SlideShare ist ein Scribd-Unternehmen logo
1 von 20
Downloaden Sie, um offline zu lesen
Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry
Lars Sonckin kaari 12
02600 Espoo
www.tivia.fi
ICT-leidien
uratarinoita
1/2017
ICT-leidien uratarinoita | TIVIA 2017
ICT-ala tarjoaa kasvualustan tulevaisuuden tekijöille
Digitalisaatio yhdessä jatkuvan liiketoiminnan kehittämisen myötä tarjoaa
yhä moninaisempia tehtäviä. Näissä tehtävissä korostuvat ihmisen merkitys
yhteistyön tekemisen kautta, toiminnan ja tekniikan vuorovaikutuksen ai-
kaansaamiseksi.
Tässä julkaisussa tuomme esille ICT-alan uratarinoita, joissa korostuu juuri
ihmisten välinen vuorovaikutus ja sen kehittäminen. Jatkuvalla osaamisen ke-
hittämisellä pysyy mukana kehityksessä, tietotekniikan hyödyntämisessä sekä
uusien palveluiden kehittämisessä.
Olemme tuottaneet alan naisten uratarinoita luettavaksesi monta vuotta juuri
siksi, että saat käsityksen alan tarjoamista monipuolisista tehtävistä eri lähtö-
kohdista, eri näkökulmista. Yhtä ja ainoaa oikeaa urapolkua ei ole, vaan sen
luot sinä.
Tervetuloa vaikuttajaksi TIVIA-yhteisöön!
Mika Helenius
toiminnanjohtaja
Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry
ICT-leidien uratarinoita |TIVIA 2017
Nimi
Sari Vehtari
Nykyinen työpaikka ja -nimike
Fortum Oyj, IT-johtaja
Miten pitkään olet ollut ICT-alalla?
Olen ollut työelämässä vuodesta 1995, josta lähtien vähitellen
työt ovat painottuneet yhä enemmän IT-puolelle.
Miten päädyit töihin ICT-alalle? Opiskelitko alaa?
Opiskelin Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa valmistustekniikkaa ja logis-
tiikkaa. Teknillisessä korkeakoulussa Otaniemessä väittelin vuonna 2006 teollisuus-
taloudesta. Vastasin tuotannon ja logistiikan prosessien kehittämisestä Nokialla,
jossa IT oli tärkeänä osana prosesseja. Fortumilla vastasin lean-menetelmistä ja
prosessien kehittämisestä, jonka jälkeen siirryin IT-strategiajohtajaksi.
Tällä hetkellä teen kehitystyötä myös uusien liiketoiminta-alueiden parissa. Liiketo-
iminnan kehittäminen vaatii sekä prosessi-, että IT-osaamista. En siis varsinaisesti
koskaan pyrkinyt IT-alalle.
Miksi ICT-alalla on mielestäsi hyvä työskennellä?
Työt ovat haastavia, mutta palkitsevia. Ja on mahdollista työskennellä hyvin erilaisis-
sa tehtävissä, kuten kehittää uusia liiketoimintamalleja ja asiakaskokemusta. Koska
teknologia muuttuu jatkuvasti, on uutta opeteltava koko ajan. Nykyään ei ole enää
selkeästi erillisiä ICT-töitä, vaan IT on strateginen osa liiketoimintaa.
ICT-leidien uratarinoita | TIVIA 2017
Nimi
Päivi Hokkanen
Nykyinen työpaikka ja -nimike
A-Katsastus Group Oy, tietohallintojohtaja
Miten pitkään olet ollut ICT-alalla?
Olen ollut alalla yli 35 vuotta.
Miten päädyit töihin ICT-alalle? Opiskelitko alaa?
Kirjoitin ylioppilaaksi 1978 ja tavoitteeni oli päästä yliopistoon lukemaan kieliä, ol-
inhan kirjoittanut viisi kieltä ja lyhyen matematiikan. Näinä vuosina lukiossa ei vielä
opetettu tietotekniikkaa. Myöhästyin hakuajoista tuona keväänä ja kävin työvoima-
toimistossa selvittämässä, mihin vielä voi pyrkiä. ATK-instituutti oli ainoa oppilaitos,
jonka kokeet olivat sopivasti vielä edessä ja päätin pyrkiä kyseiseen oppilaitokseen
viettämään välivuotta. Tämä ”välivuosi” on nyt kestänyt yhtäjaksoisesti 38 vuotta.
Ala vei mennessään ja kielet vaihtuivat COBOLiksi ja muiksi IT-työkaluiksi.
Työtehtäväni ovat olleet moninaiset. Toimin yli kymmenen vuotta pankin rahoitusy-
htiössä useassa eri IT-tehtävässä, kuten järjestelmäpäällikkönä, ja sen jälkeen kah-
deksan vuotta kahdessa eri toimittajaorganisaatiossa projekti- ja laatupäällikkönä,
myyntipäällikkönä ja johtajana. Tästä pestistä siirryin Stockmannille tietohallinto-
johtajaksi vuonna 2001 ja tämä tehtäväkenttä on pitänyt minut liikkeessä siitä al-
kaen. Olen myös viimeiset neljä vuotta toiminut Digian hallituksessa katsoen alaa
jälleen vähän uudesta näkökulmasta.
Pankkivuosieni aikana aloitin tietotekniikan opinnot Helsingin yliopistossa, mutta
pankin tarjoaman johtamiskoulutuksen myötä valmistuin ensin MBA:ksi ja sen jäl-
keen Jyväskylän yliopistosta KTM:ksi. Toimittajavuosinani suoritin myös kansain-
välisen CISA-tutkinnon. Nyt olen tekemässä väitöskirjaa IT:n johtamisesta, siitä pe-
rusopinnot suoritettuna ja kolmas artikkeli työnalla.
Miksi ICT-alalla on mielestäsi hyvä työskennellä?
