Muuttoliike ja asuntomarkkinoiden ostovoima
•
1 gefällt mir•1,025 views
Esityksessä kuvataan muuttoliikkeen ja asuntomarkkinoiden välistä yhteyttä. Esityksen tavoitteena osoittaa, miten muuttoliike vaikuttaa suoraan ja epäsuoraan asuntomarkkinoiden tulevaan alueelliseen kysyntään ja tarjontaan.
Empfohlen
Empfohlen
Weitere ähnliche Inhalte
Was ist angesagt?
Was ist angesagt? (20)
Andere mochten auch
Andere mochten auch (20)
Ähnlich wie Muuttoliike ja asuntomarkkinoiden ostovoima
Ähnlich wie Muuttoliike ja asuntomarkkinoiden ostovoima (16)
Mehr von TimoAro
Mehr von TimoAro (12)
Muuttoliike ja asuntomarkkinoiden ostovoima
- 1. 1 MUUTTOLIIKE JA ALUEELLISET OSTOVOIMAT -‐RIITTÄÄKÖ KYSYNTÄ?
- 2. Elämän kolme tärkeintä kysymystä? 1. Missä asun? 2. Mitä teen? 3. Kenen kanssa?
- 3. 1. MITEN MUUTTOLIIKE VAIKUTTAA ALUEIDEN ELINVOIMAAN? 2. MITEN ALUEIDEN ELINVOIMA VAIKUTTAA ALUEIDEN ”ARVONMUODOSTUKSEEN” JA ASUKKAIDEN OSTOVOIMAAN?
- 4. Muuttoliike Muutot Asuinvaihdot Liike Liikkuvuus Asuntomarkkinat Asuminen Asuin- ja elinympäristö Kuntien väliset muutot Maasta- ja maahanmuutot Kuntien sisäiset muutot Muuttovirrat Asuntotuotanto
- 6. Uusi aluehierarkia? ① Metropolialue ② 12 suurta kaupunkia / kaupun- kiseutua (yli 100 000 asukkaan kaupunkiseudut/työssäkäynti- alueet) ③ Noin 40 seutukaupunkia (seutukuntien tai talousalueen keskuksia tai keskuspareja) ④ Muut kunnat Lähde: Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma/kunta- ja aluekehitys
- 8. 2000-‐luvun muu@o-‐ liikekehityksen keskeiset piirteet 1. Keski)ymis-‐, au0oitu-‐ mis-‐ ja polarisoitumis-‐ kehitys samanaikaises0 2. Valikoiva muu)oliike suurilla kaupunkiseuduilla 3. Lisääntyvä maahan-‐ muu)o
- 9. Muu@oliikkeen yleiset ja erityiset piirteet 1. Keskimäärin 880 000 muu@oa vuodessa 2. 4/5 muu@ajasta alle 35-‐vuoTaita 3. Nuorten ja nuorten aikuisten muu@oalUus kasvanut 2000-‐luvun aikana 4. Keskimäärin vain joka kolmas kunta tai seutukunta saa muu@ovoi@oa 5. Maahanmuu@ajien määrä viisinkertaistunut 2000-‐luvulla ja keski@yminen kantaväestöä voimakkaampaa 6. Kaupungistuminen ja taajamoitumiskehitys jatkuu
- 10. 54,6 % 1980-‐1984 66,9 % 2005-‐2009 12,3 % 1995-‐1999 Esimerkki 1: Maahanmuuton osuus Helsingin väestönlisäyksestä viisivuoTsjaksoi@ain vuosina 1980-‐2013 40,0 % 1985-‐1989 47,3 % 1990-‐1994 54,6 % 2000-‐2004 43,5 % 2010-‐2013
