Muuttoliike & Elinvoima
•
0 gefällt mir•783 views
Esitys kuvaa muuttoliikkeen yhteyttä paikalliseen elinvoimaan. Esityksen punaisena lankana muuttoliikkeen vaikutus alueiden suoraan ja epäsuoraan kehitykseen ja alueiden arvonmuodostukseen. Tavoitteena tunnistaa aikaisemman kehityksen perusteella tulevaisuuden muuttoliikkeen voittaja- ja häviäjäseudut.
Empfohlen
Empfohlen
Weitere ähnliche Inhalte
Was ist angesagt?
Was ist angesagt? (20)
Andere mochten auch
Andere mochten auch (20)
Ähnlich wie Muuttoliike & Elinvoima
Ähnlich wie Muuttoliike & Elinvoima (17)
Mehr von TimoAro
Mehr von TimoAro (15)
Muuttoliike & Elinvoima
- 1. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kiinteistöarvioinnin asiantuntijaseminaari 15.5.2014 Hotelli Scandic Park, Helsinki MUUTTOLIIKE JA SEN VAIKUTUS PAIKALLISEEN ELINVOIMAAN
- 2. Muuttoliike Muutot Asuinvaihdot Liike Liikkuvuus Asuntomarkkinat Asuminen Asuin- ja elinympäristö Kuntien väliset muutot Maasta- ja maahanmuutot Kuntien sisäiset muutot Muuttovirrat Asuntopolitiikka
- 3. ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Muu&oliikkeen yleiset ja erityiset piirteet 2. Muu&oliikkeen voi&aja-‐ ja häviäjäseudut
- 4. I Muu.oliikkeen yleiset ja erityiset piirteet
- 6. 2010-‐luvun alue-‐ ja yhdyskuntarakenteen muutosvoimat 1. Kaupungistuminen ja kaupunkiseutu-‐ lähtöisyys: Metropolialueen ja suurten kasvukeskusten vaikutusalueiden laajeneminen etenee alue-‐ ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisyyden ehdoilla. Etelä-‐ Suomi vähitellen yhtenäistä työssäkäyn>alue&a 2. ”Aluekehityksen ekonomisaaKo”: Suuruuden ekonomia. Talous keskiössä kaikessa ja kaikkialla. 3. Muu.oliikkeen ja työvoiman liikkuvuuden lisääntyminen: Kaupunkiseutujen sisäisten ja välisten muu&ojen lisääntyminen sekä maahanmuuton kasvava merkitys 4. (Suur)kaupunki-‐ ja kilpailukykypoliKikka: Sopimukselliset järjestelyt korostavat toiminnallisten alueiden merkitystä. Kaupunkipoli>ikka ja kaupunkiseutulähtöisyys keskiössä. 5. Kiihtyvä ei-‐aineellinen kilpailu henkisistä resursseista kaupunkiseutujen välillä: Osaaminen, innovaa>ot, osaajat, investoinnit ja luovuus 6. Mainekuva, ero.autuminen ja profiloinK: Mieli-‐ ja mainekuvan merkitys ihmisten valinnoissa, kovat tekijät versus pehmeät tekijä
- 7. MUUTTOLIIKE ”PIRULLLISENA ONGELMANA” Ø Muu&oliike on luonteeltaan polarisoitumista eli eriytymistä lisäävä tekijä sekä alueiden sisällä e&ä alueiden välillä: aiheu&aa merki&äviä kerrannaisvaikutuksia alueiden elinvoimaan. Ø Muu&oliike heijastaa viiveellä taloudellisia suhdannevaihteluita Ø Muu&oliikkeen syy-‐ ja seuraussuhteita vaikea todentaa, koska muutokset tapahtuvat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä Ø 2000-‐luvun muu.oliikekehityksen erityispiirteet: Ø Samanaikainen keski&ymis-‐ ja au>oitumiskehitys: 93 % koko maan pinta-‐alasta jo muu&otappioalue&a Ø Valikoiva muu&oliike suurilla kaupunkiseuduilla keskuskaupungin ja kehyskun>en välillä Ø Lisääntynyt maahanmuu&o: kasvanut viisin-‐kertaiseksi 2000-‐luvun aikana
