Aarne Pehkonen, esitelmä Vantaan Rotaryklubilla Fazerilassa 7.12.2017.

1. Miten Suomesta tuli itsenäinen?
Vantaan rotaryklubi 7.12.2017
Aarne Pehkonen

2. Valtioneuvos Eero Yrjö Pehkonen s. 1882, k. 1949
Ylioppilas Oulun lyseosta v. 1902
Agronomi Mustialasta v. 1905
Ensimmäiset työpaikat
- Peltosalmen Maanviljelys- ja Karjanhoitokoulun opettaja
- Kuopion maanviljelysseuran sihteeri ja neuvoja
Poliittinen ura
- Maalaisliiton kansanedustaja v. 1913, 1916 ja 1917
- Itsenäisyyssenaatin jäsen
Virkaura
- Jokioisten kartanoiden toimitusjohtaja v. 1918 -1921
- Oulun läänin maaherra v. 1921 – 1948
Valtioneuvos v. 1949

3. Valtioneuvos Eero Yrjö Pehkosen syntymäkoti
Limingan pitäjän Alatemmeksen Pehkonen

4. Maailman myrskyt heiluttivat Suomea
• Anjalan liitto v. 1799 Kustaa III:n sodan aikana oli ensimmäinen selvä
merkki halusta irtaantua Ruotsin käskyvallasta
• Ruotsi menettää Suomen Venäjälle v. 1809
• Napoleon halusi kukistaa Englannin, mutta ei kyennyt tekemään maihinnousua
• Mannermaan sulkemus, Ranska houkutteli Venäjän pakottomaan Ruotsin siihen
mukaan, josta palkkioksi Venäjälle luvattiin Suomi
• Syttyi ns. Suomen sota, joka päättyi Ruotsin karvaaseen tappioon
• Porvoon valtiopäivät ja Haminan rauha vuonna 1809
• Puheessaan keisari Aleksanteri I korotti Suomen kansakunnaksi kansakuntien
joukkoon
• Suomi sai osana Venäjää autonomisen aseman ja sai pitää Ruotisin ajalta peräisin
olevan hallinto- ja oikeusjärjestelmän, lait, gregoriaanisen kalenterin sekä uskonnon.
Ruotsissa v. 1772 säädetty hallitusmuoto tuli Suomen perustuslaiksi ja pysyi
sellaisena autonomian ajan
• Ensimmäinen maailmansota ja Venäjän vallankumous.
• Venäjän vihollinen, Saksa antoi ”taustatukea” Suomen itsenäistymispyrkimyksille
• Avasivat ”aikaikkunan”, jossa Suomen itsenäistyminen oli mahdollista
• Suomalaiset uskalsivat ja osasivat tehdä silloin lopulta oikeat ratkaisut

5. Autonomian aika loi mahdollisuudet kansalliselle heräämiselle
• Taloudellinen tilanne parani
• Ruotsin vallan aikaiset sotaväen otot ja muut sotarasitukset loppuivat
• Maa alkoi teollistua
• Venäjä panosti Suomen infrastruktuurin kehittämiseen
• Helsingistä pääkaupunki v. 1812
• Saimaan kanava v. 1856
• Rautatiet: Hämeenlinna v. 1862, Pietari v. 1870, Oulun v. 1886, Rovaniemi v. 1909
• Suomi sai eräitä ”itsenäisen valtion tunnusmerkkejä”
• Oma postimerkki v. 1856
• Oma raha, Suomen markka v. 1860. (J.W. Snellmanin keskeinen saavutus)
• Kansallisuustunne heräsi lukutaidon, sanomalehdistön, aatteiden ja taiteen avulla
• A.I. Arwidsson: ”Ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme tahdo tulla, olkaamme siis
suomalaisia”
• Sanomalehdistö: Keskisuomi v. 1871, Päivälehti v. 1889, Uusi Suometar v. 1896
• Aatteet ja järjestöt: Herätysliikkeet, nuorisoseuraliike, osuustoimintaliike, raittiusliike
• Kirjallisuus: Elias Lönnroth, Aleksis Kivi, Juhani Aho, Minna Canth, J.L. Runeberg, Z. Topelius,
• Kuvataiteet: Rissanen, Halonen, Järnefelt, Gallen-Kallela
• Arkkitehtuuri: Engel, Eliel Saarinen
• Musiikki: Fredrik Pacius, P.J. Hannikainen, Jean Sibelius, Oskari Merikanto

