Kotijärvet kuntoon Espoossa! - menetelmiä järvien kunnostamiseen -seminaari 22.9.2016. Seminaarin aiheina oli Espoon järvien tila, järvien kunnostusmenetelmät sekä rahoitusmahdollisuudet kunnostuksia varten.

2. Järventilanne 1998
 Kasvillisuus runsaasti lisääntynyt
 Vedessä saippuamaista limaisuutta
 Kalakuolemia
 Keväällä mätänevän materiaalin haju
 Pohjasta nousee kuplia (metaania ?)
 Näkösyvyys heikentynyt

3. Toimenpiteet
 Selvitys järven tilanteesta LUVY 8/1998
 Koekalastus
 Happi- ja ravinnetilanteen (N ja P) seuranta
 Suojelutoimenpiteet / SLL 8/1999 talkoot
 vaihtoehdot
 ei mitään => järvi kasvaa umpeen
 nykytilan hidas parantaminen => järvi säilyy ( valittiin)
 ruoppaaminen => kova kallis keino; järven ”arvo”
paranee

4. Toimenpiteet
 Niitto 1-2 kertaa kesässä 99- > Rehevä kasvusto
saatu kuriin
 niitetyn massan määrä laskenut vuoden 1999
60 kuutiosta 5-10 kuutioon
 Hapetus jatkuvaa talvisin ja tarvittaessa kesällä
 Kalastotutkimus, Eläinplankton selvitys
Kasvillisuusselvitys
 Seuranta O, P, N, näkösyvyys ja vedenkorkeus

5. Toimenpiteet
 Sedimenttitutkimus 7/1999 HY / HanSu
 Hulevesitutkimus 2/2000 Espoo ja SLL
 Valuma-alue pieni ja herkkä 42 ha
 Viemärit ja rakentaminen vaikuttaa voimakkaasti
 Ei lisää ojia vaan suojeluvyöhykkeitä
 Ei teholannoitusta

6. Happi arvot mg/ l (Hapetus alkoi 99
marraskuu)
0
2
4
6
8
mittauspvm
O2pitoisuus
4onkriittiinenraja
n 1 m
pohja
n 1 m 0,8 1,4 0,6 6,4 5,3 6,8
pohja 0,2 0,5 0,3 4,7 2,7 6,4
v 81
helmi
v 82
maalis
v 99
maalis
v 00
helmi
v 00
maalis
v 00
huhti

10. Niittotalkoot
 Talkoiden aluksi itä- ja kaakkois-
rannan tuntumaan lasketaan
pitkä köysi, johon on kiinnitetty
puu-kapuloita, joissa on eri
suuntiin sojottavia nauloja
 Kuvassa leikatun biomassan
vetoköysi on suunnilleen
puolessa välissä järveä
 On tärkeää, että leikattu massa
saadaan nopeasti pois järvestä
 Vedon pitää olla tasaista, jotta
massa pysyy liikkeessä ja
toisaalta vetonaru ei nouse
massan päälle

11. Niitto
 Massa viedään Espoon
kompostiasemalle
 Tänä vuonna massaa kertyi 8
kuutiota
 Talkoisiin osallistui 7 miestä
 Talkootunteja kertyi noin 100

12. RUOPPAUSTA
 Pohjasta ruopataan
imuruoppaajalla
humuspitoista lietettä.
 Näin poistetaan järvestä
ravinteita ja saadaan hyviä
uimapaikkoja

14. Sedimenttiä pumpattiin
yht. 2130 kuutiota
 Vuonna 2007 tuubiin
tiivistyi 120 kuutiota ja
2008 lisää 44 kuutiota
 Kesällä 2009 kuivaa
multaa n100 kuutiota
 Talkootunteja 800
kustannus 9000 e
 Yhteistyökumppanit
Espoo ja Sito

16. Nuottaus
 Nuottaus suoritettiin kahtena
vetona
 Yhteensä nuotattiin 4 hehtaarin
alue.
 Kalaa saatiin yhteensä 155 kg.
 Saalismäärästä särkien osuus oli
97% ja painosta 95%

17. Nuottaus 2007
(Paunette kokeilut)

21. Luontoselvityksiä
 Kaitaa - Hannusjärvi, maisemaselvitys ja -
suunnitelma, Suunnittelutoimisto MSR 1977/ Maija
Rautamäki: muutokset aiheuttavat suhteellisen
suuria seuraamuksia järven vesitaloudelle
 * Espoon koulu- ja päiväkotimetsäselvityksen
mukaan ( 2013) Hannusmetsä osoittautui
Länsiväylän eteläpuoleisen Espoon eniten
käytetyksi päiväkoti- ja koulumetsäksi
 Espoon kaupunkisuunnittelukeskus / Ympäristö oy
Metsätähti (2002): Hannusmetsä on
virkistysarvoltaan merkittävä.

22. Luontoselvityksiä
 Espoon yleiskaavayksikkö / Ympäristötutkimus
Yrjölä Oy:n metsätutkimus (2003): Hannusmetsä
on paikallisesti arvokas ja sen suurin arvo on
virkistysarvo
 Simosol/Ramboll :in selvityksen mukaan
Hannusmetsä on Länsiväylän varren merkittävin
maaperän ja kasvillisuuden hiilivarasto
 Paikalliset asukaskyselyt : Luontro on merkittävä
syy asua Kaitaalla – meri- Hannusjärvi
Hannusmetsä

24. Riilahden toimintakeskus
mukana kunnostuksessa

25. Länsipään
laituri
Tehty yhteistyössä
Eetinkujan ja
Hannuntien
asukkaiden kanssa

27. Tulevaisuus ??
 Järven hoito jatkuu – löytyykö uusia keinoja ?
 Uusi sukupolvi / Espoon kaupunki hommiin ?
 Metro ja kaavoitus uhkaa ??
 Valuma-alueen terveys vaarassa
 Luontoarvot säilytettävä / aito erämaajärvi
 Virkistysarvojen realisointi luontoa kunnioittaen