Empfohlen
Weitere ähnliche Inhalte
Ähnlich wie Alustus Eläkeliiton seminaarissa
Ähnlich wie Alustus Eläkeliiton seminaarissa (20)
Alustus Eläkeliiton seminaarissa
- 3. Paikallisuuden ja globaalin talouden välinen jännite
- 4. Megatrendej ä • Maailman monimutkaistuminen • Riskien kasvu • Luottamuksen puute • Hallitsemattomuus • Ilmaston muutos • Terrorismi • Pandemia • slow life - hidas elämä • lähiruoka • degrowth - kohtuullisuus • yhteisöllisyys • ympäristön suojelu • kestävä kehitys • aikapankki Heikkoja signaaleja / vastatrendejä
- 6. tietoyhteiskunta edellyttää viestintävalmiuksia • Viestintävalmiuksien puute aiheuttaa, että emme pysty muuttamaan toimintatapojamme, helpottamaan arjen töitä ja/tai soveltamaan tieto- ja viestintäpalveluja luovasti omista lähtökohdistamme
- 9. • perusosaaminen (pankkiasiat, sähköposti, tekstinkäsittely, internetin selaaminen) • luonteva osaaminen (esitysmateriaalin tuottaminen, kuvien käsittely ja jakaminen, vaatimaton tekstieditointi, keskustelupalstoihin osallistuminen, blogit, nettipuhelut, vuorovaikutteinen viestintä jne.) • luova osaaminen (oma tuotanto äänellä, liikkuvalla kuvalla, tekstillä, kuvilla jne.) ja omien tuotantojen jakelu • ymmärrys verkoista, niiden merkityksistä, vaikutuksista ja mahdollisuuksista (verkkoidentiteetti, tietosuoja, yksityisyys, yhteiskunnan rakenteet, globalisaatio, osallistuminen, kauppapaikat jne.) Tietotekniset valmiudet
- 10. Ajattelun ansat Kykyämme arvioida tulevaa uskottavasti rajoittavat monet seikat, kuten puutteelliset perustiedot ja kehnot menetelmät tai hyvien menetelmien huono käyttö, mutta myös erityiset ajattelun ansat. Niistä yleisimpiä ovat:
- 11. Luovuutta estäviä ajattelun ansoja (Mannermaa)
- 12. *Jokaisen päätöksen kohdalla on mietittävä erikseen, mitä se merkitsee yhteisöllisyydelle * Mitä keinoja on säilyttää ja kasvattaa yhteisöllisyyttä globaalin talousjärjestelmän puristuksessa? *Avoin viestintäkulttuuri on avainasemassa
- 13. Kyse on arvoista • Kyse on näkemyksestä • ja tahdosta toteuttaa se • Kyse on ihmiskäsityksestä - subjekti vai objekti • Rakennammeko tietoyhteiskuntaa hyvän arjen vai tehokkuuden ja kilpailukyvyn nimissä?
- 14. Yhteisöllisyyden voima Seksi, valta, kuolema Rakkaus, yhteistyö, elämä Kilpailu, alistaminen Vallan yksisuuntainen viestintä Pahoinvointi Rohkaisu ja tukeminen Hyvinvointi Vuorovaikutteinen viestintä
Hinweis der Redaktion
- Jos meill ä on visio, k ä sitys omasta hyv ä st ä el ä m ä st ä , millaista tulevaisuutta tai nykyisyytt ä pid ä mme hyv ä n ä ja sitten keskustelemme t ä st ä muiden kanssa vuorovaikutuksessa syntyy meille ymm ä rrys valituista vaihtoehdoista. T ä t ä keskustelua k ä ymme esimerkiksi pisteytyksess ä . Saammehan sen avulla vaihtoehtoja, vaikkakin ruoan valinnassa l ä hip ä iv ä st ä ja aika arkisesta asiasta – jolla on laajat vaikutukset elintarviketuotantoon ja sit ä kautta elintapoihimme. Nykytilan identifointi - itse asiassa tulevaisuuden tutkimus, tutkimus t ä st ä p ä iv ä st ä tulevaisuuden tiet ä misen n ä k ä kulmasta. Otetaanpa tuo ruokaesimerkki l ä hiajan tulevaisuudesta. Kun toivotut vaihtoehdot on l ä ydetty, niin pitää kuitenkin tutkia, mik ä on mahdollista tehd ä keitti ä n, raaka-aineiden, hinnan n ä k ä kulmasta! Vaihtoehtoja on kuitenkin paljon enemm ä n kuin se etuk ä teen, ilman yhteist ä visiointia, olisi mielt ä nyt ja usein valittu vaihtoehto olisi ollut jonkun sanelema. Kun jonkin asian oivaltaa, niin ei enää tee samoja virheit ä , vaan päät ö ksenteot johtavat haluttuun tulevaisuuteen
