A Finnish christian presentation about fasting in Orthodox and Roman Catholic Churches, about 1 hour. The actual place was NNKY in Kuopio. https://ywca.fi/paikallisyhdistykset/kuopion-nnky/

1. Paasto ja
liturginen elämä
FM Tuomas T. Hyvönen
Kuopion 30UP-ilta
16.3.2019

2. Sisällys
• Yleistä asiaa
• Paastotyyppejä
• Miksi kristinuskossa
paastotaan?
• Ortodoksisia paastoruokia
• Paastonajat
roomalaiskatolisessa kirkossa
• Paastonajat ortodokseilla
• Katumus
2
• “Vääränlainen” paastoaminen
• Pyhän Efraim Syyrialaisen
paastorukous
• Ryhmäkeskustelut
• Muut uskonnot ja
paastoaminen
• Loppukaneetti (Müller-lainaus)
• Lähteet

3. Yleistä asiaa
• Tämä esitelmä käsittelee kristillistä paastoamista etenkin ortodoksisesta ja
roomalaiskatolisesta näkökulmasta
• Ortodoksinen paasto on näistä kahdesta monimutkaisempi kokonaisuus ja sen
ruumiillisessa muodossa siirrytään pikemminkin vegaanin ruokavalioon kuin eletään
esimerkiksi pelkällä vedellä (poikkeuksena muun muassa ehtoolliselle valmistautuminen,
jossa ei syödä eikä juoda mitään muutamaan tuntiin)
• Paastolla tarkoitetaan tavallisesti pidättäytymistä ruoasta (joko osittain tai kokonaan) ja
ihmisten loukkaamisesta sanoin ja teoin, mutta paastolle on olemassa useita eri
määritelmiä riippuen kulttuurista, jossa sitä harjoitetaan
 Huomautus: myös esimerkiksi sosiaalisesta mediasta ja monesta
muustakin asiasta voi paastota nykyään
• Kuka tahansa voi paastota tai olla paastoamatta ja tuskin on olemassa “oikeita” syitä sille,
miksi paastoaa tai ei paastoa
• Nippelitieto: kuten tämän esitelmän taustan väri, myös paastonajan palvelusväri yleisesti
on violetti
• Kristitty välttelee lihansyöntiä, mutta silti Raamatussa teurastetaan paljon eläimiä ja
syödään lihaa (katso esimerkiksi 5 Moos. 12:15)  ristiriitaistako?
3

4. Paastotyyppejä
• Karkea luokittelu: ruumiillinen ja hengellinen paasto
• Täydellinen paasto  Ester 4:16
• Osittainen paasto  Dan. 1:12
• Yliluonnollinen (40 päivän) paasto  5 Moos. 9:9
• Yksityinen paasto  Matt. 6:16–18
• Seurakunnallinen paasto  Joel 2:15
• Kansallinen paasto  Joona 3:5–8
• Säännöllinen paasto  Sak. 8:19
• Muitakin tyyppejä on, esimerkiksi “normaali” paasto eli vesipaasto (ainakaan
ortodoksinen kirkko ei allekirjoita vesipaastoa normaaliksi) ja tilapäinen paasto
Kumpula M.J. (2013) Paasto Raamatussa, Uskonet, Avainmedia.
http://www.uskonet.fi/artikkelit/195/paasto_raamatussa (28.2.2019)
4

5. Miksi kristinuskossa paastotaan?
• Rukouselämän vahvistamiseksi  Esra 8:23
• Jumalan johdatuksen etsimiseksi  Tuom. 20:26–27
• Murheen merkiksi  1 Sam. 31:13
• Vapautuksen/varjeluksen pyytämiseksi  2 Aik. 20:2–3
• Katumuksen vuoksi  Joona 3:5–8
• Nöyrtymiseksi Jumalan edessä  1 Kun. 21:27–29
• Huoleksi Jumalan työn menestymisestä  Ap.t. 13:1–3
Huomio: ihminen ei suoraan voi olla hyödyksi Jumalalle ainakaan ymmärryksellään  Job 22:2
• Toisten tarpeista huolehtimiseksi  Jes. 58:6–7
• Kiusausten voittamiseksi  Matt. 4:1–11
• Rakkauden ja kunnioituksen osoittamiseksi Jumalalle  Luuk. 2:36–37 (Kumpula, 2013)
• Muitakin motiiveja voi olla, mutta kaikki keinot eivät välttämättä ole sallittuja
5

