Tarja Friskin puheenvuoro teemaseminaari 3

1. Työpaikkaohjaajien koulutuksen ja opettajien
työelämäjaksojen toimivia käytäntöjä
19.-20.9.2012
Tarja Frisk, Educa-Instituutti Oy

2. Työpaikkaohjaajien koulutuksen toimivia
käytäntöjä

3. Työpaikkaohjaajien koulutuksen toimivan
käytännön yleiset periaatteet
• Pohjana Työpaikkaohjaajien koulutuksen 3 ov määräys ja ohje
(OPH 2012)  Toteutusten sisältöjen ja laajuuden vastaavuus
• Osaaminen arvioidaan, tunnistetaan ja tunnustetaan
mahdollisuuksien mukaan
• Kohderyhmä otetaan huomioon toteutustavoissa
• Koulutusmuodot ovat joustavat
• Koulutuksen järjestäjällä on käytössään erilaisia
työpaikkaohjaajien koulutusmuotoja, esimerkiksi monimuoto-
mallit, yksilöllistetty koulutusmalli, opettajan työelämäjaksolla
toteutettu koulutus, opiskelijan ohjauksen yhteydessä
toteutettava koulutus
20.09.12 KOONTA 2008–2012 3

4. Erilaisia opiskelutapoja työpaikkaohjaajien
koulutuksessa
Osallistuja
Työversio: Lammi, A. 2012. Työpaikkaohjaajia kouluttamaan – opas työpaikka-
ohjaajien koulutuksen toteuttamiseen. Educa-Instituutti Oy

5. Henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan
perustuva työpaikkaohjaajien koulutus
•Koulutus alkaa työpaikkaohjaajan osaamisen arvioinnilla esim.
osaamiskartan avulla
•Arvioinnin pohjalta tunnistetaan ja tunnustetaan osaaminen
•Arvioinnin pohjalta laaditaan henkilökohtainen
kehittymissuunnitelma, johon kirjataan tavoitteet ja miten ne
saavutetaan
•Sisältöjen lisäksi myös koulutuksen muodot voivat vaihdella
•Esim. Erilaiset TPO-passit
20.09.12 KOONTA 2008–2012 5

6. Työpaikkaohjaajien koulutus opiskelijan
ohjaamisen yhteydessä
• Koulutus rytmitetään opiskelijan työssäoppimiseen
• Pohjana tpo:n osaamisen arviointi
• Työpaikkaohjaajan ohjaustyö opinnollistetaan
• Osallistuminen opiskelijan tavoitekeskusteluun
• Opiskelijan perehdyttäminen työturvallisuuteen
• Palautteen antaminen
• Osallistuminen arviointikeskusteluun
• Oman osaamisen arviointi
• Lisäksi täydentäviä tehtäviä, kuten materiaaliin perehtymistä
20.09.12 KOONTA 2008–2012 6

7. Työpaikkaohjaajien koulutus opettajan
työelämäjakson yhteydessä
•Opettaja voi kouluttaa yhden tai useampia työpaikkaohjaajia
•Koulutus aloitetaan työpaikkaohjaajien osaamisen arvioinnilla
•Koulutus voidaan toteuttaa yksilöohjauksena tai pienryhmässä
•Koulutus voidaan linkittää opiskelijan ohjaukseen
•Opettajat tarvitsevat koulutusta/ohjausta työpaikkaohjaajien
koulutukseen  esim. kouluttajakoulutus osana työelämäjaksolle
valmennusta
20.09.12 KOONTA 2008–2012 7

8. Opettajien työelämäjakson toimivia
käytäntöjä

9. Koulutuksen järjestäjän omat linjaukset opettajan
työelämäjaksoista
Koulutuksen järjestäjä linjaa osana muita linjauksiaan opettajan
TE-jaksoon liittyvät periaatteet:
•Merkitys koulutuksen järjestäjän toiminnan kehittämisessä:
henkilöstön osaaminen, työelämäyhteyksien kehittäminen,
työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen kehittäminen,
opetuksen kehittäminen
• Työelämäjaksolle lähtemisen riittävä aikaväli? Esim. 5-vuoden välein
•Organisointi ja valinnat: painotukset ja opettajien valitseminen
TE-jaksoille, organisointi, pituus ja laajuus, toimintatavat
arvioinnissa ja kokemusten hyödyntämisessä aj levittämisessä
20.09.12 KOONTA 2008–2012 9

