Esitys muuttojen dynamiikasta ja muuttovetovoimasta yhtenä alueiden kilpailukyvyn ja elinvoiman mittarina. Esityksen keskeinen kysymys on, miksi yhdet alueet ovat vetovoimaisimpia kuin toiset.

1. ALUEET, ELINVOIMA JA KILPAILUKYKY
Valtiotieteen tohtori Timo Aro
8.11.2013
© Timo Aro 2013

2. Sisältö
I. Muuttodynamiikka
alueiden elinvoiman
ja kilpailukyvyn
mittarina
II. Muuttovetovoimaiset alueet
© Timo Aro 2013

3. ”Kriisitietoisuuden
puutetta kuvaa se,
että porukalla valitaan tapetteja eteiseen, vaikka koko
muu talo on jo tulessa
- Erään taloustutkijan lakoninen
toteamus eurokriisistä © Timo Aro 2013

4. I Muuttodynamiikka alueiden elinvoiman ja
kilpailukyvyn mittarina
© Timo Aro 2013

5. © Timo Aro 2013

6. Työpaikkakehitys
Koulutustarjonta
Yritysperustanta, yritysdynamiikka
Alue- ja
kuntatalous
Arvonlisäys,
tuottavuus
Alueiden
elinvoima
ja kilpailukyky
Imago,
mainekuva
Tulevaisuuden
potentiaali
© Timo Aro 2013

7. Kuntien sisäiset muutot
Asuinvaihdot
Kuntien väliset muutot
Muutot
Muuttoliike
Asuin- ja elinympäristö
Maasta- ja maahanmuutot
Asuminen
Muuttovirrat
Liikkuvuus
Liike
Asuntomarkkinat
© Timo Aro 2013

8. 900 000
muuttoa vuodessa 2000-luvulla
© Timo Aro 2013

9. 600 000
kuntien sisäisiä muuttoja
© Timo Aro 2013

10. 300 000
kuntien välisiä muuttoja
© Timo Aro 2013

11. 150 000
kuntien välistä muutoista seudun sisäisiä
© Timo Aro 2013

12. 2/3
muuttajista alle 35-vuotiaita
© Timo Aro 2013

13. Nuorten muuttoalttius 1987-2012
15-19vuotiaiden
muuttoalttius on
kolminkertaistunut
1987-2012:
viime vuosi
korkein luku!
220
20-24-vuotiaat
200
160
15-19-vuotiaat
140
120
100
80
60
40
2012
2011
2010
2009
2008
2007
2006
2005
2004
2003
2002
2001
2000
1999
1998
1997
1996
1995
1994
1993
1992
1991
1990
1989
1988
0
1987
20
Vuosi
Promillea tuhatta asukasta kohden
180
20-24vuotiaiden
muuttoalttius on
kaksinkertaistunut
1987-2012:
viime vuosi
korkein luku!
© Timo Aro 2013

14. 160
Aktiivi-ikäisten muuttoalttius 1987-2012
140
25-29-vuotiaat
30-34--vuotiaat
25-39vuotiaiden
muuttoalttius on
kasvanut tasaisesti, mutta
maltillisesti
vuosina
1987-2012:
100
80
60
40
35-39--vuotiaat
2012
2011
2010
2009
2008
2007
2006
2005
2004
2003
2002
2001
2000
1999
1998
1997
1996
1995
1994
1993
1992
1991
1990
1989
1988
0
1987
20
Vuosi
Promillea 1000 asukasa kohden
120
© Timo Aro 2013

15. 60-64-vuotiaiden muuttoalttius 1987-2012
20
18
Promillea 1000 asukasta kohden
16
14
60-64vuotiaiden
muuttoalttius
kaksinkertaistunut vuosina
1987-2012:
osuus virroissa
marginaalinen
12
10
8
6
4
2
0
20-24-vuotiaiden
muuttotoalttius on
11
kertainen 60-64vuotiaisiin
verrattuna
© Timo Aro 2013

16. © Timo Aro 2013

17. Iällä on merkitystä…
Kaikkien tulomuuttajien
keskimääräiset tulot vuodessa:
15-24 vuotiaat
9.774 €
25-34 vuotiaat
22.685 €
35-44 vuotiaat
29.048 €
45-54 vuotiaat
30.674 €
55-64 vuotiaat
29.087 €
65-
23.074 €
© Timo Aro 2013