6. Suomen valtiollinen asema autonomian aikana
• Venäjän oma hallinto oli kehittymätön, joten autonomian alkuaikoina
maamme hallinto sai toimia melko vapaasti
• Saatiin harjoitella ”itsenäisenä valtiona” toimimista
• Venäjän oma talous ja rupla olivat epävakaita, joten Suomi pyrki itsenäiseen
talouspolitiikkaan. Sen seurauksena taloudellinen hyvinvointi ja itsenäisyys paranivat.
• Maahan alkoi tulla teollisuutta
• Ulkomaankauppa kasvoi
• Hyvinvointia levisi myös maaseudun talonpoikasväestön keskuuteen
• Suomi sai eräitä itsenäisen valtion tunnusmerkkejä
• Oma postimerkki v. 1856
• Suomen markka v. 1860. Markka irrotettiin kokonaan ruplan arvosta v. 1865
• Venäjällä siihen liitettyjen alueiden venäläistämistä vaativa liike voimistui
vuosisadan lopulla, mikä ilmeni meillä sortovuosina.
• Ensimmäinen sortokausi alkoi v. 1890 ns. postimanifestilla
• Vuonna 1899 ns. Helmikuun manifesti (=> kumosi käytännössä autonomian)

7. Taiteilija Eetu Iston maalaus vuodelta
1899, jolloin julkaistiin ns. Helmikuun
manifesti

8. Venäjällä oli kytenyt vallankumous pitkään
• Venäjällä vallankumouksen ”ruutitynnyrissä” paine kasvoi
• Venäjän hallinto oli itsevaltias ja vanhanaikainen
• Uudistusmielinen keisari Aleksanteri II murhattiin
• Välttämättömät uudistukset olivat jääneet tekemättä
• Venäjä jäi kehityksessä jälkeen muusta Euroopasta
• Kovalla kurilla tilanne pidettiin hallinnassa, mutta se vaati runsaasti kehittämiseen
tarvittavia resursseja ja lisäsi sisäistä tyytymättömyyttä
• Vallankumouksen lähtölaukaukseksi muodostui täydellisesti epäonnistunut
Japanin sota vuosina 1904 -1905
• Venäjä hävisi kaikkien yllätykseksi sodan, joka lisäksi maksoi paljon
• Syntyi avointa kapinointia, jonka keisari Nikolai II:n henkivartiokaarti tukahdutti
väkivaltaisesti
• Nikolai II:n jo ennestään vähäinen kansansuosio ja arvovalta romahtivat
• Tilanteen rauhoittamiseksi keisari perusti v. 1905 kansanedustuslaitoksen eli duuman

9. Ensimmäisen sortokauden seuraukset Suomessa
• Sortovuodet synnyttivät Suomessa vastarintaliikkeen, se aluksi passiivista
• Suuri adressi, siinä yli 0,5 milj. allekirjoitusta, yritettiin luovuttaa keisarille 14.3. 1899.
• Pro Finlandia adressi, yritettiin luovuttaa keisarille 26.6.1899
• Kansallisen yhtenäisyyden repeäminen, myöntyväisyyslinja kontra passiivinen
vastustaminen ja kielisyrjintä
• Kagaali v. 1901 (laillisuutta passiivisin keinoin puolustava vastarintaliike, salaseura)
• Venäjä kiristää otettaan
• Kenraalikuvernööri Bobrikoville diktaattorin valtuudet v. 1903
• Aktiivinen vastaranta aluksi vähäistä ja hajanaista
• Eugen Schauman ampui Bobrikovin v. 1904
• Ensimmäinen sortokausi päättyi v. 1905 Venäjän epäonnistuneeseen
Japanin sotaan ja seurauksena Venäjällä syntyneisiin mellakkoihin.
• Helmikuun manifesti kumottiin marraskuussa 1905
• Suomi sai oman yksikamarisen eduskunnan v. 1906, ts. seuraavana vuonna
Venäjän duuman perustamisen jälkeen
• Suomen ensimmäiset eduskuntavaalit v. 1907

