Weitere ähnliche Inhalte
Ähnlich wie Positiivisen uusiutumisen kierre (20)
Positiivisen uusiutumisen kierre
- 1. VTT, Timo Aro
XV Kansallinen kaupunkifoorum 21.-22.5.2013
Salo, Astrum-keskus
POSITIIVISEN UUSIUTUMISEN KIERRE!
© Timo Aro 2013
- 2. ”Alueet eivät suinkaan kuole siihen, että tekevät vääriä
asioita, vaan siihen, että ne jatkavat aikanaan oikeiden
asioiden tekemistä liian pitkään”
- Mukaillen Doz ja Kosonen 2007 -
© Timo Aro 2013
- 4. © Timo Aro 2013
1. Miten alue reagoi, kun iso moukari heilahtaa
niskaan? Epäusko, lamautuminen, hätähuuto
valtiolle ja EU:lle vai suunniteltu ja nopea
reagointi?
2. Kuinka iso ulkoinen tai sisäinen shokki
tarvitaan positiivisen uusiutumisen
käynnistämiseksi tai laukaisevaksi tekijäksi?
3. Onko ilkeä rakennemuutos ja luova tuho
alueen kannalta enemmän mahdollisuus kuin
uhka?
4. Miksi yhdet alueet ovat vetovoimaisimpia kuin
toiset? Mitä pitää tapahtua, että negatiivinen
väestökehitys kääntyy positiiviseksi?
- 5. © Timo Aro 2013
Demografisen kilpailukyvyn näkökulma
- 6. Kuntien positiivinen väestönkehitys osatekijöittäin vuosina 1980-2012*
VÄESTÖKEHITYKSEN
OSATEKIJÄ /
KUNNAT
1980-1989 1990-1999 2000-2009 2010-2012
Luonnollinen
väestönlisäys
(=syntyvyys-kuolleisuus)
200
(62,5 %)
156
(48,8 %)
118
(36,9 %)
115
(35,9 %)
Maassamuutto
(= tulomuutto-lähtömuutto)
135
(42,2 %)
98
(30,6 %)
112
(35 %)
101
(31,6 %)
Siirtolaisuus
(=maahanmuutto-
maastamuutto)
211
(65,9 %)
208
(65 %)
242
(75,6 %)
275
(85,9 %)
* takautuvasti1.1.2013 alueluokituksen mukaan = 320 kuntaa
© Timo Aro 2013
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot 1980-2012;
- 7. Seutukuntien positiivinen väestönkehitys osatekijöittäin vuosina 1980-2012
VÄESTÖKEHITYKSEN
OSATEKIJÄ /
KUNNAT
1980-1989 1990-1999 2000-2009 2010-2012
Luonnollinen
väestönlisäys
(=syntyvyys-kuolleisuus)
53
(74,6 %)
38
(53,5 %)
26
(36,6 %)
25
(35,2 %)
Maassamuutto
(= tulomuutto-lähtömuutto)
21
(29,6 %)
17
(23,9 %)
21
(29,6 %)
20
(28,2 %)
Siirtolaisuus
(=maahanmuutto-
maastamuutto)
55
(77,5 %)
57
(80,3 %)
65
(91,5 %)
71
(100 %)
* 1.1.2013 alueluokituksen mukaan = 71 seutukuntaa
© Timo Aro 2013
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot 1980-2012;
- 8. JATKUVAN KASVUKIERTEEN KUNNAT
85
JATKUVAN LASKUKIERTEEN KUNNAT
126
UUSIUTUMISKIERTEEN KUNNAT
27
SUPISTUMISKIERTEEN KUNNAT
82
VÄESTÖNLISÄYS
1980-1989
1990-1999
2000-2009
2010-2012
Kuntien tyypittely väestönlisäyksen perusteella vuosina 1980-2012*
© Timo Aro 2013
* takautuvasti1.1.2013 alueluokituksen mukaan = 320 kuntaa
- 9. JATKUVA KASVUKIERRE
- 85 kuntaa
- Väestönlisäys positiivinen
ja yhtäjaksoinen koko ajan-
jakson 1980-2012 ajan
- Kaikki väestökehityksen osa-
tekijät pääsääntöisesti posi-
tiivisia
- Suuret ja keskisuuret korkea-
koulukaupungit ja niiden vai-
kutusalueet (kehyskunnat)
sekä pistemäisesti ”Baby-Boom”
-vyöhykkeen kunnat
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot 1980-2012;
Analyysi + data Timo Aro, kartta: Timo Widbom © Timo Aro 2013
- 10. © Timo Aro 2013
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot 1980-2012;
Analyysi + data Timo Aro, kartta: Timo Widbom
- 11. SUPISTUMISKIERRE
- 82 kuntaa
- Positiivinen väestönkehitys
kääntynyt laskuun 1990- tai
2000-luvun aikana
- Aluksi muuttotappiota maan
sisäisestä muuttoliikkeestä
ja myöhemmin luonnollinen
väestönlisäys kääntynyt ne-
gatiiviseksi
- ”Savotta-Suomen” –kunnat,
maaseutumaiset kunnat maa-
