Analyysissa verrattaan kaupunkiseutujen (67) välisiä eroja yritysdynamiikassa vuosina 2008-2012. Seutujen yritysdynamiikkaa verrattiin kuuden muuttujan avulla, jotka liittyivät aloittavien yritysten määrään, yritysperustantaan, yrityskantaan, yrityskannan muutokseen, yritysten uusiutumisasteeseen (luova tuho) ja aloittavien osaamisintensiivisten yritysten määrään. Kaikkien muuttujien tulokset ilmaistaan suhteessa alueen keskiväkilukuun tai yrityskantaan. Seudut jaettiin jokaisen muuttujan arvojen perusteella viiteen viidennekseen.

1. KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT
YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012
Valtiotieteen tohtori Timo Aro
Helmikuu 2015

2. Mitä on yritysdynamiikka?
• Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan liittyvä
tekijä muiden joukossa (esim. työllisyys- ja työpaikkakehitys, aluetalouden kehitys,
väestökehitys, tutkimus- ja tuotekehitystoiminta jne.). Yritysdynamiikka kytkeytyy
vahvasti muuhun alue- ja paikallistalouden kehitykseen ja sen perusteella voidaan tehdä
myös tulkintoja alueen potentiaalista.
• Yritysdynamiikka voidaan pilkkoa useaan eri näkökulmaan: alueen aloittavien ja
lopettavien yritysten määrään, yritysmäärän brutto- ja nettomuutoksiin, toimivien
yritysten määrään (yrityskanta), yrityskannan muutokseen, yrityskannan uusiutumiseen
(luova tuho), toimialakohtaisten muutosten määrään jne. perusteella
• Uudet yritykset keskeisiä talouden uusiutumiskyvyn kannalta: esimerkiksi innovaati-
oiden ja tuottavuuden näkökulmasta. Usein korkealla yritysten uusiutumisasteella
(luova tuho) on positiivinen vaikutus tuottavuuteen. Suuri osa aloittavista ja lopettavista
yrityksistä pieniä.
• Alueiden välisiä eroja yritysdynamiikassa voidaan analysoida yksittäisen muuttujan tai
useiden muuttujien perusteella sekä vuosittain tai useamman vuoden aikajakson
aikana. Yritysdynamiikkaa voidaan analysoida eri aluetasoilla tai toimialakohtaisesti.
Tässä analyysissä verrattiin Manner-Suomen seutukuntien (67) yritysdynamiikkaa
kuuden muuttujan perusteella viiden vuoden aikajaksolla (2008-2012). Tulokset
suhteutettiin suhteessa alueen väestöpohjaan tai yrityskantaan.

3. Seutujen väliset erot yritysdynamiikassa 2008-2012
• Analyysin kohteeksi valittiin kaikki Manner-Suomen seutukunnat (67) 1.1.2013
alueluokituksella
• Yritysdynamiikkaa mittaaviksi muuttujiksi valittiin seuraavat kuusi muuttujaa:
• Aloittaneiden yritysten määrä suhteessa seudun keskiväkilukuun vuosina 2008-2012: tulos
ilmaistiin promilleina tuhatta asukasta kohden
• Yritysten määrä (yrityskanta) suhteessa seudun keskiväkilukuun vuosina 2008-2012: tulos
ilmaisiin promilleina tuhatta asukasta kohden
• Yritysperustannan (aloittaneet – lopettaneet) osuus yrityskannasta vuosina 2008-2012: tulos
ilmaistiin prosenttiosuutena yrityskannasta
• Yritysten uusiutumisaste (”Luova tuho) eli aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten yhteismäärä
suhteessa yrityskantaan vuosina 2008-2012: tulos ilmaistiin prosenttiosuutena yrityskannasta
• Yrityskannan muutos vuosien 2000-2012 välisenä aikana: tulos ilmaisiin prosenttiosuutena
• Osaamisintensiivisten yritysten (toimialat K, M ja N) osuus kaikista aloittaneista yrityksistä
vuosina 2008-2012: tulos ilmaistiin prosentteina aloittaneista yrityksistä
• Kaikki seudut jaettiin jokaisen muuttujan osalta perusteella viiteen tasasuuruiseen
viidennekseen: parhaassa viidenneksessä olivat kyseisen muuttujan osalta
yritysdynaamisimmat seudut ja heikoimmassa viidenneksessä alhaisimman arvon
saaneet seudut
• Lopuksi tehtiin yhteenveto kuuden muuttujan perusteella, johon seudut jaettiin
viidenneksittäin niiden saamien muuttujakohtaisten arvojen perusteella.