- 8. Uusi aluehierarkia? ① Metropolialue ② 12 suurta kaupunkia / kaupun- kiseutua (yli 100 000 asukkaan kaupunkiseudut/työssäkäynti- alueet) ③ Noin 50 seutukaupunkia (seutukuntien tai talousalueen keskuksia tai keskuspareja, maakuntien 2- ja 3-keskukset) ④ Muut kunnat Lähde: Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma/kunta- ja aluekehitys
- 10. MIKSI SUURET KAUPUNKISEUDUT OVAT AVAINASEMASSA? 68,5 % BKT:sta 356 000 väestönlisäys 2000-‐2012 90 % TKI-‐menoista 61 % väestöstä 67 % työpaikoista 93 % väestöstä asuu taajamissa
- 11. 11,5miljoonaa muuttoa vuosina 2000-2012
- 14. 70%
- 15. 600 000 - 700 000muuttajapotentiaali
- 18. 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 220 Vuosi 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Promilleatuhattaasukastakohden Nuorten muuttoalttius 1987-2012 20-24-vuotiaiden muuttoalttius kaksinkertaistunut 1987-2012 15-19-vuotiaiden muuttoalttius kolminkertaistunut 1987-2012
- 20. 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 Vuosi 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Promillea1000asukastakohden 60-64-vuotiaiden muuttoalttius 1987-2012 60-64-vuotiaiden muuttoalttius kaksinkertaistunut vuosina 1987-2012: osuus muuttovirroissa marginaalinen 20-24-vuotiaiden muuttotoalttius on 11 kertainen 60-64- vuotiaisiin verrattuna
- 21. ESIMERKKI MAAHANMUUTON KASVAVASTA MERKITYKSESTÄ METROPOLIALUEELLA 9,1 % 1980-‐1984 9,5 % 1985-‐1989 26,7 % 1990-‐1994 7,4 % 1995-‐1999 18,5 % 2000-‐2004 41,4 % 2005-‐2009 57,4 % 2010-‐2012 Lähde: Tilastokeskus, StatFin -‐>lasto>etokanta
- 22. HELSINGIN JA MUUN HELSINGIN SEUDUN NETTOMUUTTO MAAN SISÄISESTÄ MUUTTOLIIKKEESTÄ VUOSINA 2000-‐2013 • Helsinki sai muu&ovoi&oa kun>en välisestä muu&oliikkeestä noin 9 000 hlöä ja muut Helsingin seudun kunnat noin 33 000 hlöä vuosina 2000-‐2013 • Helsingin seudun muu.ovoitot maan sisältä ovat laskeneet astei.ain koko 2000-‐luvun ajan • Helsingin kaupungin kehitysura on toisenlainen: Helsinki sai muu&o-‐ totappiota kun>en välisistä muutoista vuosina 2002-‐2007, mu&a sen jälkeen muu&ovoitot ovat kasvaneet vuosi vuodelta • ISO KYSYMYS: Onko kyse pysyvästä kaupungistumiseen, urbanisoitu-‐ miseen ja asumis-‐preferensseihin lii&yvästä käänteestä vai taloudellisiin suhdannevaihte-‐luihin lii&yvästä väliaikaisesta ilmiöstä? -‐3500 -‐3100 -‐2700 -‐2300 -‐1900 -‐1500 -‐1100 -‐700 -‐300 100 500 900 1300 1700 2100 2500 2900 3300 3700 4100 4500 4900 5300 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Helsinki Helsingin seutu ilman Helsinkiä Lähde: Tilastokeskus, StatFin -‐>lasto>etokanta