10. Sortokaudet kääntyivät Suomessa Venäjän niille
asettamia tavoitteita vastaan
• Venäjä aloitti v. 1908 Suomessa uuden venäläistämisohjelman, joka kiristyi
lähes vuosittain. Alkoi ns. toinen sortokausi
• Eduskunnan ja senaatin valta lähes mitätöitiin
• Virkamiehiä pidätettiin ja karkotettiin Siperiaan
• Venäläisille avattiin pääsy suomalaisiin virkoihin
• Vuonna 1914 alkanut ensimmäinen maailmansota hillitsi venäläistämistoimenpiteitä
• Passiivisen vastarinnan kannattajat totesivat toimintansa tuloksettomaksi
• Aktiivinen vastarinta ja pyrkimys irti Venäjästä saivat lisää jalansijaa
• Ajatus itsenäistymisestä voimistui
• Vuonna 1914 perustettu jääkäriliike saa lisää kannatusta ja se tavoitteet
konkretisoituvat Saksan tuella
• Toinen sortokausi loppui Venäjän vallankumoukseen

11. Venäjän vallankumous alkaa maailmansodan keskellä Pietarissa
• Ensimmäinen maailmansota alkaa Balkanilla ”puolivahingossa” v. 1914.
serbinationalistin ammuttua Itävalta-Unkarin kruununprinssi Frans
Ferdinandin
• Sodassa Euroopan mantereella vastakkain
• Keskusvallat: Saksa, Itävalta-Unkari, Bulgaria ja Osmanien valtakunta
• Ympärysvallat: Britannia, Ranska, Venäjä ja lopulta myös Yhdysvallat
• Venäjän sotamenestys oli heikko ja tappiot raskaita
• Tyytymättömyys keisari Nikolai II:een ja muihin vallanpitäjiin kasvaa
• Sodassa paljon kuolleita ja haavoittuneita
• Kenraalit tyytymättömiä keisariin
• Venäjällä vakavaa puutetta ruoasta
• Venäjällä syntyy agitaatioita, lakkoja ja avointa kapinointia
• Iskulauseena ”rauhaa ja maata”
• Ensimmäinen vakava lakko 7. maaliskuuta 1917 Pietarissa Putilovin tehtaalla
• Seuraavana päivänä (= kansainvälinen naisten päivä) lakot levisivät koko Pietariin

12. Venäjän vallankumous leviää ja voimistuu
• Lakot ja kapinointi leviävät vähitellen koko maahan
• 10.3. 1917 Pietarissa alkaa yleislakko, jonka aikana siellä esiintyy väkivaltaisuuksia
• Keisari Nikolai II hajottaa duuman 11.3., mutta 12.3. duuma kieltäytyy eroamasta. Taurian
palatsissa perustetaan työläisten ja sotilaiden neuvosto
• Sotilaat panevat maaliskuun vallankumouksessa keisarin viralta
• Pietarin varuskunnissa avointa kapinoitia. Sotilaat kieltäytyvät tottelemasta käskyä panna
asein ”ojennukseen” aseettomia mielenosittajia. Keisari Nikolai II tunnustaa oman tilansa
toivottomuuden
• Nikolai II luopuu 15.3. kruunusta ja tarjoaa sitä veljelleen Mihailille
• Mihail ei ota kruunua vastaa, yli 300 vuotta kestänyt Romanov-suvun valtakausi Venäjällä
päättyy
• Venäjälle syntyy valtatyhjö
• Aluksi valtaan tulee oikeistoliberaalinen Aleksander Kerenskin väliaikainen hallitus
• Lenin palaa pakomatkaltaan Sveitsistä Suomen kautta Pietariin 16.4.
• Väliaikainen hallitus antaa hänestä pidätysmääräyksen 16.-20. heinäkuuta olleen veriseksi
muuttuneen väliaikaista hallintoa vastustaneen mielenosoituksen jälkeen.
• Hän painuu 20.7. maan alle ja piileskelee suurimman osan ajasta Suomessa

13. Loka- ja marraskuussa 1917 vallankumous etenee
vauhdilla Venäjällä
• Lenin palaa naamioituneena junalla Viipurista Pietariin 20 lokakuuta
ja asettuu 7. marraskuuta bolsevikkien päämajakseen ottamaan
Smolnaan
• Pietarissa bolsevikkien vallankaappaus marraskuun alussa onnistuu
lähes verettömästi
• Kerenskin väliaikainen hallitus oli heikko. Se ei saanut tilannetta hallintaansa
eikä kansaa puolelleen. Siltä puuttui myös armeijan tuki.
• 7. marraskuuta (juliaanisessa kalenterissa 24. lokakuuta) ammuttiin Auroran-
laivan keulatykillä laukaus kohden Talvipalatsia, jossa Kerenskin hallinto istui
• Seuraavana päivänä Troski julisti Kerenskin väliaikaisen hallituksen
kukistuneen ja Leninini johtaman työlaisten ja talonpoikien vallankumouksen
voittaneen
• Venäjällä sisällissota 1917 – 1921

