VIDICO-hankkeen loppuraportti.
VIDICOn avulla on Innoparkissa tarjottu pk-yrityksille uusia eväitä toimintojen kehittämiseen ja liiketoiminnan kasvuun sekä ratkottu Hämeenlinnan kaupungin palveluiden sähköistämistarpeita. Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Porvoon yksikön käyttöön on kehitetty sähköinen palvelualusta tehostamaan projektimuotoista opiskelua ja Tulevaisuuden tutkimuskeskus on testannut fyysiseen tilaan liitettyjen digitaalisten elementtien hyödyntämistä tulevaisuuden tutkimuksessa sekä tehnyt työelämän osaamistarpeiden ennakointia.
Tavoitteena VIDICO-hankkeessa oli tehostaa toimintoja tekemällä osaamista näkyväksi digitaalisilla sisällöillä. VIDICO-osahankkeissa luodaan konkreettisia toimintamalleja, menetelmiä ja tuotteita osaamisen saamiseksi aikaisempaa tehokkaampaan ja hyödyllisempään käyttöön eri alueilla. Projektin vaikutusten toivotaan pitkällä tähtäimellä näkyvän toimintojen merkittävänä tehostumisena ja digitalisoinnin tuomien kustannussäästöjen kautta.
VIDICO – Osaaminen näkyväksi digitaalisilla sisällöillä (Visible Digital Competence) -hanke on Päijät-Hämeen liiton rahoittama EAKR-rahoitteinen ylimaakunnallinen teemahanke(TL5), jonka yhdessä toteuttavat Innopark Programmes Oy, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun Porvoon yksikkö sekä Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Hankkeen hallinnoija on Innopark Programmes Oy. VIDICO-hanketta toteutettiin Etelä Suomen EAKR-alueella vuosina 2009–2013.
2. Esipuhe
Hanna Willner...................................................................................................4
Johdatus VIDICO-hankkeeseen
Hanna Willner...................................................................................................7
Uudistuksia kahdella sektorilla
– kokemuksia Hämeenlinnan kaupungin palveluprosessien
sähköistämisestä sekä pk-yritysten toimintojen sähköistämisestä
Virpi Messman, Miia Kujala ja Hanna Willner..................................................17
Digital Campus – oppimista ja kohtaamisia projektien maailmassa
Anu Sipilä ja Kitte Marttinen..........................................................................39
Luova tulevaisuustila ja tulevaisuuden osaamisen ennakointi
Sirkka Heinonen ja Juho Ruotsalainen...........................................................59
Innopark Programmes Oy, Visamäentie 33, 13100 Hämeenlinna, info@innopark.fi
Taitto: Mainostoimisto Precis Oy Paino: Kopijyvä Oy
ISBN 978-952-67941-2-9 (nid.) ISBN 978-952-67941-3-6 (PDF)
4. 4 VIDICO-hanke | Paperista bittiin – kokemuksia uuden toimintakulttuurin käyttöönotosta
Siren Arkkitehdit Oy
ESIPUHE
Aika VIDICO-hankkeen parissa on vierähtänyt tehdyt kokeilut eivät ole syystä tai toisesta
kuin siivillä. Loppusyksystä 2009 pidetyn yhteisen toimineet. Järjestelmien kehittämisen kanssa on
aloitustilaisuuden jälkeen on tapahtunut todella tullut aikatauluongelmia ja tietotekniikan kanssa
paljon. Paljon on mahtunut erilaisia ihmisiä ja asi- kun pelataan, niin ainahan laitteet eivät toimi niin
oita VIDICO-hankkeessa matkan varrelle. Aikaa on kuin pitäisi ja silloin kuin pitäisi. Ja kilpailuttami-
käytetty jonkin verran hankebyrokratiaan: siihen, nenkin on aiheuttanut välillä harmaita hiuksia.
että on kilpailutettu, raportoitu ja täytelty erilaisia Mutta kaikesta on selvitty, mokista ja ongelmista
pakollisia, mutta merkityksettömiltä tuntuvia on otettu opiksi.
lippulappuja. Eniten aikaa on käytetty onneksi
juuri siihen mihin pitikin: osaamisen näkyväksi Välillä on vuodatettu verta, hikeä ja kyyneleitä
tekemiseen, digitalisoimiseen ja jakamiseen sekä maksatushakemuspapereihin, ihan kirjaimelli-
ennen kaikkea toimintakulttuurin muutoksen sestikin. Mutta myös naurua on matkan varrella
käynnistämiseen niin yksityisellä kuin julkisella- riittänyt. Projektikoordinaattorina olen oppinut,
kin sektorilla. Hankkeessa on saatu aikaan aidosti että työnkuvaani kuuluu ihan kaikki, mitä kukaan
hyviä tuloksia. muu hankkeessa ei tee – kolmemetrisen pehmo-
lohikäärmeen kantamisesta sovittelijan roolin
Pääosin asiat VIDICO-hankkeessa ovat sujuneet kautta aina kahden järjestelmän arkkitehtuurin
mallikelpoisesti. Mutta myönnetään, että aina yhteensovittamisen aprikointiin. Kahta samanlais-
kaikki ei ole mennyt ”ihan niin kuin Strömsöös- ta päivää ei ole ollut, ja hyvä niin.Tämä on ollut
sä”.Tehdyt suunnitelmat ovat menneet välillä opettavainen matka niin minulle kuin varmasti
uusiksi, kun pilottiprojekteissa on todettu, että myös kaikille muille VIDICOlaisille.
5. VIDICO-hanke | Paperista bittiin – kokemuksia uuden toimintakulttuurin käyttöönotosta 5
Me VIDICOlaiset emme ole ainoa taho aikaan VIDICOlaisia, joiden kanssa minulla on ollut ilo
saatujen tulosten takana. VIDICO-hanke on saanut ja kunnia työskennellä tämän hankkeen aikana.
eri tahoilta paljon tukea työssään tehdä osaa- Haluan osoittaa kiitokseni avusta ja tuesta myös
mista näkyväksi digitaalisilla sisällöillä. VIDICO- Päijät-Hämeen liittoon Petri Veijalaiselle ja Eila
hankkeen toimijat haluavat ensinnäkin kiittää Ilkolle, joiden ohjauksessa VIDICO-hanketta on
rahoittajia; EAKR- ja valtion rahoitusta hankkeelle viety eteenpäin. Haluan lopuksi vielä kiittää kaik-
myöntänyttä Päijät-Hämeen liittoa tuesta ja kia hankkeen kohderyhmään kuuluvia toimijoita,
hyvästä yhteistyöstä hankkeen aikana. Kiitämme jotka ovat lähteneet ennakkoluulottomasti vie-
myös kuntarahoitusta hankkeelle myöntäneitä mään osaamista paperista bittiin kanssamme.
tahoja Hämeenlinnan kaupunkia, Kehittämiskes-
kus Oy Hämettä, Porvoon kaupunkia ja Helsin- Hämeenlinnassa 27.2.2013
gin kaupunkia saamastamme tuesta hankkeen
toteuttamiselle. Olemme kiitollisia hankkeen Hanna Willner, projektikoordinaattori
ohjausryhmälle saamistamme kannustavista VIDICO-hanke, Innopark Programmes Oy
sanoista ja vinkeistä. Haluamme kiittää kaikkia
yhteistyökumppaneitamme hyvästä yhteistyöstä
sekä yhteisen vision jakamisesta.
VIDICO-hanketta alusta asti luotsanneena projek-
tikoordinaattorina haluan erityisen lämpimästi
kiittää yhteisen matkan kulkemisesta teitä kaikki
8. 8 VIDICO-hanke | Paperista bittiin – kokemuksia uuden toimintakulttuurin käyttöönotosta
Sisällysluettelo
VIDICO-hanke lyhyesti............................................................................................................................... 9
Innopark siirsi pk-yrityksiä digiaikaan...................................................................................................... 10
Hämeenlinnan kaupungille uusia sähköisiä palveluita............................................................................. 10
HAAGA-HELIA loi Digital Campuksen...................................................................................................... 11
Tulevaisuuden tutkimuskeskus testasi Luovaa Tulevaisuustila –konseptia............................................... 11
Innovaatioareenoilla uusia eväitä kehitystyöhön...................................................................................... 12
Mikä on innovaatioareena?.................................................................................................................. 12
Hiljaisen tiedon innovaatioareena Verkatehtaalla 12.11.2010............................................................. 12
Luovan Länsirannan digitaalinen lähiviestintä 13.5.2011 Porvoon Campuksella................................ 12
Kuntalaisvaikuttamisen innovaatioareena Hämeenlinnan raatihuoneella 23.5.2011.......................... 13
Tulevaisuuden tutkimuksen innovaatioareena Postimuseossa 13.12.2011......................................... 13
Ylimaakunnallista yhteistyötä ja osaamisen jakamista.............................................................................. 14
VIDICO muutosagenttina......................................................................................................................... 15
9. VIDICO-hanke | Paperista bittiin – kokemuksia uuden toimintakulttuurin käyttöönotosta 9
VIDICO-hanke lyhyesti lisilla sisällöillä. VIDICO-osahankkeissa luodaan
konkreettisia toimintamalleja, menetelmiä ja
VIDICO – Osaaminen näkyväksi digitaalisilla tuotteita osaamisen saamiseksi aikaisempaa
sisällöillä (Visible Digital Competence) -hanke on tehokkaampaan ja hyödyllisempään käyttöön eri
Päijät-Hämeen liiton rahoittama EAKR-rahoittei- alueilla. Projektin vaikutusten toivotaan pitkällä
nen ylimaakunnallinen teemahanke(TL5), jonka tähtäimellä näkyvän toimintojen merkittävänä
yhdessä toteuttavat Innopark Programmes Oy, tehostumisena ja digitalisoinnin tuomien kustan-
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun Porvoon nussäästöjen kautta.
yksikkö sekä Turun yliopiston Tulevaisuuden tut-
kimuskeskus. Hankkeen hallinnoija on Innopark VIDICOn avulla on Innoparkissa tarjottu pk-yri-
Programmes Oy. VIDICO-hanketta toteutettiin Ete- tyksille uusia eväitä toimintojen kehittämiseen ja
lä Suomen EAKR-alueella vuosina 2009–2013. liiketoiminnan kasvuun sekä ratkottu Hämeenlin-
nan kaupungin palveluiden sähköistämistarpeita.
Tavoitteena VIDICO-hankkeessa oli tehostaa Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Porvoon yksi-
toimintoja tekemällä osaamista näkyväksi digitaa- kön käyttöön on kehitetty sähköinen palvelualus-
10. 10 VIDICO-hanke | Paperista bittiin – kokemuksia uuden toimintakulttuurin käyttöönotosta
ta tehostamaan projektimuotoista opiskelua ja
Tulevaisuuden tutkimuskeskus on testannut fyy-
siseen tilaan liitettyjen digitaalisten elementtien
hyödyntämistä tulevaisuuden tutkimuksessa sekä
tehnyt työelämän osaamistarpeiden ennakointia.
