Esitys jakautuu kolmeen toisiaan täydentävään osaan. Ensimmäisessä osassa viitekehyksenä alue- ja väestörakenteen muutoksen kuvausta ilman hallinnollisia rajoja. Toisessa osassa alueiden muuttovetovoimaa määrällisestä ja laadullisesta näkökulmasta. Kolmannessa osassa yhteenvetoa vetovoimaisimmista kunnista eri muuttujille ja vetovoimaisen alueen tunnusmerkkejä. Esitys pidetty Hypoteekkiyhdityksen hallituksessa ja hallintoneuvostossa 30-31.8.2016

1. ELINVOIMAISET JA VETOVOIMAISET KUNNAT
NYT JA LÄHITULEVAISUUDESSA?
Valtiotieteen tohtori Timo Aro
Elokuu 2016

2. Aluetalous-
dynamiikka
Työllisyys-
dynamiikka
Osaamis-
dynamiikka
Yritys-
dynamiikka
Vetovoima-
dynamiikka
Muu
dynamiikka
Alueen
mainekuva
Alueen ulkoinen
elinvoima
Alueen
sisäinen
elinvoima
Mistä me puhumme, kun
puhumme elinvoimasta?
Alueen ulkoisen
elinvoiman
osatekijät

3. SISÄLTÖ
1.Alue- ja väestörakenteen
muutos
2.Muuttoliike ja muuttajat
muovaavat Suomen
uusiksi
3.Vetovoimaisimmat
kunnat nyt ja lähitule-
vaisuudessa

4. Alue- ja väestö-
rakenteen muutos

5. Aluerakenteen isot muutosvoimat
1.Kaupungistuminen
2.Keskittyminen
3.Kasvukäytävät ja -vyöhykkeet
4.Alueellinen liikkuvuus ja nopeat (liikenne)yhteydet
5.Väestö- ja ikärakenteen demografinen muutospaine
6.Polarisoituminen
+ Villit kortit?

6. VÄESTÖMÄÄRÄ VYÖHYKKEITTÄIN
SUHTEESSA HELSINKIIN (KM)
Joka kolmas asuu 100 kilo-
metrin vyöhykkeellä Helsingistä
Yli puolet asuu 200 kilometrin
vyöhykkeellä Helsingistä
Yhdeksän kymmenestä asuu
linjan Kokkola-Joensuu
alapuolella
5.403.974
5.295.963
4.771.341
3.772.423
3.051.075
1.800.527
1.088.883
VÄESTÖMÄÄRÄ ERI AJOETÄI-
SYYKSILLÄ (KM) HELSINGISTÄ
 20,1 % asuu max 20 km
 33,3 % asuu max 100 km
 56,5 % asuu max 200 km
 69,8 % asuu max 300 km
 88,3 % asuu max 500 km
 98,0 % asuu max 800 km
 99,9 % asuu max 1100 km

7. VÄESTÖMUUTOS VYÖHYKKEITTÄIN
VUOSINA 1990-2015
 Väestö kasvoi 200 kilometrin
etäisyysvyöhykkeellä Helsin-
gistä yhteensä noin 460.000
henkilöllä vuosina 1990-2015
 Suurin määrällinen ja suhteel-
linen kasvu kohdistui 20 kilo-
metrin vyöhykkeen sisälle
Helsingistä
A
B
C
D
E
F
G
A= +245.818 hlöä/+29,2 %
B= +109.251 hlöä/+18,1%
C= +105.369 hlöä/+9,2 %
D= -20.929 hlöä/-2,8 %
E= -36.517 hlöä/-3,8 %
F= +33.194 hlöä/+6,8 %
G= -9.476 hlöä/-8,1 %

8. SUOMEN RANNIKKOVYÖHYKE
(20 KM VYÖHYKE)
 Alueen pinta-ala on 8 % koko maan maa-
pinta-alasta, mutta siellä asui yhteensä
42,3 % koko maan asukkaista ja 48,2 %
työpaikoista vuonna 2015
 Rannikko-Suomen asukasluku kasvoi
yhteensä noin 382 000 asukkaalla vuosina
1990-2015
 Suomen rannikkovyöhykkeen alueella
olevien maakuntien (8) osuus koko
Suomen viennistä oli 73,6 % vuonna
2015

