1. Hyväksyntää kalastelemassa, eli
VALPURI HAAPALAN PORTFOLIO

2. joka on sävy sävyyn kaksion sisustuksen
kanssa. Raisa varoittaa nukahtamisesta
pitkän työpäivän jälkeen, viime yönä
unta on kertynyt vain kaksi tuntia. Hän
istuu mustalla nahkasohvalla paksuun
takkiin kääriytyneenä, hörppii kar-
palomehua ja muistelee kolmen vuoden
takaisia tapahtumia.
“Oikeassa elämässä se menee
niin, että ihminen kuolee, kun
se tukehtuu.”
AIKA AUTTAA,
MUTTEI ITSEMURHAA TEKEMÄTTÖMÄKSI
”Jos et nyt tule kotiin, niin mä läh-
den”, Mikaelin ääni kertoi puhelimessa
Raisalle heinäkuisena yönä 2013. Raisa
oli paennut kotoa kolmatta päivää kes-
tänyttä mykkäkoulua sukulaisilleen. Hän
uskoi kihlattunsakin haluavan tuulettua
ystäviensä kanssa paikallisilla festareilla.
Vasta jälkeenpäin Raisa tajusi, kuinka
surulliselta miehensä kuulosti.
Mikael oli useimmiten aurinkoinen
ja lämmin. Tulevaisuutta suunniteltiin,
käveltiin yhdessä pankkiin ja otettiin
lainaa. Arki sujui mukavasti, mutta
viikonloppu ja viina eivät vaikuttaneet
Mikaeliin hyvin. Hän sai impulsiivisia
kohtauksia, jotka kärjistivät sanaharkat
molemminpuoliseksi väkivallaksi. Viime
aikoina Mikaelin alkoholinkäyttö oli
lisääntynyt ja hän vetäytyi sisäänpäin.
Yleensä taisteluja oli seurannut anteek-
sipyyntö. Pari viikkoa ennen puhelua
Mikael oli käynyt Raisaan käsiksi, eikä
ollut tapansa mukaan pahoitellut asiaa.
”Anna anteeksi rakas” luki viestissä,
jonka Raisa sai puolisen tuntia puhelun
jälkeen. Raisa oli helpottunut, tämäkin
riita saatiin nyt sovittua, ja vastasi: ”Lai-
tatko kahvin tippumaan?” Kun vastausta
ei kuulunut, Raisa yritti soittaa, mutta
kumppanin puhelin oli kiinni. Vaistot
kertoivat, ettei kaikki ole kunnossa, ja
Raisa juoksi kotiin. Asunto oli kuoleman
hiljainen, vaatehuoneen ovi auki. Vaate-
huoneessa roikkui vyöhön hirttäytynyt
rakas.
”Love looks not with eyes, but with the
mind”, lukee mustavalkoisessa taulussa,

3. ”Kuolemaa ei käsittänyt. Sarjat
näyttävät ihmisten heräävän henkiin,
mutta oikeassa elämässä se menee niin,
että ihminen kuolee kun se tukeh-
tuu”, Raisa kertoo ja kyyneleet valuvat
kasvoille.
Hän raivosi ensihoitajille ja poliiseille,
jotka eivät herättäneet Mikaelia hen-
kiin. Raisa irrotettiin ruumista väkisin
ja vietiin tapaturmapaikalta suoraan
kriisikeskukseen akuuttihoitoon. Si-
eltä hänet siirrettiin suljetulle osas-
tolle itsetuhoisuuden vuoksi. Raisa sai
erivapautena yhden hengen huoneen
ja puhelimen, josta kuunnella kihlatun
jättämiä ääniviestejä ja katsoa yhteisiä
kuvia arjesta ja lukuisilta lomamatkoilta.
Yleisemmän käytännön mukaan Raisalle
syötettiin roppakaupalla lääkkeitä.