- Ehkä jokainen on huomannut arkielämässään, töissä, lehdistä jne , että maailman talousjärjestelmä on muuttunut viimeisen 20 vuoden aikana valtavasti. Enne oli tavara ja raha sidottu toisiinsa, niin että tehtaan omistava patruuna oli kaikkien tiedossa. Nykyään tavara vaihtaa omistajaa joka hetki, huhtikuussa 2012 kerrottiin Helsingin Sanomissa, kuinka keski -eurooppalaiset viljelijät myyvät tulevan satonsa pörssiin. Siellä se vaihtaa omistajaa päivittäin! Suomalaiset viljelijät vasta harkitsevat tätä. On syntynyt uudelleenrakenteistunut kapitalismi. Tämän on mahdollistanut samanaikainen informaatio- ja viestintätekniikka. Sillä viljaa ei voida myydä pörsseissä, ellei pörsseillä ole tietoa, informaatiota siitä ja sen ostajista ja niiden rahavirroista jne. Niinpä taloutta hallitsee vaihdon globaalit markkinat, jotka ovat verkostomaisia. Näitä liikuttelee pääoma ja tietovirrat. Kutsumme tätä muutosta uudeksi teknistaloudelliseksi paradigmaksi, talouden ja tekniikan viitekehykseksi. Ihmiset kuitenkin elävät arkeaan paikkaan sidottuna, syövät, nukkuvat, hoitavat lapsiaan ja huolehtiessaan arjesta ja tulevaisuudesta, miettivät työn muutosta, omaa osaamista ja pärjäämistä näillä uusilla markkinoilla. Näiden kahden ilmiön väliin onkin syntynyt perusjännite joka aiheuttaa demokratiavajetta, syrjäytymistä, epävarmuutta, kontrolloimattomuutta, ristiriitoja. Tarvitsemme ymmärrystä tulevaisuuden vaihtoehdoista voidaksemme itse luoda oman tulevaisuutemme.
- Ei päivää, ettei lehdistä saisi lukea megatrendeistä. Tutkijat tuovat niitä esiin, poliitikot perustelevat päätöksiään niillä ja kansalaiset usein pelkäävät ja tuntevat ahdistusta isojen tuntemattomien , ”näin vain on” - ilmiöiden edessä. Rinnalle onkin noussut myös vastatrendejä, heikkoja signaaleja. Nämä ovat alkaneet usein yksittäisten kansalaisten toimesta. Mm slow life ja siihen liittyvä hyvän lähiruoan arvostus ja liike lähti italiasta, kun muutamat hyvän ruoan ystävät kyllästyivät siihen, että pienet juustolat, hyvät kasvikset katosivat massaruoan alle. Myös Suomessa vastaava vastatrendi on ollut pitkään lähiruoan ja ruokaketjujen muodossa. Aikapankki on myös kansalaisten keskuudesta noussut toimintamuoto, missä pankkiin kerätään tunteja tekemällä jollekin töitä: siivousta, kaupassakäyntiä, käännöstyötä, käsitöitä, tietokoneen avustamista, sieniretkelle vientiä jne. Liike on jopa kansainvälinen, esimerkiksi suomalaisten aikapankin tunteja voi Espanjassa vaihtaa majoitukseen jne. Viestintäleireillä on jo vuodesta 1992 ollut käytössä oma raha, lecu, joka vastaa pitkälti aikapankki ajatusta.
- Miten etsiä ja määritellä niitä viestintävalmiuksia, joita ihminen tarvitsee kansalaisyhteiskunnassa. Ensimmäiseksi tulee mieleen ihmisen olemassaolon perustarpeet ja niiden tyydytys. Näiden määrittelyn jälkeen on helpompi etsia myös viestintäpalvelujen vaatimuksia. Maslowin tarvehierarkia, jota on paljon käytetty: 1. fysiologiset tarpeet (l ä mp ö , ruoka, asunto,....) 2. turvallisuuden tarpeet, 3. liittymisen tarpeet 4.arvostuksen tarpeet 5. itsens ä toteuttamisen tarpeet. Vaikka Maslowin tarvehierarkian ylimm ä t tarpeet ovat samankaltaisia kuin Turusen olemassaolon perustarpeet, on niill ä paljon eroja. Olemassaolon perustarpeet, ovat juuri ne tarpeet, joita viestint ä - ja tietotekniikalla voidaan yhtäältä tyydyttää ja toisaalta uhata. Usein sanotaan - Maslowiin viitaten, että ensin pitää kansainv ä listy ä , kilpailla ja sitten voidaan vasta katsoa, ett ä kaikille kaikkien ylimm ä tkin tarpeet tulevat tyydytetyksi. N ä in sitten rakennetaan it-palveluja, jotka ennemmin uhkaavat kuin edistiv ä t olemassaolon perustarpeita: ty ö automatisoituu, muuttuu et ä ty ö ksi Aasiaan, asiointi muuttuiu et ä asioinniksi, viihde globalisoituu, tosi-Tv valtaa television, elintarvikkeet keskittyv ä t ja ketjuuntuiat, ihminen kokee olevansa entist ä enemm ä n objekti, nappulana pelimiesten peliss ä jne. Kun it-palvelut voibat myös vahvistaa ihmisten omia el ä m ä ntapoja, helpottaa ty ö t ä, , antaa enemm ä n vapaa-aikaa, tuoda tietoa lähelle, lisätä ymmärrystä ja nataa mielekästä tekemistä sekä töissä että vapaa-ajalla. Millainen on se yhteiskunta, miss ä kaikilla on oikeus j ä senty ä ajattelun avulla, , liitty ä tunteen avulla , tehd ä mielekästä työtä ? Miss ä tieto on avointa ja ilmapiiri luottamukseen perustuva? Turusen olemassaolon perustarpeiden ottaminen tekemisen pohjaksi on johtanut viestint ä leirim ä iseen toimintaan my ö s t ö iss ä ja vapaa-aikana. Niiden pohjalta on syntynyt Tietotaitotalkoot .