10. Opettajan työelämäjakson organisointi
- Opettajien työelämäjaksojen organisoinnin kokonaisuus
suunnitellaan ja toimintatavat kuvataan
- Mitä tehdään, milloin, kuka tekee, kuka vastaa, esimerkiksi
esimiehen vastuu ja tehtävä, opettajan tehtävät, rehtorin rooli,
työpaikan rooli
- mm. seuraavat asiat
- Kehityskeskustelu
- Hakeutuminen: ajankohta, hakemuksen toimittaminen, käsittely ja päätöksenteko
yhteydessä vuosisuunnitteluun
- Sopimukset työpaikkojen ja oppilaitosten välillä
- Työelämäjakson resursointi: tehdään vuosisuunnittelun yhteydessä, jolloin voidaan
ennakoida opetuksen järjestäminen. Ratkaisuja: opetukseton aika, palkallinen
virkavapaus, sijaisen palkkaaminen
- TE-jakson pituus ja laajuus on määritelty tavoiteltavien tulosten pohjalta, esim. onko
painopiste ammattitaidon kehittämisessä vai työelämäyhteyksien luomisessa.
20.09.12 KOONTA 2008–2012 10

11. Opettajan työelämäjakson tavoitteet ja sisällöt
- Opettajan työelämäjaksojen tavoitteet ja sisällöt on laadittu
Opettajan täydennyskoulutuksen perusteiden kohdan 2.3
Työelämäyhteistyö ja toiminta työpaikoilla 6 op pohjalta:
- 1. Oman alan ammattitaidon päivittäminen
- 2. Perehtyminen työpaikan toimintaan
- 3. Oppilaitoksen ja työpaikan välisen yhteistyön edistäminen
- 4. Työpaikkaohjaajien perehdyttäminen ja kouluttaminen
- Yksittäisten työelämäjaksojen toteutukselle on mietitty
toteutusmallit, joissa voidaan painottaa eri tavoitteita. Näiden
pohjalta suunnitellaan yksittäisen opettajan te-jakso.
20.09.12 KOONTA 2008–2012 11

12. Esimerkkejä eri tavoitteita painottavista toteutusmalleista
Malli 1. - Tavoite: Opettajan osaamisen
Opettajan osaamisen kehittäminen kehittäminen
- Opettaja tekee työpaikan
työtehtäviä/osallistuu
- Pitempi jakso samassa
työpaikassa
Malli 2. - Tavoite: Alakohtaisten to:n ja ao-
Työssäoppimisen ja näyttöjen kehittäminen
ammattiosaamisen näyttöjen - Tavoite: to-paikkojen hankinta
kehittäminen - Eri pituiset jaksot, useammassa
tai yhdessä työpaikassa
Malli 3. - Koul.järjestäjän tavoitteet
Työelämäyhteyksien luominen painottuvat
- Tavoite: verkoston luominen, info
koulutuksesta, osaamisen kart.
- Lyhyempiä jaksoja eri
työpaikoissa
20.09.12 KOONTA 2008–2012 12

13. Yksittäisen TE-jakson suunnittelu
• Kehityskeskustelu pohjana
• Tavoitteiden valinta – mitä painotetaan- alustavat tavoitteet
tarkennetaan työpaikan kanssa
• Paikan valinta: yksi tai useampi paikka valittujen tavoitteiden
mukaan
• Opettaja valmennetaan TE-jaksolle: yleiset periaatteet,
tutkinnon perusteisiin liittyvät asiat, mahdollinen
työpaikkaohjaajien kouluttajakoulutus
• Mahdollinen yhteydenpito ja ohjaus TE-jakson aikana:
tapaamiset, esimiehen/vertaisopettajien käynnit, sosiaalisen
median kautta  edistää kokemusten leviämistä
20.09.12 KOONTA 2008–2012 13

14. Toimenpiteet opettajan työelämäjakson jälkeen
• Opettajan työelämäjakson kokemukset ja heränneet
kehittämisideat tuodaan näkyvään ja helposti hyödynnettävään
muotoon.
• Kokemuksia ja heränneitä ideoita levitetään suunnitellusti, esim.
• Palavereissa: yksikkö, johtoryhmä, alakohtaiset
• Oppilaitoksen tapahtumissa
• Syntyneitä työelämäyhteyksiä ylläpidetään sovitulla tavalla
• Työelämäjakson tuloksia ja vaikutuksia opettajan osaamiseen ja
koulutuksen järjestäjän toimintaan arvioidaan: syntyneet
työelämäyhteydet, koulutetut työpaikkaohjaajat, uudet
työssäoppimis –ja ammattiosaamisen näyttöpaikat
20.09.12 KOONTA 2008–2012 14

15. Tausta ja sisältö
• Tarja Frisk, Heljä Hätönen, Marjo Rytkönen. 2012.Miten
toteutan opettajien työelämäjakson? – Opas ammatillisten
opettajien työelämäjaksojen toteuttamiseen (Tulossa 2012)
• Anne Lammi. 2012. Työpaikkaohjaajia kouluttamaan – Opas
työpaikkaohjaajien koulutuksen toteuttamiseen (Tulossa 2012)
• Opetushallituksen Osaajana työmarkkinoille-hankkeissa
kehitetyt käytännöt työpaikkaohjaajien koulutukseen ja
opettajien työelämäjaksojen toteutukseen. Käytäntöjen
kuvaukset luettavissa  www.educa-instituutti.fi  Koonta
2008-2012  Kuvausjärjestelmän kuvaukset
20.09.12 KOONTA 2008–2012 15