Innopark siirsi pk-yrityksiä digiaikaan
Innopark on kehittänyt VIDICO-hankkeen kautta
hiljaisen tiedon ja osaamisen siirtämistä 15:ssa
eteläsuomalaisessa pk-yrityksessä, joissa on
pilotoitu yrityslähtöisten tarpeiden mukaan niin
yhteisöllisen osaamisen kerryttämistä, wikien
käyttöönottoa, videoperehdytysjärjestelmää kuin
osaamisen siirtämistä mobiililaitteiden avulla-
kin. VIDICO-pilottien ja osaamisen näkyväksi
tekemisen avulla on yrityksissä saatu aikaan mm.
toimintojen tehostumista, laadun paranemista,
parempaa tiedonkulkua, selkeämpiä prosesseja,
työvoiman tehokkaampaa hyödyntämistä sekä
ajokilometrien vähenemistä. TL Sippolan Trendikodin työmaapalaverissa
Obaid Ahmadyar (vas.), työmaamestari Pekka
Pk-yrityksiltä saadun palautteen perusteella he Linnanmäki ja Juho Kokkoniemi (oik.)
ovat hyötyneet piloteista usein jopa ennakoitua (Kuva TL Sippola)
enemmän. Monesti osaamisen digitalisointipilo-
tin kautta yritys on lähtenyt uudelleen arvioi-
maan muitakin prosessejaan ja tehostamaan
toimintaansa laajemminkin. Pk-yrityksissä toteu- Hämeenlinnan kaupungille uusia
tetut pilottiratkaisut eivät ole vaatineet kalliita sähköisiä palveluita
investointeja, vaan lähinnä kyse on ollut uusien
toimintatapojen käyttöönotosta, edullisten so- Innopark on pilotoinut Hämeenlinnan kaupungille
vellusten yhteensovittamisesta sekä tiedonkulun uutta kuntalaisvaikuttamisen kanavaa, joka mahdol-
optimoinnista yrityksessä. listaa avoimemman vuorovaikutuksen kaupungin
Copyright: Hämeenlinnan kaupunki
11. VIDICO-hanke | Paperista bittiin – kokemuksia uuden toimintakulttuurin käyttöönotosta 11
Opettaja Josi Sierra Espanjasta ja professori Kirsti Lonka Helsingin työn touhussa käytössä Porvoo
Campuksella (Kuva: Kitte Marttinen)
ja kuntalaisen välillä. Sähköisen palautekanavan opetusta tiivistäen yritysten ja opiskelijoiden
kautta kuntalaisella on mahdollisuus antaa palau- yhteistyötä sekä parantaen toimijoiden välistä
tetta sekä myös seurata palautteensa käsittelyn kommunikaatiota. Kehitettävän LeaP (Learning
etenemistä. Palautetta käytetään hyväksi Hämeen- and Projects) - järjestelmän käyttöönotto Porvoos-
linnan kaupungin asiakaslähtöisyyden kehittämi- sa on alkanut. LeaP-alusta mahdollistaa entistä
sessä ja tulevien palveluiden suunnittelussa. Lisäksi tiiviimmän yhteistyön yritysten kanssa. Lisäksi
VIDICOssa on ratkottu Hämeenlinnan kaupungin projektimuotoinen oppiminen antaa opiskelijoille
palveluiden sähköistämistarpeita esiselvitysten kosketuksen yritysmaailman oikeisiin ongel-
kautta ja pilotoimalla rakennusvalvonnan pro- manratkaisutilanteisiin jo opiskeluaikana. LeaPin
sessien uudistamista sähköisen käyttöarkiston ja avulla opiskelijoiden osaaminen on digitaalisten
prosessimallinnusten avulla. Sähköisten palvelujen sisältöjen avulla saatu monipuolisemmin esille.
kehitystyö jatkuu hankkeen päättymisen jälkeen-
kin ja kehitystyön tueksi on luotu Sähköisten Tulevaisuuden tutkimuskeskus testasi
palvelujen kehittämisen käsikirja. Luovaa Tulevaisuustila –konseptia
HAAGA-HELIA loi Digital Campuksen Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa on toteutettu
osana VIDICO-hanketta Luova TulevaisuusTila
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun Porvoon -osahanke professori Sirkka Heinosen johdolla.
yksikössä toteutetaan VIDICO-hankkeen Digital Luova tulevaisuustila –konseptin ideana on luoda
Campus –osaprojektia. Hankkeen aikana valmis- fyysinen tila, joka tukee käyttäjien luovuusajatte-
tuneen uuden Porvoo Campuksen käyttöön on lua ja toisaalta samanaikaisesti myös tulevaisuus-
luotu HAAGA-HELIAssa sähköistä palvelualustaa, ajattelua. Luova Tulevaisuustila -pilotteja on toteu-
jonka tavoitteena on tukea projektimuotoista tettu Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen toimesta
12. 12 VIDICO-hanke | Paperista bittiin – kokemuksia uuden toimintakulttuurin käyttöönotosta
Helsingin kaupungin Lasipalatsin kirjastossa syk-
syllä 2009 sekä Hämeenlinnassa Teknologiakes-
kus Innoparkin ja Hämeen ammattikorkeakoulun
tiloissa keväällä 2011. Rakennetuissa pilottitiloissa
on järjestetty erityisiä tulevaisuusklinikka-ses-
sioita, joiden avulla on pyritty analysoimaan ja
kehittämään testattavaa konseptia. Osahankkeessa
ennakoitiin myös tulevaisuuden osaamistarpeita.
Innovaatioareenoilla uusia eväitä
kehitystyöhön
Mikä on innovaatioareena?
Innovaatioareena on yksi tapa saattaa eri alojen
toimijoita yhteiseen tilaisuuteen miettimään ja ke-
hittämään jotakin ennalta sovittua tuotetta, toimin-
tamallia tai palvelua. Innovaatiotilaisuuden järjestä-
minen edellyttää osallistujien viemistä pois omista
arkiympäristöistään, ajattelun ja ideoiden herättelyä
sekä erilaisten kohderyhmien yhteen saattamista.
Innovaatioareenassa on yksinkertaisimmillaan kyse
juuri tästä. Luodaan puitteet, joissa eri tahot voivat
yhdessä pohtia ja kehittää heille tärkeitä asioita, luo-
da uudenlaisia palvelukonsepteja tai edistää uusien
tuotteiden ja asiakaskuntien kohtaamista. Tapahtumassa järjestettiin työpajat neljästä eri
aiheesta ja niistä jokainen mukaan tuleva saattoi
VIDICO-hankkeessa järjestettiin yhteensä 4 inno- valita itseään kaksi eniten kiinnostavaa aihetta.
vaatioareenatapahtumaa, joiden avulla on tuotettu Aiheina työpajoissa olivat hiljainen tieto, verkko-
lisäarvoa osallistujille ja kerätty arvokasta aineistoa viestintä, digityökalut ja mentorointi.
hankkeen puitteissa tehtävää kehittämistyötä varten.
Päivän lopuksi vedettiin yhteen työpajojen tulok-
Hiljaisen tiedon innovaatioareena set sekä mietittiin jatkotoimenpiteitä. Hiljaisen
Verkatehtaalla tiedon innovaatioareenan avulla onnistuttiin lisää-
mään osallistujien ymmärrystä hiljaisesta tiedosta,
VIDICO-hankkeen ensimmäisen innovaatioaree- sen mallintamisesta sekä erilaisista käytössä olevis-
nan teemana oli hiljainen tieto. Hiljaisen tiedon ta sähköisistä työkaluista, joilla osaaminen voidaan
innovaatioareena järjestettiin Hämeenlinnassa tehdä näkyväksi digitaalisia sisältöjä hyödyntäen.
Verkatehtaalla 12.11.2010 klo 12.00-16.00. Lisäksi innovaatioareenan kautta hanketoimijat sai-
VIDICO-hankkeen hiljainen tieto yrityksissä vat kehittämistyössä tarvittavaa tietoa pk-yritysten
-osaprojektin järjestämä tilaisuus oli kohdistettu hiljaiseen tietoon liittyvistä haasteista.
erityisesti pk-yrityksille ja alueen muille toimi-
joille. Päivän teemoina olivat mm. hiljainen tieto, Luovan Länsirannan digitaalinen lähiviestintä
mentorointi, sosiaalinen media sekä pk-yritysten Porvoon Campuksella
edulliset digisivellukset. Iltapäivän aikana kuultiin
asiantuntijapuheenvuoroja, verkostoiduttiin sekä VIDICO-hankkeen toinen innovaatioareena järjes-
käytiin ryhmissä keskusteluja päivän teemoista. tettiin uudella Porvoon Campuksella perjantaina
13. VIDICO-hanke | Paperista bittiin – kokemuksia uuden toimintakulttuurin käyttöönotosta 13
Kuntalaisvaikuttamisen innovaatioareenatapahtumassa Hämeenlinnan Raatihuoneella työstettiin
hämeenlinnalaista vaikuttamisen mallia nyt ja tulevaisuudessa.(kuva:VIDICO-hanke)
13.5.2011.Tilaisuuteen oli kokoontunut joukko tioareenassa. Miten ihmiset haluavat vaikuttaa ja
alueen keskeisiä yhteistyötahoja pohtimaan Län- osallistua? Mitä kanavia halutaan käyttää vaikut-
sirannan toimijoiden keskinäisiä viestintätarpeita tamiseen? Miten kuntalaisten ääni kuuluu myös
sekä kuluttajaviestintää (digital street visibility). poliittisessa vaikuttamisessa? Miten kuntalaisten
ääni saadaan kuulumaan jo asioiden valmisteluvai-
Tilaisuudessa työstettiin kahdessa eri ryhmässä omis- heessa päätösten kommentoinnin sijaan?
ta teemoista mindmeisterin avulla ajatuksia ja ideoita
eteenpäin työstettäviksi.Aktiivista osallistumista ja Tapahtumassa nähtiin aktiivista osallistumista,
iloista puheensorinaa täynnä ollut tilaisuus sai hyvää rohkeaa mielipiteiden esittämistä, positiivista
palautetta sekä loi verkostoja ja synnytti uusia ideoi- henkeä ja valmiutta kyseenalaistaa rutinoituneita
ta, joiden pohjalta Luovan Länsirannan viestintää oli ajatus- ja toimintamalleja. Innovaatioareenasta
hyvä lähteä viemään yhdessä eteenpäin. kerättyä aineistoa hyödynnettiin hankkeessa
kehiteltäessä Hämeenlinnan kaupungin asukaspa-
Kuntalaisvaikuttamisen innovaatioareena lautejärjestelmää sekä strategista asukaskyselyä.
Hämeenlinnan raatihuoneella
Tulevaisuuden tutkimuksen innovaatioareena
VIDICOn kolmas innovaatioareena järjestettiin Postimuseossa
Hämeenlinnan Raatihuoneella maanantaina
23.5.2011 Hämeenlinnan kaupungin palvelupro- VIDICOn neljäs innovaatioareena järjestettiin
sessien sähköistämistä toteuttavan osahankkeen tiistaina 13.12.2011 Postimuseossa, Helsingin pää-
teemoilla. Hämeenlinnan raatihuoneella pohdit- postin tiloissa. Luova Tulevaisuustila -osahankkeen
tiin hämeenlinnalaisten omaa mallia vaikuttami- innovaatioareenan teemana oli ”Co-creative and
seen VIDICO-hankkeen organisoimassa Innovaa- Innovative Futures Design – How to do it?”.
14. 14 VIDICO-hanke | Paperista bittiin – kokemuksia uuden toimintakulttuurin käyttöönotosta
Postimuseon neuvottelutilassa järjestetyssä Porvoon yksikkö ja Turun yliopiston Tulevaisuuden
tilaisuudessa kuultiin ensin professori Sirkka tutkimuskeskus yhdistivät voimansa ja pureutuivat
Heinosen ja projektitutkija Juho Ruotsalaisen osaamisen näkyväksi tekemiseen ja tietämyksen
puheenvuoro ja katseltiin Työn ja vertaistuotan- digitalisointiin EAKR-rahoituksen tuella.
non tulevaisuusikkuna.Tämän jälkeen kuultiin
Finpron Elina Hiltusen ja VATTin Osmo Kuusen Ylimaakunnallista yhteistyötä hankkeessa on teh-
kommenttipuheenvuorot tulevaisuuden innovaa- ty mm. innovaatioareena-tapahtumien kautta, jois-
tioiden löytämisestä sekä niiden vaikutuksesta sa yhteisen asian ääreen kokoontuivat kohderyh-
toimintatapojen muuttumiseen. mien edustajat, yhteistyökumppanit sekä tietysti
VIDICO-hankkeen toimijat. Innovaatioareenoissa
Tapahtumassa pohdittiin myös sitä, mitä on hyvä työstettiin Hiljaisen tiedon teemaa Hämeenlinnas-
digikulttuuuri ja miten digitaalisten keinojen ja sa syksyllä 2010, Luovan länsirannan digitaalista
sosiaalisen median avulla voidaan edistää yhteis- lähiviestintää Porvoossa ja kuntalaisvaikuttamista
luovaa tulevaisuuksien innovointia.Tulevaisuusvi- Hämeenlinnassa keväällä 2011 sekä yhdessä luo-
sailussa hyvin pärjänneet saivat kotiin viemisiksi tavaa tulevaisuutta Helsingissä joulukuussa 2011.
mukaansa Tulevaisuusluotsin diplomin. Hankkeen loppuseminaari järjestettiin Helsingin
Finlandia-talolla 10.4.2013.