IT-ala on jatkuvassa muutoksessa ja tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia toimia hyvin
monenlaisissa tehtävissä, kuten omakin urapolkuni osoittaa. Millään muulla alalla
ei ole nähdäkseni vastaavaa mahdollisuutta työskennellä yrityksen kaikkien funk-
tioiden kanssa kehittäen yrityksen liiketoimintaprosesseja IT-hankkeiden myötä
vastaamaan uusia tarpeita. Parasta alalla on jatkuva oppimisen mahdollisuus; jos
on utelias mieli ja vahva halu sekä hitunen rohkeutta, mielenkiintoisia haasteita on
taatusti tarjolla.
ICT-leidien uratarinoita |TIVIA 2017
Nimi
Marjo Kauppinen
Nykyinen työpaikka ja -nimike
Aalto-yliopisto, tietotekniikan laitos, professori
Miten pitkään olet ollut ICT-alalla?
Pitkään – yli kolmekymmentä vuotta. Ensimmäinen tietotekniikkaan l i i t t y v ä
työni oli 80-luvun puolessa välissä Sheffieldissä, Englannissa. Koodasin kesäharjoit-
telijana terästehtaissa käytettyyn valssaamojärjestelmään pienen pientä osaa. Se
oli ikimuistoinen kesä.
Miten päädyit töihin ICT-alalle? Opiskelitko alaa?
Lukion jälkeen opiskelin sähkötekniikkaa Oulun yliopistossa. Ensimmäinen ohjel-
mointikurssi koukutti. Oli kiehtovaa suunnitella ohjelmia, koodata ja nähdä, miten
ohjelmat toimivat. Opiskelujen loppuvaiheessa innostuin tekoälystä. Silloin puhuttiin
asiantuntijajärjestelmistä, joihin koodattiin kokeneiden ihmisten asiantuntemusta.
Näiden järjestelmien tavoitteena oli auttaa ammattilaisten, esimerkiksi lääkäreiden,
päätöksentekoa. Tein tekoälyyn liittyvän diplomityön Koneella ja se oli yksi parhais-
ta opiskelukokemuksista. Työskentelin Koneella kaiken kaikkiaan kymmenen vuotta
erilaisissa ohjelmistosuunnitteluun liittyvissä tehtävissä Suomessa ja Englannissa.
Tuona aikana pääsin näkemään, miten ohjelmistojen merkitys kasvoi sekä hisseissä
että hissien valmistuksessa, myynnissä ja huollossa.
Koneen tuotekehitysyksikössä aloin tehdä väitöskirjaa varsinaisen työni ohessa.
Minua kiinnosti tutkia, miten käyttäjien tarpeita selvittämällä voidaan tehdä parem-
pia ohjelmistotuotteita. Vuosituhannen vaihteessa minulle tarjoutui mahdollisuus
ottaa opintovapaata ja siirtyä Helsingin teknilliseen korkeakouluun. Väittelin teknii-
kan tohtoriksi 2005. Tutkimustyö oli niin mielenkiintoista, että päätin jäädä tutkijak-
si. Nyt olen tehnyt tutkimus- ja opetustyötä lähes 20 vuotta tietotekniikan laitoksella
ja rakastan työtäni edelleen.
Miksi ICT-alalla on mielestäsi hyvä työskennellä?
On jännittävää olla alalla, joka vaikuttaa kaikkialla. Ohjelmistot ovat levinneet vu-
osien varrella siten, että nykyisin on enää vaikeaa keksiä aluetta, jossa tietotekniikan
osaamista ei tarvittaisi. Omaa sydäntäni lähellä on digitaalisten palveluiden kehity-
styö, koska siinä yhdistyy luovuus ja systemaattisuus. Parhaimmillaan kehitystyön
tuloksena syntyy uusi innovatiivinen palvelu, joka ylittää käyttäjien odotukset. Tällä
alalla on mahdollista parantaa maailmaa.
ICT-leidien uratarinoita | TIVIA 2017
Nimi
Riitta Hiltunen
Nykyinen työpaikka ja -nimike
Hallinnon tietotekniikkakeskus, kehityspäällikkö
Miten pitkään olet ollut ICT-alalla?
Hallinnon tietotekniikkakeskukseen siirryin IBM:ltä, jossa toimin Portfolio Service
Managerina ja Integration Project Managerina. IBM:llä tein myös controller-tehtäviä,
joten palvelutoiminta tuli tutuksi niin operatiivisesta kuin hallinnollisesta näkökul-
masta. Lisäksi olen toiminut projektipäällikkönä Fujitsulla. Kaiken kaikkiaan olen ol-
lut ICT-alalla 15 vuotta.
Miten päädyit töihin ICT-alalle? Opiskelitko alaa?
Alalle päädyin kun halusin hyödyntää vahvaa talouden ja hallinnon osaamistani
konsultoinnin näkökulmasta. No, ei minusta tullut järjestelmäkonsulttia eikä
ERP-toimitusten projektipäällikköä, vaan olen tehnyt infrastruktuuriprojekteja,
ns. rautaa rajalle. Olen myös ollut aina kiinnostunut tietotekniikan hyödyntämi-
sestä. ICT-alaa edeltäneessä työpaikassani sain toteuttaa tietotekniikalla uusia toi-
mintamalleja.
Teknistä koulutusta minulla ei ole. Oppini ovat taloustieteistä ja kasvatustieteistä.
ICT-alalla siis on tehtäviä joissa syvällistä teknistä osaamista ei tarvita, mutta vahva
kiinnostus tekniikkaan ja sen toiminnalliseen hyödyntämiseen pitää olla.
Miksi ICT-alalla on mielestäsi hyvä työskennellä?
ICT-ala on ollut mielenkiintoinen maailma ja antanut paljon uusia kokemuk-
sia niin liike-elämässä kuin valtionhallinnossa. Kannattaa olla rohkea, utelias ja
heittäytyä tarjoutuviin tilaisuuksiin. Itse olen toiminut näin, enkä ole katunut.
