Innovaatiotoiminnalla on entistä suurempi rooli Suomen talouden kääntämisessä kasvuun. Suomen taloudessa on havaittavissa kahtia jakautuntta kehitystä. Lyhyellä aikavälillä näkyvät ovat heikohkot, mutta pitkän aikavälin kilpailukyky-mittauksissa Suomen sijoitus on edelleen hyvä. Myös pitkän aikavälin kilpailukyvyn säilyttämisessä innovaatiovetoisella kasvulla on haasteita. Julkisen sektorin osuus yritysten t&k-menoista on OECD-maiden alhaisempia. Myös julkinen rahoitus t&k- ja innovaatiotoimintaan kansantalouden tasolla on vähäinen. Kuitenkin OECD ja IMF näkevät, että Suomen tie yläs lamasta perustuu innovaatiovetoiseen kasvuun.

1. Tekesin innovaatiorahoituksen strateginen tuki analysoi vaikuttavuutta ja toimintaympäristöä
Jari Hyvärinen
Innovaatiotoiminnalla on entistä suurempi rooli Suomen talouden kääntämisessä
kasvuun. Suomen taloudessa on havaittavissa kahtia jakautunutta kehitystä. Lyhyellä
aikavälillä näkyvät ovat heikohkot, mutta pitkän aikavälin kilpailukyky-mittauksissa
Suomen sijoitus on edelleen hyvä. Myös pitkän aikavälin kilpailukyvyn säilyttämisessä
innovaatiovetoisella kasvulla on haasteita. Julkisen sektorin osuus yritysten t&k-
menoista on OECD-maiden alhaisempia. Myös julkinen rahoitus t&k- ja
innovaatiotoimintaan kansantalouden tasolla on vähäinen. Kuitenkin OECD ja IMF
suosittelevat, että Suomen tie ylös lamasta perustuu innovaatiovetoiseen kasvuun.
Menestyäkseen kansainvälisillä markkinoilla yritysten on pystyttävä uudistumaan
jatkuvasti ja kasvattamaan liikevaihtoaan korkean arvonlisän tuotteilla. Teollisuuden
globaalin rakennemuutoksen aikana uudistumista ja radikaaleja muutoksia tarvitaan
entistä enemmän.
Suomessa tuottavuuden kasvu perustuu entistä enemmän aineettomiin investointeihin,
kuten osaamiseen, tietoon ja innovaatioihin. Hyvä tuottavuuden kasvu yksityisellä
sektorilla on tuonut suomalaisille vaurautta ja kykyä rahoittaa hyvinvointipalvelujamme.
Emme selviä kansainvälisessä kilpailussa raaka-ainevetoisella kasvulla, vaan uusilla
innovaatioilla, jotka luovat kasvua.
Suomessa työn tuottavuuden kasvu romahti finanssikriisin seurauksena, kuten
muissakin kehittyneissä talouksissa. Suomessa tuottavuuden kasvu on jatkunut hitaana,
kun monet muut maat, kuten Ruotsi, Saksa ja Yhdysvallat, ovat toipuneet. Yleinen
näkemys on, että tämä johtuu elektroniikka- ja metsäalan vaikeuksista, mutta myös
muilla aloilla on tuottavuuden kasvu ollut hitaampaa kuin ennen lamaa.
Suomen innovaatioympäristön näkymät - Joulukuu
2015

2. Tekesin innovaatiorahoituksen strateginen tuki tekee analyysejä vaikuttavuudesta ja toimintaympäristöstä
Suomen talouskasvu perustuu tavaroiden ja palveluiden vientiin. Viime vuosien globaali
lama on vaikuttanut Suomeen siten, että vienti ei ole toipunut lamaa edeltävälle tasolle.
Innovaatiotoiminnalla on entistä suurempi rooli Suomen talouden kääntämisessä
kasvuun. Uudentyyppisillä innovaatioilla voimme lisätä talouskasvua ja vientiä ja korjata
elinkeinoelämän rakenteita. Rakenteellisia uudistuksia tarvitaan silloin, kun talouskasvu
ei käynnisty suhdanteiden parantuessa. Innovaatiotoiminta edistää rakennemuutosta
pitkällä aikavälillä.
Suomen taloudessa on havaittavissa kahtia jakautunutta kehitystä. Lyhyellä aikavälillä
näkyvät ovat heikohkot, mutta WEF:n pitkän aikavälin kilpailukyky-mittauksissa Suomen
sijoitus on edelleen hyvä, vaikkakin sijoitus on laskenut viime vuosina.