Tapahtumassa kerättyä aineistoa hyödynnettiin
osana muita lähdeaineistoja.Tilaisuudessa käyneille VIDICO-hankkeen eri toimijoilla ja osahankkeilla
jäi käteen saadun diplomin ohella uusia ajatuksia toi- on ollut hyvin erilainen tulokulma yhteiseen
mintakulttuurin muutoksesta sekä yhteisöllisyydestä. teemaamme – osaamisen näkyväksi tekemiseen,
mikä on rikastuttanut toimintaa. Osahankkeissa
Ylimaakunnallista yhteistyötä ja osaa- on hyödynnetty osatoteuttajalta toiselle siirret-
misen jakamista tyä osaamista esimerkiksi käyttämällä Innopar-
kin pk-yrityspiloteissa opittuja tulevaisuuden
VIDICO-hankkeessa Innopark Programmes Oy Hä- tutkimuksen metodeja. Toisena esimerkkinä
meenlinnasta, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun ylimaakunnallisesta yhteistyöstä ja osaamisen
15. VIDICO-hanke | Paperista bittiin – kokemuksia uuden toimintakulttuurin käyttöönotosta 15
siirtämisestä toimijalta toiselle on Luova Tulevai- Osaamisen siirtäminen paperista bittiin mahdol-
suustila –osahankkeen Hämeenlinnassa Tekno- listaa tiedon aiempaa nopeamman ja helpomman
logiakeskus Innoparkin tiloissa järjestetty pilotti jakamisen.Toimintakulttuurin muutos vaikuttaa
talvella 2011. myös toimintaprosesseihin. Uusien toimintatapo-
jen käyttöönotto vaatii vanhojen toimintamallien
VIDICO muutosagenttina kyseenalaistamista sekä uudelleen arvioimista,
jotta muutos aidosti kehittää ja tehostaa organi-
Hankkeen aikana on tapahtunut selvää yleistä saation toimintaa.
toimintakulttuurin muutosta, osaamista siirre-
tään yhä enemmän paperista bittiin. Nyt hank- VIDICO-hanke on pystynyt auttamaan toiminta-
keen päättyessä, kun ajattelee aikaa taaksepäin kulttuurien muutoksessa ja on aikaansaatu konk-
hankkeen alkuun, on vaikea uskoa sitä, kuinka reettisia tuloksia uusien toimintatapojen vaiku-
paljon muutosta on tapahtunut vain muutaman tuksesta. Ja kun osaamisen näkyväksi tekemisen
vuoden aikana. VIDICO on ollut muutosagent- ja digitalisoinnin merkitys korostunee entisestään
tina mukana toteuttamassa toimintakulttuurin tulevaisuudessa, niin hankkeen tuloksille on
muutosta ja osaamisen näkyväksi tekemistä eri jatkossakin varmasti kysyntää.
tyyppisissä organisaatioissa; kuntaorganisaati-
ossa, oppilaitoksessa ja pk-yrityksissä. VIDICO- Kaikki VIDICO-hankkeen tuloksena syntyneet
hanke on ollut mukana käynnistämässä monia aineistot sekä julkaisut löytyvät hankkeen netti-
osaamisen näkyväksi tekemiseen, jakamiseen ja sivuilta osoitteesta www.vidico.fi.
kartuttamiseen tähtääviä kehitysprosesseja. Or-
ganisaatiosta riippumatta on ollut havaittavissa,
että tiedon jakamisen ja jalostumisen merkitys ja
mahdollisuudet on niissä ymmärretty. Aika aloit-
taa toimintatapojen muutos, tiedon siirtäminen
paperilta bittiin, muissakin organisaatioissa olisi
viimeistään nyt.
16.
17. Uudistuksia kahdella sektorilla
– kokemuksia Hämeenlinnan kaupungin palveluprosessien
kehittämisestä sekä pk-yritysten toimintojen sähköistämisestä
Virpi Messman, Miia Kujala ja Hanna Willner
Innopark Programmes Oy
18. 18 VIDICO-hanke | Paperista bittiin – kokemuksia uuden toimintakulttuurin käyttöönotosta
Sisällysluettelo
Innopark sähköisti kaupungin palveluprosesseja ja auttoi pk-yrityksiä digiaikaan...................................19
1 VIDICO-hanke kehittämistyön mahdollistajana....................................................................................19
2 Hämeenlinnan kaupungin palveluprosessien sähköistämisen pilotit...................................................19
2.1 Tavoitteena paremmat palvelut hämeenlinnalaisille..................................................................19
2.2 Osallistava kuntalaisuus – asukaspalautejärjestelmä...................................................................20
2.3 Suun terveydenhuollon ajanvarausjärjestelmän uudistus...........................................................20
2.4 Hämeenlinnan rakennusvalvonnan lupaprosessien sähköistäminen.........................................21
2.5 Sähköisten palveluiden kehittämisen toimintamalli...................................................................22
3 Hiljainen tieto pk-yrityksissä................................................................................................................23
3.1 Johdatus hiljaiseen tietoon.........................................................................................................23
3.2 HIljaisen tiedon tallennus...........................................................................................................24
3.3 Pk-yritys pilottien toteutus.........................................................................................................25
3.4 Hiljaisen tiedon pilottiprojektit..................................................................................................26
Wiki osaamisen hallinnan apuna: Case Opiferum......................................................................26
Kosketusnäyttö ja osaamisen tekeminen näkyväksi: Case Mansikkapuisto................................27
Etäyhteydet ja tiedonhallinta: Case Condens Heat Recovery Oy................................................27
Wiki ratkaisuna osaamisen tallentamiseen: Case Elekno............................................................27
Äänimuistiinpanot tietämyksen tallentamisessa: Case IT-Palvelu................................................28
WIKI-oppimisalustana: Haabio Oy..............................................................................................28
Sähköiset työkalut aloittavassa yrityksessä: Case Linnan pyöräverstas.......................................28
Wiki yhteisöllisen oppimisen ja tiedon jaon välineenä: Case Peltosirkun tila............................29
Osaamisen ja prosessien mallintaminen: Case Skapat................................................................29
Videot perehdytyksessä: Case Kamux........................................................................................30
Sosiaalinen media toiminnan tukena: Case Kaipaus...................................................................30
Toimintaympäristön dokumentointi: Case Ellibs........................................................................30
Rakennusliikkeen työmaat mobiiliaikaan: Case TL Sippola.........................................................31
Ohjelmistotoimittajan projektienhallintaan syvyyttä: Case Codelma.........................................32
Osaamisenhallintaa: Case Linnan Vartijat....................................................................................32
3.5 Valmennusohjelma.....................................................................................................................32
4. Oivalluksia matkan varrelta..................................................................................................................33
4.1 Kokemuksia ja havaintoja Hämeenlinnan kaupungin palveluprosessien sähköistämisessä.......33
Osallistava asukaspalautejärjestelmä..........................................................................................33
Hämeenlinnan rakennusvalvonnan lupaprosessin sähköistäminen...........................................33
4.2 Kokemuksia ja havaintoja hiljaisen tiedon yrityspiloteista.........................................................34
Multimedian keinoin tehokkaampaan perehdytykseen.............................................................34
Osaamisen jakaminen digitaalisilla sisällöillä..............................................................................34
19. VIDICO-hanke | Paperista bittiin – kokemuksia uuden toimintakulttuurin käyttöönotosta 19
Copyright: Hämeenlinnan kaupunki
Innopark sähköisti kaupungin palveluprosesseja ja auttoi pk-yrityksiä digiaikaan
1. idico-hanke kehittämistyön
V Hämeenlinnan kaupunkiin liitettiin Hauho, Kalvola,
mahdollistajana Lammi, Renko ja Tuulos. Kuntauudistuksen myötä
tuli voimakas tarve kehittää ja tehostaa palvelupro-
Innoparkissa vastattiin VIDICO-hankkeen koordi- sesseja. Julkisten palveluiden sähköistämisen kautta
noinnista koko hankkeen ajan vuosina 2009–2013 pyrittiin vastaamaan tavoitteeseen tuottaa palvelut
sekä toteutettiin VIDICO-hanketta kahden osako- uudistuneessa kunnassa entistä innovatiivisemmin,
konaisuuden voimin. Ensimmäinen osakokonai- asiakaslähtöisemmin ja tehokkaammin.
suus perehtyi Hämeenlinnan kaupungin palvelu-
prosessien sähköistämiseen ja toinen hiljaiseen Erilaiset rakennemuutokset luovat tilanteita, joissa
tietoon yrityksissä. Seuraavaksi esitellään hankkees- organisaatiot joutuvat etsimään uusia toimintata-
sa tehdyt toimenpiteet sekä kerrotaan tuloksista. poja. Uusien digitaalisten menetelmien ja työkalu-
jen avulla voidaan saavuttaa merkittävää hyötyä ja
2. ämeenlinnan kaupungin palvelu-
H tehostumista organisaatioiden toimintatavoissa ja
prosessien sähköistämisen pilotit prosesseista sekä tuoda ratkaisuja ongelmiin.
2.1 avoitteena paremmat palvelut
T VIDICO -hankkeen aluksi toteutettiin nykytila-
hämeenlinnalaisille analyysi, jonka avulla pyrittiin tunnistamaan
ominaisuuksiltaan, kyvykkyydeltään ja haluk-
Innopark Programmes Oy toimi Hämeenlinnan kau- kuudeltaan sopivimmat kaupunginorganisaatiot
pungin kumppanina palveluprosessien sähköistä- palveluprosessien sähköistämisen kohteeksi.
misprojektissa. Osakokonaisuuden tavoitteiden taus- Analyysin perusteella valittiin kolme hankkeessa
talla oli vuonna 2009 toteutettu kuntaliitos, jossa toteutettavaa pilottikohdetta.
20. 20 VIDICO-hanke | Paperista bittiin – kokemuksia uuden toimintakulttuurin käyttöönotosta
Seuraavissa kappaleissa on kerrottu tarkemmin Asukaspalautejärjestelmä toteutettiin linkitetty-
ensimmäisen kokonaisuuden toimenpiteistä nä paikkatietojärjestelmään, joka jo valmiiksi oli
pilottikohteissa. Pilotteina toteutettiin osallistavaa käytössä Hämeenlinnan kaupungilla. Järjestelmän
kuntalaisuutta edistävä asukaspalautejärjestelmä, kautta asukas voi antaa palautetta kaupungin pal-
hammashoidon ajanvarausjärjestelmän tehosta- veluista, toiminnasta ja päätöksenteosta tai esittää
minen sekä Hämeenlinnan rakennusvalvonnan kehittämisideoita. Palautteen voi myös sijoittaa suo-
lupaprosessien sähköistäminen.Toteutettujen raan kaupungin kartalle koskemaan tiettyä aluetta.
pilottien pohjalta luotiin myös sähköisten palve-
luiden kehittämisen toimintamalli ja käsikirja. Asukaspalautejärjestelmä mahdollistaa sen, että
palaute kulkee yhtä nopeasti etäisyydestä riippu-
2.2 sallistava kuntalaisuus
O matta aina Hämeenlinnan reuna-alueilta, esim. Lam-
– asukaspalautejärjestelmä milta, keskustaan kuin keskustassa talosta toiseen.