ICT-leidien uratarinoita |TIVIA 2017
Nimi
Johanna Puro-Grönblom
Nykyinen työpaikka ja -nimike
Basware Oyj, Senior Development Manager
Miten pitkään olet ollut ICT-alalla?
Olen ollut ICT-alalla 15 vuotta.
Miten päädyit töihin ICT-alalle? Opiskelitko alaa?
Opiskelin Turun Kauppakorkeakoulussa 1990-luvulla. Ennen opintojen alkua
olin harkinnut vakavasti myös teknistä alaa, mutta se ei kuitenkaan tuntunut
omalta. Opiskelin johtamista pääaineena ja toisena pääaineenani oli tietojärjes-
telmätiede. Silloiset tietojärjestelmätieteen opinnot tutustuttivat lähinnä eri
tietokoneohjelmiin ja antoivat hyvän pohjan ja uskallusta eri perusohjelmien käytölle
ja hyödyntämiselle.
Päädyin ICT-alalle täysin vahingossa. Opiskelukaverini houkutteli minut haastattelu-
un taloushallinnon järjestelmiä valmistavaan firmaan – ja sillä tiellä ollaan. Toimin
aluksi laatukonsulttina ja vastuullani oli sovellusten testaaminen, dokumentointi ja
lokalisointien koordinointi. Basware oli tuohon aikaan pieni 60 henkilön yritys ja
alusta asti pääsin mukaan myös toimintamallien ja prosessien määrittämiseen, ke-
hittämiseen ja toimeenpanoon.
Olin melkein 10 vuotta tuotekehitysorganisaatiossa erilaisissa tehtävissä:
tuotteistustiiminvetäjänä, tuotepäällikkönä sekä projekti- ja ohjelmapäällikön teh-
tävissä. Viimeiset 5 vuotta on kulunut pääasiassa strategisten hankkeiden ja palve-
luiden kehittämishankkeissa luomassa ja toteuttamassa muutosta kansainvälisessä
ympäristössä. Yrityksen kasvun ja kansainvälistymisen myötä on avautunut jatku-
vasti uusia henkilökohtaisia mahdollisuuksia ja oppimiskokemuksia.
Miksi ICT-alalla on mielestäsi hyvä työskennellä?
ICT-alalla tapahtuu koko ajan! Ala on innovatiivinen ja sieltä on hyvä näköalapaikka
uusiin tuotteisiin, palveluihin, teknologioihin ja työkaluihin. Loppukädessä jossain on
kuitenkin aina ihminen, joka käyttää ratkaisua joko suoraan tai välillisesti, ja silloin on
tärkeää, että ratkaisu sopii hänen tarpeeseensa. Kiinnostavinta onkin kuinka teknolo-
giaa ja sovelluksia hyödynnetään niin yrityselämässä kuin kotitalouksissakin.
ICT-ala on myös monipuolinen ja sieltä löytyy monenlaisia tehtäviä markkinoinnista ja
myynnistä asiakaspalveluun, talouspalveluihin, HR:ään ja kehittämistehtäviin – jokai-
selle jotakin.
ICT-leidien uratarinoita | TIVIA 2017
Nimi
Jaana Ovaska
Nykyinen työpaikka ja -nimike
Traintree, yrittäjä, osaamisen ja vuorovaikutuksen
asiantuntija
Miten pitkään olet ollut ICT-alalla?
Olen ollut alalla noin 30 vuotta.
Miten päädyit töihin ICT-alalle? Opiskelitko alaa?
Halusin kielenkääntäjäksi. Ylioppilaaksi päästyäni hain myös Atk-instituuttiin (nyk.
Haaga-Helia). Tunnistin tulevaisuuden alan ja kokeilunhaluni. Edessä oli vain päivän
soveltuvuustesti. Päädyin opiskelemaan kieliä - ohjelmointikieliä.
Valmistuin, koodasin, testasin, määrittelin, suunnittelin, toimimme projektiryh-
minä ja meillä oli hauskaa. Kiinnostuin aikuisen oppimisesta ja kehittymisestä.
Siirryin ICT-opettajaksi ja opiskelin aikuiskasvatustiedettä, viestintää ja sosiaali-
psykologiaa. Kiinnostuin ICT-asiantuntijoiden ja tietosysteemien käyttäjien vuo-
rovaikutuksesta. Halusin ratkaista projekteissa toistuvan ongelman - ”emme puhu
samaa kieltä”. Tuleville ICT-asiantuntijoille korostin ”saman kielen” merkitystä on-
nistumisen näkökulmasta.
Siirryin takaisin IT-konsultointiin mm. projekti- ja laatupäälliköksi. Huomasin, että
ICT-asiantuntijat eivät ymmärrä aina edes toisiaan. Kokemukseni on, että onnis-
tumiseen vaikuttaa mm. se, miten erilaiset ihmiset kommunikoivat ja visioivat tav-
oitteita. Aloin opiskella onnistumiseen johtavia vuorovaikutus- ja ajattelutaitoja ja
sanatonta viestintää. Nykyisin konsultoin ja valmennan mm. projekteja laadukkaa-
seen yhteistyöhön.
Miksi ICT-alalla on mielestäsi hyvä työskennellä?
ICT-ala on maasto, täynnä kulkemattomia polkuja. Etukäteen et voi tietää, mihin
polku johtaa. Ala on muutoksessa kulkemista, löytöretkeilyä, oppimista, yhteisym-
märryksen hakemista, yhteistyötä ja asiakkaiden auttamista.
ICT-leidien uratarinoita |TIVIA 2017
Nimi
Sara Sillanpää
Nykyinen työpaikka ja -nimike
Dream Broker, Sales Consultant
Miten pitkään olet ollut ICT-alalla?
Kolme vuotta. Aloitin työssäni syksyllä 2012, heti valmistuttuani KTM:ksi
Vaasan yliopistosta.
Miten päädyit töihin ICT-alalle? Opiskelitko alaa?