- 24. Työllisten nettomuutot kunnittain 2001-2010 Ø Työllisten muuttovoitot keskittyvät Helsinki-Turku, Helsinki-Tampere ja Helsinki-Lahti väliselle vaikutusalu- eelle Ø Työllisistä muuttovoittoa saivat muilta alueilta vain pistemäisesti yksittäiset keskuskaupungit ja niiden kehyskunnat Ø Työllisistä saivat muuttotappiota Itä- ja Pohjois-Suomi ja suuri osa ns. Väli-Suomesta Lähde: Kytö & Kral-Lezcyzynska 2013
- 25. Miksi muuttajien ikärakenteella ja työmarkkina-asemalla on keskeinen merkitys muuttoliikkeessä? Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta Kaikkien tulomuuttajien kohdalla keski- määräiset tulot ovat korkeim- millaan 35-64- vuotiaiden ikäryhmissä
- 26. ESIMERKKI 19 SUURIMMAN KAUPUNGIN MUUTTOLIIKKEEN VAIKUTUKSISTA KUNNALLISVERONALAISIIN TULOIHIN Keskuskaupungin Työssäkäyntialueen nettomuuton kunnallis-‐ nettomuuton kunnallis-‐ veronalaiset tulot veronalaiset tulot v. 2001-‐2010, milj. € v. 2001-‐2010, milj. € Helsinki -‐370 893*) Espoo 228 Vantaa 93 Tampere -‐144 504 Salo 57 2 Turku -‐206 315 Pori 7 -‐14 Hämeenlinna 94 54 Kotka -‐1 6 Lahti 50 85 Kouvola -‐27 4 Lappeenranta -‐5 17 Kuopio -‐37 36 Joensuu -‐44 36 Jyväskylä -‐23 85 Seinäjoki 61 -‐2 Vaasa -‐53 51 Oulu -‐5 126 Rovaniemi -‐7 -‐7 Yhteensä -‐646 2 511 *) Muut paitsi Espoo ja Vantaa Lähde: Kytö & Lezczynska 2103 19 suurinta kaupunkia menebvät maan sisäisessä ne.omuu-‐ tossa yhteensä noin 0,6 mrd € 19 suurimman kaupun-‐ gin kehyskunnat saivat maan sisäisessä ne.o-‐ muutossa yhteensä noin 2,5 mrd €
- 27. METROPOLIALUEEN KUNTIEN NETTOMUUTON LASKENNALLINEN TULOKERTYMÄ (euroa asukasta kohden per vuosi) VUOSINA 2000-‐2011 117 -‐43 49 75 81 90 400 342 293 341 396 294 44 327 60 -‐100 -‐50 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 Lähde: Tilastokeskus, muu&aneiden tausta>edot –>lasto>etokanta 2000-‐2011 Kehyskuntien tulokertymä oli asukasta kohden 20 kertainen verrattuna alueen kolmeen keskuskaupunkiin
- 28. II Muu.oliikkeen voi.ajat ja häviäjät
- 29. Väestönmuutos seuduittain (69) keskipitkällä aikavälillä § Väkiluku kasvoi 22 seudulla ja väheni 47 seudulla vuosien 1980-2011välisenä aikana § Väkiluku kasvoi merkittävästi seuraavilla kaupunkiseuduilla § Helsingin seutu + 445 000 § Tampereen seutu + 102 500 § Oulun seutu + 89 000 § Turun seutu + 61 500 § Jyväskylän seutu + 46 500 § Kuopion seutu +21 700 § Viiden em. kaupunkiseudun väestönlisäys yhteensä 767 000 henkilöllä Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot; ALLI-kartasto
- 30. Eri ikäryhmien ennustettu muutos väestöennusteiden mukaan vuosina 2011-2040 1 (2)
- 31. Eri ikäryhmien ennustettu muutos väestöennusteiden mukaan vuosina 2011–2040 2 (2)
- 32. Kasvukäytävien ja – vyöhykkeiden merkitys korostuu kaikessa! Helsingin ja Tampereen välisellä kasvukäytävällä asuu joka kolmas suomalainen, mutta koko maan muuttovoitoista 89 % kohdistui käytävän vaikutusalueelle vuosina 2005-2010
- 33. Helsingin vaikutusalue laajenee vuosikymmen vuosikymmeneltä… - Etelä-Suomi yhtenäinen työssäkäyntialue vuonna ? - Pääkaupunkiseudun pendelöintialue laajentunut noin 25 km vuosikymme- nessä 1970-2010 Lähde: http://www.hsy.fi