Käytännössä järjestelmään pääsee Hämeenlinnan
Kuntalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen ovat kaupungin sivuilla olevan linkin kautta (http://
olennainen osa kaupunkien toimintaa. Selkeiden kartta.hameenlinna.fi/eFeedback). Jätetty palaute
vaikuttamiskanavien puuttuminen vaikeuttaa ohjataan asiasta vastuussa olevalle henkilölle ja
kunnallisen demokratian toteutumista ja demo- palautteen antaja voi halutessaan seurata palaut-
kratia jää osittain toteutumatta. VIDICO -hank- teen etenemistä. Lisäksi palautteen antaja voi valita
keen alkuvaiheessa todettiin, että Hämeenlinnan haluaako, että häneen ollaan yhteydessä palauttee-
kaupungilla ei ollut asukkaille selkeää sähköistä seen liittyen, ja miten häneen ollaan yhteydessä.
vaikuttamiskanavaa. Kuntalaisvaikuttamisen kana-
vat nousivat kehittämisalueeksi kaikilla kaupun- Syksyn aikana saadut kokemukset palautejärjestel-
gin toimialoilla. VIDICO -hankkeeseen otettiin siis mästä olivat hyviä. Palautteen määrä oli lisäänty-
mukaan pilotti, jonka tarkoituksena oli saada eri nyt aikaisempiin vuosiin verrattuna ja palautteen
toimialueisiin kohdistuva asiakaspalaute doku- käsittely oli parantunut selkeästi.
mentoitua ja seurattua palautteen antamista aina
palautteen aiheuttamien toimenpiteiden toteut- Kuntalaisen kannalta katsottuna järjestelmä
tamiseen saakka. Pilotin tarkoituksena oli testata tarjoaa ajasta ja paikasta riippumattoman pa-
asiakaspalauteprosessin sähköistämistä ja siihen lautteenantomahdollisuuden. Järjestelmä luo
liittyvää järjestelmää strategisella asukaskyselyllä edellytykset tasavertaiselle kuntademokratialle:
ja avoimella asukaspalautejärjestelmällä. kuntakeskuksessa ja haja-asutusalueella olevien
kuntalaisten mahdollisuus palautteen antamiselle
Pilotin aluksi hankkeessa toteutettiin määrittely helpottuu. Palautteen seurattavuus paranee sekä
siitä, mitä ominaisuuksia järjestelmältä toivotaan. kuntalaiselle että kaupungin henkilökunnalle ja
Järjestelmälle asetettiin reunaehtoja joita palve- se lisää mahdollisuuksia suoralle vuorovaikutuk-
luntarjoajan tulisi pystyä tarjoamaan. Reunaehdot selle kuntalaisen ja kaupungin virkamiesten sekä
jaoteltiin toiminnallisiin vaatimuksiin ja teknisiin työntekijöiden välillä.
vaatimuksiin.
2.3 uun terveydenhuollon
S
Strategisen asukaskyselyjärjestelmän toteutus ajanvarausjärjestelmän uudistus
saatiin valmiiksi pilottivaiheeseen elokuussa
2011. Asukaspalautejärjestelmä oli avoimena koko Hämeenlinnan suun terveydenhuollon pilotissa
syksyn 2011 ajan, ja ensimmäinen asukaspalaute- tavoitteeksi nousi toimialan saamien puhelinkon-
kierros johon kutsuttiin osallistujia, järjestettiin taktien määrän vähentäminen jonkin sähköisen
vuoden 2011 loppupuolella. Kierrosta varten ajanvarausjärjestelmän avulla. Ajanvaraustoimisto
lähetettiin kutsu 9000 satunnaisesti valitulle oli ylityöllistetty ja puheluiden määrä ylitti selke-
kaupunkilaiselle. ästi vastaamiskapasiteetin.
21. VIDICO-hanke | Paperista bittiin – kokemuksia uuden toimintakulttuurin käyttöönotosta 21
Suunterveydenhuollon organisaation toiveena oli
hallita ajanvarausprosessia muuten kuin puheluin.
Tähän tarpeeseen tutkittiin mahdollisuutta hoitaa
ajanvarauksia ja varattujen aikojen peruutuksia
tekstiviestien kautta. Mahdollisen yhteistyö-
kumppanin selvittelyissä tuli vastaan yritys, jonka
massatekstiviestiratkaisu olisi vastannut Hämeen-
linnan kaupungin tarpeita.
Projektin aikana kävi kuitenkin ilmeiseksi että
mahdollisen yhteistyökumppanin tarjoama
ratkaisu ja Hämeenlinnan kaupungin käyttämä
potilastietojärjestelmä eivät olleet integroitavissa
keskenään mm. potilastietojen käsittelyn vuoksi.
Projektin fokusta päädyttiin muuttamaan niin,
että tutkittiin yhden ratkaisun sijaan toimijoiden
kenttä ja muut tarpeeseen vastaavat ratkaisut.
Sähköisen ajanvaraustoimiston tarpeet määritel-
tiin yhdessä asiakasorganisaation kanssa esiselvi-
tystä varten. Esiselvityksenä toteutettiin laajempi
benchmarking -tutkimus, jonka avulla selvitettiin Copyright Hämeenlinnan kaupunki
millaisia ratkaisuja on tarjolla sähköiseen ajanva-
raustoimistoon ja vertailtiin millaisia kokemuksia
on todettu muissa kunnissa, joissa sähköinen jär-
jestelmä on jo käytössä. Vertailukunniksi valittiin tavoitteena oli selvittää miten rakennusvalvonta
Tampere, Helsinki, Oulu ja Espoo. voitaisiin hoitaa sähköisesti ja minkälaisia ratkai-
suja muissa kunnissa ja kaupungeissa on jo toteu-
Sähköisen ajanvarauksen esiselvitystyö valmistui tettu. Vertailututkimus ymmärryksen lisäämiseksi
huhtikuussa 2011. Selvityksen tuloksena todettiin, ja parhaiden käytäntöjen löytämiseksi rakennus-
että sähköisen ajanvarausjärjestelmän toteuttami- luvanhakuprosesseista tehtiin Espoon, Jyväskylän,
nen pelkästään suunterveydenhuollon alalle voi Lahden,Turun, Oulun ja Hämeenlinnan välillä.
olla liian kannattamatonta. Lisäksi sähköisen ajan-
varauksen todettiin olevan huomattavan sidoksissa Selvityksen avulla pystyttiin kartoittamaan, missä
potilastietojärjestelmään ja sen toteutuksen liit- kaupungeissa on tehty Hämeenlinnan rakennus-
tyvän myös laskutukseen. Näin ollen järjestelmää valvonnan sähköistämisen kanssa samantyyppisiä
tulisi lähteä kehittämään yhteistyössä Hämeenlin- projekteja, joiden pohjalta hanketta voitaisiin läh-
nan terveyskeskuksen sekä potilastietojärjestel- teä toteuttamaan. Selvityksen myötä todettiin, että
män toimittajan kanssa. Sähköisen ajanvarauksen kolmessa kaupungissa on toteutettu järjestelmän
uudistusta päätettiin lähteä toteuttamaan koko sähköistämisiä, joista voidaan ottaa mallia: Espoo,
terveydenhuollon yhteisenä ja tämä kehitysprojek- Lahti ja Jyväskylä. Jyväskylän rakennusvalvonnan
ti rajattiin VIDICO -hankkeen ulkopuolelle. digitointiprojektiin käytiin tutustumassa myös
paikan päällä. Jyväskylän kaupungin rakennusval-
2.4 ämeenlinnan rakennusvalvonnan
H vonnassa oli päädytty digitoimaan kaikki lupapape-
lupaprosessien sähköistäminen rit ja kuvat. Hämeenlinnassa todettiin, että ainakin
tässä vaiheessa riittää pääpiirustuksien digitointi
Rakennusvalvonnan lupaprosessien sähköistä- ja mahdollisesti myöhemmin muiden lupapaperei-
misprosessi aloitettiin esiselvitystyöllä, jonka den ja kuvien organisointi resurssien salliessa.
22. 22 VIDICO-hanke | Paperista bittiin – kokemuksia uuden toimintakulttuurin käyttöönotosta
Skannaustyö aloitettiin tuoreimmista kuvista ja ko- Käsikirjassa esitelty toimintamalli kuvaa ja ohjeis-
konaisuudessaan suurin osa skannatuista kuvista oli taa strukturoidun ja suunnitelmallisen toiminta-
vuosilta 2009–2012. Skannaustyön eteneminen oli tavan kehittää asiakaslähtöisiä sähköisiä palve-
hidasta skannausmateriaalin esityön vuoksi. Kaikki luita. Käsikirja toimii ohjeena Hämeenlinnan
kuvat tuli järjestellä uudestaan ja erotella skan- kaupungin johdolle, esimiehille, asiantuntijoille
nattavat piirustukset muista kuvista. Lisäksi kuvat ja palvelujen tuottajille, jotka rahoittavat, ideoivat
tuli järjestellä ja nimetä niin, että itse skannaustyö sekä tuottavat sähköisiä palveluita. Se on sovel-
tapahtuisi mahdollisimman tehokkaasti.Arkistoa di- tuvin osin tarkoitettu myös muiden kaupunkien
gitoidessa käytettiin Arkistolaitoksen määrittelemiä hyödynnettäväksi. Käsikirja avaa mallissa käytetty-
standardeja asiakirjojen koosta ja tarkkuudesta. jä käsitteistöjä, jotka liittyvät sähköiseen palve-
luun ja sähköiseen asiointipalveluun. Käsikirjassa
Projektin aikana päädyttiin kokoamaan ohjeistus otetaan esille lainsäädäntö ja tavoitteet, jotka on
rakennusvalvonnan työntekijöille arkistointia ja asetettu julkisille sähköisille palveluille.
digitointia koskien. Ohjeistuksen avulla on tavoit-
teena saada arkisto pysymään sellaisessa kunnos- Malli kuvaa myös sähköisten palveluiden kehit-
sa, jossa skannauksen jatkaminen on mahdollista tämistä aina suunnittelu- ja hankintavaiheesta
mahdollisimman tehokkaasti. Digitointityön vielä prosessin loppumetreille asti. Malli esittelee säh-
jatkuessa päästiin toteuttamaan testiympäristö, köisten palveluiden suunnitelmallisen kehittämi-
joka testaa arkistojärjestelmän ja tuotantoympä- sen sekä sen miten voidaan muodostaa strategiset
ristön toimivuutta yhteen.Testiympäristön avulla linjaukset kehittämiselle.Toimintamallin käsikir-
luodaan mahdollisimman toimiva toimintamalli jassa tuodaan myös esiin eri innovointimenetel-
sähköisen arkistoinnin ja uusien työtapojen käyt- miä ja näkökulmia, joita kehittämisessä voidaan
töönoton järkevöittämiseksi. hyödyntää. Lisäksi käsikirjaa voi käyttää apuna
nykytilan arvioinnissa ja tavoitteiden asettelussa
Rakennusvalvonnan lupaprosessin sähköistä- sähköisten palveluiden kehittäjille.
misessä tehty kehitystyö on toteutettu silmällä
pitäen tavoitetta, että sähköinen asiointi saadaan Sähköisillä palveluilla tavoitellaan hyötyjä sekä
käynnistymään mahdollisimman pian. Hämeenlin- palvelun tarjoavalle organisaatiolle, että palvelun
nan kaupunki tulee jatkamaan palvelun säh- käyttäjille.Toimintamalli pyrkii antamaan myös
köistämistä vielä hankkeen päättymisen jälkeen. ideoita siihen miten sähköisten palvelujen hyöty-
Tavoitteena on, että Hämeenlinnan kaupungin jä voidaan arvioida eri näkökulmista katsottuna.
rakennuslupien hakuprosessi olisi kokonaan säh- Kirja esittelee mallissa kuvattuja näkökulmia, joita
köistä vuoden 2013 loppuun mennessä. ovat mm. taloudellinen hyöty, asiakkaiden saamat
hyödyt, toiminnan ja prosessien tehostumisen
2.5 Sähköisten palveluiden kehittämisen
hyödyt sekä osaamisen ja henkilöstön näkökul-
toimintamalli masta saavutettavat hyödyt.
Hämeenlinnan kaupunki tarvitsi toimintamallin Malli ja käsikirja antavat työkaluja palvelun suun-
sähköisten palvelujen kehittämiseen.Toimintamallin nitteluun mm. asiakaslähtöisyyden ja palvelumuo-
kehittämistyön toteutti Tieto Oyj.Työ piti sisällään toilun keinoin. Palvelun saavutettavuuden ja käytet-
toimintamallin luomisen, kuvaamisen ja dokumen- tävyyden periaatteita on myös avattu. Käsikirjassa
toinnin. Mallia kehitettiin työpajatyöskentelyllä on kuvattu menetelmiä palvelun konseptointiin,
kolmen VIDICO -hankkeessa toteutetun sähköistä- prototypointiin ja laatukriteeristöön ja periaatteita,
mispilotin parissa työskennelleiden ihmisten kanssa. sekä sitä kuinka ne helpottavat käyttöönottoa.