6. Miksi kristinuskossa paastotaan? – Metropoliitta
Arsenin näkökulmia (Väinämö, 2007, sivut 24–26)
• “Kristittyjen paasto pohjautuu vanhatestamentilliseen taustaan ja Kristuksen antamaan
esimerkkiin”  Katso esimerkiksi Jes. 58 ja Luuk. 4: 1–13
• “Paastoajat on tarkoitettu meille valmistautumista varten kirkkovuoden suuriin juhliin”
• “Valmistautuminen suureen juhlaan merkitsee sitä, että ihminen kiinnittää huomion
ruokaan ja hengelliseen tilaansa. Ei niin, että ruoka laitetaan pääasiaksi. Voi olla, ettei
ihminen pysty esimerkiksi sairauksien takia paastoamaan täydellisesti.”
• “Olennainen merkitys paastossa on, että pystyy antamaan jotakin toiselle ihmiselle,
lähimmäiselle, – jos ei aineellista apua, niin ainakin aikaa”
• “Siinä [paastossa] ei tarkkailla, mitä naapuri tekee, vaan koetetaan voittaa oma
heikkoutemme”
• “Se [paasto] on meille annettu mahdollisuus tarkistaa elämämme suunta”
Väinämö R. (2007) Paastosta juhlaan ja arkeen – ortodoksinen keittokirja, Maahenki Oy, Helsinki/Jyväskylä,
2. painos 2010, ISBN 978-952-5652-04-8.
6

7. Ortodoksisia paastoruokia
Ruisleivät, hapankorput, kuskussalaatti,
banaanit, munakoisosalaatti,
borštš-keitto, hernekeitto, näkkileivät,
omenat, keitetyt perunat, tattirisotto,
makaronit, kaurapuuro, avokadosalaatti,
ohraryynipuuro, appelsiinit,
kantarellimuhennos, raparperi,
linssipata, marjakeitot, soijapapukeitto,
keitetyt porkkanat, suolakurkut,
pähkinät, tattaripuuro, Ratatouille,
kirsikkatomaatit, kurkkusalaatti, kiivit,
kurpitsasose, kasvis-ramen…
Keksi itse lisää!
7
https://static.boredpanda.com/blog/wp-content/uploads/2018/10/67-
5bc9873bde018__700.jpg (28.2.2019)

8. Paastonajat roomalaiskatolisessa kirkossa
• Paasto ja abstinenssi eivät suoraan ole sama asia roomalaiskatolisuudessa, mutta
molemmissa on kyse pidättäytymisestä maallisesta himosta
• Suomessa abstinenssi on 14 vuotta täyttäneille (ei yläikärajaa) ja paasto 18 vuotta
täyttäneille 60. ikävuoteen asti
• Tuhkakeskiviikko = laskiaistiistain jälkeinen keskiviikko
• Abstinenssi = lihasta pidättäytyminen tuhkakeskiviikkona, pitkänä perjantaina ja yleisesti
perjantaisin, kun on abstinenssiperjantai (mutta on olemassa väitteitä, joiden mukaan
myös esimerkiksi lauantaisin olisi abstinensseja)
• “Paasto merkitsee sitä, että nautitaan ainoastaan yksi täydellinen ateria ja muista
aterioista vähän yli puolet tavallisesta” (Sippo, 2015–2016)
• Paastonajat, ikärajat ja muut yksityiskohdat saattavat riippua valtiosta
• Sanat “carne vale” ovat latinaa ja tarkoittavat “hyvästi, liha!”
 Tästä on johdettu sana “karnevaali” ja laskiainen (aika ennen pääsiäispaaston alkua)
on roomalaiskatolisissa maissa juuri karnevaalien aikaa
Sippo T. (2015–2016) Helsingin piispan paastokäsky, 9. helmikuuta 2016, 3. joulukuuta 2015, Katolinen kirkko Suomessa.
https://katolinen.fi/helsingin-piispan-paastokasky/ (28.2.2019)
https://en.wikipedia.org/wiki/Ash_Wednesday (28.2.2019)
https://en.wikipedia.org/wiki/Fasting_and_abstinence_in_the_Catholic_Church (28.2.2019)
8