14. Venäjän rauhattomuudet ulottuvat Suomeen
• Suomessa v. 1917 maaliskuun valankumouksesta alkaen hyvin rauhatonta
• Epävarmuus tulevasta kehityksestä
• Ruokapula, se pahinta Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa
• Maassa runsaasti venäläistä sotaväkeä, laivaston matruusit radikalisoituvat
• Jopa omaa päällystä surmataan
• Syksyä kohden tilanne kärjistyy kohden kapinaa
• Sos.dem. puolueen ja Suomen ammattijärjestön päätös 20.10.
• Jokaiseen kuntaan on perustettava työväenkaarti
• Mommilan kahakka 7.11.
• Venäläiset sotilaat ampuivat tilanomistaja Alfred Kordelinin
• Suomen ammattijärjestö julistaa yleislakon alkamaan 14.11
• Lakko kesti viisi päivää, se päättyi 19.11.
• Lakkolaiset (= punaiset) saivat aseita venäläisiltä sotilailta
• Lakon aikana vakavia levottomuuksia. Niissä sai surmansa lähes 30 henkilöä
• Lakosta muodostui Helsingin punakaartin voiman näytös
• Vallankumousta suunniteltiin. Se ei toteutunut vielä silloin, mutta se jäi itämään

15. Suomessa yritetään saada asioita järjestykseen
• Eduskunta, jossa sosiaalidemokraatit olivat enemmistönä, säätää valtalain
18.7.1917, jossa se julistautuu Suomen korkeimmaksi valtiomahdiksi
• Vain ulko- ja turvallisuuspolitiikka jätetään emämaan hoitoon
• Oli syviä erimielisyyksiä siitä, mikä taho voi vahvistaa lain. Laki jäi vahvistamatta.
• Kerenskin johtama Venäjän väliaikainen hallitus hajottaa Suomen eduskunnan 31.7.
ja määrää pidettäväksi uudet vaalit 1.10.
• Uudet eduskuntavaalit 1.10.1917,
• Eduskuntaan tulee porvarienemmistö (108 kansanedustajaa). Sen ensimmäinen
istunto 1.11.
• Setälän tynkäsenaatti toteaa 7.11. Suomen ja Venäjän valtioyhteyden katkenneen
• Eduskunta yrittää ratkaista kysymystä ”valtion päämiehestä”. Se päättä lopulta
15.11., että korkein valta maassa on eduskunnalla. Maa saa ”200 kuningasta”.
• Setälän senaatti eroaa 27.11. tehden tilaa seuraavalle

16. Suomalinen kansanlaulu Kerenskistä
Kerenski se leipoi tuiman taikinan
Suolaksi hän aikoi pienen Suomenmaan
Ai ai Kerenski, turha on sun toiveesi
Suomi on jo vapaa maa ryssän vallasta

17. Suomessa yritetään saada asioita järjestykseen ja sotkea niitä
• Suomessa poliittiset voimasuhteet olivat muuttuneet ja oli syntynyt
valtatyhjiö, joka oli täytettävä nopeasti
• Uudessa eduskunnassa porvarienemmistö
• Kärjistyneen tilanteen johdosta maahan oli saatava nopeasti uusi
toimintakykyinen senaatti
• Toikoin senaattia (26.3. - 8.9.) seurannut Setälän tynkäsenaatti (8.9. – 27.11.) oli
heikko
• Eduskunnalle esitetään 24.11. kaksi senaattorilistaa, joista 27.11. olleessa
äänestyksessä voittaa porvaripuolueiden edustajista koostuva senaattorilista.
• Sosiaalidemokraattien ylimääräinen puoluekokous 25.11. Helsingissä
• Ehdotus vallankumouksesta häviää lopulta äänestyksessä, vaikka paikalla oli itse
Josef Stalin agiteeraamassa sen puolesta.
• Svinhufvudin johtama senaatti astuu virkaansa 27.11. klo 12
• Senaatti alkaa valmistella ”hallitusohjelmaa”, johon sisältyy Suomen julistamista
itsenäiseksi tasavallaksi