18. Yli
65-­‐vuo+aiden
ne0omuu0o
vuosina
2010-­‐2012
Espoo
Vantaa
Helsinki
….
Nokia
Pirkkala
Naantali
Salo
Forssa
Turku
Hämeenlinna
Tampere
Oulu
Lah0
-­‐123
-­‐248
-­‐572
-­‐600
-­‐550
-­‐500
-­‐450
-­‐400
-­‐350
-­‐300
-­‐250
-­‐200
-­‐150
-­‐100
-­‐50
70
79
79
82
85
110
148
175
179
222
0
50
100
150
200
250
300
© Timo Aro 2013

19. Kriittinen kysymys:
Keitä ovat muuttajat numeroiden takana?
-
Työllisen muuttajan vuositulot
olivat keskimäärin 27.354 €
vuonna 2010
-
Muiden muuttajien vuositulot
olivat keskimäärin 6.954 €
vuonna 2010
= Yhden työllisen muuttajan vuositulot keskimäärin
4
kertaa suuremmat kuin työvoiman
ulkopuolella olevan tai työttömän
työnhakijan
© Timo Aro 2013

20. Muuttajien työmarkkina-asema kaupunkiseuduilla 2000-2010
18000
Tampereen
seudun
muuttovetovoima täysin
omaa luokkaansa
16000
14000
4223
12000
10000
8000
6000
12 527
3193
4000
Työttömistä
saivat muuttovoittoa kaikki
suuret
kaupunkiseudut
2000
1630
974
0
Tampereen
3261
926
1417
1681
Turun
Oulun
Lahden
Jyväskylän
-2000
649
Kuopion
-1644
-2587
-4000
Työlliset
Työttömät
© Timo Aro 2013

21. Muuttajien työmarkkina-asema keskuskaupungeissa 2000-2010
Työllisistä
sai
muuttovoittoa
vain Lahden
seutu.
Työttömien
muuttovirrat
kohdistuvat
keskuskaupunkeihin
4500
4000
3500
3000
2500
2000
1500
1000
500
0
-500
-1000
-1500
-2000
-2500
-3000
-3500
-4000
-4500
-5000
-5500
3789
3020
1761
791
426
-137
Tampere
1533
Turku
Oulu
-2116
Lahti
658
Jyväskylä Kuopio
-3303
-3181
-4699
Työlliset
Työttömät
© Timo Aro 2013

22. Muuttajien työmarkkina-asema kehyskunnissa 2000-2010
14000
434
13000
Kehyskunnat
saivat työllisistä
muuttovoittoa
yhteensä noin
27 000
henkilöä
Työlliset
TyöOömät
12000
11000
10000
9000
8000
7000
6000
12664
173
5000
4000
HUOM!.
Työllisen
muuttajan tulot
nelinkertaiset
muihin
verrattuna
3000
5673
2000
5337
135
1000
991
0
-­‐1000
148
Tampereen
kehyskunnat
-­‐131
Turun
kehyskunnat
Oulun
kehyskunnat
Lahden
kehyskunnat
1659
Jyväskylän
kehyskunnat
594
-­‐9
Kuopion
kehyskunnat
© Timo Aro 2013

23. Muuttajien tulokertymä keskuskaupungeissa ja niiden kehyskunnissa
vuosina 2000-2010
101
miljoonaa euroa
vuodessa
Kuuden
keskuskaupungin
tulokertymä
yhteensä
-52,7
miljoonaa euroa
vuodessa
Keskuskaupungit ja
keskuskaupunkien
kehyskunnat
Muuttajien tulokertymä
miljoonaa euroa per vuosi
Muuttajien tulokertymä per
asukas per vuosi
Tampere
-11,4
-56
Tampereen kehyskunnat
43,2
291
Turku
-29,3
-168
Turun kehyskunnat
21,3
169
Oulu
Kuuden
kaupunkiseudun
kehyskuntien
tulokertymä
yhteensä
-5,5
-42
Oulun kehyskunnat
18,5
240
Lahti
4,5
46
Lahden kehyskunnat
7,9
78
Jyväskylä
-6,3
-51
Jyväskylän kehyskunnat
7,6
185
Kuopio
-4,7
-50
Kuopion kehyskunnat
2,5
105
© Timo Aro 2013