9. Paastonajat ortodokseilla
• Neljä pitkää paastoa vuodessa, keskiviikkopaasto, perjantaipaasto ja useita
muita paastopäiviä
• “Keskiviikon paastopäivä on Kristuksen kavaltamisen muistoksi, ja
perjantaisin paastotaan hänen ristiinnaulitsemisensa takia”
(Väinämö, 2007, sivu 27)
• “Luostareissa vietetään maanantaitakin paastopäivänä enkelien muistoksi”
(Väinämö, 2007, sivu 27)
• Paastonaikana sunnuntaisin on tavallisesti lupa hieman “höllätä pipoa”
• Muun muassa ennen ehtoollista (eukaristian sakramenttia) paastotaan
myös, mielellään olemalla syömättä ja juomatta mitään, mutta esimerkiksi
lääkkeiden ottaminen on toki sallittua
9

10. Joulupaasto
10
https://i2.wp.com/www.orthodoxroad.com/wp-
content/uploads/2012/12/nativity-icon.jpg (28.2.2019)
• Alkaa ortodokseilla 15. marraskuuta ja
on ohi 25. joulukuuta (24.12. on
viimeinen paastopäivä)
• Roomalaiskatolisten adventti = latinaksi
Adventus Domini eli Herran tuleminen
• Varhaisimmat todisteet adventista ovat
noin 300–400-luvulta
http://www.ortodoksi.net/index.php/Joulupaasto_-
_Historiallinen_odotuksen_aika_(opetuspuhe) (28.2.2019)

11. Pääsiäispaasto
• Ortodokseilla laskiaissunnuntain jälkeen
alkaa 40 päivän suuri paasto ja sen jälkeen
on suuri viikko, jolloin paastotaan
ankarasti
• Roomalaiskatolisilla tämä paasto alkaa
tuhkakeskiviikkona ja päättyy
pääsiäislauantaina, yhteensä 46 päivää,
mutta 6 sunnuntaita eivät ole
paastopäiviä
http://www.ortodoksi.net/index.php/Suuri_paasto (28.2.2019)
https://en.wikipedia.org/wiki/Lent (28.2.2019)
11
https://i1.wp.com/www.orthodoxroad.com/wp-
content/uploads/2012/12/resurrection2.jpg (28.2.2019)

12. Apostolien paasto
(ortodoksit)
12
https://oca.org/Images/About/Worship/pentecost.jpg (28.2.2019)
• Alkaa viikko helluntain jälkeen ja on ohi
29.6. (28.6. on viimeinen paastopäivä)
• “Apostolien paasto mainitaan jo
Rooman paavi Leo I:n saarnassa
460-luvulla”
• “Paaston raamatulliseksi perusteeksi
mainitaan usein Matteuksen
evankeliumin kahdeksas yhdeksäs
kappale, jossa fariseukset arvostelevat
Jeesuksen opetuslapsia siitä, etteivät
he paastoa”  Matt. 9:14–17
https://www.ort.fi/uutishuone/2014-06-
16/apostolien-paasto (28.2.2019)