Sähköisten palveluiden kehittämisen toimintamalli
ja mallin sisältöä esittelevä käsikirja valmistuivat Palvelun sisällön suunnitteluun, löydettävyyteen
joulukuussa 2012 ja ne julkaistiin huhtikuussa 2013. ja tuottamiseen on käsikirjassa myös hyväksi koet-
23. VIDICO-hanke | Paperista bittiin – kokemuksia uuden toimintakulttuurin käyttöönotosta 23
tuja keinoja.Toiminnallisten ja teknisten vaatimus- 3. Hiljainen tieto pk-yrityksissä
ten kuvaamiseen on annettu esimerkkejä, kuinka
ne voidaan toteuttaa. 3.1 Johdatus hiljaiseen tietoon
Sähköisten palveluiden käyttöönoton onnistu- Hiljaisen tiedon jakaminen on Innopark Program-
miseen on mallissa esitelty lukuisia keinoja, aina mes Oy:n osahankkeen toisen toimenpidekoko-
toimintaympäristön ja toimintatapamuutosten naisuuden teemana. Kokonaisuudessa pyritään
valmistelusta, viestintään ja markkinointiin. Käsi- hahmottamaan sitä miten pk-yritysten sisäistä
kirjassa ohjeistetaan myös muutoksen johtamista hiljaista tietoa voidaan jakaa koko yrityksen tietoi-
helpottavia menetelmiä, sekä palvelun hallintaan suuteen. Monen pk-yrityksen työtekijöillä on run-
ja kehittämiseen liittyviä vinkkejä. saasti sellaista yrityksen toimintaan ja yrityksen
asiantuntemukseen liittyvää tietoa, joka on opittu
Käsikirjasta löytyvät myös muutossuunnitelma- nimenomaan ei-sanallisesti, monien yritysten ja
pohja, sekä mallipohjia käsikirjan menetelmien erehdysten kautta ja jonka sanallinen selittäminen
hyödyntämiseen käytännössä. Mikäli käsikirjan ei ole aina yksinkertaista.
lukija jää vielä kaipaamaan lisätietoja, kirjan
sähköisessä versiossa on julkaistu aihekohtaises- Amerikkalaista Michael Polanyitä pidetään ylei-
ti valtava määrä linkkejä, sekä lukuisia vinkkejä sesti hiljaisen tiedon käsitteen keksijänä. Hänen
siihen mistä löytyy lisätietoa jokaisesta käsitellys- ajatuksiinsa perustuu hiljaiseen tietoon liitettävä
tä aiheesta. ajatus siitä, että ihminen tietää enemmän kuin
24. 24 VIDICO-hanke | Paperista bittiin – kokemuksia uuden toimintakulttuurin käyttöönotosta
pystyy kertomaan. Hiljainen tieto on kiinteästi oppijan omaa tietopohjaa.Tavoitteena on, että
sidottu ihmisten henkilökohtaisiin kokemuksiin, lopuksi uudet käsitteet ja käytännöt sulautu-
osaamiseen, uskomuksiin ja näkökulmiin. Henki- vat ihmisten toimintaan ja muuntuvat takaisin
lökohtaisen tiedon tutkimukseen liittyy useimmi- hiljaiseksi tiedoksi. Mallin mukaan, tästä hiljaisen
ten haasteita, eikä ihmisen itse ole helppoa sitä tiedon oppimisen ja tunnistamisen mallista tulisi
tuoda esille tai jakaa. tulla kiertävä kehä ja hiljaisen tiedon jakamisesta
ja omaksumisesta tulisi jatkuva prosessi. Käytän-
Hankkeessa kokonaisuuden hahmottamisessa ja nössä ajateltuna kerran kierrettyään työntekijät
hiljaisen tiedon näkyväksi tekemisessä hyödyn- ovat oppineet jo uutta hiljaista tietoa, joka on jäl-
nettiin professori Ikujiro Nonakan ja Hirotaka leen opetettava koko työyhteisölle. Mallin avulla
Takeuchi SECI mallia, joka koostuu neljästä vai- hiljaisen tiedon tunnistaminen ja jakaminen tulee
heesta; sosialisaatiosta, ulkoistamisesta, yhdistelys- osaksi työyhteisön työskentelytapoja.
tä ja sisäistämisestä.
Seuraavissa kappaleissa käsitellään tarkemmin,
Mallin ensimmäisessä vaiheessa (sosiaalisaatio) miten SECI-mallia on sovellettu käytännössä
tieto on vielä hiljaisessa muodossa. Sosiaalisaati- Innoparkin hiljaisen tiedon toimenpidekokonai-
ossa hiljainen tieto pyritään ryhmässä jakamaan suudessa ja millaiset digitaaliset menetelmät on
muille ryhmän jäsenille suoralla sosiaalisella todettu tehokkaimmiksi tavoiksi tunnistaa ja jakaa
vuorovaikutuksella. Käytännössä ajateltuna tässä hiljaista tietoa pilottiyrityksissä.
vaiheessa eri pilottikohteissa järjestettiin erilaisia
työpajoja joiden kautta hiljaista tietoa pyrittiin 3.2 Hiljaisen tiedon tallennus
tunnistamaan ja kartoittamaan.
VIDICO-hankkeessa erityisesti SECI-mallin
Mallin toinen vaihe, eli ulkoistamisvaiheessa sosiaalistaminen on ollut keskeinen kehitysvaihe
sosisaalisaatiovaiheessa tunnistettu ja kartoitettu monissa pk-yrityksissä. Hankkeen aikana on poh-
hiljainen tieto pyritään saattamaan ulkoiseen, dittu paljon sitä, miten organisaatioiden ihmiset
tallennettuun muotoon. Eli pyritään luomaan saadaan sosiaalistamaan omaa osaamistaan. So-
erilaisia malleja ja jaettuja käsityksiä. Hankkeen siaalisen median yhteisöissä jaetaan herkemmin
pilottikohteissa ulkoiseen muotoon saattaminen uskomuksia ja omia kokemuksia kuin virallisem-
pyrittiin tekemään erilaisten digitaalisten mene- missa yhteyksissä. Kuitenkin kynnys kirjoittaa on
telmien avulla, eli pyrittiin käyttämään digitaalisia monelle vielä korkeampi kuin puhuminen vaikka
sovelluksia, joiden avulla työyhteisön hiljainen tie- kahvipöydässä. Myös videolla esiintyminen on
to voidaan jakaa koko työyhteisön tietoisuuteen. jännittävä kokemus.
Yhdistämisvaiheessa ulkoistettu tieto pyritään
yhdistämään jo ihmisen opittuihin kaavoihin. Yhteisöllisen tiedon tuottamiseen on monia
Tavoitteena on siis, että eri lähteiden sisällöt ja teknisiä ratkaisuja. Monille kokeneille kirjoittajille
näkökulmat kohtaavat. Osittain ollaan jo sisäis- wikit ovat helposti omaksuttava keino tuottaa
tämisvaiheessa eli osin sisäistetään uusia asioita yhteisöllistä tekstiä. Pikaviestimet ovat vähemmän
ja osin vielä yhdistellään uusia asioita omiin jo kirjoittaneillekin helppo tekstiviestin omainen
opittuihin sisältöihin.Tässä vaiheessa siis uusi tapa tuottaa tekstimuodossa olevaa sisältöä.
teoria tai uusi digitaalinen menetelmä esitellään Kumpikaan tekninen ratkaisu ei kuitenkaan
yrityksen työntekijöille. poista motivointiongelmaa, miksi joku tuottaisi
juuri tähän wikiin tai mikroblogialustalle sisältöä.
Sisäistämisvaiheessa tieto on olemassa ulkoisessa Motivointiin tarvitaan usein inhimillinen tekijä.
muodossa, josta se saatetaan opiskellen osaksi Tämä voi olla esimerkiksi yhteisön muut jäsenet.
25. VIDICO-hanke | Paperista bittiin – kokemuksia uuden toimintakulttuurin käyttöönotosta 25
Jäsenissä on usein vahvoja ja aktiivisia sisällön- yhteisössä tuodaan näkyväksi yrityksen toiminta
tuottajia, jotka saavat yhteisön eläväksi ja sisällön ja tuotekehitykseen saadaan uutta potkua. Myös
kiinnostavaksi. Joissakin yhteisöissä on tehtävään asiakkaiden ja sidosryhmien osallistuminen tuottei-
palkattu yhteisömanageri.Yhteisö ei synny ilman den ja palvelujen kehittämiseen on tulossa osaksi
aikaa ja vaivaa. Jos halutaan hyvä yhteisö, miksei yritysten prosesseja.Verkottuneessa toimintamallis-
työstä maksettaisi palkkaa? sa tämä voidaan toteuttaa joustavasti ja helposti.
Tässä toimenpidekokonaisuudessa etsittiin Toimenpidekokonaisuuden tuloksena saatiin
vastausta kysymykseen, miten hiljaista tietoa hyviä käytäntöjä verkottuneesta toimintamallista
(tacit knowledge) voidaan tallentaa ja mallintaa. yrityksissä.Tuloksena saatiin myös kokemus-
Toimenpidekokonaisuuden tavoitteena oli käy- peräistä tietoa verkkoyhteisöjen toiminnassa
tännössä toteutettavien pilottien kautta mallintaa pilottiyrityksissä.
asiantuntemusta ja erityisesti hiljaista tietoa sekä
kehittää yritysten osaamista ja osaamispääoman Tuloksia hyödynnetään uusien ammattitaitovaa-
hallintaa hyödyntäen sosiaalisen median keinoja. timusten määrittelyssä digitalisoituneissa työyh-
teisöissä, uudenlaisen työkulttuurin läpiajossa ja
Hiljaisen tiedon keräämiseen käytettiin erilai- lanseerauksessa toimialoista riippumattomasti sekä
sia digitaalisia ratkaisuja.Yksilötasolla kerättiin uudenlaisen työssäoppimisen mallin määrittelyssä.
yksityiskohtaista henkilökohtaista tietämystä ja
ryhmätasolla tallennettiin tietämystä ”tietämys- 3.3 Pk-yritys pilottien toteutus
pankkiin”, joka on kaikkien työyhteisön jäsenten
hyödynnettävissä.Tallennettu, näkyväksi tehty, Pilottiyritysten valinta ja sitouttaminen aloitettiin
osaaminen ja hiljainen tieto jaetaan organisaation talvella 2009 ja viimeiset pilottiprojektit päät-
jäsenten kesken ja hyödynnetään jokapäiväisessä tyivät keväällä 2013. Pilottiyrityksiksi valikoitui
toiminnassa. Parhaita käytäntöjä dokumentoimal- hankkeen aikana erikokoisia eteläsuomalaisia
la ja jakamalla osaamisen taso organisaatiossa pk-yrityksiä. Näille yrityksille yhteinen nimittäjä
nousee. Osaamisen ja hiljaisen tiedon dokumen- oli uudistumis- ja kehittymishalukkuus sekä kiin-
toinnin ja jakamisen tukeminen lisäävät työnte- nostus hyödyntää uusia digitaalisia menetelmiä.
kijöiden sitoutumista ja motivaatiota sekä luovat Yrityksissä nähtiin tarve tehostaa toimintoja sekä
yhteisöllistä ilmapiiriä. ottaa käyttöön uusia toimintatapoja.
Hiljaisen tiedon ja osaamisen tallenteet toimivat Pilottien toteuttaminen aloitettiin laatimalla yri-
myös osaamisen johtamisen työkaluna. Mallin- tyskohtaiset pilottisuunnitelmat, joissa määritel-
nettua osaamista ja tietämystä voidaan hyödyntää tiin pilotin tavoitteet ja sovittiin toteutettavista
mm. osaamisen kehittämisessä, tehtäväkuvien toimenpiteistä. Pilotteja lähdettiin toteuttamaan
selkeyttämisessä, perehdyttämisessä, urasuunnit- suunnitelmien mukaisesti. Piloteissa annettiin
telussa, osaamistarpeiden arvioinnissa, kehityskes- perehdytystä valittuihin työvälineisiin ja uusiin
kustelujen apuvälineenä, osaamisen ja tietämyksen teknologioihin sekä dokumentoitiin ja mallin-
jakamisen sekä rekrytoinnin apuvälineenä. nettiin yrityksissä liikkuvaa hiljaista tietoa sekä
tiedonkulun prosesseja. Mobiileja työkaluja,
Sosiaalisen median työkalut ja toimintatavat yhteisöllisiä työkaluja ja sosiaalista mediaa hyö-
tarjoavat uudenlaisen verkottuneen toimintamallin dynnettiin piloteissa mahdollisuuksien mukaan.
yritysten käyttöön.Verkkoyhteisöissä tapahtuva Pilottiyrityksiltä kerättiin tehdyistä kehittämis-
työskentely lisää tehokkuutta ja vähentää palave- toimenpiteistä havaintoja ja palautteita pilotin
reiden pitämistä ja sähköpostiliikennettä.Verkko- aikana sekä sen jälkeen.