Mieliala-, ahdistus- ja unilääkkeiden
aiheuttamasta turtuneisuudesta huoli-
matta Raisa halusi epätodellisen paina-
jaisen loppuvan, ja hän lopetti omaeh-
toisen syömisen ja juomisen. Kun Raisaa
ravittiin keinotekoisesti, hänen äitinsä ja
sukulaisensa kävivät päivittäin osastolla
maanittelemassa Raisaa olemasta satut-
tamatta itseään. Lääkärit kertoivat, ettei
sairaalaoloissa noin vain itseään tape-
ta. Raisan ei annettu poistua osastolta,
hänen huoneestaan poistettiin terävät
esineet, fyysistä tilannetta seurattiin ja
hoitajat kulkivat mukana niin kihlatun
hautajaisissa kuin ulkoillessa. Kerran
hoitajan kanssa ulkoillessaan Raisa näki
liikkuvan auton. Hän ei halunnut juosta
sen alle, vaan tajusi, että se liikkuu.
Hänen elämänsä oli pysähtynyt.
Raisa halusi käynnistää elämänsä
uudelleen, omin voimin, ja palasi kotiin
kolmen suljetulla osastolla vietetyn
viikon jälkeen. Yhteinen koti oli samassa
kunnossa kuin asukkaat, ensihoitajat ja
poliisit olivat sen jättäneet: Pengottuja
kaappeja, ensiaputarvikkeita ja vaatehu-
one väkivaltaisen teon jäljiltä kuin pain-
ajainen. ”Tiesin, että elämä on loppunut
täällä”, Raisa sanoo surullisena.
Tuttavat hoputtivat Raisaa hankkiutu-
maan eroon traumasta muistuttavista
asunnosta ja tavaroista. Vaikka asunno-
ssa oli toisaalta ahdistavaa, siellä tuntui
Mikaelin henki. Kuolemaa oli vaikea
hyväksyä, kaikkihan oli kotona ennal-
laan. Vain kumppani puuttui. Raisa
vaelteli edesmenneen miehensä vaatteis-
sa asunnossa ja puhui itsekseen Mikael-
ille. Ilman vastausta.
Elämän potkut masensivat ja arki
tuntui toivottamalta jatkaa. ”En jaksanut
maksaa laskuja, tehdä ruokaa, huolehtia
itsestäni tai mennä ulos”, Raisa sanoo.
Apu tuli läheisiltä, jotka toivat hänelle
kotiin ruokaa ja pitivät seuraa, kun
Raisalta voimat olivat loppu. Jos hän ei
jaksanut avata ovea, ruoka jätettiin oven
ulkopuolelle pakasterasiassa. Äiti aut-
toi tavaroiden läpikäymisessä ja järjesti
sairasloma-asiat.

4. Raisa myi tarpeetonta irtaimistoa ja
otti rahat ulos säästö- sekä sijoitustil-
eiltään. Hän irtisanoi vakuutukset ja
koitti ynnätä menot mahdollisimman
pieniksi. Sosiaalihuolto ei tarjonnut
penniäkään apua, vaikka laskuja oli
pahimmillaan 2700 euroa kuukaudes-
sa. Sairaspäiväraha ei kattanut sellaisia
summia.
Raisa teki surutyönsä ohella vakituista
työtään ja keikkahommia. Pahimmassa
taloudellisessa kurimuksessa hän otti
pikavipin ja teki lisää työtunteja. Raisa
palasi töihin, romahti, sai sairaslo-
maa, palasi töihin, romahti. “Kiirehdin
rutii-neihin, ajattelin työnteon pitävän
minut elämässä mukana. Olisi pitänyt
antaa itselleen tarpeeksi aikaa kuntou-
tumiseen”, hän pohtii nyt.
Lainan maksu hoitui lopulta vajaassa
kolmessa vuodessa. Raisa on helpot-
tunut, mutta toisaalta miettii, mihin
kaikkeen muuhun olisi voinut rahat
käyttää. ”Ne olisi voinut pistää vaikka
omaan kuntoutumiseen”, hän pohtii.