9. 30 JA 45 MINUUTIN AJOAIKAVYÖ-
HYKKEET MAAKUNTIEN KESKUS-
KAUPUNGEISTA
 30 minuutin ajoaikaetäisyydellä maa-
kuntien (18) keskuskaupungeista asuu
enemmän kuin seitsemän kymmenestä
(72 %) suomalaisesta
 Helsingin, Tampereen ja Turun 30
minuutin aikaetäisyydellä asuu noin 2
miljoonaa ja 45 minuutin aikaetäisyy-
dellä 2,4 miljoonaa asukasta
 Lähes koko Etelä- ja Lounais-Suomi jää
45 minuutin ajoaikaetäisyyden sisäpuo-
lelle suhteessa alueella sijaitseviin
maakuntien keskuskaupunkeihin

10. Kaupunki-maaseutu-
luokituksen tyyppi
Väestömäärän
muutos abs.
vuosina 1990-2013
Väestömäärän
muutos %
vuosina 1990-
2013
KAUPUNKIALUEET 645 189 20,8
 Sisempi kaupunkialue 267 304 18,4
 Ulompi kaupunkialue 257 368 21,9
 Kaupungin kehysalue 120 517 25,6
MAASEUTUALUEET -190 375 -10,4
 Maaseudun
paikalliskeskukset
-11 331 -3,4
 Kaupungin läheinen
maaseutu
27 385 7,4
 Ydinmaaseutu -92 724 -13,0
 Harvaan asuttu maaseutu -113 705 -27,3
Kaupunkialueiden väkiluku kasvanut noin 650 000 henkilöllä
neljännesvuosisadassa
250 km

11. Helsinki-Tampere-Turku –kasvukolmion kansallinen merkitys
Väestöstä Työpaikoista Yksityisen sektorin työpaikoista
BKT:sta T&K-menoista Korkeakoulutetuista
47,1 % 50,5 % 53,6 %
54,4 % 68,7 % 58,0 %

12. Vai…?

13. Onko Suomen
kasvukäytävä
lyhyt ja pitkä
oppimäärä alue-
kehityksestä ja
Suomen maan-
tieteestä 2020-
luvulla?

14.  Kasvukäytävän vaikutusalueella
(viisi kaupunkiseutua) asuu yh-
teensä noin 2,1 miljoonaa asu-
kasta eli enemmän kuin yhteensä
10 maakunnassa (Itä-, Pohjois- ja
Keski-Suomi sekä neljä Pohjan-
maan maakuntaa)
 Suomen kasvukäytävän osuus alu-
eiden kehitykseen liittyvillä keskei-
sillä tunnusluvuilla koko maan
osuudesta vaihtelee 35-55 %:in
välillä
Suomen
kasvukäytävä
Suomen kasvukäytävä
40,8 %
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti;
Kartta: Timo Widbom 2015
Analyysi: Timo Aro 2015

15. Lähde: Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2040
Vai onko tämä lyhyt ja
pitkä oppimäärä aluekehi-
tyksestä ja Suomen maan-
tieteestä 2020-luvulla?

16. Toiminnallinen aluerakenne Suomessa vuonna 2030?
Helsinki
Turku
Tampere
Pori
LahtiHämeenlinna
Kotka
YHDEN TUNNIN
VYÖHYKKEET:
A: Pohjoisen Suomen
suuralue: 280 000 hlöä
B: Itäisen ja keskisen
Suomen suuralue: 695
000 hlöä
C: Pohjanmaiden
suuralue: 419 000 hlöä
D: Eteläisen ja lounaisen
Suomen suuralue: 2,6
miljoonaa henkilöä
A:
B:
C:
D:

17. Aluerakenteen
tulevaisuusvaihtoehdot?
1. Helsinki ja laajenevan metropolialueen Suomi
2. Helsinki-Tampere-Turku –kasvukolmion
laajenevaan vaikutusalueeseen perustuva Suomi
3. Suomen kasvukäytävä Helsinki-Hämeenlinna-
Tampere-Seinäjoki-Vaasa-Uumaja
vaikutusalueineen
4. Suurten ja monipuolisten korkeakouluseutujen
Suomi (6-10 seutua)
5. 4-5 laajan työssäkäynti- tai suuralueen Suomi,
jossa kehitys-, kasvu- ja liikennekäytävät ohjaa-
vassa roolissa
6. 18 kehittyvien maakuntien Suomi
7. Koko maan asuttuna pitävä Suomi