13. Jumalanäidin paasto
(ortodoksit)
13
https://images.oca.org/icons/lg/greatfeasts/
0815dormition0001.jpg (28.2.2019)
• Alkaa 1. elokuuta ja on ohi 15.
elokuuta (14.8. on viimeinen
paastopäivä)
• Paaston vietto alkoi oletettavasti
Jerusalemissa 400-luvulla, “kun
Getsemanen puutarhaan
rakennettiin ensimmäinen basilika
Marian oletetun hautapaikan
yhteyteen”
https://ort.fi/uutishuone/2018-07-30/jumalanaidin-
paasto-1-14-elokuuta (28.2.2019)

14. Paastonajat ortodokseilla
• Myös esimerkiksi teofanian eli Kristuksen kasteen aatto 5. tammikuuta ja
Johannes Kastajan mestauspäivä 29. elokuuta ovat paastopäiviä
• Suurin osa ortodokseista ei onnistu ruokapaastossa 100-prosenttisesti,
jos ei omista ortodoksista kalenteria
• Parhaiten paastonajat näkee ortodoksisesta kalenterista, myös milloin
esimerkiksi kala tai öljy ovat sallittuja
• Muun muassa Venäjällä on käytössä juliaaninen kalenteri ja Suomessa
puolestaan gregoriaaninen kalenteri  kaikki ortodoksit eivät paastoa
samanaikaisesti ympäri maailman
• Paastonajat vaikuttavat myös siihen, milloin saa vihkiä pareja avioliittoon
 esimerkiksi Jumalanäidin paaston aikana ei voi mennä naimisiin ja
naimisiinmeno ylipäätään on rajoitettu kolmeen kertaan, oli paasto tai ei
http://www.ortodoksi.net/index.php/Paastoajat (28.2.2019)
14

15. Katumus
• Muun muassa evankelis-luterilaisessa kirkossa, vapaakirkossa ja
helluntaiseurakunnassa ei ole erillistä sakramenttia katumukselle, mutta
esimerkiksi roomalaiskatolisella ja ortodoksisella kirkolla katumus sisältyy
7 sakramenttiin (ortodokseilla ei ole tarkkaa määräystä sakramenttien
lukumäärästä)
• Kuka tahansa voi paastotessaan katua, sillä katumus ei ole uskonnosta
riippuvainen asia
• Katumuksen sakramentilla käyminen olisi hyvä ajoittaa pitkille paastonajoille
• “Synnintunnustuksella on hyvä piispa Arsenin mukaan miettiä kolmea seikkaa:
suhdetta Jumalaan, suhdetta lähimmäisiin ja suhdetta itseensä”
(Väinämö, 2007, sivu 26)
• Kymmenen käskyä ja seitsemän kuolemansyntiä antavat pohjaa itsetutkiskelulle
• Roomalaiskatolisessa kirkossa tuhkakeskiviikkona seurakuntalaiselle voidaan
piirtää otsaan tuhkan ja öljyn / tuhkan ja veden seoksella ristikuvio ja sanoa
ääneen Mark. 1:15 tai 1 Moos. 3:19
15

16. “Vääränlainen” paastoaminen
• Paasto ei ole dieettiohjelma tai kilpailu kunniasta ja toista ei pitäisi
pakottaa paastoamaan tai olemaan paastoamatta, vaikka
roomalaiskatolisella kirkolla onkin olemassa piispan paastokäsky
• Erityisesti Jes. 58. luku ja Matt. 6:16–18 ovat hyvin tärkeitä
• Jumalan katafaattinen määritelmä on rakkaus ja siihen on pyrittävä
• Ei voida paastota Jumalan Sanaa vastaan (2 Sam. 12:13–23),
ei saa olla itsekäs (Jes. 58, etenkin jakeet 3–4),
paasto ei ole tyhjä muotomeno (Sak. 7:3–7),
ei saa rehvastella hengellisyydellään paastoamalla (Luuk. 18:11–14),
paasto ei ole lihallisuutta (Kol. 2:16–23) ja
ei pidä paastota, koska “vihollisen leirissäkin paastotaan” tai halutaan
vuodattaa verta (Ap.t. 23:12) (Kumpula, 2013)
16