”I believe in me”, valkoisen lipaston
päällä oleva taulu muistuttaa, vaikka
usko on ollut koetuksella. Parikymp-
piselle suuri kymppitonnin yhdessä
otettu laina kaatui lainaturvan puuttees-
ta Raisan harteille. Päälle pamahtivat
sairaalakulut, lääkkeet, omat ja Mikaelin
laskut sekä vuokranmaksu yksin. Pieni
lohtu oli suru-uutisista kuulleen vuo-
kranantajan päätös leikata asunnon
vuokraa. Lisäksi pankissa madallettiin
lainan lyhennyserää saatesanoilla: ”Eikö
ollutkin hyvä idea alkaa säästämään.”
Pankissa lainan lyhen-
nyserää madallettiin
saatesanoille: “Eikö ol-
lutkin hyvä idea alkaa
säästämään.”

5. ”All you need is love”, lukee mustalla
valkoiseksi maalatussa kuutiossa valko-
isella kirjahyllyllä. Olohuoneessa on
kolme kitaraa, joista yksi on ripustettu
seinälle. Musta. Tapahtunut tuntuu
Raisasta kuin irtonaiselta osalta elämää.
Aivan kuin se olisi tapahtunut sata
vuotta sitten jollekin muulle.
Mikaelin kuoleman kieltäminen,
epätoivo, syvä masennus, itsensä syyl-
listäminen ja viha ovat poistuneet.
”Mutta tulee elämän mittainen kysy-
mys, miksi”, Raisa toteaa surumielisesti.
Mikael ei jättänyt mitään viestiä. Raisa
uskoo teon olleen tehty humalassa
ja impul-siivisesti: ”Tämän puolesta
puhuu sekin, että vaikka hän kuinka
olisi inhonnut minua, hän rakasti sisa-
ruksiaan.”
Raisa pitää yhteyttä entisen kihlattunsa
sukulaisiin, joita kunnioittaakseen ei
halua esiintyä eikä esitellä entistä kihlat-
tuaan nimellään. Perhe on uskovain-
en, Mikaelkin oli. ”Koska en itse usko
jumalaan, minun on vaikea nähdä
hänen menneen taivaaseen. Sieluhan jää
meihin muihin ihmisiin”, Raisa sanoo.
Hän toivoo, että kihlattu kuulee vielä
hänen anteeksipyyntönsä siitä, ettei
tullut kotiin ajoissa.
Vertaistukea Raisa hakee edelleen
Surunauha Ry:ltä, joka on ollut ainoa
sisäpiirin ulkopuolinen apu, johon
hän on turvautunut surutyössään.
Kunnan mielenterveystyö tuntui odo-
tusaikoineen tyhjältä avulta, mutta
Surunauhasta tuntui löytyvän ym-
märtäviä ja empaattisia ihmisiä. He
käsittävät itsemurhan tehneen läheisen
surun. ”Aika tekee hyvää, mutta aika ei
saa tekoja tekemättömäksi”, Raisa sanoo.
Vaikka yksi ihmissuhde päättyi traagis-
esti, Raisan elämässä on ollut paljon
rakkautta. Hän on saanut myös nähdä
ihmissuhteidensa syvenevän ja omien
myötäelämisen taitojen kehittyvän. Rai-
sa arvostaa elämän pieniä hyviä asioita
ja haluaa itsekin tehdä hyvää ja tulla
paremmaksi ihmiseksi.
Elämä jatkaa kuitenkin kulkuaan –
mutkan kautta. Kolmen vuoden aikana
laina on kuitattu, maisemat vaihtuneet,
hyvät ystävät säilyneet ja rakkaus löy-
tynyt uudelleen. Raisa palkattiin pian
pääkaupunkiseudulle muuttamisensa
jälkeen vakinaiseen työsuhteeseen.
Haaveissa on matkustelua, näkemistä
ja kokemista. Tuntuu, että elämä voi
loppua kesken.
Teksti, kuvat ja taitto Valpuri Haapala

6. HAAGA-HELIAN TOIMITTAJAOPISKELIJOIDEN VERKKOMEDIA
MERENTUTKIJA: ILMASTOTALKOOT OLISI PITÄNYT ALOITTAA EILEN
Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on tässä ja nyt. Ihmiskunta koostuu kuitenkin yksilöistä, jotka voivat hillitä lämpenemistä
vähentämällä kulutustaan. Sopeutumistakin tarvitaan, sillä historiaan ei voi vaikuttaa.
Viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana planeettamme väestö on kaksinkertaistunut, maanviljelypinta­ala kolminkertaistunut ja ihmisten tulot
seitsenkertaistuneet. Näiden asioiden vaikutusta ekosysteemeihin ja valtamerien lämpenemiseen ei voi enää kieltää, mutta jokainen voi vaikuttaa
tilanteeseen kuluttamalla vähemmän.
Yksittäisen ihmisen suurimmat hiilidioksidipäästöt aiheutuvat asumisesta, liikkumisesta sekä ruoasta. Väkilukuun suhteutettuna suomalaiset ovat
yksi eniten ilmastoa kuormittavista kansoista.
Ilmatieteen laitoksen Merentutkimusyksikön päällikön Jari Haapalan mukaan ihmiset, jotka kieltävät voivansa kantaa osansa ilmastovastuusta,
ratsastavat tekosyillä. Jokainen voi muuttaa asenteitaan joukkoliikenteen ja kasvisruokavalion suhteen. Sukupolvelta sukupolvelle kiihtyvää
kulutustahtia on jarrutettava.
Kyse on pienistä teoista. Mikäli toimintatavat omaksutaan laajalti, niillä voidaan vaikuttaa ihmiskunnan tulevaisuuteen. Kaikki voivat suosia
julkista ja kevyttä liikennettä, kuluttaa vähemmän aineellisia hyödykkeitä, parantaa asumisen energiatehokkuutta, lajitella jätteet ja kierrättää.
Haapala itse kulutti tänäänkin yli tunnin bussissa matkatessaan Sipoosta Helsingin Kumpulaan.
Haapalan mukaan ilmastonmuutoksen hidastamiseksi tarvitaan kasvihuonepäästöjen vähentämisen ohella uusiutuvaa energiaa kehittävää
teknologiaa ja koulutusta. Ihmiskunnan energiantarve kasvaa väistämättä maailman väkiluvun mukana, joten tarvitaan myös uusia
ympäristöystävällisiä ja tehokkaita tapoja tuottaa energiaa.
Jotta ilmasto ei samalla lämpenisi ihmisen vaikutuksesta yli kriittisenä rajana pidetyn kahden asteen, fossiilisten polttoaineiden hiilidioksidipäästöt
on puolestaan saatava lähes nollaan. Tämä edellyttää teollisuusmaissa 25–40 % päästöleikkauksia viiden vuoden sisällä ja 80–90 % vähennyksiä
25 vuoden takaiseen tasoon nähden vuoteen 2050 mennessä.
– Muuten jossain vaiheessa törmätään seinään ja lujaa, luonnehtii Haapala.
Herkkien jäätiköiden sulaminen nostaa merenpintaa lähitulevaisuudessa
Jari Haapala tekee tutkimusryhmineen vuosittain kenttämatkan Grönlantiin tutkimusalus Arandalla. Pohjoiset jäätiköt ovat olleet 130 000 vuotta
talvisin aina jäässä, mutta nyt ne alkavat olla kesäisin jäättömiä, mikä vähentää talvisin kertyvää jäämassaa.
Ilmiö avaa Arktiksen turisteille ja Koillisväylän kauppalaivoille pidemmäksi aikaa. Talous kiittää, mutta samalla aiheutuu lisää päästöjä.
– Jäätiköt ovat herkkiä. Ne saattavat olla tasapainossa satoja tai tuhansia vuosia, mutta voivat luhistua ja murtua nopeasti, Haapala kertoo.
Viisitoista vuotta sitten molemmat suuret jäämantereet olivat tasapainossa. Nyt lämpenevä ilma sulattaa jäätiköiden näkyvää massaa samalla kun
lämpimät merivirrat syövät niitä altapäin. Tämä voi aiheuttaa alueella elävien lajien massasukupuuton lisäksi vedenpaisumuksen, ellei
kasvihuonepäästöjä saada nopeasti hillittyä.