kuntien reuna-alueilla ja teolli-
suuskeskukset a’la Forssa, Hei-
nola, Kajaani, Tornio, Uusikau-
punki © Timo Aro 2013
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot 1980-2012;
Analyysi + data Timo Aro, kartta: Timo Widbom
- 12. UUSIUTUMISKIERRE
- 27 kuntaa
- Väestönkehitys on ollut nega-
tiivinen, mutta kääntynyt
uudelleennousuun joko 1990-
tai 2000-luvulla
- Suuret tai keskisuuret keskus-
kaupungit a’la Lahti, L-ranta,
Pori ja Turku ja niiden kehys-
kunnat
- Seutukaupungit (mm. Valkea-
koski, Raasepori, Pietarsaari,
Kalajoki)
© Timo Aro 2013
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot 1980-2012;
Analyysi + data Timo Aro, kartta: Timo Widbom
- 14. © Timo Aro 2013
Kovat
tekijät
• Työpaikkakehitys
• Koulutustarjonta
• Palkkataso
• Sijainti- ja saavutettavuus
Pehmeät
tekijät
• Perhe ja ystävät
• Kotiseutuidentiteetti
• Mieli- ja mainekuva
• Oletettu potentiaali
• Ilmapiiri ja elämäntyyli
Kolmannet
tekijät
• Kodin ja työpaikan väliin jäävät
tekijät: merkityksellisiä oman
elämäntyylin kannalta
• Houkuttelevia kohtaamispaikkoja:
harrastus-, kulttuuri- ja
liikuntapaikat, galleriat, kahvilat
jne.
- 15. Muuttavatko ihmiset työn vai paikan perässä?
Kun alueella on työpaikkoja, ihmiset
seuraavat perässä ja muuttavat alueelle
VAI
Paikka herättää positiivisia mieli- ja
mainekuvia ilmapiirin tai elämäntyylin
vuoksi ja paikassa koetaan olevan
potentiaalia, joka houkuttelee muuttajia
© Timo Aro 2013
- 16. ”Paikan laatu”
1. Mitä siellä on?
2. Keitä siellä on?
3. Mitä siellä tapahtuu?
© Timo Aro 2013
Lähde: mukaillen Florida
- 17. Case Pori sisältää hyvän ja
dramaattisen tarinan ainekset: nousu,
huippu, romahdus ja uudelleennousu
Alkuetu:
Porin seutu oli
suurimpia
teollisuus- ja
väestökeskittymiä
1900-luvun
alkupuolella
Kasvu:
Jatkuva ja voi-
makas kasvu
1880-luvulta
1970-luvun
puoliväliin
saakka
Syöksykierre:
Radikaali ja
ilkeä teollinen
rakennemuutos
1975-2000
Positiivinen
käänne:
Hidas
uudelleennousu
2000-luvulla
© Timo Aro 2013
- 19. 318
319
315 317 317 319 320 317 319 315 313 313
318
135
279
303
269
305
311 314 312
261 261
19
268
234 234
43
35
17
10
46
18
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34
Porin sijoitus muuttovetovoiman osalta 320 kunnan joukossa vuosina 1980-2012
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot 1980-2012
- 21. 9
9,5
10
10,5
11
11,5
12
12,5
13
13,5
14
14,5
15
15,5
16
16,5
17
17,5
18
18,5
19
19,5
20
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Pori Tampere Turku Jyväskylä Oulu Lahti Kuopio19,7 %
12,4 %
Porin työttömyysasteen kehitys %) verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin
© Timo Aro 2013Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö
- 22. 4,71 4,98 5,07 5,09 5,2 5,22 5,22 5,33 5,43 5,43
8,97 9,29 9,37 9,38
11,12 11,4
13,03
14,54
16,98
25,84
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
20
22
24
26
28
© Timo Aro 2013
Seutukuntien teollisuuden monipuolisuusindeksi (HHI-indeksi)
Monipuolisuusindeksi kuvaa teollisuuden
toimialarakennetta henkilöstöllä mitattuna: mitä
monipuolisempi teollisuuden toimialarakenne on sitä
matalampi on palkin arvo. Kuviossa 10
monipuolisinta seutua ja 10 yksipuolisinta
Lähde: Tilastokeskus, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö
- 24. 1. ALKUETU: Alue saa puolellaan alkuedun historiallisen kehityksen, tapahtumien tai
sattuman ansiosta. Alkuetu muodostuu ja vahvistuu keskittymiskehityksen tuloksena.