Opiskelin yliopistossa kansainvälistä liiketoimintaa ja markkinointia ja hainkin
aluksi töihin perinteisimmille toimialoille, kuten vähittäiskaupan ja valmistavan te-
ollisuuden aloille. Huomasin kuitenkin nauttivani nopeasti muuttuvasta toimint-
aympäristöstä, missä pääsee haastamaan itsensä päivittäin. Innostuin myös mah-
dollisuudesta kehittää omaa osaamistaan samalla ja halusin saada työkokemusta
kansainvälistyvästä organisaatiosta. Näin ollen ICT-alalta tarjottu myyntikonsultin
työ online-video-ohjelmistoyrityksessä vastasi toiveitani erinomaisesti.
Miksi ICT-alalla on mielestäsi hyvä työskennellä?
Yhteiskunta digitalisoituu ja siksi uskon, että ICT-alalla tulee olemaan töitä myös
tulevaisuudessa. ICT-alan toimijat ovat Suomessa verrattain pieniä, joten omalla
työpanoksella voi olla todella suuri merkitys yrityksen kasvuun ja menestykseen.
Työskennellessäni ICT-alalla koen olevani vahvoilla työmarkkinoilla, sillä olen
oppinut käsittelemään laajoja kokonaisuuksia ja ymmärrän muuttuvan maa-
ilman paineet tehostaa yritysten toimintaa. Parhaimmillaan työni onkin siis
asiakkaiden ja yritysten ongelmien ratkaisemista tarjottavan palvelun avulla.
Siksi minusta tuntuu, että teen työtä, jolla on merkitystä.
ICT-leidien uratarinoita | TIVIA 2017
Nimi
Leena Rinne
Nykyinen työpaikka ja -nimike
Ambitio Group Oy, yritysvalmentaja, coach ja mentori
Miten pitkään olet ollut ICT-alalla?
Aloitin Nokia Electronicsissa 1977. Kokosimme Suomen
ensimmäisiä MikroMikko-tietokoneita.
Miten päädyit töihin ICT-alalle? Opiskelitko alaa?
Opiskelin ensin instrumenttiasentajaksi. Pisimmän jakson (yli 10 v) suunnitte-
lin piirilevyjä CADillä. CAD-koulutusta ei ollut edes silloisella Teknisellä korkea-
koululla, joten Nokia järjesti meille oman koulutuksen. Piirilevyt valmistettiin sa-
massa rakennuksessa Kilon tehtaalla. Vuonna -94 siirryin Team Ware Group-
iin, testaamaan PC-ohjelmistoja. Opiskelin datanomiksi. Palattuani Nokiaan -98,
pääsin ensimmäisiin esimiestehtäviini, vetämään Configuration Management -ry-
hmää. Tällöin alkoi todellinen kansainvälistyminen, reissasimme paljon koska kolle-
goja oli Tanskassa, UK:ssa ja Saksassa.
Vuonna 2006 40 000 nokialaista ja 20 000 siemensläistä muodostivat Nokia-
SiemensNetworksin. Toimin IT-puolen ”mergessä” yhtenä muutosagenttina. Tämä
työ oli haastavaa, mutta erittäin mielenkiintoista ja opettavaista. Itse muutospros-
essihan kesti monta vuotta, kun kaksi toisaalta samanlaista, mutta kuitenkin hyvin
erilaista yrityskulttuuria koetettiin saada toimimaan saumattomasti yhteen.
Tähänastisen urani paras ajanjakso oli vuonna 2010. Olin työkomennuksella eli ex-
pattina Intiassa, Bangaloressa. Toimin samalla testausryhmän ”host managerina”.
Miksi ICT-alalla on mielestäsi hyvä työskennellä?
Dynaamisuuden takia. Jatkuvien muutosten, eripuolilla maailmaa sijaitsevien
toimistojen ja kansainvälisyyden takia pidin todella paljon työstäni. Olisin valmis
milloin vain hyppäämään taas asiantuntijaorganisaation pyörteisiin.
ICT-leidien uratarinoita |TIVIA 2017
Nimi
Jenna Fröjd
Nykyinen työpaikka ja -nimike
Gofore Oy, Service Desk -asiantuntijana
Miten pitkään olet ollut ICT-alalla?
Olen työskennellyt ICT-alalla kaksi ja puoli vuotta.
Miten päädyit töihin ICT-alalle? Opiskelitko alaa?
Koulutukseltani olen datanomi. Olen valinnut alan kotoa tulleen kannustuksen ansi-
osta. Isäni on tietoliikenneinsinööri ja kasvoin tietokoneiden ympäröimänä. Minulle
oli pienestä saakka selvää, että haluan työskennellä tietokoneiden parissa ja ”isän
sihteerinä”. Vuosien mittaan ajatus hieman jalostui, mutta alavalinta pysyi selvänä.
En ole katunut valintaani päivääkään.
Miksi ICT-alalla on mielestäsi hyvä työskennellä?
ICT-ala on naiselle hyvä valinta. Alalla on naisista huutava pula. Olen huomannut,
että varsinkin nykyisessä työssäni Goforella naisten panostusta arvostetaan erity-
isen paljon ja naisnäkökulma on enemmän kuin tervetullutta. Mielestäni parasta
työssäni on työpaikkamme rento ilmapiiri, toimenkuva jossa saan tehdä asioita sekä
itsenäisesti että ryhmässä, vapaus kehittää yrityksen toimintaa ja mahdollisuus vai-
kuttaa omaan tekemiseeni.
Pidän alassa erityisesti siitä, että tällä alalla menestyvä yritys ei voi kangistua
kaavoihin eikä jämähtää paikoilleen. Alalla panostetaan työntekijöiden hyvinvointiin
ja hyvään työilmapiiriin. Rohkea nainen löytää alalta paljon mahdollisuuksia kehit-
tää itseään ja edetä urallaan.
ICT-leidien uratarinoita | TIVIA 2017
Nimi
Sanna Uusimäki
Nykyinen työpaikka ja -nimike
Accenture, Business and System Integration Consultant
Miten pitkään olet ollut ICT-alalla?