24. Muuttajien laskennallinen tulokertymä asukasta kohden per vuosi
kuudella kaupunkiseudulla ja metropolialueella vuosina 2000-2010
Turun
kaupungin
tulokertymä
oli
selväs+
nega+ivisin
-­‐168
-­‐200
-­‐142
-­‐150
-­‐100
Pirkkala
Kauniainen
Vesilah0
Liminka
Sipoo
Kirkkonummi
Lempäälä
Pornainen
Mäntsälä
Vih0
Kempele
Masku
Sauvo
Paimio
Nousiainen
Kangasala
Kaarina
Hailuoto
Ylöjärvi
Espoo
Vantaa
Lah0
-­‐18
Hartola
Oulu
-­‐42
-­‐43
Helsinki
Kuopio
-­‐50
-­‐51
Jyväskylä
Tampere
-­‐56
Raisio
Turku
-­‐50
46
0
50
74
317
308
289
286
274
274
274
271
254
250
103
100
150
200
250
300
350
373
360
408
403
431
457
565
493
492
1. PIRKKALA
2. KAUNIAINEN
3. VESILAHTI
400
450
500
550
600
© Timo Aro 2013

25. Tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräisten tulojen välinen erotus
kuudella kaupunkiseudulla ja metropolialueella vuosina 2000-2010
Jokaisen tamperelaisen lähtömuuttajan olivat
keskimäärin
5 200
euroa korkeammat
kuin tulo-muuttajan
-­‐2484
-­‐3929
-­‐4229
-­‐4246
-­‐4331
-­‐4714
-­‐5184
-­‐5500
-­‐4500
-­‐3500
-­‐2500
Kauniainen
Sipoo
Maaninka
Vesilah0
Sauvo
Pornainen
Kirkkonummi
Laukaa
Petäjävesi
Mynämäki
Liminka
Tyrnävä
-­‐641
Kerava
-­‐767
Vantaa
-­‐878
Espoo
-­‐1201
Raisio
-­‐1419
Lah0
Kuopio
Muhos
Jyväskylä
Helsinki
Oulu
Turku
Tampere
-­‐1500
-­‐500
10248
5219
5091
4974
4465
4254
3882
3752
3614
3594
3550
3544
Jokaisen
kauniaislaisen
tulomuuttajan
keskimääräiset tulot
olivat
10 200
euroa korkeammat
kuin lähtömuuttajan
500
1500
2500
3500
4500
5500
6500
7500
8500
9500
10500
© Timo Aro 2013

26. Muuttojen kytkeytyminen elinvaiheisiin
Ikäryhmä
Muuttojen luonne Muuttojen
suunta
Keskeiset
muuttomotiivit
Erityispiirre
15-24-vuotiaat
-Ensimuutot pois
vanhempien luota
-Opiskelijamuutot
-Opiskelukaupungit
-Keskuskaupungit
-Tulevaisuuden paikat
-Opiskelu
-Vuokra-asuminen
- Työmahdollisuudet
-Useita ja toistuvia muuttoja
ensisijaisesti kunnan sisällä
-Valtava muuttointensiteetti
25-34-vuotiaat
-Perheen laajeneminen
-Oma asunto
-Työuran alku ja vakiintuminen
-Kunnan sisällä asumismuodosta toiseen
-Kaupungista pendelöintietäisyydelle
-Paluumuutto kotiseudulle
-Asuminen
-Perhe
-Työpaikka
-Harkittu ja valikoitu
muuttopäätöksenteko
- Muuttoalttius laskee valinnan
jälkeen
35-54-vuotiaat
-Elinvaihemuutot
-Työuramuutot
-Kunnan tai kaupunkiseudun sisällä
-Paluumuutot kotiseudulle
-Perhesuhteiden muutos
-Asumispreferenssien
muutos
-Muuttoalttius vähäinen
55-74-vuotiaat
-Elinvaihemuutot
-Taajamiin, hyvien
palvelujen äärelle
-”Kakkosasunto”
vakinaiseksi asunnoksi
-Asumispreferenssien
muutos
-Paluumuutto kotiseudulle
tai ”mökkikuntaan”
-Muuttalttius erittäin vähäinen
Yli 75-vuotiaat
-Kodista laitokseen
-Oman paikkakunnan
sisällä
-Pakkomuutto
-Muuttalttius marginaalinen
-Muuttamista rajoitetaan

27. II Muuttovetovoimaiset alueet

28. © Timo Aro 2013

29. © Timo Aro 2013

30. © Timo Aro 2013

31. 1. Kasvukäytävien ja –
vyöhykkeiden merkitys
korostuu kaikessa!
- Helsingin ja Tampereen välisellä kasvukäytävällä asuu joka kolmas suomalainen, mutta koko maan muuttovoitoista
89 % kohdistui käytävän
vaikutusalueelle vuosina 2005-2010
© Timo Aro 2013