Haapalan mukaan jäätikkö ei ole mikään laatta, vaan pikemminkin manner ja elinympäristö, jossa elää oma arktinen ravintoketju. Esimerkiksi
Grönlannin eliöstön ravintoketju kulkee suolataskuissa asustavista bakteereista ja levistä kalakantoihin, hylkeisiin ja jääkarhuihin. Ketjun alkupään
katoaminen aiheuttaisi tyhjiön.
– Tappajavalas saattaa olla tulevaisuuden jääkarhu, veistelee Haapala.

7. Vuoristoreunaisen Grönlannin lisäksi tilanne on vakava myös maantieteellisesti tasaisemmalla Etelämantereella. Siellä jäämanner on levittäytynyt
meren päälle osin myös ilmaston lämpenemisen sekä otsonikadon aiheuttamien tuuliolosuhteiden muutosten vuoksi.
Etelämantereella jääkentän hajoaminen voi olla romahdusmaisempaa kuin Grönlannissa, sillä meren päälle levittäytynyt valtava jääkieleke saattaa
murtua kerralla. Tällöin ylempänä oleva sulava jäämassa pääsisi virtaamaan nopeasti mereen, mikä nostaisi veden pintaa varsinkin pohjoisella
pallonpuoliskolla.
Jäämassojen sulamista ei myöskään voi estää olemassa olevalla teknologialla.
– Ei ole muuta keinoa kuin kasvihuonepäästöjen vähentäminen, Haapala toteaa.
Jäätiköt ovat heränneet eloon. Vain niiden sulamisnopeutta voidaan yrittää hidastaa. Se antaisi ekosysteemille ja yhteiskunnille aikaa sopeutua
elinympäristön tuhoutumiseen sekä merenpinnan nousuun.
Haapala korostaa, että planeettamme ilmasto on kokonaisuus. Jäätiköiden sulaminen nostaa merenpinnan lisäksi myös ilman lämpötilaa. Siinä
missä kuiva ja tuore lumi heijastaa Auringon lämpösäteilystä yli 80 % takaisin avaruuteen, sulava lumi imee suuren osan lämpöenergiasta
itseensä. Tämä puolestaan ruokkii sulamista, mikä vähentää heijastavuutta entisestään ja aiheuttaa negatiivisen kierteen.
Epätoivosta toimeen
Lämpeneminen aiheuttaa lisää lämpenemistä. Jo nyt ilmoille päästämämme kasvihuonekaasut tulevat lämmittämään planeettamme ilmastoa
seuraavat neljä­viisisataa vuotta, sillä valtameret toimivat ilmastojärjestelmässä valtavina lämpöpuskureina.
Merien kyky imeä itseensä lämpöä on moninkertainen ilmakehään nähden ja valtaosa planeettamme lämpöenergiasta on varastoitunut meriin.
Lämpötilojen noustessa veden lämpölaajeneminen kasvattaa meriveden tilavuutta. Vaikka kasvihuonepäästöjen kasvu saataisiin loppumaan
vuoden 2100 tienoilla, Ilmatieteen laitoksen laskelmien mukaan Grönlannin sulaminen jatkuisi silti hidastumattomana 3000­luvulle asti. Tuohon
mennessä meren pinta olisi noussut 1–6 metrillä.
Suomessa muuttuva ilmasto on huomioitu hyvin arkkitehtuurissa. Haapala puhuu tulvadirektiivistä: Jokaisessa kunnassa pitää määritellä alin
rakennuskorkeus, joka perustuu muun muassa Ilmatieteen laitoksen tutkimustuloksiin. Esimerkiksi Kalasataman rakentamisessa on otettu
huomioon kolmen metrin tulvariski, ja ydinvoimalat puolestaan pystytetään niin korkealle, että kastumismahdollisuus on olematon.
Merenpinnan nousu Suomessa on kuitenkin hyvin paikkakohtaista, sillä jääkauden jäljiltä maa kohoaa edelleen etenkin Perämeren alueella.
Nämäkään varautumistoimet eivät kuitenkaan riitä, mikäli kasvihuonepäästöjä ei saada nopeasti hillittyä. Silloin Siperian ikirouta alkaa sulaa ja
ilmakehään vapautuu valtava määrä metaania.