4. Aloittaneet yritykset suhteessa
keskiväkilukuun vuosina 2008-2012
Aloittaneiden
yritysten suh-
teellinen osuus
oli korkein Hel-
singin, Turun ja
Tampereen
vaikutusalueella
Parhaan ja hei-
koimman viiden-
neksen erot aloit-
taneiden yritys-
ten määrässä
kaksinkertaiset
TOP 6:
1. Tunturi-Lapin
2. Helsingin
3. Turunmaan
4. Raaseporin
5. Porvoon
6. Loviisan
Lähde: Tilastokeskus, yritystilastot. Analyysi: Timo Aro 2014. Kartta: Timo Widbom

5. Yritysten määrä (yrityskanta)
suhteessa keskiväkilukuun vuosina
2008-2012
Yrityskanta
korkein pienillä
noin alle 30 000
asukkaan seu-
duilla ja kasvu-
keskusten
ulkopuolella
TOP 6:
1. Tunturi-Lapin
2. Sydösterbottens
3. Turunmaan
4. Koillis-Savon
5. Pohjois-
Satakunnan
6. Luoteis-
Pirkanmaan
Yrityskanta
alhaisin teolli-
suusseuduilla ja
osassa korkea-
kouluseutuja
(Joensuu, Kuopio,
Oulu ja Jyväskylä)
Lähde: Tilastokeskus, yritystilastot. Analyysi: Timo Aro 2014. Kartta: Timo Widbom

6. Yritysperustannan osuus yritys-
kannasta vuosina 2008-2012
Yritysperustanta
vilkkainta suu-
rimmilla kaupun-
kiseuduilla ja
Pohjanmaiden
maakunnissa
TOP 6:
1. Oulun
2. Tampereen
3. Jyväskylän
4. Helsingin
5. Turun
6. Rovaniemen
Yritysperustanta
alhaisinta Itä- ja
Pohjois-Suomen
maakuntien reu-
na-alueilla ja
keskisessä
Suomessa
Lähde: Tilastokeskus, yritystilastot. Analyysi: Timo Aro 2014. Kartta: Timo Widbom

7. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset
(”luova tuho”) suhteessa
yrityskantaan vuosina 2008-2012
Yritysten uusiu-
tuminen eli luova
tuho oli vilk-
kainta korkeakou-
luseuduilla ja
yksittäisillä teol-
lisuusseuduilla
TOP 6:
1. Helsingin
2. Oulun
3. Jyväskylän
4. Tampereen
5. Kuopion
6. Rovaniemen
Yritysten luo-
vassa tuhossa
suuret erot ää-
ripäiden kaupun-
kiseutujen välillä
Lähde: Tilastokeskus, yritystilastot. Analyysi: Timo Aro 2014. Kartta: Timo Widbom

8. Yrityskannan muutos (%) vuosien
2000-2012 välisenä aikana
Yritysten määrä
lisääntyi vähin-
tään neljännek-
sellä kahdeksalla
seudulla: lähinnä
suuret kaupunki-
seudut
TOP 6:
1. Oulun
2. Tampereen
3. Helsingin
4. Turun
5. Porvoon
6. Riihimäen
Yrityskannan
muutos oli
hitainta väes-
töään menet-
tävillä muutto-
tappioalueilla:
Lähde: Tilastokeskus, yritystilastot. Analyysi: Timo Aro 2014. Kartta: Timo Widbom