17. Pyhän Efraim Syyrialaisen paastorukous
“Herra, elämäni valtias!
Estä minusta laiskuuden, velttouden, vallanhimon ja turhanpuhumisen henki.
Anna minulle, sinun palvelijallesi,
sielun puhtauden, nöyryyden, kärsivällisyyden ja rakkauden henki.
Oi, Kuningas ja Herra!
Anna minun nähdä rikokseni ja anna, etten veljeäni tuomitsisi,
sillä siunattu olet sinä iankaikkisesti.
Aamen.”
Kumartelu maahan asti rukouksen aikana kuuluu ortodoksiseen käytäntöön
http://www.ortodoksi.net/index.php/Pyh%C3%A4n_Efraim_Syyrialaisen_paastorukous (28.2.2019)
17

18. Ryhmäkeskustelut
• Millaisia ihmiselle haitallisia ongelmia eläinkunnan ruokatuotteisiin,
etenkin lihaan, voi liittyä? Tiedettiinkö ongelmista, kun Raamattu
kirjoitettiin?
• Kuinka paasto voi auttaa ihmistä Jumalan kaltaisuuden tai jopa theosiksen
(muinaiskreikaksi θέωσις) tavoittelussa?
• Millaisia jakeita paastoon liittyen löydätte Raamatusta ja mitä jakeissa
sanotaan? Tässä esitelmässä jo mainittuja jakeita on alla. Voitte lukea niitä
tai etsiä toisenlaisia kohtia.
Ester 4:16, Dan. 1:12, 5 Moos. 9:9, Matt. 6:16–18, Joel 2:15,
Joona 3:5–8, Sak. 8:19, Esra 8:23, Tuom. 20:26–27, 1 Sam. 31:13,
2 Aik. 20:2–3, 1 Kun. 21:27–29, Ap.t. 13:1–3, Jes. 58, Matt. 4:1–11,
Luuk. 2:36–37, Luuk. 4:1–13, Matt. 9:14–17, 2 Sam. 12:13–23,
Sak. 7:3–7, Luuk. 18:11–14, Kol. 2:16–23, Ap.t. 23:12
18

19. Muut uskonnot ja paastoaminen
• Muslimeille paasto on Allahin tahto ja erityisesti Ramadan on
paastoamisen aikaa, jolloin seksuaalinen kanssakäyminen, syöminen ja
juominen sekä tupakointi on kielletty auringonnoususta auringonlaskuun
 Myös muslimit juhlistavat pidemmän paastonajan päättymistä
niin kuin esimerkiksi ortodoksitkin, sekä sunni- että šiiamuslimeilla on
3 päivää kestävä juhla Eid al-Fitr
• Juutalaisilla keskeisin paastopäivä on juhlapäivä Jom kippur eli
sovituspäivä, toinen tärkeä paastopäivä on Tisha beav, jota vietetään
Jerusalemin 1. ja 2. temppelin tuhon muistoksi (ja muitakin paastoja on)
“Juutalaisilla oli viikottaiset paastopäivät tiistaisin ja torstaisin”
(Arseni, 1999, sivu 205), mikä näkyy myös ortodoksisuudessa
(tosin paastopäivät ovat keskiviikko ja perjantai)
Arkkimandriitta Arseni (1999) Ortodoksinen sanasto, Otava, ISBN 951-1-15657-8.
https://en.wikipedia.org/wiki/Ramadan (28.2.2019)
19