- 11. -‐3500 -‐3100 -‐2700 -‐2300 -‐1900 -‐1500 -‐1100 -‐700 -‐300 100 500 900 1300 1700 2100 2500 2900 3300 3700 4100 4500 4900 5300 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Helsinki Helsingin seutu ilman Helsinkiä Lähde: Tilastokeskus, StatFin -‐0lasto0etokanta • Helsinki sai muu)ovoi)oa kun0en välisestä muu)oliikkeestä noin 9 000 hlöä ja muut Helsingin seudun kunnat noin 33 000 hlöä vuosina 2000-‐2013 • Helsingin seudun muu@ovoitot maan sisältä ovat laskeneet astei@ain koko 2000-‐luvun ajan: vuosina 2012-‐2013 Helsingin seudun kunnat saivat yhteenlaske)una enää vain 300 henkilöä muut-‐tovoi)oa maan sisäisestä muu)oliikkeestä. • Helsingin muu@ovoitot ovat kasvaneet vuosi vuodelta • Onko kyse pysyvästä urbani-‐ soitumiseen ja asumisprefe-‐ rensseihin lii@yvästä käänteestä vai taloudellisiin suhdannevaih-‐ teluihin lii@yvästä väliaikaisesta ilmiöstä? Esimerkki 2: Helsingin ja Helsingin seudun vetovoima maan sisäisessä muu@oliikkeessä 2000-‐luvulla
- 13. Lähde: Kytö ja Kral-Leszczynska 2013 Ø 15-‐64vuoTaiden ne@o-‐ muu@o kunTen välillä maakunni@ain vuosina 2001-‐2012 Ø Työikäistä väestöä siirtyy pienistä isoihin kaupunkeihin Ø Muu@ovirrat keski@yvät erityisesT HHT-‐vyöhyk-‐keelle ja sen vaikutusalueelle
- 14. 11681 4744 3428 2581 2123 1893 1821 1463 1296 1093 665 2336 949 686 516 425 379 364 293 259 219 133 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 9000 10000 11000 12000 13000 14000 15000 Helsinki Tampere Oulu Turku Kuopio Seinäjoki Lahti Jyväskylä Pirkkala Hämeenlinna … Pori (18.) Muuttovoitto yht. Muuttovoitto per vuosi MäärällisesT muu@ovetovoimaisimmat kunnat (320) maan sisäisessä muu@oliikkeessä vuosina 2009-‐2013 88 kuntaa sai muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina 2009-2013
- 15. 6,5 4,4 4,1 3,9 3,6 3,6 3,3 2,9 2,2 1,6 0 1 2 3 4 5 6 7 Seinäjoki Tampere Kuopio Helsinki Oulu Lahti Hämeenlinna Turku Jyväskylä Pori Muu@ovetovoimaisimmat yli 50 000 asukkaan kaupungit maan sisäisessä muu@oliikkeessä suhteessa asukaslukuun vuosina 2009-‐2013
- 16. Suurten ja keskisuurten kaupunkien ne@omuu@o ja vanhojen osakeasuntojen hintakehitys vuosina 2009-‐2013 KAUPUNKI KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO 2009-‐2013 VANHOJEN ASUNTOJEN NELIÖHINTA 2013 VANHOJEN ASUNTOJEN NELIÖ-‐ HINTOJEN MUUTOS % 2009-‐2013 Seinäjoki 1893 1809 26,4 Helsinki 11681 3950 25,4 Vaasa -‐843 1852 22,4 Kokkola -‐172 1724 21,8 Espoo-‐Kauniainen 1504 3276 18,9 Pori 665 1504 18,2 Joensuu -‐454 1901 18 Tampere 4744 2306 15,9 Vantaa -‐843 2612 15,7 LahT 1821 1734 14,7 Kuopio 2123 1941 14,6 Oulu 3428 1766 14 Hämeenlinna 1093 1884 13,7 Turku 2581 1925 13,3 Jyväskylä 1463 1875 12,5 Lappeenranta -‐309 1794 11,8 Mikkeli 6 1724 11,7 Kajaani -‐1501 1376 10,7 Rovaniemi -‐557 1502 10,7 Kouvola -‐1226 1224 4,9 Kotka -‐1023 1362 3
- 17. Muu@ovetovoimaisimmat kunnat (320) suhteessa asukaslukuun maan sisäisessä muu@oliikkeessä vuosina 2009-‐2013 (promillea 1000 asukasta kohde per vuosi) 14,7 13,6 11,6 10,7 10,3 10,3 10 9,1 7,1 6,5 4 1,6 0 2 4 6 8 10 12 14 16 Pirkkala Jomala Kittilä Kauniainen Lempäälä Lieto Petäjävesi Uurainen Sipoo Seinäjoki …. Kuopio (26.) Pori (60.) Pirkkala oli asukaslukuun suhteutettuna muuttovetovoimai- sin kunta vuosina 2009-2013