Olen ollut alalla 6 vuotta.
Miten päädyit töihin ICT-alalle? Opiskelitko alaa?
Minusta piti tulla juristi, mutta päädyin opiskelemaan ohjelmistotekniikkaa
Vaasan yliopistossa ja lopulta tietojohtamista Tampereen Teknillisessä yliopistossa,
josta valmistuin diplomi-insinööriksi.
Miksi ICT-alalla on mielestäsi hyvä työskennellä?
Konsulttina olen saanut tutustua eri toimialojen toimintaan eli olen päässyt
tekemään ICT-työtä hyvin erilaisissa yrityksissä, mikä pitää yllä mielenkiintoa.
Omassa työssäni ja varmasti ICT-alalla ylipäätään on tärkeää opetella alan uusimmat
tuulet, joten kouluttaudun jatkuvasti. Toimenkuvani saattaa olla asiakkaan liiketo-
iminnallisen ongelman ratkaisuksi tehdyn analytiikkasovelluksen määrittely, datan
laadun varmistaminen tai vaikka verkkokaupan tekeminen yhdessä tiimin kanssa.
Teenkin töitä tiiviisti tiimissä ja läheisessä yhteistyössä asiakkaan kanssa.
Tällä hetkellä opettelen, miten finanssialan prosessit toimivat. Koen ainakin työnan-
tajani hyvin tasa-arvoiseksi, mikä on minulle erittäin tärkeää. Olen tyytyväinen alav-
alintaani, enkä oikein osaisi kuvitella enää itseäni muulle alalle.
ICT-leidien uratarinoita |TIVIA 2017
Nimi
Anne Sunikka
Nykyinen työpaikka ja -nimike
Aalto-yliopisto, tietotekniikkapalvelut/asiakkuuspäällik-
kö
Miten pitkään olet ollut ICT-alalla?
Ensimmäinen varsinainen ICT-alan työpaikkani oli Elisalla 2000-luvun alussa. Hoidin
SAP-projektin muutoksenhallintaa ja koulutusta keskellä Elisan isoa organisaatiom-
uutosta.
Miten päädyit töihin ICT-alalle? Opiskelitko alaa?
2000-luvun alussa 10 vuoden rahoitusalalla työskentelyn jälkeen kolmen pienen
lapsen äitinä päätin, että osaamisen päivitys on paikallaan. Osallistuin kauppa-
korkeakoulun ICT-alan muuntokoulutukseen ja opiskelin kauppatieteen maisteriksi
pääaineenani tietojärjestelmätieteet. Suoritin samanaikaisesti opettajan ammatilli-
set opinnot HAMK:ssa.
Ensimmäinen ICT-alan työpaikkani oli Elisan talouden SAP-järjestelmän käyttöönot-
to. Kahden vuoden projektityön jälkeen olin valmis jatkamaan opintoja. Aloitin
jatko-opinnot kauppakorkeakoululla. Keskityin tutkimaan rahoitusalan palveluja,
päähuomioni oli personoinnissa osana palveluja ja viestintää sekä palveluiden tuot-
tamisessa joko verkkopalveluna tai henkilökohtaisen palveluna. Toimin aktiivisessa
yhteistyössä yritysten kanssa kahdessa Tekesin rahoittamassa projektissa.
2010 aloitin asiakkuuspäällikkönä Aalto-yliopiston tietotekniikkapalveluissa.
Asiakkaitani ovat lähinnä tutkijat ja tutkimukselle palveluja tarjoavat palveluyksiköt.
Koordinoin lisäksi kahden Aalto-korkeakoulun: kauppakorkeakoulun ja insinööriti-
eteiden korkeakoulun IT-asioita. Ehdottomasti parasta työssäni on Aallon erilaisen
tutkijoiden ja muun henkilökunnan tapaaminen. He ovat innostuneita ja suhtautu-
vat intohimoisesti työhönsä.
Miksi ICT-alalla on mielestäsi hyvä työskennellä?
Ala on monipuolinen ja jatkuvasti muuttuva. ICT-alalta löytyy hyvin erilaisia teh-täviä,
aina portfolionhallinnasta koodaukseen eli jokaiselle oman kiinnostuksen mukaisia
töitä.
ICT-leidien uratarinoita | TIVIA 2017
Nimi
Maaret Pyhäjärvi
Nykyinen työpaikka ja -nimike
Granlund Oy, testausasiantuntija
Miten pitkään olet ollut ICT-alalla?
Olen ollut ICT-alalla vuodesta 1995 lähtien.
Miten päädyit töihin ICT-alalle? Opiskelitko alaa?
Päädyin alalle kotona tietokoneisiin syntyneen kiinnostuksen kautta, mikä sai minut
vaihtamaan tietotekniikan pääaineekseni. Välillä tuntuu, että minut ajoi alalle ka-
teus (tietokone kotona oli veljen) ja välillä, että onnekas sattuma (kreikan kielen
harrastukseni yhdistettynä tietotekniikkakiinnostukseen johti ensimmäiseen tes-
taustyöpaikkaani).
Miksi ICT-alalla on mielestäsi hyvä työskennellä?
ICT-alan työt ovat monipuolisia ja omilla taidoilla pystyy jättämään jälkensä maail-
maan. Ohjelmistokehityksessä muutamme ideoita koodiksi, ja sehän on oi-keastaan
tässä modernissa maailmassa tapa päästä lähimmäs reaalimaailman supervoim-
ia, kun tietokoneet saa valjastettua avuksi mitä moninaisimmissa asioissa. Olen
ihastunut ryhmätyöhön sekä järjestelmien ja niiden tuottaman arvon ymmärtämi-
seen, ja sitä kautta nautin löytäessäni keskustelunaiheita, jotka uhkaavat käyttäjien
positiivista kokemusta ohjelmistoja käyttäessä.