18. Muuttoliike ja
muuttajat
muovaavat
Suomen uusiksi

19. -45000
-35000
-25000
-15000
-5000
5000
15000
25000
35000
45000
55000
65000
75000
1945
1947
1949
1951
1953
1955
1957
1959
1961
1963
1965
1967
1969
1971
1973
1975
1977
1979
1981
1983
1985
1987
1989
1991
1993
1995
1997
1999
2001
2003
2005
2007
2009
2011
2013
2015
Luonnollinen väestönlisäys Nettosiirtolaisuus
Luonnollinen väestönlisäys ja nettomaahanmuutto pitkällä
aikavälillä (1945-2015)
Luonnollinen väestönlisäys
suurimmillaan 1946-1948
Maahanmuuton osuus ylittänyt
luonnollisen väestönlisäyksen
vuodesta 2007 alkaen
Maahanmuuton osuus
80 % koko maan väestö-
lisäyksestä vuonna 2015
Lähde: Tilastokeskus, väestö
Maastamuutto maahanmuuttoa
suurempaa joka vuosi vuosina
1945-1970 sekä 1975-1980
Maahanmuutto maastamuuttoa
suurempaa joka vuosi vuoden
1981 jälkeen
Luonnollinen väestönlisäys
alhaisempi vuosina 2014-2015
kuin koskaan aikaisemmin

20. Väestönkehityksen osatekijät
kunnittain (313) vuosina 2010-2015
100 luonnollinen väestönlisäys positiivinen
77 kuntien välinen muuttoliike positiivinen
310nettomaahanmuutto positiivinen

21.  Väestönlisäys oli positiivinen
yhteensä 100 kunnassa eli
keskimäärin joka kolmannessa
kunnassa vuosina 2010-2015
 Väestönlisäystä saaneet kunnat
keskittyivät
 Helsingin ja Tampereen välisen
kasvukäytävän vaikutusalueelle,
 Muille suurille kaupunki-
seuduille,
 Pohjanmaiden rannikkolle,
 Ahvenanmaalle ja
 Pistemäisesti muihin yksittäisiin
kuntiin
Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset
Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016
Väestönlisäys kunnittain
promillea per vuosi
vuosina 2010-2015
> 10 promillea (22 kuntaa)
5 – 9,9 promillea (33 kuntaa)
0,1 – 4,9 promillea (45 kuntaa)
-0,1 – 9,9 promillea (107 kuntaa)
> -10 promillea (106 kuntaa)
VÄESTÖNLISÄYS KUNNITTAIN
VUOSINA 2010-2015

22. 1.
Espoo
1,64 %
2.
Oulu
1,39 %
3.
Vantaa
1,35 %
4.
Seinäjoki
1,27 %
5.
Helsinki
1,24 %
6.
Tampere
1,04 %
7.
Jyväskylä
0,96 %
8.
Vaasa
0,95%
9.
Turku
0,90 %
10.
Kuopio
0,85 %
11.
Joensuu
0,64 %
12.
Kokkola
0,60 %
13.
Rova-
niemi
0,54 %
14.
H-linna
0,40 %
15.
Lahti
0,39 %
16.
L-ranta
0,25
%
17.
Pori
0,10 %
.
.
Maakuntien keskuskaupunkien väestönlisäys
keskimäärin (%/v) vuosina 2010-2015
18.
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Mikkeli
0,07 %
Kajaani
-0,27 %
Kouvola
-0,44 %
19

24. 10 suurimman kaupunkiseudun väestölisäys 2010-2015
Helsingin
103 132
Tampereen
23 715
Oulun
19 932 Turun
14 074
Jyväs-
kylän
9317
Kuo-
pion
6 391
SJK
3281
J-
suun
2276
L
P

25. 2010-luvun muuttoliike pähkinänkuoressa
1.Muuttovoittoa saavien alueiden
määrä on vähentynyt ja keskittynyt
maantieteellisesti
2.Kasvavien kaupunkiseutujen sisäi-
sessä dynamiikassa on tapahtunut
muutoksia
3.Lisääntynyt maahanmuutto