19. Itsenäisyyssenaatin kokoonpano
• Senaatin puheenjohtaja prokuraattori (oikeuskansleri) P.E. Svinhufvud, 56 v. (ns, k, Hsk)
• Oikeustoimikunnan päällikkö lakitieteen tohtori Onni Talas, 40 v. (ns, k, Hsk)
• Sisäasiain toimituskunnan päällikkö varatuomari, pormestari Arthur Castrén, 51 v. (ns, k.)
ja apulaispäällikkö lakitieteen tohtori Alksander Frey, 40 v. (rkp)
• Valtionvaraintoimituskunnan päällikkö fil.maist., pankinjohtaja Juhani Arajärvi 50 v.
(suom.p, Hsk)
• Kirkollis- ja opetustoimituskunnan päällikkö professori E.N. Setälä, 53 v. (ns, k, Hsk)
• Maataloustoimituskunnan päällikkö maanviljelijä Kyösti Kallio, 44 v. ja apulaispäällikkö
agronomi E.Y. Pehkonen, 35 v. (molemmat maalaisliitto)
• Kulkulaitosten ja yleisten töidentoimituskunnan päällikkö TKK:n professori Jalmar
Castrén, 44 v. (ns, Hsk)
• Kauppa- ja teollisuustoimikunnan päällikkö lakitieteen tohtori Heikki Renvall, 45 v.
(ns, k, Hsk)
• Sosiaalitoimikunnan päällikkö fil.lis. (myöh. fil.tri ja kauppak:n professori)
O.W. Louhivuori, 33 v. (suom.p, Hsk)

20. Suomi julistautuu itsenäiseksi
• 4.12. Svinhufvudin johtama senaatti allekirjoittaa itsenäisyys-
julistuksen ja antaa välittömästi eduskunnalle tiedonannon, joka
sisältää tämän itsenäisyysjulistuksen
• Porvarit kuuntelevat sen seisaaltaan
• Vasemmisto istuu mielenosoituksellisesti
• Naapurimaiden edustajat viestittävät senaatille, että ”200:n
kuninkaan” on hyväksyttävä laki. Itsenäisyyden julistaminen viedään
eduskunnan hyväksyttäväksi
• 6.12. eduskunta hyväksyy äänestyksessä menettelyn, jolla senaatti
julisti Suomen itsenäiseksi 4.12.

22. Tunnustuksen hakeminen itsenäisyydelle
• Ajankohta tunnustuksen hakemiselle ei ollut helppo
• Euroopassa riehui ensimmäinen maailmansota
• Venäjällä oli tapahtunut hetki sitten bolsevikkivallankumous ja maassa oli sisällissota
• Suomessa paljon venäläisiä sotilaita ja myös omaa kapinahenkeä
• Tärkeimmät naapurimaat odottivat, miten Venäjä suhtautuu asiaan
• Asiassa oli myös ”yksityisyritteliäisyyttä”
• Sosiaalidemokraattien lähetystö 8.12. Pietarissa Lenin puheilla
• SDP päättää 23.12 lähettää uuden lähetystön, joka tapaa Leninin 27.12. Lähetystössä mukana
Wiik, Gylling ja Manner
• Lähetystö tuo tiedon, että itsenäistyminen tunnustetaan, jos Suomen hallitus pyytää sitä kirjallisesti. Myös
Saksan kautta saatiin vastaava tieto
• Senaatti miettii, miten asia hoidetaan
• Porvarillinen senaatti ei olisi halunnut pyytä tunnustusta bolsevikkihallinnolta
• Olisi merkinnyt sen tunnustamista
• Pelkäsi siitä aiheutuvan vaikeuksia maalle tärkeässä länsiviennissä
• Odottaa perustuslakia säätävää kansalliskokousta
• Senaatti lähettää 27.12. oman valtuuskuntansa tapaamaan Leniniä. Siinä mukana K.G. Idman
(yliopiston kansainvälisen oikeuden dosentti) ja Carl Enckell (Suomen valtiosihteeri Pietarissa). He saavat Pietarista ohjeet:
• Hallituksenne kirjoittaa kirjeen, johon vastataan heti
• Työläis- ja sotilasneuvostojen toimeenpanevan komitean hyväksyminen on vain muodollisuus