- Viestintävalmiuksia tarvitaan nykyään monissa arjen toimissa: laskujen maksamisessa, tavaroiden tilaamisessa, tietojen etsimisessä, sähköpostin lähettämisessä eli yhteydenpidossa eri ihmisten kanssa. Ellei ole viestintävalmiuksia putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle helposti. Toisaalta yhteiiskunnan palvelujen kehittäminen hidastuu ellei kaikilla ole viestintävalmiuksia. Kyse ei kuitenkaan ole vain palvelujen käytöstä, viestintävalmiudet tuovat myös paljon iloa ja luovat elinvoimaista tietoyhteiskuntaa, ajatellaanpa vaan vaikka omista matkoista matkakertomuksen tekemistä tai karaokelaulua tietokoneen avulla.
- Viestintävalmiudet muodostuvat kolmesta komponentista: liittymästä, osaamisesta ja motivaatiosta. Ellei ole liittymää, eli joko kohtaa ihmistä, ei ole puhelinta, ei sähköpostia tai sosiaalisen median välineitä, ei voi viestiä toisten kanssa. Tarvitaan myös osaamista käyttää välineitä, rohkeutta avata suunsa, uuden älypuhelimen käyttöä, sosiaalisen median erilasia tapoja, tietoa tietosuojasta, julkisuudesta, yksityisyydestä jne. Lisäksi tietty tarvitaan motiivia viestiä. Kukaan ei avaa suutaan seurassa, missä ei puhuta itselle tärkeistä asioista, on vaikeaa soittaa vieraalle, jollei ole tosi tärkeää asiaa, jne. Hyvä on myös muistaa, että ihminen ei viesti yksin. Tarvitaan toinen ihminen ja hänellä yhteensopivat viestintävalmiudet
- Yhteisöllisessä viestinnässä tarvitaan kaikille yhteensopivat liittymät. Aiemmin paikallislehti ja sentraalisantra pitivät huolen siitä, että kukaan ei jäänyt viestien ulkopuolelle. Nykyään jokainen on itse vastuussa siitä, että löytää tietovirroista tärkeät asiat. Eräs ”maailmanparantaja” sanoikin hiljattain, että on tosi vaikea tavoittaa kaikki merkittävätkään henkilöt, kun viestintäsysteemejä on niin paljon. Tietotaitotalkoiden yhtenä tavoitteena on aloitta yhteisöjen kanssa yhdessä viestintämuotoja, jotka ovat kaikkien saavutettavissa.