26. 26 VIDICO-hanke | Paperista bittiin – kokemuksia uuden toimintakulttuurin käyttöönotosta
Toimenpiteet toteutettiin hyödyntäen kuvan, Pilottiyritykset ja projektit on kuvattu tässä lyhy-
äänen ja videon käyttöä osaamisen kehittämisessä esti kertoen mitä haasteita erityisesti ratkottiin
ja tallentamisessa.Tietoa tallennettiin käyttäen hiljaisen tiedon osalta ja minkälaisilla työkaluilla
mahdollisuuksien mukaan mobiileja menetelmiä haasteisiin pyrittiin vastaamaan. Jokainen yritys
mm. älypuhelimia ja tablet-laitteita. Useassa pilo- on ainutlaatuinen ja siksi jokaiselle yritykselle
tissa perehdyttiin verkostomaisen wikityökalun pyrittiin räätälöimään pilottiprojekti juuri tarpeita
testaamiseen yhteisöllisen sisällöntuottamisen ja vastaavaksi.
ideoinnin alustana sekä laadun parantamiseen.
Suurimmassa osassa pilotteja työstettiin myös Wiki osaamisen hallinnan apuna:
yritysten sisäisten sosiaalisen median toimintaym- Case Opiferum
päristöjen rakentamista ja hyödynnettiin sosiaa-
lista mediaa, kuten pikaviestimiä ja mikroblogeja Opiferum on hämeenlinnalainen vuonna 2003
osaamisen kehittämisessä ja yhteisen tietovaran- perustettu verkkopalveluihin erikoistunut ohjel-
non rakentamisessa. mointitalo. Opiferumissa tehdään web-pohjaisia
ratkaisuja sekä koodausta, ja tarjotaan web-hotel-
Tuotetut tietovarannot toimivat yrityksissä strate- lipalvelua.
gisen suunnittelun lähtökohtana. Lisäksi piloteissa
mukana olleissa yrityksissä tuotettiin käyttöön Tavoitteena Opiferumin pilotissa oli saada pilo-
malleja, toimintaohjeita ja dokumentoitiin hyviä teissa projektikohtaista tietämystä tallennettua
käytäntöjä yritysten ja organisaatioiden verkkoyh- yrityksen tietovarannoksi.Tietovaranto toimisi
teisöjen toiminnasta. myös työntekijöiden tukena työn teolle.
Opiferumin pilotti toteutettiin MediaWikillä.
Hankkeen aikana toteutettiin yhteensä 15 kap-
paletta tarvelähtöisiä pk-yrityspilotteja. Piloteissa Pilotissa testattiin kokouskäytäntöjä ja projekti-
hyödynnettiin erilaisia ratkaisuja osaamisen hal- muistioiden työstämistä wiki -sovellusten avulla.
lintaan ja tiedon digitalisointiin. Pilotit toteutettiin Pilotissa haettiin tiedon levittämisen nopeutu-
sellaisilla ratkaisuilla, jotka sopivat pk-yritysten mista työyhteisössä. Tiedon nopea leviäminen
tarpeisiin sekä sisällöltään että kustannusta- paransi työntekijöiden mahdollisuuksia hah-
soltaan. Pilotissa saatuja kokemuksia voidaan mottaa oman työnsä kannalta tärkeitä asioita ja
hyödyntää mm. organisaatioissa, jotka toimivat auttoi myös yrityksen johtoa päätöksentekopro-
projektiluontoisesti ja mobiilisti. Pilottiprojekteis- sessissa. Pyrkimyksenä oli oppiva työympäristö,
sa tyypillistä on se, että niitä ei voi toistaa identti- joka tukee oppimista ja motivoi siihen. Työyhtei-
sinä, vaan muuttuvat tekijät vaativat työntekijöiltä sö, joka tuntee omat osaamisalueensa ja kykenee
hiljaista tietoa parhaaseen mahdolliseen lopputu- pitämään yllä jatkuvaa, uutta osaamista synnyttä-
lokseen johtavasta toimintamallista. vää oppimista.
3.4 Hiljaisen tiedon pilottiprojektit Pilotissa kehitettiin toimintaympäristön doku-
mentointia.Tietoa pyrittiin tallentamaan laaduk-
Monen organisaation työtekijöillä on runsaasti kaammin mm. asiakkaista, yhteistyökumppaneista,
sellaista toimintaan ja asiantuntemukseen liitty- kilpailijoista, mielenkiintoisista uusista teknii-
vää osaamista ja tietoa, joka on opittu monien koista tai palveluista.Tällä parannettiin palvelun
työtuntien aikana ja jonka sanoiksi pukeminen ei laatua sekä pyrittiin löytämään uusia liiketoi-
ole kovin helppoa. Näissä pilottiyrityksissä tätä mintamahdollisuuksia. Pilotin aikana pohdittiin,
haastetta ratkottiin erilaisin menetelmin. mitä tietoa asiakassuhteesta olisi tallennettava,
27. VIDICO-hanke | Paperista bittiin – kokemuksia uuden toimintakulttuurin käyttöönotosta 27
jotta palvelu tuotettaisiin entistä laadukkaammin. Etäyhteydet ja tiedonhallinta: Case Condens
Todettiin, että on tärkeää olla kiinnostunut myös Heat Recovery Oy
omasta toiminnasta ja kerätä siitä jatkuvasti palau-
tetta samalla sitä myös analysoiden. Pilotin yhtenä Condens Heat Recovery Oy toimii energia- ja ym-
tavoitteena oli saada yrityksen sisällä syntyviä päristöaloilla ja sen tuotteet ovat kaasun lämmön
ideoita paremmin esille. talteenotto- ja puhdistuslaitteet sekä niihin liitty-
vät vedenkäsittelylaitteet. Toimipisteitä yrityksellä
Kosketusnäyttö ja osaamisen tekeminen on Hämeenlinnassa ja Porissa.
näkyväksi: Case Mansikkapuisto
Condensin pilotissa siirrettiin tietämystä digi-
Mansikkapuisto Oy on moniammatillinen ja taalisesti äänen välityksellä eri toimipisteiden
kokenut lastensuojelun erityisosaaja Hämeenlin- välillä. Pilotissa on käytetty IP-pohjaisia kon-
nassa.Yrityksen arvoina ovat lapsi- ja nuorikes- ferenssipuheluita ja dokumenttien jakamista
keisyys, aito välittäminen, sitoutuminen ja vastuu, kahden toimipisteen välillä. Hämeenlinnan ja
ammatillisuus ja yhteisöllisyys. Vuonna 1996 Porin toimipisteiden välillä haettiin asiantuntijoi-
perustetun yrityksen pääpalveluja ovat lastensuo- den avulla parannettua ratkaisua. Lähtökohtana
jelun ennaltaehkäisevät avopalvelut, laitoshoidon oli aluksi videoneuvottelu, joka vaihtui suun-
ydinpalvelut sekä jälkihuollon palvelut. Asiakkuut- nitteluvaiheen jälkeen konferenssipuheluihin
ta käsitellään Mansikkapuistossa moniulotteisesti; ja tiedostojen jakamiseen. Skaalautuvuus myös
palvelujen asiakkaina nähdään kuntien tilaajat, ulkomaisiin kontakteihin katsottiin eduksi vienti-
palvelujen käyttäjät ja heidän perheensä. ponnisteluja tehtäessä.
Mansikkapuiston pilotissa henkilöstön osaamis- Condens Heat Recoveryn pilottia jatkettiin
ta tehtiin näkyväksi selainkäyttöisellä wikillä, dokumenttien hallinnan kehittämisellä. Pro-
jonka käyttöliittymä pyörii yrityksessä koske- sessien tarkastelun ja toimintamallien hiomi-
tusnäytön kautta. Kosketusnäytöllä pyrittiin sen seurauksena yrityksessä työskentelevien
madaltamaan käyttökynnystä. Hoiva-alalla on tietämys on tallentunut paremmin digitaaliseen
havaittavissa vastustusta tietotekniikan ja hoito- muotoon ja on nyt helpommin löydettävissä
työn ulkopuolelle jäävien toimenpiteiden teke- kuin aikaisemmin.
miseen. Pilotissa kiinnitettiin erityistä huomiota
näiden raja-aitojen murtamiseen hiljaisen tiedon Wiki ratkaisuna osaamisen tallentamiseen:
tallentamiseksi. Case Elekno
Pilotissa saatiin tuloksia mm. wikin hyödyntä- Elekno Oy on Piispanristissä toimiva elektro-
misestä yhteisökasvatuksessa, joka on ammatil- niikan sopimustoimittaja, jonka liiketoiminnan
lista huippuosaamisaluetta Mansikkapuistossa. tärkein tehtävä on tarjota asiakkailleen luo-
Mansikkapuiston pilotissa käynnistettiin toinen tettavia, toimitusvarmoja ja kokonaisvaltaisia
osa, jossa pyritään kehittämään verkkopalvelua, elektroniikka-alan palvelukokonaisuuksia.
jossa osaaminen tuodaan paremmin näkyväksi. Palvelukokonaisuudet sisältävät suunnittelun ja
Verkkopalvelua lähestytään käyttäjälähtöisesti tuotekehityksen, valmistuksen ja varaosahuollon
ja sinne pyritään tuottamaan entistä parempaa kokonaisuudessaan.
digitaalista sisältöä. Pilotissa pyrittiin nostamaan
myös henkilöstön valmiuksia välittää osaamista Eleknon pilotissa lähdettiin tekemään erittäin
digitaalisilla sisällöillä. perinpohjaista määritelmää wikiratkaisun han-
28. 28 VIDICO-hanke | Paperista bittiin – kokemuksia uuden toimintakulttuurin käyttöönotosta
kintaan. Pilotissa konsultoitiin wiki-sovelluksen työyhteisöasioita, tietoturvaa ja henkilötietolakia.
hankintaa ja käyttöönottoa nopeasti kasvavassa Pilotissa testattiin kännyköillä tapahtuvaa ääni-
organisaatiossa, jossa tarvitaan tehokkaita keinoja tallenteiden tekoa ja hallinta.Tällaisia tallentei-
tietämyksen levittämiseen uusille työntekijöille. ta voivat olla mm. äänimuistiot, puhelut sekä
Wiki otettiin käyttöön Eleknossa ja sillä on saavu- nettipohjaiset neuvottelut. Vaadittava tekniikka ja
tettu merkittäviä tuloksia osaamisen tallentami- käytännöt eivät kuitenkaan olleet vielä käytännös-
sessa. Eleknon laatupäällikkö Janne Mäkilä sanoi sä mahdollista toteuttaa.
”Wikistä on ollut järjettömän paljon hyötyä.”Tämä
kuvastaa hyvin sitä, että projektin alussa ei vielä Heikki Iso-Pietilä IT-Palvelu: ”Puheluiden tallen-
nähty kaikkia saavutettavia hyötyjä, joita saadaan nuksen hyödyntäminen pilotissa olisi tarvinnut
pitkään pilotin päätyttyäkin. vielä yhteistyökumppania. Konkreettinen toteu-
tus jäi vielä uupumaan.”
Äänimuistiinpanot tietämyksen tallentami-
sessa: Case IT-Palvelu Wiki-oppimisalustana: Case Haabio Oy
IT-palvelu on tietotekniikan asiantuntijayritys, joka Haabio on hattulalainen vuonna 2009 perustettu yh-
tarjoaa asiakkailleen kokonaisvaltaisen ratkaisun tiö. Haabio tarjoaa mm GLP, GCP, GMP ja ISO13485
sekä laitteistoja, että ohjelmistoja. IT-Palvelun tilat konsultaatiota ja koulutusta bioalan yrityksille.
sijaitsevat Hämeenlinnassa, mutta toiminta-alue on
laajalti eteläisessä Suomessa.Viisi vakituista työnte- VIDICOn Haabio -pilotti testasi wikialustan
kijää ovatkin harvoin saman kahvipöydän ääressä. soveltuvuutta tietämyksen siirrossa ja oppimisym-
Hiljaisen tiedon tallentaminen mobiililaitteella päristönä vuoden ajan alkaen maaliskuusta 2010.
kiehtoi ajatuksena IT-Palvelussa pilotista vastan- Wikissä pyrittiin oppimisympäristöön, joka tukee
nutta Heikki Iso-Pietilää, joka oli käynyt VIDICOn ja motivoi oppimista, sekä lisää yhteisöllisen oppi-
hiljaisen tiedon innovaatioareena-tapahtumassa ja misen kautta hiljaisen tiedon siirtymistä. Pilotissa
seurannut naapuriyrityksen pilotointia. kehitettiin toimintaympäristön dokumentointia
sekä pyrittiin joukkoälyttämään ja näin syventä-
IT-Palvelun oma pilotti käynnistettiin helmikuussa mään oppimiskokemusta.