23. Venäjän tunnustus tulee lopulta
• Idman ja Enckell palaavat Helsinkiin 29.12. ja selostavat senaatille
käymänsä keskustelut
• Jo samana iltana Suomen valtuuskunta, em. henkilöt plus senaatin
puheenjohtaja Svinhufvud lähtevät Pietariin mukana kirjallinen anomus
• Valtuuskunta odottaa vastausta kirjeeseen koko päivän (30.12.)
• Kansankomissaarien neuvoston kansliapäällikkö palauttaa kirjeen, koska se oli osoitettu
Venäjän hallitukselle. (Bolsevikkien mielestä Venäjällä ei ole hallitusta)
• Se olisi pitänyt osoittaa Kansankomissaarien neuvostolle
• Enckell ehdottaa asian korjaamista uudella päällekirjoituksella, mutta sitä ei
hyväksytä
• Seuraavana päivänä (31.12) jätetään uusi, oikealla vastaanottajan nimellä varustettu
kirje
• Taas odotetaan. Aivan vuoden 1917 viimeisillä minuuteilla saadaan Kansankomissaarien
neuvoston jäsenten allekirjoittaman tunnustus Suomen itsenäisyydelle
• Suomen valtuuskunta haluaa kiitää Leniniä itsenäisyyden tunnustamisesta ja lopulta lyhyt
tapaaminen hänen kanssaan järjestyy
• Työläis- ja sotilasneuvostojen toimeenpanevan komitea hyväksyy
itsenäisyyden tunnustamisen 4.1.1918

24. Leninin johtaman Venäjän
bolsevikkihallinnon allekirjoittama
kirje, jossa tunnustetaan Suomen
itsenäistyminen

25. Miksi Venäjä tunnusti Suomen itsenäisyyden
• Leninin yleinen kansallispoliittinen linjaus, johon sisältyi kaunis periaate
kansojen itsemääräämisoikeudesta
• Se oli kuitenkin nähtävä välineenä taistelussa sosialismin puolesta. Suomen
itsenäisyydellä oli tässä suhteessa vain välinearvo tiellä sosialismiin.
• Tavoitteena oli sosialististen valtioiden, ts. myös Suomen, omaehtoinen liittyminen
Venäjän federaatioon. Tämäkin olisi vain välivaihe siirtymisessä lopulliseen
päämäärään, kaikkien kansojen sosialistiseen yhtenäisyyteen.
• Bolsevikkien helposti toteutunut vallankaappaus Venäjällä
• Loi virheellisen käsityksen bolsevikkihallinnolle, että vallankumous toteutuisi yhtä
helposti myös Suomessa. Tämä osittain sos. dem. valtuuskunnan vierailin tulosta.
• Bolsevikkihallinto tuki Suomen vallankumouksellisia jo ennen sen alkua
• Jo vuonna 1917 Venäjä lupasi aseita ja aseisti Punakaartia ja v. 1918 apu kasvoi
• Vuoden 1918 kansalaissodan alkaessa Venäjän bolsevikkihallinto aseisti punakaartia ja
tunnusti vain punaisten kapinahallituksen
• Käynnissä olevat sodat
• Oma sisällissota
• Ensimmäinen maailmansota ja sen rauhanneuvottelut
• Haluttiin varjella haurasta aselepoa ja Brest-Litovskissa 22.12.1917 alkaneita
rauhanneuvotteluja Saksan kanssa, jotka johtivat tulokseen 3.3.1918

26. Venäjän tunnustettua Suomen itsenäisyyden
tunnustuksia tulee nopeasti lisää
• Ranska ja Ruotsi tunnustivat Suomen heti 4.1. 1918, Ranska jopa ennen
toimeenpanevan komitean ilmoitusta
• Saksa tunnusti Suomen 6.1. (joissakin lähteissä se on 4.1.)
• Saksalla oli kova halu ja kiire tunnustaa Suomen itsenäisyys
• Tanskan ja Norjan tunnustus saatiin 10.1.
• Vuoden 1918 aikana kaikkiaan 18 valtiota tunnusti Suomen itsenäisyyden
• Mukana mm. kolme keisaria: Saksan Vilhelm II, Turkin Mehmed V ja Itävallan Frans
Josef
• Sen aikaiset suurvallat, Venäjän liittolaiset, Yhdysvallat ja Englanti jäivät
odottamaan Venäjän sisäisen tilanteen selkiintymistä. Niiden tunnustus
saatiin v. 1919