- Samoin kuin peruslukutaitoa voidaan arvioida mekaanisen luku- ja kirjoitustaidon, erilaisten tekstien tuottamisen (kirjeet, anomukset, asiakirjat, jne) , luovan kirjoittamisen ja kirjallisuuden ymmärtämisen tasoiia eri tavoin, samoin voimme jakaa tietotekniset valmiudet ainakin seuraavaan neljään ryhmään: Ensimmäinen ryhmä, perusosaaminen, käsittää elämän arjesta selviytymisen taitoja, kuten laskujen maksaminen, tietojen etsiminen netistä, esimerkiksi veroilmoituksen täyttäminen netissä, tavaroiden osto jne. Aika usein, kun puhutaan tietoteknisestä osaamisesta, puhutaan tällä tasolla. Mm. valtiovalta on huolestunut kansalaisten tietoteknisistä perusosaamisesta. Onhan se edellytys erilaisten palvelujen etäkäyttöön ja samalla yhteiskunnan rakenteiden tehostamiseen. Työelämässä tarvitaan jo tieto- ja viestintätekniikan luontevaa käyttöä erilaisten esitysten tekemiseen. Myös vaikuttamaan pyrkivät ihmiset tarvitsevat tekniikan luontevaa käyttöä osallistuessaan keskusteluihin ja kirjoittaessaan blogeja. Tietotekniikan käyttö omaksi iloksi tuottamaan kuunnelmia, äänittämään lasten lauluja, videoimaan perhetapahtumia tai seikkailuja, draamoja, tuottamaan käyttöohjeita, tekemään kuvakirjoja jne. tuo ihmisen elämään merkitystä ja antaa mielekästä tekemistä. Väheksyä ei pidä myöskään neljättä tasoa, verkkojen ymmärrystä, niiden maailmaa muokkaavaa merkitystä sekä omaa käyttäytymistä verkoissa, tietosuojaa, yksityisyyttä, tietoturvaa jne. Tietotaitotalkoot keskittyy tietotekniikan luovaan käyttöön
- Tulevaisuuden arviointi ei ole itsestään selvää, ei edes sään ennustaminen. Tätä arviointia haittaa vielä puutteelliset teidot - emme ehkä tiedä, että matalapaine on lähetymässä - tai kehnot menetelmät: kysymme etanalta, sataako huomenna ja etanalta, onko huomenna pouta. Toisaalta voimme käyttää hyviä menetelmiä huonosti: syöttää säämalliin väärät tiedot, tulkita tuloksia väärin jne. Tämän lisäksi on vielä yleisiempiä ajattelun ansoja
- Ajattelemme, että täsä tämä on, ei tarvitse muuta miettiä, tehdään niinkuin ennekin. Suljetaan silmät uusilta mahdollisuuksilta ja vältetään vaivaa - vaikka se olis hieno juttu! Paradigmasokeus on meillä kaikilla, luulen. Tämä tarkoittaa, että uskomme johonkin tiettyyn tieteen alaan, oppijärjestelmään, viitekehikkoon. Ja selitämme tämän kautta asiat ja väheksymme muiden selityksiä. Aika helppo nähdä tämä sokeus mm. silloin, kun länsimaisen lääketietten edustaja keskustelee kiinalaisen lääketieteen edustajan kanssa. Trendiajattelu on myös hyvin yleistä, lähtien muotitrendesistä, maailmankaupantrendeihin. On trendkästä sanoa, että maailmankaupan elinvoima ja esimerkki on Kiinassa. Ja sulkea silmät mitä muuta siellä on. Jos yleisessä keskutelussa kyseenalaistaa trendin joutuu helposti vähättelyn kohteeks. Kokeile vaikkapa kyseenalaistamalla kesämuoti... On hyvä havaita, että trendien luojat usein myös pitävät meitä talutusnuorassa. Kulttuurinen ylimielisyys on hyvin yleistä, me ollaan meiltä, muuta aidantakaa tai oma maa mansikka, muu maa mustikka. Samoi tekniikan kulttuurin edustaja väheksyy humanisteja ja päinvastoin. Loputon on kulttuurien taistelukenttä. Erityisesti tekniikassa on nähtävissä yli-into ja uuden vähättely. Löytyy aina niitä, jotka ovat aivan lääpällään uuden ohjelman tai uuden laiteen edessä ja niitä, joita asia ei voisi vähempää kiinnostaa. Totuus lienee jossain keskivaiheilla. Erityiseti tuelvaisuutta ajatellessa on hyvä nähdä myös ne mahdollisuudet, joita tekniikka suo. Tarvitaan sosiaalista ja teknistä mielikuvitusta - ajatelun ansojen ylittämistä!
- .
- Aulis Sallinen, s ä velt ä j ä , totesi kerran, ett ä ihmiskunnan toimeenpanevat voimat ovat valta, seksi ja kuolema. Ne ovat politiikassa, yritystoiminnassa, kulttuurissa. Aika masentavaa, eik ä ? Sill ä vallasta seksist ä ja kuolemasta seuraa kilpailu ja alistaminen ja t ä st ä vallan yksisuuntainen viestint ä ja ihmisten pahoinvointi. Eik ä voi olla my ö s niin, ett ä voimaanpanevat voimat ovat yhteisty ö , rakkaus ja el ä m ä ? Jopa taiteessa? T ä ll ä in syntyy rohkaisua ja tukemista joka tarvitsee vuorovaikutteista viestintää eli viestint ä kulttuurin murrosta. Sit ä kautta lisääntyy hyvinvointi! Olen varma, ett ä my ö s miehet haluavat n ä in olevan ja olemme t ä ll ä tiell ä , vasta alussa sosiaalisen median avulla. Kunhan sit ä ei kokonaan siepata ihmisilt ä yrityksille.