9. Osaamisintensiivisten yritysten
osuus (%) kaikista aloittavista
yrityksistä vuosina 2008-2012
Osaamisintensiivi
-ksi yrityksiksi
luokiteltiin toimi-
alojen K, M ja N
aloittaneet
yritykset
TOP 6:
1. Helsingin
2. Pohjois-Lapin
3. Tampereen
4. Kuopion
5. Porvoon
6. Tunturi-Lapin
Osaamisinten-
siivisten yritysten
osuus oli alhaisin
maaseutumai-
silla seuduilla:
keskimäärin vain
yksi kym-
menestä Lähde: Tilastokeskus, yritystilastot. Analyysi: Timo Aro 2014. Kartta: Timo Widbom

10. Yhteenveto kuuden muuttujan
perusteella

11. Seutukuntien yritysdynamiikka
kuuden muuttujan perusteella
vuosina 2008-2012
 Parhaassa viidenneksessä pääosin Etelä- ja
Länsi-Suomen kaupunkiseutuja, Oulun,
Kuopion ja Lapin maakunnan seutuja
 Parhaaseen viidennekseen kuuluivat Turun,
Helsingin, Tampereen, Porvoon, Salon,
Rovaniemen, Jyväskylän, Oulun, Tunturi-
Lapin, Raaseporin, Turunmaan, Riihimäen,
Loviisan ja Loimaan seudut
 Kahdessa heikoimmassa viidenneksessä
lähinnä Itä-Suomen, Keski-Suomen,
Kainuun ja Etelä-Karjalan seutuja
 Heikoimpaan viidennekseen kuuluivat
Saarijärvi-Viitasaaren, Tornionlaakson,
Kuusiokuntien, Joutsan, Järviseudun, Itä-
Lapin, Haapaveden-Siikalatvan, Pielisen
Karjalan, Ylä-Savon, Sisä-Savon ja Kehys-
Kainuun seudut.
Lähde: Tilastokeskus, yritystilastot. Analyysi: Timo Aro 2014. Kartta: Timo Widbom

12. Yritysdynaamisimmat seudut viidenneksiin luokiteltuna kuuden
yritysdynamiikkamuuttujan perusteella
VIIDENNES SEUTUKUNNAT
Paras
viidennes
Turun, Helsingin, Tampereen, Porvoon, Salon, Rovaniemen,
Jyväskylän, Oulun, Tunturi-Lapin, Raaseporin, Turunmaan,
Riihimäen, Loviisan, Loimaan
Toiseksi paras
viidennes
Hämeenlinnan, Lappeenrannan, Kuopion, Lahden, Kokkolan,
Pietarsaaren, Vakka-Suomen, Seinäjoen, Forssan, Vaasan, Pohjois-
Lapin, Porin, Lounais-Pirkanmaan ja Koillis-Savon
Kolmanneksi
paras
viidennes
Rauman, Kotka-Haminan, Mikkelin, Sydösterbottens, Ylivieskan,
Pohjois-Satakunnan, Jämsän, Etelä-Pirkanmaan, Kyrönmaan, Keski-
Karjalan, Äänekosken, Suupohjan, Kajaanin, Pieksämäen ja Kajaanin
Toiseksi
heikoin
viidennes
Joensuun, Imatran, Kouvolan, Kemi-Tornion, Koillismaan, Kaustisen,
Savonlinnan, Varkauden, Raahen, Oulunkaaren, Ylä-Pirkanmaan,
Keuruun ja Nivala-Haapajärven
Heikoin
viidennes
Saarijärvi-Viitasaaren, Tornionlaakson, Kuusiokuntien, Joutsan,
Järviseudun, Itä-Lapin, Haapaveden-Siikalatvan, Pielisen Karjalan,
Ylä-Savon, Sisä-Savon ja Kehys-Kainuun.
Lähde: Tilastokeskus, yritystilastot. Analyysi: Timo Aro 2014.