Ikirouta sisältää lisäksi paljon typpeä sekä pieneliöitä, jotka saattavat muuttaa typen ikiroudan sulaessa ilokaasuksi. Ilokaasu toimii
alailmakehässä 300 kertaa hiilidioksidia voimakkaampana kasvihuonekaasuna ja tuhoaa lisäksi otsonikerrosta.
Epätoivoon ei pidä vaipua, vaikka Jari Haapalalla onkin selkeä näkemys, milloin ilmastotalkoot olisi hyvä aloittaa:
Eilen.
MITÄ SINÄ VOIT TEHDÄ?
Siirry ekosähköön, sammuta tarpeettomat sähkölaitteet, pese pyykki alemmissa lämpötiloissa ja hyödynnä ruoanlaitossa jälkilämpöä
sekä levyjen tehon säätöä. Älä lämmitä uunia tai pidä kylmälaitteita auki turhaan.
Asu mahdollisimman tiiviisti, tuki lämpövuodot ja alenna asunnon lämpötilaa. Pue sen sijaan päälle lämpimästi.
Suosi kävelyä, pyöräilyä sekä joukkoliikennettä. Lennä harvoin.
Osta hiilineutraaleja tuotteita ja palveluita pohdittuasi ensin, tarvitsetko ne todella. Pyri ensisijaisesti korjaamaan rikkinäinen tuote tai
ostamaan se kierrätettynä.
Lajittele ja kierrätä jätteesi.
Korvaa liha kasviksilla ja kestävällä kalalla, älä heitä ruokaa roskiin ja suosi lähellä tuotettuja elintarvikkeita.
Osallistu yhteiskunnalliseen toimintaan ja puhu ilmastonmuutoksesta.
Teksti: Valpuri Haapala
Kuva: Viivi Mujunen
Juttua editoitu 10.12. klo 16:00. Korjattu virhe. Siperian ikiroudan sulaessa ilmakehään vapautuu metaania, ei metaania ja hiilidioksidia.

9. HAAGA-HELIAN TOIMITTAJAOPISKELIJOIDEN VERKKOMEDIA
PARISUHDE JA PARI SUHDETTA
Melinda Cunelius, 21, elää moniavioisessa eli polyamorisessa suhteessa. Toinen mies asuu Suomessa, toinen Britanniassa.
Cuneliuksella on kaksi samanarvoista rakkaussuhdetta. Suomalaisen miehensä kanssa hän asuu Mellunmäessä. Britanniassa asuvan rakkaansa
Melinda tapaa joka toinen kuukausi ja muuna aikana yhteydenpito hoituu Skypen ja chattien avulla. Miehet ovat tutustuneet toisiinsa ja tulevat
hyvin toimeen.
Rakkaussuhteiden lisäksi hänellä on pari seksikumppania. Seksuaalisilta mieltymyksiltään valtavirrasta poikkeavien eli ”kinkyjen” some­sivustolla
Cunelius on määritellyt itselleen kaksi parisuhdetta ja kaksi ”masteria”. Termiä käytetään sadomasokismi­seksissä miespuolisen alistajan roolista.
Omiin tarpeisiin räätälöity liitto
Parisuhde on Cuneliuksesta ahdas termi.
— Tulee itse käytettyä useammin sanaa ”perhe” kuin ”parisuhde”.
Avoimesta suhteesta puhuttaessa tarkoitetaan suhdetta, jonka osapuolilla on lisäksi useampia samanaikaisia seksi­ tai rakkaussuhteita.
Malliesimerkkiä on vaikea määrittää, sillä ihmissuhteita on aina yhtä paljon kuin pareja.
Polyamorisessa parisuhteessa on useampia samanarvoisia suhteita. Jotkut haluavat tavata kumppaninsa muut partnerit. Osa pareista suosii
”don’t ask, don’t tell” ­periaatteella toimivia suhteita.
Avoin tunteiden käsittely on suhteen peruspilari
Seksuaalieetikko Tommi Paalasen mukaan avoimelta suhteelta toivotaan usein jotain muuta kuin perinteiseltä parisuhdemallilta.