Olen pyörittänyt testaukseen liittyvää yhdistys- ja yhteisötoimintaa reilun vuo-
sikymmenen (Ohjelmistotestaus ry, TestausOSY), ollut mukana luomassa tekni-
sen erinomaisuuden painotusta ketterien menetelmien yhdistystoiminnassa (Ag-
ile Finland ry, Tech Excellence Finland) ja panostanut ohjelmoinnin opettamiseen
lapsille ryhmätyöpainotuksella tasapuolista sukupuolijakaumaa mallintaen (Learn
With Llew). Työni on vienyt minut kymmeniin kansainvälisiin konferensseihin osaa-
mistani jakamaan.
Jos jossakin voi tehdä työstään juuri itsensä näköisen ja kokoisen, ICT-ala tarjoaa
sen mahdollisuuden!
ICT-leidien uratarinoita |TIVIA 2017
Nimi
Maarit Rantala
Nykyinen työpaikka ja -nimike
Fujitsu Finland Oy, palvelukonsultti
Miten pitkään olet ollut ICT-alalla?
Noin 30 vuotta.
Miten päädyit töihin ICT-alalle? Opiskelitko alaa?
Opiskelin ensin kauppaoppilaitoksessa ja siellä oli yksi tietokone, jonka kimpussa
olin koko ajan. Kiinnosti, miten se toimii. Hain Raahen tietokonealan oppilaitokseen
yo-puolelle kaksi kertaa; en päässyt. Opiston puolelle pääsin ja valmistuin tieto-
koneinsinööriksi 1987.
Miksi ICT-alalla on mielestäsi hyvä työskennellä?
Samalla koulutuksella voi tehdä lukemattomia erilaisia töitä varsinkin kun työnanta-
ja antaa täsmäkoulutuksen kuhunkin tehtävään. Fujitsulla olen ollut yli 28 vuotta ja
tehnyt varmaan 10 erilaista työtä. Tosin pääsääntöisesti esimies- ja kehitystehtäviä.
Lisäksi ainakin meidän yrityksessä palkka määräytyy tulosten perusteella, sukupu-
olella ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Ja itse ainakin teen mieluummin töitä
miesten kuin naisten kanssa ja tällä alallahan miehiä riittää ;-)
ICT-leidien uratarinoita | TIVIA 2017
Nimi
Susanne Leppänen
Nykyinen työpaikka ja -nimike
Aforum Oy, konsultti, kouluttaja, yritysneuvoja ja
sarjayrittäjä
Miten pitkään olet ollut ICT-alalla?
Aloitin Siemens-Nixdorfilla atk-kouluttajana vuonna 1990, ensimmäiset kurs-
sit olivat WordPerfect-tekstinkäsittelystä. Huomasin, että koulutusala kiinnos-
taa enemmänkin ja koulutettuani ensin TT Training Centerille, Kasanen koulutus-
yhtiölle ja oppilaitoksille satoja kursseja, päätin itse ryhtyä yrittäjäksi.
Miten päädyit töihin ICT-alalle? Opiskelitko alaa?
Opiskelin ensin yo-merkonomiksi Mercuriasta ja sitten valmistuin Aalto-yliopiston
kauppakorkeakoulusta kauppatieteiden maisteriksi.
Ehkäpä juuri kaupallisen koulutuksen takia, löin hynttyyt yhteen toisen koulutta-
jan kanssa ja perustimme Microforum Trainingin. Helsingin Autotalossa sijaitseva
koulutuskeskus kasvoi nopeaa tahtia Microsoft Office -ohjelmien kouluttajana. Se
työllisti 15 työntekijää sekä lukuisia freelance-kouluttajia. Olin mukana video- ja ver-
kko-opetuksen kehittämisessä ja Suomi tietoyhteiskunnaksi -ohjelmassa.
Vuonna 2000 kaipasin vaihtelua koulutusalalta, joten yrityskaupan jälkeen ra-
kensimme taloa ja matkustimme IT-pankkialalla toimivan mieheni ja poikamme
kanssa.
Seuraavat vuodet perehdyin sähköisen taloushallinnon maailmaan perustet-
tuani tilitoimiston. Perhe-elämä kuitenkin voitti kuopustyttären ilmoitettua tu-
lostaan, päädyin jälleen myymään yritykseni.
YritysHelsingissä toimin pari vuotta yritysneuvojana tavaten satoja alkavia yrittäjiä.
Olin mukana kehittämässä sähköistä liiketoimintasuunnitelman työkalua ja suoritin
YNEATin eli yritysneuvojan erikoistutkinnon.
Miksi ICT-alalla on mielestäsi hyvä työskennellä?
Ala sopii vaihtelunhaluiselle; onko enää edes alaa, missä ICT:tä ei hyödynnetä? Myös
verkostoituminen on tärkeää. Suosittelen, etenkin naisille, liittymistä ICT Ladies -ver-
kostoon, joka järjestää lähes kuukausittain alan tapahtumia ja tietoiskuja.
ICT-leidien uratarinoita |TIVIA 2017
Nimi
Erja Ladarsi
Nykyinen työpaikka ja -nimike
Atos IT Solutions and Services Oy, Senior Manager (Ser-
vice and Project Delivery).
Miten pitkään olet ollut ICT-alalla?
Aloitin Tietokonepalvelussa vuonna 1983 nimikkeellä ATK-testaaja.
Miten päädyit töihin ICT-alalle? Opiskelitko alaa?
Näin työpaikkailmoituksen Hesarissa, jossa haettiin ATK-testaajaa ja työ alkaisi kou-
lutuksella ja työharjoittelujaksolla. Siihen aikaan 80-luvulla työpaikkoja riitti, mutta
silti paikkaa haki 200 hakijaa. Minä olin yksi seitsemästä onnekkaasta, joka valittiin.