2011 ja työntekijät lähtivät innokkaasti mukaan
kokeiluun. IT-Palvelun kanssa testattiin erilaisia Haabion toteuttama koulutustoiminta on ollut
äänimuistiinpanoja tietämyksen tallentamisessa. suunniteltua vähäisempää pienentyneen kysyn-
Apuna hiljaisen tiedon tallentamisessa oli konsult- nän takia.Toteutuneissa koulutuksissa wikialustaa
ti, joka asiantuntemukseen kuului perehtyneisyys on käytetty. Haabiossa pohditaan, miten wikialus-
hiljaisen tiedon tunnistamiseen ja tallentamiseen. taa voisi hyödyntää jatkossa muussakin toiminnas-
VIDICOn avulla IT-Palvelu on saanut tukea uusien sa kuin tietopankkina ja oppimisalustana.
toimintamallien löytämiseen. Hankkeessa mukana
olleet ovat päässeet keskustelemaan ja lähesty- Sähköiset työkalut aloittavassa yrityksessä:
mään osaamisen tallentamista uusista näkökulmis- Case Linnan Pyöräverstas
ta. Erilaisten teknisten toimintojen testaaminen
on ollut IT-Palvelun työntekijöille luontaista ja Linnan Pyöräverstas Oy aloitti toiminnan Hä-
palkitsevaa toimintaa.Yhteistyö Koulutuskes- meenlinnassa marraskuussa 2010. Pyöräverstas on
kus Tavastilan on tuonut mobiilitallentamisesta yhdistetty myymälä ja kahvila, sekä tarjoaa mm.
päättötyön tietojenkäsittelyn opiskelijalle. Pilotin pyörien vuokraus- ja huoltopalveluita. Linnan Pyö-
aikana mietittiin teknisten ratkaisujen lisäksi mm. räverstas myy uusia ja käytettyjä pyöriä, mopoja ja
29. VIDICO-hanke | Paperista bittiin – kokemuksia uuden toimintakulttuurin käyttöönotosta 29
varaosia. Palveluihin kuuluvat pyörien huollot ja Pilotin tuotoksena tehtiin tunneliviljelywiki.
korjaukset, noutopalvelu, talvisäilytys- ja huoltopa- Peltosirkun pilotti testasi wikialustan soveltuvuut-
ketit, talvirenkaiden vaihdot ja pyörien vuokraus. ta tietämyksen siirrossa ja oppimisympäristönä.
Linnan pyöräverstaan pilotissa haettiin hiljai- Wikissä pyritään viljelytiedon tallentamiseen,
sen tiedon ratkaisuja asiakastietojen hallintaan, motivoimaan tiedon tuottamiseen sekä lisäämään
perehdyttämisen tueksi sekä laadun parantami- yhteisöllisen oppimisen kautta hiljaisen tiedon
seksi sähköisillä työkaluilla. Pilotointi aloitettiin siirtymistä. Pilotin tarkoituksena oli kehittää tun-
prosessien kuvauksilla, joista johdettiin pilotin neliviljelyn dokumentointia ja osallistaa tunneli-
teemat: oman työn ohjaus, ajankäytön seuranta, viljelystä kiinnostuneita, aina ammattiviljelijöistä
työn suunnittelu, asiakashistoria ja asiakastiedot. harrastajiin, syventämään tietämystään aiheesta.
Asiakastiedon käsittelyn sujuvuus, flow, nousi
merkittäväksi tekijäksi kuvattaessa yrityksessä Pilotti päätettiin kesällä 2012. Pilotista tehtiin
siirtyvää tietämystä. päätelmä, että suomalaiset viljelijät eivät ole vielä
valmiita jakamaan osaamistaan avoimessa wikissä.
Linnan pyöräverstaan pilotissa oli tarkoitus Yrittäjä aikoo kuitenkin jatkaa wikikirjoittamista
tallentaa oppimisympäristöön tietoa tuotteista, ja suunnittelee wikistä tulevaisuudessa käyt-
asiakkaista, yhteistyökumppaneista ja mielen- täjätunnusten takana olevaa palvelua.Tunneli-
kiintoisista uusista kokemuksista, palveluista ja Wikiin oli haasteellista saada kirjoittajia, joten
muista uusista ideoista.Tämän tarkoituksena oli jatkotoimiksi yrittäjän kanssa pohdittiin wikin
auttaa yritystä parantamaan palvelun laatua sekä muuttamista suljetuksi.Tämä siksi, että kirjoittajat
löytämään uusia liiketoimintamahdollisuuksia. uskaltaisivat kertoa helpommin kokemuksiaan ja
Pilotin aikana pohdittiin myös, mitä hiljaista tietoa voisivat arvostaa wikiä enemmän, kun se ei ole
asiakassuhteesta olisi tallennettava, jotta palvelu kaikille avoin.
tuotettaisiin asiakkaalle entistä laadukkaammin.
Oppimisympäristön avulla liiketoimintaansa aloi- Osaamisen ja prosessien mallintaminen:
tellut yritys on pystynyt lähes toimintansa alusta Case Skapat
asti dokumentoimaan organisaationsa osaamista
sekä jakamaan tietoa hallituin ja strukturoiduin Skapat Energia on monipuolinen energia-alan
menetelmin. asiantuntija, joka on puolueeton ja luotettava
sähkönhankinnan sekä energiatehokkuuden
Wiki yhteisöllisen oppimisen ja tiedon jaon ammattilainen. Skapat Energian asiakkaat ovat
välineenä: Case Peltosirkun tila teollisuuden, yritysten ja julkisen sektorilla. Ska-
pat toimii asiakkaidensa kumppanina sähkömark-
Peltosirkku on marjatila, joka on 2008 perustettu kinoilla sekä asiakkaiden energian säästökonsul-
Hattulaan. Peltosirkun marjatilalla on monipuolis- toinnissa. Vuodesta 1998 alalla toiminut Skapat
ta toimintaa. Siellä viljellään mm. eri marjalajikkei- Energia on suurin suomalainen sähkönhankinnan
ta ja hyödynnetään tunneliviljelyä. asiantuntijayritys. Skapat Energian palveluita on
mahdollista hyödyntää Suomen ja Ruotsin lisäksi
Peltosirkun pilotti edisti digitaalisten työkalujen myös Norjassa ja Tanskassa.
käyttöä yritysten osaamisen hallinnassa ja osaa-
misen siirtämisessä. Projekti mallinsi mobiili- Pilotin tavoitteena oli Skapatin prosessien ku-
laitteiden ja sosiaalisen median keinojen avulla vaaminen vuokaavioon huomioiden digitaalisen
yksilöiden ja ryhmän asiantuntemusta, parhaita sovelluksen hankintaa varten tehtävät määritte-
käytäntöjä ja hiljaista tietoa. lyt. Pilotissa tehtiin osaamisen kartoittamista ja
30. 30 VIDICO-hanke | Paperista bittiin – kokemuksia uuden toimintakulttuurin käyttöönotosta
prosessien järkevöittämistä sekä tarkasteltiin, mitä kaikki yrityksessä tärkeäksi koetut toiminnot
tehdään eri kohdassa prosessia ja mitä toimintoja saatiin dokumentoitua. Kamuxin eri toimipistei-
voi yhdistää. Keskeisiä tavoitteita olivat prosessi- den myyjät saivat aikaan vilkkaan keskustelun
en tehostaminen, riskien minimoiminen ja toimin- perehdytysvideoita työstäessä.Yleisesti todettiin,
nan laadun parantaminen. että hiljaista tietoa välittyi jo ensimmäisiä videoita
tehdessä runsaasti. Eri toimipisteissä havaitut
Skapatissa tehtiin pilotin puitteissa tiedon tarpeen hyvät käytännöt nousivat esiin, kun pohdittiin
määrittely: mitä tietoa tarvitaan missäkin vaiheessa ja miten osaamista kannattaisi välittää ytimekkäästi.
missä tieto on tehokkainta tuottaa. Samalla tutkittiin Yhteistyö yrityksen kanssa toimi hyvin ja hiljaisen
joukkoälyttämisen ja sosiaalisen median keinojen tiedon siirtämiselle oli selkeä tarve voimakkaasti
hyödyntämismahdollisuuksia prosessien näkökul- kasvavassa yrityksessä, ja toimintatapoja hiottiin
masta. Skapatille prosessien ja osaamisen kuvaa- vastaamaan Kamuxin tarpeita.
misen kautta saadun tiedon perusteella tuotettiin
näkemyksiä uusien tuotteiden kehittelyyn ja tuotteis- Sosiaalinen media toiminnan tukena:
tamisen suunnitteluun sekä kehitettiin koulutus- ja Case Kaipaus
perehdytysmateriaalia huomioiden uudet tuotteet,
tulevat kasvutavoitteet ja ikärakennemuutokset. Kaipaus on vuonna 2006 perustettu yritys, joka
suunnittelee ja myy tuoksukoruja. Kaipaus-
Videot perehdytyksessä: Case Kamux tuoksukorujen Nanofrago®-tuoksuydin pohjautuu
innovaatioon, jossa tuoksu imeytetään korun
Kamux on vuonna 2000 perustettu hämeenlinna- keraamiseen sydämeen, mistä se haihtuu ympäris-
lainen yritys, joka myy autoja sekä siihen liittyviä töön molekyyli kerrallaan.
rahoitus- ja vakuutuspalveluita. Kamuxin toimin-
ta perustuu pieniin kustannuksiin ja nopeaan Yrityksen haasteena oli työntekijöiden ja jäl-
varaston vaihtumiseen sekä innostuneeseen ja leenmyyjien sijoittuminen erimantereille. Lisäksi
motivoituneeseen henkilökuntaan. asiakkaita haluttiin osallistaa aikaisempaa enem-
män ja syventää asiakaskokemusta yrityksessä.
VIDICO – pilotin tavoitteena oli kehittää Kamuxin Tähän tarkoitukseen Kaipaukselle suunniteltiin
uusien työtekijöiden nopeaa perehdyttämistä. Pilo- uudenlaista verkkoratkaisua, joka hyödyntää
tissa tallennettiin digitaaliseen muotoon videoille laaja-alaisesti sosiaalisen median keinoja yrityksen
hiljaista tietoa, joka aikaisemmin on ollut hajanai- toiminnassa. Pilotin käynnistyksessä oli mukana
sena työntekijöiden ja asiakkaiden sähköposteissa, eri toimijoista koostunut tiimi, jonka työskentelys-
sopimuksissa, puhuttuna ja mielessä.Videoiden sä otettiin käyttöön sosiaalisen median keinot.
käsittelyyn ja jakamiseen luotiin virtuaalinen
työtila, joka mahdollistaa tietämyksen siirtämisen Yammer-työkalu osoittautui kaipauslaisille uudek-
videoiden avulla. Samalla rakennettiin arkisto, si ja toimivaksi ratkaisuksi. Kaipauksen suunnit-
josta työntekijä voi käydä tarvittaessa katsomassa telija työskentelee toiselta mantereelta käsin ja
videoita ja antaa niiden pohjalta uusia ideoita toi- hänet saatiin aikaeroista ja etäisyydestä huolimat-
minnan kehittämiseen. Järjestelmän tarkoituksena ta hyvin osaksi tiimiä käyttöön otettujen uusien
oli tehostaa Kamuxin toimintaa, kun perehdytys- ja digitaalisten työkalujen ansiosta.
ohjeistusmateriaali saadaan samaan paikkaan ja
työntekijöiden kommentoitavaksi. Helppokäyttöi- Toimintaympäristön dokumentointi:
sen ja kevyen ohjelmiston avulla videoita voidaan Case Ellibs
muutamassa viikossa tuottaa satoja.