Avoin suhde voi olla ratkaisu, jos yksiavioisuus tuntuu sitovalta, ahdistavalta tai kapealta. Paalasen mukaan osapuolten tulee sopia suhteelle
säännöt, jotka molemmat tuntevat omikseen.
Kovin mustasukkaiselle ja impulsiiviselle henkilölle avoin liitto ei sovi.
— Kaiketi siinä on ihan samat ongelmat kuin missä tahansa suhteessa, tiivistää Paalanen avoimelle suhteelle tyypilliset sudenkuopat.
Melinda Cuneliuksen suhde suomalaiseen mieheen on kestänyt kolme vuotta. Polyamoria on opettanut omien tunteiden analysointia.
— Kun tulen mustasukkaiseksi, otan takapakkia ja mietin, miksi tämä tuntuu tältä, hän kertoo.
Seksuaalinen mielenkiinto kohdistuu useaan eri kohteeseen
Vaikka 2010­luvulla vallitsee seksuaalisen vapautuneisuuden ilmapiiri, kahden ihmisen välinen intiimisuhde koetaan monesti pyhänä. Huolimatta
siitä, että Tilastokeskuksen mukaan 39 % ensimmäisistä avioliitoista päätyy eroon ja noin kolmanneksessa parisuhteista osapuolilla on Paalasen
mukaan rinnakkaissuhteita.
— Harva on niin yksioikoinen, että tuntee oman kumppaninsa olevan se ainoa, joka koskaan seksuaalisesti kiinnostaa.
Ihmisten hyväksyntä ja omat arvot saattavat riidellä avoimen suhteen mahdollisuutta vastaan. Seksuaalieetikon näkökulmasta ihminen ei
yksiselitteisesti ole yksi­ eikä moniavioinen.
Perheonni voi löytyä moniavioisuudestakin
Miten rakkaus voi riittää monelle, jos avioliitotkin voivat kaatua? Melinda Cunelius ei kyseenalaista lempensä riittävyyttä, vaan muiden asenteita.
Avoimiin liittoihin suhtaudutaan paitsi kiinnostuneesti, myös pelon ja vihan sekoittamin tuntein.
Brittiläisen miehensä kanssa Cunelius pohtii edelleen, kuinka avoimia he uskaltavat suhteestaan olla, sillä se saattaisi vaikuttaa miehen
työsuhteeseen.
Hänen tuttavapiiristään löytyy onnellisia ja onnistuneita polyamorisia suhteita. Yksi polyperhe asuu omakotitalossa, jossa kirmaa kaksi lasta
yhden miehen edellisestä suhteesta. Cuneliuksen mielestä useamman tukea antavan vanhemman läheisyys lapsille on hyväksi.
Hänestä niin vanhempien rakkaudessa lapsiaan kohtaan kuin polyamorisissa suhteissa rakkauden rajat ovat äärettömät.
Teksti ja kuva: Valpuri Haapala

10. Puuskahdus: Teknologiausko lohduttaa, vaan ei pelasta - Nuorten Luonto
file:///viestipot/Viestivarasto/Kevät_2015/B-ryhmä/Vappu Haapala/PORTFOLIO/teknologiausko.htm[18.11.2016 13.33.06]
Nuorten
Luonto
ETUSIVU
LEHDET
UUTISET JA
BLOGI
TILAA LEHTI
TOIMITUS
PUUSKAHDUS: TEKNOLOGIAUSKO
LOHDUTTAA, VAAN EI PELASTA
JULKAISTU: 16.2.2016
Teksi: Valpuri Haapala
Öljyn
hinnan romahtaminen on saanut jumalolento rahan keskittymään uusiutumattomien sijasa uusiutuviin
energiamuotoihin, joiden tehoon pörssiprofeetat luottavat. Viimeisimmät kasvuluvut ja niisä luodut ennuseet
povaavat uusiutuvan energiantuotannon kattavan vuonna 2030 yli
puolet energiantarpeesa. Mitä enemmän
rahaa puhtaampaan teknologiaan keskittyy, sitä ponnekkaammin se luultavasi kehittyy.
