Rotta haittaeläimenä

1. © Luonnonvarakeskus
Bengt Lindqvist, Luke
3.11.2015
Rotta haittaeläimenä

2. © Luonnonvarakeskus
Suomen eläimistöön kuuluu parikymmentä jyrsijälajia
joista yleisimpiä ovat rotat, hiiret ja myyrät.
Nämä pyrkivät jatkuvasti jakamaan muonavaroja
ihmisen kanssa.
Huolimatta muuttuvista elinympäristöoloista ne
onnistuvat aina löytämään ratkaisuja miten
hyödyntää ”pöytäkumppanuutta” kanssamme.

3. © Luonnonvarakeskus
Rotta
- Varsin uusi tulokas Suomessa
- Saapunut maahamme 1700-luvun puolenvälin
jälkeen.
- Yleinen etelärannikolta Pohjanlahdelle saakka
- Elävät yhdyskuntina ja niillä on tiukka sisäinen
järjestys.

4. © Luonnonvarakeskus
- Rotat voivat lisääntyä hämmästyttävän nopeasti
- Rottanaaras voi saada n 15 pesuetta elinaikanaan
(1-2 vuotta)
- Rottaparin ja sen jälkeläisten teoreettinen
jälkeläisten maksimimäärä on n 200 vuodessa

5. © Luonnonvarakeskus
- Rotilla on runsaasti juoksupolkuja
- Suosivat kosteita, maanläheisiä asuinpaikkoja
jossa voivat helposti kaivaa itselleen maanalaisia
käytäviä.
- Ne liikkuvat yleensä hämärän/pimeän tultua
- Liikkuvat seinustoja ym suojia pitkin ja välttävät
avoimien alueiden ylittämistä

6. © Luonnonvarakeskus
- Rotta poistuu pesästä ainoastaan hakiessaan
ravintoa
- Geeniperintönä saadut ominaisuudet, Neofobia
(uusien asioiden pelko) ja sopeutumiskyky ovat
olleet sille korvaamattomia ihmistä vastaan
käymässään ”sissisodassa”

7. © Luonnonvarakeskus
Merkitys
Rotta, kuten muutkin haittajyrsijät, ovat siis
sopeutuneet ihmisen pöytäkumppanuuteen ja
hankkivat elantonsa ihmisten kasvattamista,
hankkimista ja varastoimista elintarvikkeista tai
niiden tähteistä.
- Syövät vain pienen osan elintarvikkeista tai niiden
raaka-aineista
- Saastuttavat ulosteillaan huomattavasti suurempia
määriä

8. © Luonnonvarakeskus
- Voivat aiheuttaa huomattavaa vahinkoa rakenteille,
kaapeleille, laitteille, pakkauksille
- Rotat pystyvät hampaillaan jyrsimään puuta,
muoveja, pehmeitä metalleja ja jopa betonia
- Rotan hampaat kasvavat jopa 14 cm vuodessa
- Englannissa tehdyssä kokeessa todettiin että,
rotat (20 kpl) aiheuttivat viljaerälle kahdessa kuu-
kaudessa painotappiota vain 4.5% mutta 70% viljasta
oli saastunut ihmisravinnoksi kelpaamattomaksi

9. © Luonnonvarakeskus
Rotta voi levittää myös erilaisia tauteja ihmisiin ja
kotieläimiin
- Salmonella-bakteeri (suolistoinfektiot)
- E.coli-bakteeria
- Elintarvikehygienian kannalta rotat voivat lisäksi olla
haitallisia trikiiniloisten levittäjiä. Suomessa on
kuitenkin tehokas lihantarkastus joten trikinoosi-
tapauksia ei meillä juurikaan esiinny

10. © Luonnonvarakeskus
Torjunta
Tehokas rotantorjunta edellyttää ennakoivaa torjuntaa,
loukutusta ja myrkkyjen tasapainoista yhdistelmää.
- Ennaltaehkäisy (rakenteet, siivous, jätehuolto, tiiviit
elintarvikeastiat, myrkyttömillä syöteillä varustetut
syöttiasemat)
- Mikäli jälkiä näkyy (kartoitus missä rotat liikkuvat)

11. © Luonnonvarakeskus
Torjuntatoimenpide
Loukut
Tappoloukku
Tappoloukku Elävänä pyydystävä
- Wise box (sähköllä toimiva)

12. © Luonnonvarakeskus
Syöttilaatikot

13. © Luonnonvarakeskus
Liimapyydys (ei hyväksytty Suomessa)

14. © Luonnonvarakeskus
Äänilaitteet

15. Suomessa rekisteröityjen jyrsijämyrkkyjen myrkyllisyysarvoja rotalle ja
kotihiirelle. Akuutti LD50 tarkoittaa kerta-annosta (mg/kg), jolla 50% koe-
eläimistä kuolee. Subakuutti päiväannos=saadaan sama tulos viiden vrk:n
syöttöjakson jälkeen.
Tehoaine Pitoisuus* Akuutti LD50 mg/kg
g/kg bw Rotta**
Brodifakumi (Klerat) 0,05 0,4
Bromadioloni (342) 0,05 1,3
Difenakumi (Ratak) 0,05 1,8
Difetialoni (Rodilon pasta) 0,025 0,55
Flokumafeeni (Storm) 0,05 0,3
Kumatetralyyli (Rakumin) 0,55-7,5 15
* Biosidisten torjunta-aineiden luettelo 15.2.2011
** Jyrsijämyrkkyjen EU arviointiraportit 15.2.2011
bw = ruumiinpaino

16. © Luonnonvarakeskus
Kiitos

17. © Luonnonvarakeskus