- 18. Muuttajien ikärakenne ja työmarkkina- asema = alueen tuleva ostovoima
- 19. Miksi muuttajien ikärakenteella ja työmarkkina-asemalla on keskeinen merkitys alueiden tulevan kehityksen kannalta? Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta
- 20. Tuleva ostovoima ja alueellinen kysyntä? Ø Työllisten muuttovoitot keskittyvät ensisijaisesti Helsinki- Turku-Tampere-Lahti-Kotka – kehän sisään Ø Työllisistä saivat muuttovoittoa lisäksi pistemäisesti yksittäiset keskuskaupungit ja niiden kehyskunnat Ø Työllisten muuttovoitoilla merkittävä kerrannaisvaikutus alueiden tulevaan ostovoimaan ja kysyntään
- 21. Kartta: Timo Widbom Analyysi: Timo AroLähde: Aro 2011 Ø Koulutettujen muutot tärkeitä alueiden kannalta, koska ryhmän liikkuvuudella on keskeinen merkitys kuntien nykyisen ja varsinkin tulevan kilpailukyvyn näkökulmasta Ø Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden muuttoalttius on korkeampi kuin keski- tai perusasteen tutkinnon suorittaneiden Ø Joka toinen kunta saa muuttovoittoa korkea-asteen tutkinnon suorittaneista
- 22. Lähde: Kytö ja Kral-Leszczynska 2013
- 23. 23 § Kuuden tähden kunnat eli ne kunnat, joissa kaikki muuttoliikkeen kuusi määrällistä ja laadullista mittaria ovat positiivisia § 94 kuuden tähden kuntaa, joista: § Uudellamaalla 23 kuntaa (28) § Varsinais-Suomessa 14 kuntaa § Pirkanmaalla 12 kuntaa § Pohjois-Pohjanmaalla 9 kuntaa § Kanta-Hämeessä 6 kuntaa § Ahvenanmaalla 6 kuntaa § Seinäjoen kasvukehä heijastuu jo Ilmajoelle ja Lapualle Kartta: Timo Widbom Analyysi: Timo AroLähde: Aro 2011
- 24. Summa Summarum
- 25. 1. ”Paikkojen sota” kiihtyy: aineellinen ja ei-aineellinen kilpailu alueiden välillä 2. ”Paikkojen laatu” ratkaisee alueiden tulevan menestymisen: mitä siellä on, keitä siellä on, mitä siellä tapahtuu ja miten sinne pääsee 3. Käänteinen asuntokupla ja arvottomien asuntojen ongelma
- 26. LISÄÄ ASUKKAITA LISÄÄ TYÖPAIKKOJA ALUEEN JA ASUNTOJEN ARVO KASVAA TUNNETTUUS LISÄÄNTYY: LISÄÄ ASUKKAITA, PALVELUITA JA INVESTOINTEJA ALUEEN VETOVOIMA KASVAA LISÄÄ PALVELUITA LISÄÄ INVESTOINTEJA POSITIIVINEN KASVUKIERRE
- 27. Kovat tekijät • Työpaikkakehitys • Koulutustarjonta • Palkkataso • Saavutettavuus, yhteydet Pehmeät tekijät • Perhe ja ystävät • Henkilöhistoriaan liittyvät kytkökset • Kotiseutuidentiteetti • Mieli- ja mainekuva • Oletettu potentiaali • Ilmapiiri ja elämäntyyli Kolmannet tekijät • Kodin ja työpaikan väliin jäävät tekijät: merkityksellisiä oman elämäntyylin kannalta • Houkuttelevia kohtaamispaikkoja: harrastus-, kulttuuri- ja liikuntapaikat, galleriat, kahvilat jne.
- 28. K I I T O S ! ! ! VTT Timo Aro timokaro@gmail.com www.timoaro.fi 045 657 7890