivaara
ylitarkastaja
Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

2. Osaava ja luova Suomi
Opetus- ja kulttuuriministeriö 2010
Tulevaisuuskatsaus
Suomen menestyminen edellyttää, että suurin osa väestöstä toimii
aktiivisesti työmarkkinoilla. Koulutusjärjestelmän on toimittava
huomattavasti tehokkaammin jotta 75–80 % työllisyysasteeseen
päästään. Onnistuminen edellyttää koulutusurien lyhentämistä,
koulutustarjonnan kohdentumista työmarkkinoiden kysynnän mukaisesti
ja riittävän kattavan aikuiskoulutustarjonnan järjestämistä.
Elinikäinen oppiminen edellyttää, että yksilöillä on tiedolliset, taidolliset ja
taloudelliset mahdollisuudet uuden oppimiseen koko elämänkaaren ajan,
ja koulutusjärjestelmä tarjoaa kaikille opiskelijaryhmille heille sopivia
tapoja osaamisen kehittämiseen. Elinikäisen oppimisen toteutumiseksi
koulutusjärjestelmän on otettava huomioon eri elämänvaiheissa olevat
oppijat.

3. OKM tulevaisuuskatsaus
Yhtäältä nuorilla tulee olla edellytykset siirtyä nopeasti koulutustasolta toiselle ja
toisaalta aikuisilla on oltava heille räätälöidyt hakumenettelyt.
Tarkoituksenmukaisesti toimiva koulutusjärjestelmä kykenee järjestämään nuorille
tehokkaan sisäänoton ja ottamaan huomioon aikuisten tarpeet. Tällä hetkellä
etenkin koulutuksen nivelvaiheissa ja aikuisten koulutukseen pääsemisessä on
elementtejä, jotka eivät tue joustavaa elinikäisen oppimisen toteutumista
• Työelämässä olevan väestön mahdollisuuksia täydentää osaamistaan työuran aikana
vahvistetaan ja koulutusta kehitetään aikuisille soveltuvin muodoin.
• Korkeakoulujen valintajärjestelmiä kehitetään työurien pidentämiseksi.
• Korkeakoulujen aikuiskoulutustarjontaa vahvistetaan mahdollistamalla tutkinnon
osan tai osien, erillisten opintojen, oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen ja
erityispätevyyksien nykyistä joustavampi järjestäminen.

4. Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen toteuttaminen -
havaintoja vuosilta 2009 – 2011
• Valtion lisätalousarvio 2009 1 miljoona euroa, valtion talousarvio 2010 ja 2011 4
miljoonaa euroa (yht. 9 miljoonaa euroa) Nykytasolla vuosittain on aloitettu 32 - 34
koulutusta, joista osa aloittaa useammassa ryhmässä eri paikkakunnilla.
• Osa koulutuksista on toteutettuna kaikkina kolmena vuotena peräkkäin, useat kahdesti.
Suurin osa koulutuksista on 30 opintopisteen laajuisia
• Opetus- ja kulttuuriministeriö on saanut raportit vuonna 2009 aloitetuista koulutuksista.
Raportit ovat saatavilla KOTA –tietokannasta. Vuonna 2010 aloitetut koulutukset
raportoivat pääsääntöisesti vuoden 2012 helmikuussa. Kokemuksia on koottu ja
analysoitu myös Futurex –hankkeen julkaisuun.

5. Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen
toteuttaminen -havaintoja vuosilta 2009 – 2011
Vuosina 2009 - 2011 tehdyistä koulutusesityksissä voidaan jo nähdä erilaisia perustyyppejä sen
mukaan, millaisiin osaamistarpeisiin koulutukset vastaavat.
1) Erikoistuminen ja akateemisten ammattien koulutus, "nimikekoulutus"
• Tietylle ammattiryhmälle tarkoitettu erikoistuminen, erityisesti silloin kun perustutkinto antaa
yleisiä valmiuksia.
• Usein varsin ammattisuuntautuneen tutkinnon jälkeen suoritettavaa erikoistumista, esim.
useimmat sosiaali- ja terveysalan koulutukset (kirurginen hoitotyö, masennushoitaja) tai
geenerisiä valmiuksia tuottavan tutkinnon pohjalta suoritettavaa ammatillista erikoistumista,
esim. useat julkisen sektorin tehtävät (ympäristöhallinto, viranomaisvalvonta)
• Spesifiä korkeakoulututkintoa korvaavat koulutukset, joihin voi hakeutua useammalta alalta,
esim. alue- ja yhdyskuntasuunnittelu, GeoPros, talous- ja velkaneuvonta.

6. Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen
toteuttaminen -havaintoja vuosilta 2009 – 2011
2) Asioiden hallinta (asia- ja verkostokoulutus)
• Eri alan ammattilaisille suunnattu koulutus, joka antaa valmiuksia toimia samassa
työympäristössä, (esim. satamatoiminnot) tai saman ongelman ympärillä
(päihdeongelmat). Huom: voi johtaa myös alan ammattikunnan syntyyn, esim.
päihdetyöhön erikoistuvat ammattilaiset.
• Asioiden ja asenteiden parantaminen, kuten kulttuuritietoiset työkalut
maahanmuuttajatyössä.
• Ammattitaidon uudistaminen muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin, esim. rakennusten
energiatehokkuus, haja-asutuksen jätevesiasiantuntija

7. Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen
toteuttaminen -havaintoja vuosilta 2009 – 2011
2) Asioiden hallinta (asia- ja verkostokoulutus)
• Osaamisen laajentaminen ja hankkiminen toiselta alalta, kuin mistä oma tutkinto
on. Koulutus on tasoltaan toisen korkeakoulututkinnon tasoa, mutta hankkimistapa
on työelämälähtöinen. Tyyppisesimerkkejä ovat erilaiset palvelujen kehittämisen,
myynnin ja markkinoinnin koulutukset insinööreille, kansainvälinen yritysviestintä,
varhaiskasvatuksen taidekasvattaja yritysturvallisuus.
• Yrittäjien ja liiketoiminnan koulutus - usein sisällöiltään periaatteessa
korkeakoulututkintojen tasoita, mutta toteutus ja lähestymistapa on räätälöity
yrityksen tarpeisiin, esim. Kasvuyrityksen johtaminen, immateriaalioikeudet ja
innovaatioprosessit, biotaloudesta tai kääntämisestä bisnestä.
• Organisaatioiden toiminta organisaatioina, johtaminen ja kehittäminen

8. Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen
toteuttaminen -havaintoja vuosilta 2009 – 2011
Koulutusesityksiä voi jaotella myös koulutustarpeen määrittäjän mukaan
1) Yritysten ja organisaatioiden yleisemmät toimintaedellytykset, jolloin koulutus- tai
osaamistarpeen määrittää organisaatio itse tai
2) Uudistukset ja muutokset yhteiskunnassa (yhteiskunta pakottaa tai haluaa muutoksen)

9. Oppisopimustyyppisen koulutushankkeiden
toteuttajien palautetta
Työssä oppiminen koettiin keskeisenä, tärkeänä ja haastavana:
• Hyötyjä: työnantajan ja korkeakoulun kumppanuus, koko organisaatiota koulutetaan
samalla ja työnantaja sitoutuu koulutukseen, korkeakoulu hyötyy opettajien parempina
työelämäkontakteina, työelämän aito kompleksinen oppimisympäristö on hyödyllisempi
oppimisen kannalta kuin simuloitu tilanne oppilaitoksessa.
• Osa koki sopimusmallit ja/tai koulutuksen sitomisen työsopimukseen ongelmallisina,
toivottiin konkreettista ohjeistusta, yhtenäistettyä mallia ja joustavampia vähemmän
sitovia malleja. Työnantajaa tulisi pystyä vaihtamaan koulutuksen kuluessa mikäli
tarpeen.

10. Oppisopimustyyppisen koulutushankkeiden
toteuttajien palautetta
• Mallia tulee kehittää edelleen tiiviimmin opetusta ja tutkimusta tekevissä
yksiköissä (erityisesti yliopistoissa laitokset ja tiedekunnat). Erityispätevyys -
termi tulisi korvata kuvaavammalla vastineella ja malli tulisi vakiinnuttaa.
• Hyväksi koettiin mm. asiantuntijaverkostojen syntyminen ja vahvistuminen,
erityisesti tehtävissä jossa korkeakoulutettu on alan ainut asiantuntija omassa
organisaatiossaan.
• Kehittämistehtävä ja muu kirjallinen näyttö koettiin melko luontevina tapoina
osoittaa osaamista. Toiminnallisista näytöistä on vähän kokemuksia, esitettiin
myös epäilyjä niiden hyödyllisyydestä.
• Sekä korkeakoulun että työelämän asiantuntijoiden antama tietopuolinen
koulutus koettu kiinnostavana. Työssä oppimisen ja teoreettisemman
koulutuksen yhdistämisestä alustavasti hyviä kokemuksia.