Niin, luultavasi. Jotta ilmasokatasrof voitaisiin ihmislajin osalta välttää, ei vähäpääsöisen teknologian
kehittämisessä ja rakentamisessa saisi pitää lepopäiviä. Tällä hetkellä goljatinosa energiasa tuotetaan
edelleen fossiilisia polttoaineita hyödyntäen ja ilmakehää saasuttaen. Uusiutuvan energiantuotannon tulee
kasvaa ja tehosua pikavauhtia, jotta
se voisi tyydyttää kasvavan ihmiskunnan kasvavan kulutuksen nälän.
Energiantarpeen uskotaan lisääntyvän noin puolella vuoteen 2030 mennessä.
Väkimäärä, joka tekniikan avulla elintasoaan jakaa ja vertailee, on vuosisadan lopulla YK:n mukaan jopa 11,2
miljardia. Mikäli näiden kaikkien ihmisen toivotaan tasa-arvoisuuden nimissä saavan saman elintason kuin
esimerkiksi suomalaisilla on – eivätkä tutkijat löydäkään materiaalia, joka kesäisi
fuusioenergian vaatimaa
äärimmäisen korkeaa lämpötilaa – kaikki ruoantuotannolta vapautuva maa tulisi valjasaa uusiutuvan
energiantuotannon ohjaksiin.
Myös uusiutuva energiantuotanto muovaa planeettaamme ihmisen näennäisen etujen palvelemiseksi. Kaikella rakentamisella muokataan ja kulutetaan
luonnonvaroja sekä ympärisöä, joka on elintila monille muillekin kuin ihmisille. Tuulivoimalat tai aurinkopaneelit eivät putkahtele maaperäsä pyhällä
hengellä, eikä niisä saatava sähköilmesy leivänpaahtimiimme ilman mekaniikkaa ja infrasruktuuria.
Jos ja kun uusiutuvat energianlähteet
eivät riitä kulutusintoamme tyydyttämään, on tarjolla vielä ilmasonmuokkausa. Auringonvalon heijasamiseen ja
hiilen sitomiseen liittyvät tekniikat kuulosavat vielä Pelle Peloton -tyyppisiltä viritelmiltä, mutta mikäli ne saadaan jalosettua pidemmälle, pääsään
eettisen kysymysen ääreen. Ilmasonmuokkauksen vaikutuksia ei
varmaksi tiedetä ja sen seuruksena esimerkiksi otsonikerros saattaa hapertua tai
sademäärät muuttua radikaalisi. Kenellä siis on oikeus ronkkia koko planeetan ekosyseemiä? Ilmeisesi ihmisellä – hisorian valossa olennoisa
itsekkäimmällä ja julmimmalla.
Teknologiausko on lohdullisa: voin parantaa maailmaa karsimatta kulutuksesani, kunhan sähköni on tuotettu vesivoimalla, autoni käy biokaasulla ja
lautasella on luomusoijaa syönyt
possu. Misään ei tarvitse luopua, vasuu sysätään energiayhtiöille ja päättäjille. Teknologiausko on myös inhimillisä
sinänsä, että haluamme pyrkiä tietotaitotasossamme eteenpäin. Tai siis haluamme, että joku pyrkii sinne, jotta voimme jatkaa elämäämme samalla
tavalla kuin aina ennenkin. Laiskasi, ahneesi ja riisäen.
Teknologia ei muuta kasvavan väesön kasvavaa kulutusa, eikä niitä arvoja, joiden mukaan se on meille oikeutettua. Uusiutuvalla energialla pysytään
kattamaan vain kohtuullisempi kuluttamisen taso.
Puuskahdus-palsalla vaihtuvat kirjoittajat sanovat suorat sanat muun muassa ympärisöpolitiikasa, ympärisön tilasa ja ihmisen suhteesa luontoon.
Puuskahduksia julkaisaan sekä Nuorten Luonto -lehdessä että nuortenluonto.f-sivusolla.
Tweet
40
Jaa
KATSO MYÖS