26. +2 582
-2 016 +7 804
-2 057
-2 411
-1 175
-2 943
-4 182
-3 198
-1 298-259
-973
-2 097
-1 389
-3 114
+228
-86
+16 244
+2 582
+7 804
-2 016
-86
+228
-3 114
-1 389
-973
-2 057
-2 411
-1 175
-2 943 -3 198
-4 182
-259
-1 298
-2 097
+17 109
+9 556
+4 538
+737
+3 650
+228
+470
+1 805
+2 697
+540
+104
+190
-2 118
-2 439
-1 659
-1 452
-1 455
-1 833
+470
Kuntien välinen muuttoliike määrällisesti maakunnittain,
seutukunnittain ja kunnittain vuosina 2010-2014
Maakunnittain (18) Seutukunnittain (70) Kunnittain (317)
Muuttovoittoa
Muuttotappiota
Muuttovoittoa Muuttovoittoa
Muuttotappiota
Muuttotappiota
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016
+ 5 + 14 + 79

27. Helsinki saa
muuttovoittoa
Helsinki kärsii
muuttotappiota
HELSINGIN KUNTIEN
VÄLINEN NETTO-
MUUTTO 2010-2015
HELSINGIN KUNTIEN VÄLINEN NETTO-
MUUTTO KUNNITTAIN 2010-2015
Muuttovoittoa 224 kunnasta:
1. Tampere +3 036
2. Turku +2 345
3. Jyväskylä +2 315
4. Oulu +2 203
5. Lahti +1 715
6. Vaasa +1 046
7. Joensuu +991
8. Kuopio +936
9. Lappeenranta +922
10. Kouvola +743
---
Muuttotappiota 89 kunnalle:
1. Vantaa -4 824
2. Espoo -2 677
3. Sipoo -722
4. Tuusula -383
5. Nurmijärvi -231
6. Mäntsälä -222
7. Orimattila -39
8. Askola -37
9. Loviisa -35
9. Inari -35
Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike
Helsingin muuttovoitto
yhteensä 2010-2015
+17 187
Tulo- ja lähtömuuttajien
määrä yhteensä (N=)
vuosina 2010-2015
372 565

28. 47,4 %
64,5 %
84, %4
85,9 %
99,8 %
0,0
10,0
20,0
30,0
40,0
50,0
60,0
70,0
80,0
90,0
100,0
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Helsinki Tampere Turku Oulu Jyväskylä
Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun ja Jyväskylän kaupunkien osuus
(%) omien seutujensa väestönlisäyksestä (%) vuosina 2005-2015
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot;
Analyysi: Timo Aro 2016

29. Muuttajien
rakenne
(valikoivuus)
Määrällinen
muuttoliike

30. Keskimäärin 880 000 muuttoa vuodessa
2010-2015
65,3 %
Kuntien sisäisiä muuttoja
30 %
Kuntien välisiä muuttoja
4,7 %
Maahan- ja maastamuuttoja
Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike

31. Alle 35-vuotiaita kaikista kuntien välillä muuttaneista
vuosina 2010-2015
Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike

32. Nuorten nettomuutto
kunnittain 2010-2014
muuttovoittoa
(18 kuntaa)
muuttotappiota
(299 kuntaa)
Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike
Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016
Helsinki +25 009
Tampere +13 025
Turku +11 237
Oulu +6 505
Jyväskylä +6 200
NUORTEN 15-24 –VUOTIAIDEN
NETTOMUUTTO KUNNITTAIN 2010-
2014
 Joka kolmas (35 %) kuntien välillä
muuttanut henkilö kuului 15-24 –vuotiai-
den ikäluokkaan vuosina 2010-2015
 Nuorista sai muuttovoittoa vain 18 kun-
taa eli 10 % kunnista vuosien 2010-2014
välisenä aikana.
 Nuorista sai ylivoimaisesti eniten muutto-
voittoa suuret ja monipuoliset koulutus-
kaupungit
 Nuorista kärsivät eniten muuttotappiota
suurten kaupunkien kehys-kunnat ja
yksittäiset maakunta- ja seutukeskukset.

33. Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike
Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016
Työllisten nettomuutto
kunnittain 2009-2013
>200 ( 32 kuntaa)
100-199 (22 kuntaa)
1-99 ( 61 kuntaa)
-1- -99 ( 122 kuntaa)
-100 - -199 ( 40 kuntaa)
>-200 ( 70 kuntaa)
Helsinki +10 503
Vantaa +1 611
Espoo +839
Nurmijärvi +757
Pirkkala +915
Seinäjoki +880
Tampere -1 994
Jyväskylä -1 797
Joensuu -1 680
Turku -1 552
Oulu -1 388
TYÖLLISTEN NETTOMUUTTO
KUNNITTAIN 2009-2013
 Työllisten nettomuutto on tärkein
muuttoliikkeen indikaattori myön-
teisten tai kielteisten kerrannais-
vaikutusten vuoksi
 Työllisistä sai muuttovoittoa mm.
laajan metropolialueen kunnat,
suurten ja keskisuurten kaupunki-
seutujen kehyskunnat ja yksittäiset
muut kunnat.
 Työllisistä sai muuttovoittoa
yhteensä 115 kuntaa vuosina 2009-
2013 eli keskimäärin noin joka
kolmas kunta

34. Ei-työllisten muuttajien
keskimääräiset tulot vuodessa
7.700 €
Työllisten muuttajien
keskimääräiset tulot vuodessa
29.000 €

35. 0
5000
10000
15000
20000
25000
30000
35000
40000
45000
50000
15-24 v. 25-34 v. 35-44 v. 45-54 v. 55-64 v. Yli 65-
vuotiaat
Tulomuuttajienkeskimääräisettulot
Työlliset muuttajat Muut muuttajat
Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta

36. Muuttoliikkeen laskennal-
linen tulokertymä euroa
per asukas 2009-2013
Tulokertymä positiivinen
(180 kuntaa)
Tulokertymä negatiivinen
(133 kuntaa)
Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike
Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016
Kauniainen +1597 €/as.
Pirkkala +569 €/as.
Kittilä 397 €/as.
Sipoo 379 €/as.
Kustavi 376 €/as.
Lieto 332 €/as.
MUUTTOLIIKKEEN LASKENNALLI-
NEN TULOKERTYMÄ EUROA PER
ASUKAS 2009-2013
 Muuttoliikkeen laskennallinen tulo-
kertymä kuvaa alueen tulo- ja lähtö-
muuttajien kaikkien tulojen välistä
erotusta: kartassa on tarkasteltu
erotusta euroina asukasta kohden
vuosina 2009-2013
 Muuttoliikkeen laskennallinen
tulokertymä oli positiivinen 180
kunnassa ja negatiivinen 133 kun-
nassa
 Tulokertymä oli asukasta kohden las-
kettuna yli 300 euroa yhteensä 15
kunnassa

37. Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä vuosina 2009-2013
SIJOITUS KUNTA MUUTTOLIIKKEEN LASKENNALLINEN
TULO-KERTYMÄ MILJOONAA EUROA
2009-2013
1. Helsinki 249,2
2. Espoo 92,2
3. Kauniainen 70,5
4. Vantaa 55,6
5. Pirkkala 50,1
6. Hämeenlinna 43,3
7. Nurmijärvi 43,1
8. Lahti 42,6
9. Seinäjoki 37,8
10. Tuusula 37,4
11. Sipoo 35,0
12. Nokia 33,6
13. Kirkkonummi 31,8
14. Ylöjärvi 31,0
15. Lieto 30,9
16. Lempäälä 30,8
17. Kaarina 29,0
18. Kangasala 28,4
19. Mäntsälä 27,2
20. Vihti 27,2
SIJOITUS KUNTA MUUTTOLIIKKEEN LASKENNALLINEN
TULOKER-TYMÄ EUROA ASUKASTA
KOHDEN 2009-2013
1. Kauniainen 1597,1
2. Lumparland 729,9
3. Kökar 576,4
4. Pirkkala 568,8
5. Jomala 537,2
6. Lemland 422,0
7. Kittilä 396,7
8. Sipoo 378,7
9. Kustavi 375,6
10. Lieto 332,1
11. Vesilahti 331,3
12. Siuntio 328,8
13. Toivakka 309,2
14. Luhanka 306,3
15. Vårdö 304,0
16. Lempäälä 293,7
17. Eckerö 284,0
18. Muurame 282,7
19. Mäntsälä 269,8
20. Uurainen 268,7