20. Muut uskonnot ja paastoaminen
• Sianliha ja veri ovat kokonaan kiellettyjä juutalaisuudessa ja islamissa,
juutalaisten syömä liha on peräisin lähinnä märehtijöistä, hindut välttelevät
naudanlihaa
• Islam kieltää alkoholin nauttimisen
• Hindut paastoavat esimerkiksi ajanjaksona, joka on nimeltään Ekadasi eli
suomeksi yksitoista, ja kalenterivuoteen sisältyy tavallisesti 24 tällaista
ajanjaksoa
• Hindujen paastokäytännöt riippuvat palvottavasta jumalasta ja paikallisista
tavoista
Halonen K. (2009) Jumalasuhde lautasella – Paasto voisi opettaa
kohtuullisuutta yltäkylläisyyden keskellä, Kirkko ja kaupunki.
https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/jumalasuhde-lautasella (28.2.2019)
https://en.wikipedia.org/wiki/Ekadashi (28.2.2019)
20

21. Loppukaneetti
“Se, joka tuntee yhden uskonnon, ei tunne yhtään”
– Friedrich Max Müller, 1870
Anttonen V. (2010) Uskontotieteen maastot ja kartat, Tietolipas 232,
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, ISBN 978-952-222-184-1.
Sivu 27.
Maalaus: George Frederic Watts
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/90/Friedrich_M
ax-M%C3%BCller_by_George_Frederic_Watts.jpg/800px-Friedrich_Max-
M%C3%BCller_by_George_Frederic_Watts.jpg (28.2.2019)
21

22. Lähteet
• Anttonen V. (2010) Uskontotieteen maastot ja kartat, Tietolipas 232, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, ISBN 978-952-222-184-1.
• Arkkimandriitta (nyk. metropoliitta) Arseni (1999) Ortodoksinen sanasto, Otava, ISBN 951-1-15657-8.
• Halonen K. (2009) Jumalasuhde lautasella – Paasto voisi opettaa kohtuullisuutta yltäkylläisyyden keskellä, Kirkko ja kaupunki.
https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/jumalasuhde-lautasella (28.2.2019)
• Kumpula M.J. (2013) Paasto Raamatussa, Uskonet, Avainmedia.
http://www.uskonet.fi/artikkelit/195/paasto_raamatussa (28.2.2019)
• Ort.fi https://www.ort.fi/uutishuone/2014-06-16/apostolien-paasto (28.2.2019)
https://ort.fi/uutishuone/2018-07-30/jumalanaidin-paasto-1-14-elokuuta (28.2.2019)
• Ortodoksi.net http://www.ortodoksi.net/index.php/Joulupaasto_-_Historiallinen_odotuksen_aika_(opetuspuhe) (28.2.2019)
http://www.ortodoksi.net/index.php/Suuri_paasto (28.2.2019)
http://www.ortodoksi.net/index.php/Paastoajat (28.2.2019)
http://www.ortodoksi.net/index.php/Pyh%C3%A4n_Efraim_Syyrialaisen_paastorukous (28.2.2019)
• Raamattu, pääosin ISBN 978-951-577-431-6.
• Sippo T. (2015–2016) Helsingin piispan paastokäsky, 9. helmikuuta 2016, 3. joulukuuta 2015, Katolinen kirkko Suomessa.
https://katolinen.fi/helsingin-piispan-paastokasky/ (28.2.2019)
• Väinämö R. (2007) Paastosta juhlaan ja arkeen – ortodoksinen keittokirja, Maahenki Oy, Helsinki/Jyväskylä, 2. painos 2010,
ISBN 978-952-5652-04-8.
• Wikipedia https://en.wikipedia.org/wiki/Ash_Wednesday (28.2.2019)
https://en.wikipedia.org/wiki/Fasting_and_abstinence_in_the_Catholic_Church (28.2.2019)
https://en.wikipedia.org/wiki/Lent (28.2.2019)
https://en.wikipedia.org/wiki/Ekadashi (28.2.2019)
https://en.wikipedia.org/wiki/Ramadan (28.2.2019)
22

23. Kiitos yleisölle!
Kiitos myös FM, TM Pekka Ryhäselle Kuopion Opkon paastoesitelmästä 23.2.2019!
Raamatunjakeet ja evankelis-luterilainen näkökulma kiehtoivat.
Kysymyksiä? Kommentteja?