Keskeisin positiivinen laukaiseva tekijä hyvä työpaikka- ja väestökehitys, mikä johtaa
markkinoiden laajenemiseen. Markkinat ja kasvukehä laajenevat. Kasvu lukkiutuu
positiiviseksi kehäksi: yksi hyvä tekijä johtaa toiseen, se taas kolmanteen jne.
1. Alku-
etu
4. Rakennettu
etu
5.
Mentaalinen
etu
6.
Sattuma
2. Sijainti-
etu
3.
Demografi-
nen etu
2. SIJAINTIETU: Perustuu optimaaliseen
sijaintiin suhteessa muihin keskittymiin tai
keskuksiin. Sijaintietua tukee
saavutettavuus eli hyvät maantie-,
rautatie-, lento-, satama- ja muut väylä-
ja käytävä-yhteydet
3. DEMOGRAFINEN ETU: Perustuu
positiiviseen väestönkehitykseen,
joka pitää sisällään luonnollisen
väestönlisäyksen ja muuttoliikkeen
(maassamuutto ja siirtolaisuus).
4. RAKENNETTU /STRATEGINEN
ETU: Perustuu tietoisiin strategisiin
valintoihin ja pitkäjännitteiseen
kehittämiseen, jolloin kaupunki-
(seutu) panostaa järjestelmällisesti
valittuihin toimialoihin alueen
kokonaisedun hyväksi. Positiivinen
uusiutuminen käynnistyy usein
sisäisen tai ulkoisen shokin
seurauksena. Ennakointi- ja
muutosherkkyys korostuu
5. MENTAALINEN ETU perustuu
tahtoon ja kasvuretoriikkaan. Alue
vahvistaa itse itseään teoilla ja
puheella. Positiivisten mielikuvien
luominen korostuu. Onnellisilla
sattumilla, tapahtumilla ja
ulkopuolisilla päätöksillä iso
merkitys. Pienestä tai
vähäpätöisestä voi kasvaa
vähitellen isoa ja merkittävää jne.
Lähde: Timo Aro 2013 © Timo Aro 2013
- 25. © Timo Aro 2013
1. Isot muutokset on mahdollista nähdä vasta
jälkikäteen. Oppiminen muilta ja poisoppiminen
omista virheistä
2. Riittävän pitkä perspektiivi haluttujen muutosten
läpiviemiseksi
3. Elinkeino- ja osaamisrakenteen jatkuva
monipuolistaminen
4. Panostaminen rakennettuun ja mentaaliseen etuun
- 26. ”Jos Tampereella tai Turussa
olisi vähän painittu
harjoituksissa, sen jälkeen olisi
kyräilty puoli vuotta. Porissa
pienet väännöt olivat
jokapäiväisiä. Koko ajan oli
jotain sähläystä ja selkkausta" ”
- Jääkiekkovalmentaja Karri Kivi -
”Jos Tampereella tai Turussa olisi vähän painittu
harjoituksissa, sen jälkeen olisi kyräilty puoli vuotta. Porissa
pienet väännöt ovat jokapäiväisiä. Koko ajan on jotain
sähläystä ja selkkausta”
- Jääkiekkovalmentaja Karri Kivi -
© Timo Aro 2013
- 28. K I I T O S ! © Timo Aro 2013