38. Muuttoliike on
pirullinen ilmiö,
sillä…

39.  Väestö kasvaa yhteensä 111 kunnassa
eli noin joka kolmannessa kunnassa
vuosina 2015-2030
 Väestö kasvaa eniten Helsingin metro-
polialueella, Helsingin ja Tampereen
välisen kasvukäytävän vaikutusalueella,
suurimmilla kaupunkiseuduilla, Lounais-
Suomessa, Pohjanmaiden rannikkoalu-
eella ja osassa Lappia
 Väestö vähenee noin kahdessa kolmesta
kunnasta, jotka sijaitsevat keskisessä,
itäisessä ja pohjoisessa Suomessa sekä
Etelä- ja Länsi-Suomen suurten kaupun-
kiseutujen reuna-alueilla
VAIKUTUKSET ALUEIDEN TULE-
VAAN VÄESTÖKEHITYKSEEN
Väestöennuste kunnittain
vuosina 2015-2030 (%)
> 10 % (33 kuntaa)
5 – 9,9 % ( 35 kuntaa)
0,1 – 4,9 % (43 kuntaa)
-0,1 – -9,9 % (96 kuntaa)
> -10 % (106 kuntaa)
Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste
Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016
Helsinki +91 578
Espoo +49 341
Vantaa + 30 231
Oulu + 30 768
Tampere +26 431
Turku + 16 066
Jyväskylä +12 669
Kuopio + 10 281

40. Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne
Kartta ja data: Timo Aro 2016
Väestöllinen huoltosuhde eli lasten (0-
14 v.) ja eläkeläisten (yli 65 v.) määrä
suhteessa työikäisiin (15-64 v.) vuonna
2015 ja 2030
Alle 55
55-64,9
65-74,9
75-84,9
85-94,9
Yli 95
Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste
Kartta ja data: Timo Aro 2016
2015 2030
1. Helsinki 44,0
2. Tampere 47,2
3. Vantaa 49,0
4. Turku 49,2
5. Jyväskylä 49,7
6. Espoo 50,2
Mediaani
Kokemäki 71
Maksimi
Kuhmoinen 102,8
1. Helsinki 50,0
2. Tampere 54,3
3. Turku 54,9
4. Espoo 56,2
5. Vantaa 56,4
6. Vaasa 57,6
Mediaani
Vehmaa 89,9
Maksimi
Salla 142,3
VÄESTÖLLINEN
HUOLTOSUHDE*1.1.2016 alueluokituksen
mukaan
*1.1.2016 alueluokituksen
mukaan

41.  Työikäisen väestön määrä kasvaa vain
49 kunnassa vuosina 2015-2030 eli
keskimäärin alle joka kuudennessa
kunnassa
 Työikäisen väestön määrä kasvaa vain
suurimmilla kaupunkiseuduilla, Vaasan,
Seinäjoen ja Kokkolan seuduilla, Ahve-
nanmaalla ja pistemäisesti yksittäisissä
kunnissa
 Työikäisten määrä kasvaa määrällisesti
eniten Helsingissä (34 477), Espoossa (18
919) ja Vantaalla (9 868) sekä
suhteellisesti Jomalassa (18,3 %),
Pirkkalassa (17,6 %) ja Luodossa (15,8 %)
JA ERITYISESTI TYÖIKÄISEN
VÄESTÖN MÄÄRÄN KEHITYKSEEN
Työikäisen (22-62 v.)
väestön muutos% vuosina
2015-2030
> 15 % (3 kuntaa)
5 - 14,9 % (17 kuntaa)
0,1 - 4,9 % (29 kuntaa)
-0,1 - -4,9 % (32 kuntaa)
-5 - -14,9 % (68 kuntaa)
> -15 % ( 164 kuntaa)
Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste
Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

42. Työikäisen 22-62 –vuotiaan väestön muutos% vuosina 2015-2030
SIJOITUS KUNTA TYÖIKÄISEN VÄESTÖN LISÄYS
MÄÄRÄLLISESTI VUOSINA 2015-
30
1. Helsinki 34 477
2. Espoo 18 919
3. Vantaa 9 868
4. Oulu 9 326
5. Tampere 8 146
6. Turku 5 504
7. Jyväskylä 2 849
8. Vaasa 2 819
9. Seinäjoki 2 260
10. Pirkkala 1 786
11. Lempäälä 1 340
12. Kuopio 1 220
13. Nurmijärvi 882
14. Ylöjärvi 882
15. Lieto 847
16. Tuusula 733
17. Kirkkonummi 702
18. Sipoo 674
19. Liminka 650
20. Kauniainen 539
SIJOITUS KUNTA TYÖIKÄISEN VÄESTÖN LISÄYS
SUHTEELLISESTI (%) VUOSINA
2015-2030
1. Jomala 20,3
2. Pirkkala 17,6
3. Luoto 15,8
4. Liminka 14,2
5. Lemland 13,6
6. Espoo 12,5
7. Kauniainen 11,9
8. Lempäälä 11,6
9. Helsinki 9,1
10. Oulu 8,6
11. Lieto 8,5
12. Vantaa 8,2
13. Hammarland 7,7
13. Vaasa 7,7
15. Seinäjoki 7
16. Sipoo 6,7
17. Tampere 6,3
18. Ylivieska 6
19. Turku 5,3
19. Ylöjärvi 5,3

