Julkisen talouden kuva tilinpidossa laajenee, Matti Okko
1. Julkisen talouden kuva kansantalouden
tilinpidossa laajenee
Kansantalouden tilinpidon ja
maksutasetilastoinnin uudistukset –seminaari
Tilastokeskus 20.5.2014
Matti Okko
2. 2
Maanpuolustuskalustohankinnat pääomitetaan
Asejärjestelmien ja -kaluston hankinnat käsitellään
investointina juoksevien kulujen sijaan
Aikasarjat tehty hyödyntäen Puolustusvoimien dataa
Valtaosa valtionhallinnon maanpuolustus-toimialan
välituotekäytöstä siirtyy investointeihin, samalla ko.
toimialalle syntyy kiinteän pääoman kulumista (poistot)
BKT nousee hieman (0,3% v. 2011 tasolla)
Muutoksella ei ole vaikusta julkisiin kokonaismenoihin, mutta
pieni vaikutus tuotokseen ja julkisiin kulutusmenoihin,
riippuen kiinteän pääoman kulumisen ja investointien
suhteesta kunakin vuonna
20.5.2014EKT2010-seminaari
3. 3
Päästökauppa
Säännöt kirjattu julkisen alijäämän ja velan manuaaliin (MGDD)
Ostaessaan päästöoikeuden huutokaupasta ostaja maksaa
”ennakollista” veroa, joka kirjataan sen rahoitussaamiseksi, mutta
oikeuden hinnanmuutokset reaalivaroihin –ns. sekavara
Vero kirjataan, kun toimija palauttaa eli käyttää luvan todennettuja
päästöjä vastaan, ja samalla rahoitussaamiseksi kirjattu
ennakkomaksu häviää
verot jaksottuvat ”suoriteperusteisesti” käytön mukaan
verotulot vastaavat huutokauppatuloja, eivätkä oikeuksien
hinnanmuutokset vaikuta kirjattujen verojen määrään
Ensimmäisen kerran Suomen huutokaupattuja oikeuksia
palautettiin 2014, jolloin kirjautuvat myös ensimmäiset verotulot
20.5.2014EKT2010-seminaari
4. 4
Eläkevastuut esiin
Erilaisiin eläkejärjestelmiin liittyvät vastuut kuvataan nk.
eläkelisätaulussa kokonaiskuvan saamiseksi
ESA2010 –asetuksessa jätettiin auki julkisten eläkevastuiden
laskennassa käytettävät parametrit
työryhmät tulevat suosittelemaan kolmea eri
parametrisettiä (= herkkyysanalyysi) Eurostat vahvistaa
menetelmän lähivuosina
tiedot kertyneistä eläkevastuista raportoidaan pakollisena
vasta vuonna 2017
Suomi pyrkii julkaisemaan tietoja jo aiemmin
Eläketurvakeskus tuottaa keskeisen tietosisällön
20.5.2014EKT2010-seminaari
5. 5
Julkisyhteisöjen sektorirajaus laajenee
ESA2010:ssa keskiössä laadullisten kriteerien huomioiminen
luokittelussa: markkinatoiminnan kriteerit tiukentuvat
mm. se kenelle tuotos myydään, altistuminen kilpailulle
keskeisiä kriteerejä
julkisomisteisia yhtiöitä siirretään julkisyhteisöihin /
sulautetaan emoyhteisöönsä: erit. kiinteistöjen vuokraus ja
hallinta, mutta myös paljon muuta toimintaa.
lukumäärällisesti suurin merkitys paikallishallinnossa
valtionhallinnossa suuremmat vaikutukset (2010 eteenpäin)
Osalla siirtyvistä yksiköistä on velkaa; alijäämää ei niinkään
Muutos monimutkaistaa niin laadintaa kuin ennustamistakin
20.5.2014EKT2010-seminaari
6. EDP-alijäämäkäsitteen muutos
ESA95:ssa kaksi alijäämäkäsitettä julkisyhteisöille
ESA B.9 (nettoluontonanto/-otto)
EDP B.9, joka sisältää koronvaihto- ja
korkotermiinisopimusten vaikutuksen korkomenoihin
ESA2010:ssa on vain yksi alijäämäkäsite ESA B.9
Suomelle merkittävä muutos, poikkeuksen EDP-
alijäämää pienentävä vaikutus ollut vuosina 2010-2013
keskimäärin 0,34% suhteessa BKT:hen
20.5.2014 6EKT2010-seminaari
7. EKT2010: Vaikutukset julkisyhteisöjen EDP-alijäämä-
ja velkalukuihin
7
2011
Alijäämä, BKT-suhteen muutos 1) -0,3
Velan tasomuutos2), % 2,6
Velka, BKT-suhteen muutos1) -0,8
1) uuden BKT-suhteen ja vanhan BKT-suhteen erotus
2) velan euromääräisen muutoksen suhde vanhaan velkatietoon
20.5.2014EKT2010-seminaari
9. Lopuksi
EKT2010:n osalta julkisyhteisöjen tietoihin vaikuttavat
myös mm. T&K-menojen käsittely, standarditakauksia
koskevien (tappio-)varaumien kirjaaminen sekä taloustoimi-
ja rahoitusvaadeluokituksen uudistukset
Uudistuksen yhteydessä julkisyhteisöihin tehdään myös
erinäisiä muita aikasarjakorjauksia, joilla on pieniä
alijäämävaikutuksia
20.5.2014 9EKT2010-seminaari