25.9.2020 Tiedon laatukehikko -hankkeen aloitustilaisuus

1. Tiedon laatukehikko TiHA TP3 25.9.2020
Miten Matteus-efekti voi
auttaa rekisteritutkimusta?
Jani Erola
Sosiologian professori
Tutkimuksen lippulaiva INVEST

2. Matteus-efekti
Merton, Robert K. (1968)
The Matthew Effect in Science: The
reward and communication systems
of science are considered.
Science 159: 3810, 56–63.
Merton, Robert K. (1988)
The Matthew Effect in Science, II:
Cumulative Advantage and the
Symbolism of Intellectual Property.
Isis 79: 4, 606–623.

3. Jokaiselle, jolla on, annetaan, ja hän on saava yltäkyllin,
mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin mitä hänellä on.
-- Matteuksen evankeliumin jae 25:29

4. Tieteessä saavutukset jakautuvat erittäin vinosti:
palkinnot, viittaukset, apurahat
Maineen, yhteistyön ja kommunikaation
herkkä tasapaino
Esim: ei saa kirjoittaa pelkästään huippujen kanssa, jotta
usko kontribuutioon säilyy, mutta jonkun verran
kumminkin, jottaa saa uskottavuutta

5. Kaikki kulminoituu
tieteeseen kommunkaatiojärjestelmänä
Pitää onnistua pysymään verkostojen keskipisteenä
samaan aikaan kuin erikoistua pitkälle
Oma erinomaisuus ei riitä, pitää pystyä
levittämään erinomaisuutta muille

6. Miten näkyy
rekisteritutkimuksessa?
Henkilökohtaisia kokemuksia

7. Väestörekisterin pitkittäisaineisto
Ensimmäiset omat kokemukset 2001 alkaen yhteistyössä
Pasi Moision kanssa: laman yhteys sosiaaliseen
liikkuvuuteen
TCWR:n aineistot Åbo Akademin unix-serverillä,
ei oikein osattu käyttää
"Omituinen" suomalainen luokkaluokittelu, kun olisi
tarvittu kv. vertailukelpoisia

8. Parempia yrityksiä 2004 alkaen
Aineistot pöytäkoneelle!
Kaikkien ammattiluokitusversioiden
uudelleenkoodaus ISCO:ihin
Harry Ganzeboomin koodiavaimella
Eriksonin/Goldthorpen luokkaluokitus + ISEI
Erola & Moisio: Social Mobility over Three Generations in
Finland, 1950-2000. ESR 23: 2, 169–183

9. Parista ryhmään
SA & Alli Paasikivi -hankerahoitukset 2010, 2011
Ensin PI ja 1 väitöskirjantekijä
2012 liikaa projektirahaa jäljellä
3 väitöskirjantekijää väestörekisteriaineiston pariin

10. Olennainen muutos
2 = pari
3 = ryhmä

11. Porukassa pidot paranee!
2012(?) ensimäinen etäkäyttöön viety
väestörekisteripohjainen otosaineisto "Kasvuympäristö"
2014, ERC
=> 5 tutkijaa lisää samaan käyttöympäristöön

12. Yhteiseen etäkäyttöympäristöön
siirtyminen tärkein askel
Matteus-efekti alkaa
todella tuntua!

13. Rekisteritutkimuksen
resurssienkäytön peruskaava
Vähintään 95% rekisteritutkimukseen käytetystä ajasta
menee aineistojen uudelleenkoodaamiseen
1-2% itse mallintamiseen
Loput kirjoittamiseen

14. Oma arvio monen käyttäjän
teknisistä hyödyistä, I
Sama Kasvuympäristö-aineisto n. 10 käyttäjällä
Pääosa samalla käytävällä => välitön kommunikointi
Valmis koodipohja kaikkiin perherakenne- ja
sosioekonomisia tekijöitä koskeviin muuttujiin
Valmiit työtiedostot

15. Oma arvio monen käyttäjän
teknisistä hyödyistä, II
Läpeensä testatut käytännöt aika/periodi/
kohorttikysymyksiin
Ryhmässä erittäin vahva menetelmäosaaminen ja
osaamisen kasvu erittäin nopeaa
=> aineiston manipulointiin käytetty aika vähenee
radikaalisti

16. Pelkkä suuri käyttäjämäärä ei riitä
Vrt. PIF-kokonaisaineisto
Käyttäjiä 20+, mutta:
...Ei yhdessä sovittua koodipohjaa
...Ei yhteistä tapaa mallintaa ajassa muuttuvaa
...Käyttäjiä Turussa, Tukholmassa, Helsingissä...
Osaaminen kasvaa hitaasti, uusien vaikea päästä "sisään",
ongelmien korjaaminen koronan vuoksi vaikeaa vaikka
tunnistettu

17. Toisin sanoen:
Pelkkä aineistojen saaminen käyttäjille ei
riitä "kriittisen massan" luomiseen

18. Merton lisää Matteus-efektistä
Edellyttää ajattelutavan, ei pelkästään
tutkimustekniikoiden levittämistä muille
Arviontikykyä sen suhteen, mikä on tärkeää, oikein,
kannattavaa jne.
Tiedon ja osaamisen onnistunut kommunikoiminen
välttämätön ehto

19. TiHAn kohtalonkysymykset
1. Miten aineistot saadaan käyttäjille?
2. Miten levitetään osaamista käyttäjien keskuudessa?
3. Miten kehitään parhaita käytäntöjä?
4. Miten varmistetaan kommunikointi ja positiivinen
vuorovaikutus käyttäjien välillä?

20. Kiitos!
jani.erola@utu.fi
@JaniErola