43. Vetovoimaisimmat
kunnat nyt ja
lähitulevaisuudessa

44. KUNTIEN MUUTTOVETOVOIMA
2010-LUVULLA
 Vetovoimaindeksi sisälsi 11 kuntien veto-
voimaisuuteen ja houkuttelevuuteen
liittyvää mittaria, jotka liittyivät sekä
määrälliseen muuttoliikkeeseen että
muuttajien rakenteeseen
 Kaikki 313 kuntaa luokiteltiin viiteen vii-
dennekseen muuttujakohtaisten sijoitus-
ten perusteella eli jokaisessa viidenek-
sessä oli yhteensä 62-63 kuntaa
 Vetovoimaindeksiin valitut mittarit olivat
painottomia
KUNTIEN MUUTTOVETO-
VOIMAINDEKSI 2010-
LUVULLA
Kartta: Timo Widbom 2016
Analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

45. MUUTTOVETOVOIMATEKIJÖIDEN
KASAUTUMINEN KUNNITTAIN
 Analyysissä läpikäytiin positiivisen arvon saanei-
den kuntien määrä eri muuttujissa (maksimi 11
positiivista arvoa ja minimi 0 positiivista arvoa)
 Kaikilla 11 muuttujalla positiivisen arvon sai
vain kolme kuntaa: Espoo, Kauniainen ja Seinä-
joki
 Positiiviset muuttovetovoimatekijät kasautuivat
erityisesti viidennekseen kunnista (57 kuntaa),
jotka saivat positiivisen arvon 9-11 analyysin
muuttujassa
 Muuttovetovoima oli kohtalaista noin joka
neljännessä kunnassa (75 kuntaa), jotka saivat
positiivisen arvon 6-8 muuttujassa
 Lähes kaksi kolmesta kunnasta (181 kuntaa) on
heikon muuttovetovoiman kuntia. Ne saivat
positiivisen arvon yhteensä 1-5 muuttujassa
Muuttovetovoimatekijöiden
kasautuminen kunnittain (1-
11 positiivista muuttujaa)
9-11 positiivista arvoa ( 57 kuntaa)
6-8 positiivista arvoa (75 kuntaa)
1-5 positiivista arvoa (181 kuntaa)
Lähde: Tilastokeskus, tietokannat
Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

46. Valmistuneiden asuntojen määrä 10 000 asukasta kohden
keskuskaupungeissa vuosina 2010-2014
541,4
467,5 457,6 456,5
419,5 409,2
390,3 382,4
367,6 359,6
306,0 297,7 293,9
277,2
230,8 224,4 221,7
189,4
145,2 134,6
114,3
0,0
50,0
100,0
150,0
200,0
250,0
300,0
350,0
400,0
450,0
500,0
550,0
600,0
HUOM!
- 21 keskuskaupunkiin valmistui yhteensä 95 700 uutta asuntoa
vuosien 2010-2014 välisenä aikana
- Neljä kymmenestä uudesta asunnosta (37 833) valmistui
Helsinkiin, Espooseen tai Vantaalle ja 26 % (25 189) Ouluun,
1
2
. 3
. 4
.
5
.
6
.
Lähde: Tilastokeskus, asuminen (kaupunki- ja seutuindikaattorit -tietokanta;

47. 1.Kovat vetovoimatekijät oltava kunnossa
2.Pehmeät vetovoimatekijät nousevat
3.Identiteettitekijät korostuvat
4. Sijainti, sijainti ja sijainti
5.Saavutettavuus ja yhteydet on oltava
kunnossa
6.Mainekuva…hyvä tai huono, kunhan herättää
jotain tunteita
7.Villit kortit, jotka on piilossa tai jääneet
hyödyntämättä
(Muutto)vetovoimaisen
alueen 7 tunnusmerkkiä

48. Timo Aro
@timoaro
timokaro@gmail.com
045 657 7890
Kiitos!
Lisätietoja