En ollut tuohon aikaan opiskellut alaa. Sain ensin noin vuoden kestävän koulu-
tuksen, joka sisälsi myös työharjoittelut ATK-testauksesta ja hieman myöhemmin
vuoden kestävän koulutuksen työharjoittelujaksoineen ohjelmoijana. Siihen aikaan
alan opiskelupaikkoja oli hyvin rajoitetusti. Myöhemmin (1990-luvulla) opiskelin alaa
Helsingin yliopistossa töiden ohella. Tietokonepalvelun neljäntoista vuoden aikana
toimin ATK-testaajana, ohjelmoijana, suunnittelijana, projektipäällikkönä ja projek-
tipäällikköpalvelut-yksikön osastopäällikkönä.
Minua pyydettiin Suomen Postiin tietoarkkitehdiksi ja luomaan heille tietovarasto-
järjestelmää 1990-luvun loppupuolella. Sen jälkeen olen toiminut ICL Inviassa, Ba-
lanced Business Intelligencessä, Nice-business Solutionissa, Nokialla ja Nokia Sie-
mens Networksillä Offering Managerina, Service Directorina, Project Managerina,
Program Managerina, Project Portfolio Managerina ja Linja managerina suomalais-
ille ja intialaisille projekti- ja program-päälliköille.
Vuonna 2013 siirryin nykyiseen työpaikkaani Atokselle, kun Nokia Siemens Net-
works ulkoisti loput IT-operaatioista ja osan IT managementista Atokselle. Toimin
alussa NSN accountissa noin kahdentuhannen atoslaisen hosting managerina sekä
Service Level ja Availability Management -prosessien process ownerina palvelui-
den käyttöönottovaiheessa. Nyttemmin toimin suuren globaalin asiakkaamme Ser-
vice Delivery Managerina. Työ on mielenkiintoista ja vaihtelevaa, kun on vastuussa
asiakkaamme SAP-palveluista ja -projekteista.
Miksi ICT-alalla on mielestäsi hyvä työskennellä?
Alalla on mahdollisuus kehittyä, oppia uutta ja tehdä monenlaisia töitä. Lisäksi alalla
työskentelee mielenkiintoisia ja upeita ihmisiä.
ICT-leidien uratarinoita | TIVIA 2017
Nimi
Johanna Sjöblom
Nykyinen työpaikka ja -nimike
UPM-kymmene, Manager, IT service Management
Miten pitkään olet ollut ICT-alalla?
Vuonna 1999 opiskelin liiketaloutta ja pääsin kesätöihin start up -yr- i t y k s e e n
IT Education Centeriin koulutusassistentiksi. Päätin jatkaa opiskeluja IT-puolella ja
hainkin Helian tietojenkäsittelyn koulutusohjelmaan Pasilaan.
Miten päädyit töihin ICT-alalle? Opiskelitko alaa?
En ole päivääkään katunut valintaani ja ohjautumistani IT-alalle. Jo opiskeluvaihees-
sa tein strategisia päätöksiä kiinnostukseni mukaan. Olin jo silloin kiinnostunut
kokonaisuuksista, systeemityöstä - tietojärjestelmän kehittämisestä projektina. Ha-
lusin enemmän tietoa tietoturvasta, verkoista yms., mutta eniten kiinnosti koko-
naisuuden hallinta sen sijaan, että olisin perehtynyt syvällisemmin vaikka ohjel-
mointiin.
Olen saanut 11 vuotta tehdä asiakaspalvelua alalla, joka on erittäin mielenkiintoin-
en ja haastava. Asiat muuttuvat nopeasti ja kokoajan keksitään jotain uutta ja kie-
htovaa, päivääkään ei voi olla seuraamatta trendejä.
Uraani olen koittanut kehittää systemaattisesti ja järkevästi. Hieman ennen val-
mistumistani sain työpaikan Elan IT:llä, jonka kautta tein Nice-business Solutio-
nille spesialistin hommia, sieltä siirryin Nicelle omaksi vakituiseksi työntekijäksi ja
suunnittelimme urapolun palvelupäälliköksi. Tuonne väliin mahtui äitiyslomaa ja
hoitovapaatakin, joka hoitui sujuvasti miesvaltaisella alalla.
Niceltä siirryin Logica Finlandille ja sitä kautta Logia-CGI:lle. CGI:ltä hyppäsin Head-
startille, joka on SAP-yritys. Olin jo kouluajoilta lähtien halunnut oppia SAP-maail-
maan ja nyt siihen tarjoutui tilaisuus. Etenin palvelujohtajaksi ja sain tehdä asioita
kaikilla eri tasoilla. Nyt olen töissä UPM:llä ja urani on vasta alkutaipaleella, mut-
ta olen aivan innoissani siitä, että olen nyt ensimmäistä kertaa asiakkaan puolella
töissä. Minulla on nyt vastuulla keskitetysti ison yrityksen palvelunhallinnan matur-
iteetti ja kehittäminen.
Miksi ICT-alalla on mielestäsi hyvä työskennellä?
IT-ala on täynnä erittäin hienoja ihmisiä ja verkostoituminen onkin ihan ykkösjuttu.
ICT-leidien uratarinoita |TIVIA 2017
Nimi
Pirjo Myyry
Nykyinen työpaikka ja -nimike
Sofigate Oy, Senior Advisor
Miten pitkään olet ollut ICT-alalla?
Aloitin työurani Tapio Laakso Oy:ssä keväällä 1984, josta siirryin noin 1,5 vuoden
jälkeen Finnairin tietohallintoon. Finnairilla työura kestikin hieman pidempään, yli 25
vuotta. Vuoden 2012 alussa aloitin nykyisessä työpaikassani Sofigatella.
Miten päädyit töihin ICT-alalle? Opiskelitko alaa?
Päädyin ICT-alalle täysin sattumalta. Yo-merkonomiksi valmistumiseni jälkeen
työskentelin joensuulaisessa puutavarayrityksessä toimistotehtävissä. Yritys oli ai-
kaansa edellä tietotekniikan hyödyntämisessä ja sen ATK-yksikössä työskenteli jopa
kaksi henkilöä kokopäiväisesti. Työtehtävissäni jouduin käyttämään tietokoneita
ja näin innostuin alasta ja aloitin tietojenkäsittelyopiskelut. 1980-luvulla tietotek-
niikkaa osaavien henkilöiden kysyntä oli suurta ja yritykset joutuivat kilpailemaan
osaajista. Minullakin oli ennen valmistumistani viisi työpaikkaa valittavana, valitsin
lopulta Tapio Laakso Oy:n.