- 34. 34 Kehitys muissa Pohjoismaissa 2000-‐luvulla Ø NordRegion tuore tutkimus Pohjoismaiden kehityksestä eri osa-alueilla 2000-luvulla Ø Kartta kuvaa Pohjoismaiden eri alueiden väestönkehitystä vuosina 2000-2013: sinisellä olevat alueet kasvavia ja harmaalla olevat supistuvia Ø Punaisella viivalla kuvatuille alueille keskittynyt neljä viidesosaa koko maan kasvusta: Suomessa Helsinki-Turku- Tampere-Lahti –vyöhykkeen sisällä oleva alue ja Oulun seutu Ø Väestöllisesti kasvavat alueet em. lisäksi ensisijaisesti Jyväskylän, Seinäjoen, Vaasan, Joensuun ja Tunturi-Lapin seuduilla sekä pistemäisesti muualla (mm. Pori, Luvia ja Eurajoki Satakunnassa)
- 35. 11681 4744 3428 2581 2123 1893 1821 1463 1296 1093 665 2336 949 686 516 425 379 364 293 259 219 133 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 9000 10000 11000 12000 13000 14000 15000 Helsinki Tampere Oulu Turku Kuopio Seinäjoki Lahti Jyväskylä Pirkkala Hämeenlinna … Pori (18.) Muuttovoitto yht. Muuttovoitto per vuosi MäärällisesK muu.ovetovoimaisimmat kunnat (320) maan sisäisessä muu.oliikkeessä vuosina 2009-‐2013 Kuopion kaupunki oli määrällisesti 5:nneksi vetovoimaisin kunta vuosina 2009-2013 88 kuntaa sai muuttovoittoa maan sisäisestä muutto- liikkeestä vuosina 2009-2013
- 36. Muu.ovetovoimaisimmat kunnat (320) suhteessa asukaslukuun maan sisäisessä muu.oliikkeessä vuosina 2009-‐2013 (promillea 1000 asukasta kohde per vuosi) 14,7 13,6 11,6 10,7 10,3 10,3 10 9,1 7,1 6,5 4 1,6 0 2 4 6 8 10 12 14 16 Pirkkala Jomala Kittilä Kauniainen Lempäälä Lieto Petäjävesi Uurainen Sipoo Seinäjoki …. Kuopio (26.) Pori (60.) Pirkkala oli asukaslukuun suhteutettuna muuttovetovoimaisin kunta vuosina 2009-2013 Seinäjoki, Nokia ja Tampere olivat ainoita kaupunkeja 20 suhteessa vetovoimaisimman kunnan joukossa
- 37. 6,5 4,4 4,1 3,9 3,6 3,6 3,3 2,9 2,2 1,6 0 1 2 3 4 5 6 7 Seinäjoki Tampere Kuopio Helsinki Oulu Lahti Hämeenlinna Turku Jyväskylä Pori Seinäjoki Tampere Kuopio Helsinki Oulu Lahti Hämeenlinna Turku Jyväskylä Pori Muu.ovetovoimaisimmat yli 50 000 asukkaan kaupungit maan sisäisessä muu.oliikkeessä suhteessa asukaslukuun vuosina 2009-‐2013
- 39. Kovat tekijät • Työpaikkakehitys • Koulutustarjonta • Palkkataso • Saavutettavuus, yhteydet Pehmeät tekijät • Perhe ja ystävät • Henkilöhistoriaan liittyvät kytkökset • Kotiseutuidentiteetti • Mieli- ja mainekuva • Oletettu potentiaali • Ilmapiiri ja elämäntyyli Kolmannet tekijät • Kodin ja työpaikan väliin jäävät tekijät: merkityksellisiä oman elämäntyylin kannalta • Houkuttelevia kohtaamispaikkoja: harrastus-, kulttuuri- ja liikuntapaikat, galleriat, kahvilat jne.
- 40. ”Paikan laatu” ratkaisee tulevan menestymisen: 1. Mitä siellä on? 2. Keitä siellä on? 3. Mitä siellä tapahtuu 4. Miten sinne pääsee?
- 41. K I I T O S ! ! ! VTT Timo Aro timokaro@gmail.com www.timoaro.fi 045 657 7890