3. Tekesin innovaatiorahoituksen strateginen tuki tekee analyysejä vaikuttavuudesta ja toimintaympäristöstä
• WEF:n kilpailukykyraportti 2014–2015: Suomi on neljäntenä Sveitsin, Singaporen
ja USA:n jälkeen globaalin kilpailukyvyn indeksillä mitattuna ja ensimmäisenä
innovoinnissa.
• IMD:n vuoden 2015 kilpailukykyvertailussa Suomi on sijalla 20. Suomen sijoitus
nousi hieman. Suomen vahvuuksia ovat koulutus ja toimiva infrastruktuuri.
• WEF:n Europe 2020 kilpailukykyraportti: Suomi on EU-alueen kilpailukykyisin
maa. Suomen vahvuuksia ovat koulutus, innovaatiot, muutos kohti
digitaalitaloutta sekä yritysten toimintaympäristö.
• Innovation Union Scoreboardin (2014) mukaan Suomi on yksi EU:n
innovaatiojohtajista Ruotsin, Saksan ja Tanskan kanssa. Suomi menestyy eritoten
tutkimus- ja innovaatiopanoksissa, julkaisuissa, patenttihakemuksissa, yritysten
innovaatiotoiminnassa ja yhteistyössä sekä patentti- ja lisenssituloissa
ulkomailta.
Myös pitkän aikavälin kilpailukyvyn säilyttämisessä innovaatiovetoisella kasvulla on
haasteita. Julkisen sektorin osuus yritysten t&k-menoista on OECD-maiden alhaisempia.
OECD kyseenalaistaa uusimmassa innovaatiostrategiassa verokannusteiden merkityksen
aineettoman pääoman luomisessa. Sen sijaan kilpailuun perustuvat ja läpinäkyvät
avustukset toimivat paremmin: ne ovat tehokkaampia nuorille yrityksille, lisäävät
yhteistyötä innovaatiotoiminnassa ja ne ovat ketterämpiä ohjata kohteisiin, joissa on
korkein vaikuttavuus.

4. Tekesin innovaatiorahoituksen strateginen tuki tekee analyysejä vaikuttavuudesta ja toimintaympäristöstä
Suomessa julkinen rahoitus t&k- ja innovaatiotointaan myös kansantalouden tasolla on
vähäinen. Avustukset ja verohelpotukset yhteensä suhteessa BKT:hen on OECD-maiden
häntäpäässä. Vain Italiassa ja Sveitsissä suhde on pienempi kuin Suomessa. IMF:n
näkemys tukee kuitenkin innovaatiovetoista kasvua:
· Suomen suurin haaste on saada kasvu käyntiin. Korkean teknologian
sektoreiden ongelmat ovat vaikuttaneet negatiivisesti työn ja
kokonaistuottavuuteen, ja tuottavuuden kasvu jatkuu hitaana verrattuna ennen
kriisiä vallinneeseen tilanteeseen. Eräs keino on lisätä t&K-rahoitusta ja tällä
tavoin parantaa PK-yritysten vientiä kohentamalla innovaatioita, tuottavuutta ja
kasvua.

5. Tekesin innovaatiorahoituksen strateginen tuki tekee analyysejä vaikuttavuudesta ja toimintaympäristöstä
Lähteet:
Tekes (2015): Tekesin ja innovaatiotiminnan vaikutukset 2015.
http://www.tekes.fi/globalassets/julkaisut/vaikuttavuusraportti_2015.pdf
Tekes (4/2015) indikaattorit
IMF (2015): Finland—Concluding Statement for the 2015 Article IV Consultation
http://www.imf.org/external/np/ms/2015/091515.htm
OECD (2015): The Innovation Imperative - Contributing to Productivity, Growth and
Well-Being, http://www.oecd.org/sti/the-innovation-imperative-9789264239814-
en.htm