27. Saavutettu itsenäisyys oli varmistettava asein
Asian taustaa
• Maassa oli runsaasti venäläisiä sotilaita
• Venäjä aseisti avokätisesti vallankumousta ajavaa punakaartia
• Maassa ei ollut vielä omaa armeijaa. Laillisen hallituksen tukena
olivat suojeluskunnat ja myöhemmin Saksasta tulleet jääkärit
• Työväenliike oli saanut/saamassa eduskunnassa läpi keskeiset
tavoitteensa. Sen valtaan päässyt vasen laita ei tavoitellut
taloudellisia ja sosiaalisia uudistuksia, vaan vallankumousta
Vapaussota
• Punaiset aloittavat aseellisen kapinan 27 -28.1.1918 Helsingissä
maan laillista hallitusta vastaan
• Punaiset antavat senaattorista pidätysmääräyksen
• Osa senaattoreita lähetetään Vaasaan, osa menee ”maan alle”
• Valkoisen armeijan ylipäälliköksi C.G.E. Mannerheim
• 14.2. jääkäreiden pääjoukko saapuu Vaasaan
• Saksalainen joukko-osasto nousee maihin Hangossa 3.4. ja valtaa
Helsingin 12-13.4.
• Senaatti palaa Vaasasta Helsinkiin 6.5.
• Sodan päätösparaati Mannerheimin johdolla Helsingissä 16.5.
1918

28. Ylistarossa valkoiset suistivat 28.1.1918 vahingossa senaattoreita kuljettaneen junan raiteiltaan.
Onnettomuudessa veturin miehistö menehtyi, mutta junassa olleet senaattorit
Frey, Renvall ja Pehkonen säilyvät hengissä.
Yksi junan suistajista oli liminkalainen vapaussoturi Jussi Ranta

29. Senaattori Pehkonen ja senaatin vaiheet
• Senaatissa Pehkosen keskeinen tehtävä oli valmistella esitys torpparien
vapautuslaiksi
• Tämä ”Lex Pehkonen” tuotiin eduskuntaan 22.1. 1918, mutta eduskunta ehti
käydä siitä vain lähetekeskustelun 25.1. ennen vapaussotaa
• Vapaussodan johdosta poliittinen ilmapiiri muuttui niin paljon, että lakiesityksen
käsittelyä ei ollut mahdollista jatkaa entisen esityksen pohjalta. Keskeinen
kysymys oli, voiko ”punikille” antaa maata
• ”Lex Pehkosesta” tehtiin ”vesitetty versio”, jonka eduskunta hyväksyi 17.7.
Valtionhoitaja Svinhufvud vahvisti sen 15.10.1918
• Lain merkitys maatalousvaltaisessa Suomessa oli suuri. Se tasoitti maaseudun ”säätyeroja”
niin paljon, että vapaussodassa rintaman eri puolilla olleiden miesten pojat runsaan 20
vuoden kuluttua olivat talvisodassa yhtenä miehenä puolustamassa Suomen itsenäisyyttä
• Pehkosen ura senaattorina päättyy elokuussa 1918 näkemyseroon Suomen
tulevasta hallitusmuodosta
• Saksan monarkia ja Suomen kuningashaaveet luhistuvat marraskuussa 1918
• Mannerheim valtionhoitajaksi
• Tasavallan presidentiksi K.J. Ståhlberg 25.7.1919

30. Pehkosen ura senaatin jälkeen
• Senaattoriuran jälkeen
• Jokioisten kartanoiden hoitokunnan toimitusjohtaja Pehkonen 1918 -1925
• Pääsi siellä käytännössä toteuttamaan ”lex Pehkosta”
• Oulun läänin maaherra Pehkonen 1925 – 1948
• Mukana myös useissa talouselämän, erityisesti maatalousalan organisaatioiden johdossa
• Pyysi eroa sairauden johdosta v. 1948 lopulla
• Ehdolla useisiin korkeisiin virkoihin, osaan ei itse halunnut ja osan torppasi
vasemmisto
• Presidentiksi v. 1925 Ståhlbergin ja v. 1940 Kallion jälkeen
• Hallituksen muodostaja , ts. pääministerikandidaatti
• Kallion pyynnöstä v. 1939
• Rytin pyynnöstä v. 1940 ja 1943
• Valtioneuvos v. 1949

31. Suomi Ruotsin vallan
lopulla ja itsenäisenä
maana v. 1918
Petsamo, Repola ja
Porajärvi liitettiin
Suomeen vasta v. 1920
Tarton rauhassa

32. Siniristilippu oli 16.6.1918 ensimmäisen kerran Valtioneuvoston linnan lipputangossa