32. 2. Helsingin
vaikutusalueen
laajeneminen
vuosikymmen vuosikymmeneltä…
- Etelä-Suomi yhtenäinen
työssäkäyntialue vuonna ?
- Pääkaupunkiseudun pendelöintialue laajentuu noin
25 km vuosikymmenessä
1970-2010
Lähde: http://www.hsy.fi
© Timo Aro 2013

33. Kuntien tyypittely väestönlisäyksen perusteella vuosina 1980-2012*
* takautuvasti1.1.2013 alueluokituksen mukaan = 320 kuntaa
JATKUVAN KASVUKIERTEEN KUNNAT
JATKUVAN LASKUKIERTEEN KUNNAT
85
126
VÄESTÖNLISÄYS
1980-1989
1990-1999
2000-2009
2010-2012
UUSIUTUMISKIERTEEN KUNNAT
27
SUPISTUMISKIERTEEN KUNNAT
82
© Timo Aro 2013

34. JATKUVA KASVUKIERRE
- 85 kuntaa
- Väestönlisäys positiivinen
ja yhtäjaksoinen koko ajanjakson 1980-2012 ajan
-
Kaikki väestökehityksen osatekijät pääsääntöisesti positiivisia
- Suuret ja keskisuuret korkeakoulukaupungit ja niiden vaikutusalueet (kehyskunnat)
sekä pistemäisesti ”Baby-Boom”
-vyöhykkeen kunnat
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot 1980-2012;
Analyysi + data Timo Aro, kartta: Timo Widbom
© Timo Aro 2013

35. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot 1980-2012;
Analyysi + data Timo Aro, kartta: Timo Widbom
© Timo Aro 2013

36. UUSIUTUMISKIERRE
- 27 kuntaa
- Väestönkehitys on ollut negatiivinen, mutta kääntynyt
uudelleennousuun joko 1990tai 2000-luvulla
- Suuret tai keskisuuret keskuskaupungit a’la Lahti, L-ranta,
Pori ja niiden kehyskunnat
- Seutukaupungit (mm. Valkeakoski, Raasepori, Pietarsaari,
Kalajoki)
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot 1980-2012;
Analyysi + data Timo Aro, kartta: Timo Widbom
© Timo Aro 2013

37. © Timo Aro 2013

38. a
a tar jont
kehitys j
e
yöpaikka
oja, sinn
Alueen t
työpaikk
1.
issä on
aisee àm iset
ratk
vat ihm
hakeutu
2. Alue
en ilm
elämä
apiiri,
ntyyli
maine
ratkai
laatu
see à kuva ja
sekä o
paikan
letettu
hakeu
sijaint
tumis
poten
i
ta
tiaali
ohjaa ja
© Timo Aro 2013

39. Kovat
tekijät
• Työpaikkakehitys
• Koulutustarjonta
• Palkkataso
• Saavutettavuus, yhteydet
Pehmeät
tekijät
Kolmannet
tekijät
• Perhe ja ystävät
• Henkilöhistoriaan liittyvät kytkökset
• Kotiseutuidentiteetti
• Mieli- ja mainekuva
• Oletettu potentiaali
• Ilmapiiri ja elämäntyyli
• Kodin ja työpaikan väliin jäävät tekijät:
merkityksellisiä oman elämäntyylin
kannalta
• Houkuttelevia kohtaamispaikkoja:
harrastus-, kulttuuri- ja liikuntapaikat,
galleriat, kahvilat jne.
© Timo Aro 2013

40. ”Paikan laatu” ratkaisee
tulevan menestymisen:
1.
2.
3.
4.
Lähde: Richard Florida
Mitä siellä on?
Keitä siellä on?
Mitä siellä tapahtuu
Miten sinne pääsee?
© Timo Aro 2013

41. Kun työpaikka, asuminen
ja vapaa-aika kietoutuvat yhteen, paikkaan
liittyvien muuttovalintojen merkitys korostuu.
Työpaikan ja asuin- ja
elinympäristön on oltava
samanaikaisesti houkutteleva ja joustava.
© Timo Aro 2013

42. paikan laatu !
© Timo Aro 2013

43. KIITOS!!!
VTT Timo Aro
timokaro@gmail.com
www.timoaro.fi
© Timo Aro 2013