Ellibs Oy on e-kirjojen myyntiin, markkinointiin
Videoiden tuotantotyökalut otettiin käyttöön ja teknologiaan erikoistunut yritys. Ellibs tarjoaa
Innoparkissa pidetyssä lähikoulutuksessa, jossa myös automatisoituja elektroniseen julkaisuun
31. VIDICO-hanke | Paperista bittiin – kokemuksia uuden toimintakulttuurin käyttöönotosta 31
Kuva: TL Sippola
sekä aineistojen hallintaan liittyviä palveluja. lukuisia tietojärjestelmiä, joita käytetään hyvin
Yhteystyökumppaneita ovat lukuisat tietokirjojen hajanaisesti. VIDICO -pilotin avulla yhtenäistettiin
julkaisijat sekä kirjastot ja yritykset kansainvälisesti. järjestelmien käyttöä, jotta tiedon leviäminen
tehostuisi. Lisäksi kehitettiin asiakkaisiin liitty-
Ellibsin pilotissa tavoitteena oli tehdä kartoitus vän tiedon, kuten heikkojen signaalien ja liidien
siitä, mihin suuntaan tietojärjestelmiä ollaan vie- tallentamista ja hyödyntämistä.
mässä tulevaisuudessa; mitä sovellusta käytetään
mihinkin ja miten tietoa levitettäisiin ja luotaisiin Rakennusliikkeen työmaat mobiiliaikaan:
parhaiten sekä missä tieto olisi parhaassa ja help- Case TL Sippola
pokäyttöisimmässä paikassa. Pilotissa kehitettiin
toimintaympäristön dokumentointia.Tämä auttoi TL Sippola on rakennusliike Hämeenlinnan
toiminnan mallintamisessa ja parantamaan laatua seudulla. Rakennusliike tekee talot valmiiksi tai
sekä mahdollisesti löytämään uusia liiketoiminta- sovittuun vaiheeseen passiivi- tai matalaener-
mahdollisuuksia. giaratkaisuna.Yritys on perustettu vuonna 2003 ja
sen kotipaikka on Hattula.
Pilotissa käytettiin hyödyksi aiemmin toteutettuja
ratkaisuja sekä päivitettiin tietämykseen liittyviä Pilotin tavoitteena oli saattaa yrityksen työmaat
prosesseja sekä toimintatapoja. Pilotin tavoitteena mobiiliaikaan toteuttamalla yrityksessä oppilastyönä
oli aktivoida tiedon liikkumista sovelluksissa ja tehdyn asentajan käsikirjan käyttöönotto työmailla
samalla vähentää sähköposteissa olevan tietoa. tablettilaitteiden avulla.Tarkoituksena oli testata
Pilotissa parannettiin tiedon jakamista organisaa- asentajan käsikirjan lukemista, sisällön tuottamista ja
tion sisällä. Ellibsissä on ollut aiemmin käytössä sisällön hyödyntämistä työmaaolosuhteissa.
32. 32 VIDICO-hanke | Paperista bittiin – kokemuksia uuden toimintakulttuurin käyttöönotosta
Pilotissa haettiin kokemuksia siitä, voidaanko Linnan Vartijat ovat toimineet turvallisuuden
osaamista siirtää mobiilityökalun avulla paremmin ja viihtyvyyden varmistamiseksi sekä rikosten
työntekijöiden välillä.Tarkoituksena oli vähentää ennaltaehkäisemiseksi. Linna Vartijat toimivat
sähläämistä ja helpottaa hyvien käytäntöjen vä- Hämeenlinnan, Hyvinkään, Riihimäen ja Forssan
littymistä työyhteisössä.TL-Sippolalla otettiin käyt- seuduilla. Hälytyskeskus sijaitsee Hämeenlinnassa
töön kesäkuussa 2012 tablettilaitteet, jonka kautta ja palvelee asiakkaita ympäri vuorokauden. Osa
sisäistä wikiä luetaan ja sinne tuotetaan sisältöä. palveluista on tarjolla valtakunnallisesti. Piiri-,
Pilotin tuotokset todettiin niin hyviksi, että ne paikallis-, myymälä- ja muita vartiointitehtäviä
ovat jääneet yritykseen pysyviksi käytännöiksi. yrityksessä hoitaa noin 80 vartijaa.
Ohjelmistotoimittajan projektienhallintaan Pilotin ideana oli hyödyntää BookIT järjestelmää
syvyyttä: Case Codelma Linnan Vartijoiden toiminnassa. Sovellukselle löytyi
kaksi toimintoa, joita pilotoitiin. Ensimmäisellä
Codelma Oy tuottaa asiakaskohtaisia laitteisto- toiminnolla kevennetään päivystäjän työtaakkaa au-
lähtöisiä ohjelmistoratkaisuja puolustusväline- ja tomatisoimalla kysely työtekijöiden turvallisuuden
työkonevalmistajille sekä muihin vaativiin ympä- tarkistamisesta. Liikkuvat työntekijät vastaavat kyse-
ristöihin. Codelman menestys perustuu vahvan lyihin matkapuhelimellaan. Päivystäjän ei tarvinnut
ohjelmisto-osaamisen lisäksi puolustusvälinesek- pilotin aikana soittaa työtekijöille vaan järjestelmä
torin toimialaosaamiseen. teki kyselyn päivystäjän puolesta. Päivystäjä näki
tietokoneeltaan ajantasaisen tiedon, ketkä työnte-
Codelman pilotissa tehostettiin projektien kijät ovat vastanneet kyselyihin. Myös vastauksen
hallintaa ja projekteihin liittyvän tiedon käsit- sisällöt olivat päivystäjän nähtävissä ja arkistoituvat
telyä. Projekteihin liittyy paljon sekä näkyvää järjestelmään.Toisella toiminnolla haettiin mobiilisti
että hiljaista tietoa, jonka käsittelyn tehostami- osaajia kun tarvetta sijaiselle ilmeni.
nen kehittää yrityksen kilpailukykyä ja auttaa
poikkeustilanteista selviämistä. Pilotissa haettiin Pilotin lopussa ohjelman toimittaja ei ollut ehti-
Codelman tarpeisiin parhaiten soveltuva projek- nyt tehdä toivottuja muutoksia sovellukseen.
tinhallintajärjestelmä sekä tuodaan se käyttöön. Lopputuloksena oli, ettei sovellus sopinut sellai-
Järjestelmään liittyvät tarpeet ja vaihtoehdot senaan Linnan Vartijoiden käyttöön. Sovellukseen
käytiin läpi koko henkilöstön ja lähimpien tehtävien muutosten avulla se olisi ollut parem-
yhteistyökumppanien kanssa. Tällä pyrittiin var- min hyödynnettävissä ja tarvittavien muutosten
mistamaan sopivimman järjestelmän valinta sekä vuoksi sovellus jäi pois yrityksen käytöstä.
tuettiin järjestelmän käyttöönottoa ja toiminta-
tapojen muutosta. Pilotissa otettiin uusi järjestel- 3.5 valmennusohjelma
mä käyttöön pilottiyrityksen sisäisessä käytössä
sekä asiakasprojektissa. VIDICOn Hiljaisen tiedon -valmennusohjelma
toteutettiin 26.4.–14.6.2012 ja siihen ilmoittautui
Kati Mansikkaniemi, Codelma Oy: ”Työkalun täy- 28 henkilöä 16 eri organisaatiosta.Valmennusoh-
tyy olla moderni ja helppokäyttöinen asiakkaan jelmassa valmennuskertoja oli viisi, joista kaksi
näkökulmasta ja siitä pitää saada näkemys kuinka toteutettiin lähiopetuksena ja kolme etäopetuk-
projekti etenee.” sena verkon kautta siten, että oppimisalustana
toimi Moodle ja etävalmennus toteutettiin WebEx
Osaamisenhallintaa: Case Linnan Vartijat ohjelmalla.Valmennusohjelmassa oli ensimmäisenä
kertana lähikerta, jolloin tutustuttiin valmennusoh-
Linnan Vartijat Oy on yksi Suomen suurimpia jelmassa käytettäviin työkaluihin sekä perehdyttiin
yksityisiä vartiointiliikkeitä. 40 vuoden ajan videotallentamiseen ja videon erityispiirteisiin ver-
33. VIDICO-hanke | Paperista bittiin – kokemuksia uuden toimintakulttuurin käyttöönotosta 33
rattuna muihin medioihin ja kuultiin pk-yrityksen 4. Oivalluksia matkan varrelta
kokemuksia videoperehdytyspilotista.
4.1 okemuksia ja havaintoja
K
Toinen valmennuskerta toteutettiin etäopetuk- Hämeenlinnan kaupungin
sena ja käsitteli asiakaspalvelua. Valmennuksessa palveluprosessien sähköistämisessä
käytiin läpi erilaisia menetelmiä viestiä yrityksen
osaamista ulospäin digitaalisien menetelmien Osallistava asukaspalautejärjestelmä
avulla. Valmennuskerralla kuultiin myös pk-yritys-
ten pilottikokemuksia. Asukaspalautteesta toivottiin helppokäyttöistä.
Asukkaan ei tarvitse tuntea kaupungin organi-
Kolmannella etävalmennuskerralla käsiteltiin saatiorakennetta, saadakseen palautteen mene-
yrityksen sisäisten viestien ja osaamisen siirtoa. mään oikealle henkilölle. Asukas voi halutessaan
Neljännellä, myös etävalmennuksena toteutetulla linkittää palautteen karttaan ja tehdä sen myös
kerralla, aiheena olivat prosessit ja osaamisen julkiseksi.
hallinta sekä käytiin läpi pk-yritysesimerkin avulla
tarvetta miettiä prosessit uudelleen digitalisoimis- Asukkaan antaman palautteen ohjautuminen oi-
hankkeen yhteydessä. kealle henkilölle vaati kaupunginorganisaatiossa
paljon suunnittelua ja palautteen ohjautumista on
Viimeinen kerta oli lähiopetuksena toteutettu ylläpidettävä muuttuvissa tilanteissa. Palautteen
testauslaboratorio, jossa osallistujat pääsivät tes- ohjautumisen ylläpitäminen on helppoa ja palaut-
tailemaan erityyppisiä ratkaisuja tiedon tallenta- teet saadaan aiempaa nopeammin ja tehokkaam-
miseen ja jakamiseen. Valmennuskerroilla jaettiin min käsiteltyä.
hyvin omia kokemuksia ja pohdittiin aiheeseen
liittyviä kokemuksia sekä sitä miten eri ratkaisut Läpinäkyvässä palautejärjestelmässä palautteen
vaikuttavat osaamisen ja tiedon välittymiseen. antaja voi valita näkyykö palaute kaikille netin
käyttäjille. Kaupungin näkymässä palautteiden
Kaiken kaikkiaan valmennusohjelmassa käytettiin käsittely on rakennettu niin, että palautteita voi
käytännönläheisiä keinoja, joilla tunnistetaan ja käsitellä useampi henkilö ja niitä voi ohjata orga-
tallennetaan yrityksen osaamispääomaa digitaali- nisaation sisällä. Palautteen antaja saa halutessaan
seen muotoon. Osaamispääoman hoitaminen ja viestin palautteen etenemisestä ja käsittelystä.
kehittäminen ovat tärkeitä, kun halutaan turvata Tarvittaessa palautteen antajaan voidaan olla
yrityksen kilpailukyky kiihtyvillä markkinoil- yhteydessä, jotta palautteen kohteena oleva asia
la. Osaamisen johtamisella pk-yritys kehittyy saadaan mahdollisimman hyvin hoidettua.
oppivaksi organisaatioksi. Valmennusohjelman
tavoitteena oli lisätä työntekijöiden taitoja johtaa Hämeenlinnan rakennusvalvonnan lupa-
yrityksen osaamisen kehittämistä ja hyödyntää sii- prosessin sähköistäminen
nä digitaalisia menetelmiä. Valmennukseen osallis-
tuvat olivat sitä mieltä, että yrityksen osaaminen Hämeenlinnan rakennusvalvonnassa haettiin rat-
on saatavissa näkyväksi digitaalisten menetelmien kaisua kasvavaan arkistoon ja niukkoihin resurs-
ja työkalujen avulla seihin. Nyt tehty työ ja panostukset järjestelmän
ja toimintatapojen kehittämiseen tulevat kanta-
maan hedelmää pitkällä aikavälillä, työn kaikki
hyödyt eivät näy välittömästi. Nyt pitää ennakoida
ja nähdä tulevat säästöt ja parannukset. Arkiston
vaatima tila tulee pienenemään, arkistosta tiedon
hakeminen ja palauttaminen ovat huomattavasti