Vuonna 1985 siirryin Finnairin tietohallintoon, jossa työskentelin useissa IT-alan te-
htävissä. Suoritin työn ohessa myös IT-tradenomin tutkinnon. Vuonna 2002 Finnair
ulkoisti koko tietohallintonsa niin työasema- kuin sovelluspalvelut. Viiden kollegani
kanssa muodostimme tuossa yhteydessä Finnairille perustetun Konsernin tieto-
hallinnon. Tehtävänä oli johtaa ICT-toimintaa sekä koordinoida liiketoiminnan sekä
toimittajan välistä yhteistyötä. Vastasimme jokainen omista alueistamme ja minun
vastuullani oli kehittäminen, projektit sekä kaikki projektitoimintaan liittyvät asiat.
Kymmenen vuoden aikana koimme monet ulkoistetun tietohallinnon tuomat mah-
dollisuudet ja haasteet kuten myös useat organisaatiomuutokset.
Sofigatella aloitin 2012 ja tunnen joka päivä olevani täysin oikealla alalla ja oikeassa
työpaikassa. Työyhteisömme onkin ideaalinen eli toisiaan täydentävä sekoitus sekä
senioreita että junioreita. Siirtyminen uuteen työpaikkaan ja rooliin, Finnairilla teh-
dyn pitkän uran jälkeen, on ollut mahtavaa, palkitsevaa ja antoisaa.
Miksi ICT-alalla on mielestäsi hyvä työskennellä?
Organisaatioiden haasteet ja teknologian tuomat mahdollisuudet vievät alaa koko
ajan eteenpäin. IT-alalla kehittyy koko ajan, joka päivä opin jotain uutta niin haas-
teiden kuin mahdollisuuksien kautta joko kollegoiltani, asiakkailta ja nykyisin jopa
lapsiltani. Jatkuva kehittyminen pitää, ainakin minut, joka päivä virkeänä ja innos-
tuneena työstäni.
TIVIA on kehityksen kärjessä toimiva valtakunnallinen digitaalisen liiketoiminnan ja
palveluiden kehittäjien puolueeton järjestö. TIVIA muodostuu 10 000 jäsenen, 400 yri-
tyksen ja 28 yhdistyksen aktiivisesta verkostosta.
TIVIA-yhteisön jäsenenä saat merkittäviä etuja ja alan viimeisintä tietoa jäsentiedottei-
den ja lehtien muodossa. Lisäksi voit osallistua seminaareihin ja tilaisuuksiin, joita jär-
jestetään ympäri Suomea. Vuodessa yhteisö tuottaa yli 500 erityyppistä jäsentilaisuutta,
tapahtumaa tai koulutusohjelmaa. Verkostoituminen on oleellinen osa TIVIA-yhteisön
jäsenilleen tuottamaa lisäarvoa.
Tervetuloa mukaan vaikuttamaan alan tulevaisuuden kehittämiseen!
tivia.fi/jasenedut | tivia.fi/liity | tivia.fi/opiskelijalle
Ps. opiskelijajäsenyys alkaen 20 €/vuosi
Tule mukaan TIVIA-yhteisöön!
valtakunnallista
teemayhdistystä
FISTB
ILF
ITKO
PCUF
SIY
SYTYKE
TKTS
TTRY
8
Finnish Software Testing Board Suomen Internet-yhdistys
ICT Leaders Finland
IT-kouluttajat
PC-käyttäjät
Systeemityöyhdistys
Tietojenkäsittelytieteen Seura
Tietoturva
MIITIT
VSTKY
SATKY PITKY
alueellista yhdistystä
ETKY
KANTTI
KPTTY
POTKY
SAVOTKY
POKAT
ITKY
LATKY
KYTKY
ESATKY
KETKY
MITTY
LAPTY
17
opiskelija-
yhdistystä
ASTERISKI
BLANKO
TITOL
3
Turun yliopisto
Oulun yliopisto
Tietotekniikan opiskelijoiden liitto
osaamisyhteisöä
ja verkostoa
21

Weitere ähnliche Inhalte

Ähnlich wie ICT-leidien uratarinoita 1/2017

Heikki polonen oaj-areena-cmad2019
Heikki polonen oaj-areena-cmad2019Heikki polonen oaj-areena-cmad2019
Heikki polonen oaj-areena-cmad2019CMAD Finland
 
Digiosalliseksi-hankkeen esittely 16.02.17
Digiosalliseksi-hankkeen esittely 16.02.17Digiosalliseksi-hankkeen esittely 16.02.17
Digiosalliseksi-hankkeen esittely 16.02.17Matleena Laakso
 
Tulevaisuus ei ole entisensä
Tulevaisuus ei ole entisensäTulevaisuus ei ole entisensä
Tulevaisuus ei ole entisensäJyrki Kasvi
 
ansioluettelo_2015_soilekuuva
ansioluettelo_2015_soilekuuvaansioluettelo_2015_soilekuuva
ansioluettelo_2015_soilekuuvaSoile Kuuva
 
Oppiminen ja osaaminen digiajan paineissa
Oppiminen ja osaaminen digiajan paineissaOppiminen ja osaaminen digiajan paineissa
Oppiminen ja osaaminen digiajan paineissaJyrki Kasvi
 
Huomenna tänään on eilen
Huomenna tänään on eilenHuomenna tänään on eilen
Huomenna tänään on eilenJyrki Kasvi
 
Kestävä työympäristö liiketoiminnan tukena
Kestävä työympäristö liiketoiminnan tukenaKestävä työympäristö liiketoiminnan tukena
Kestävä työympäristö liiketoiminnan tukenaPäivi Hietanen
 
Kohti digistrategiaa
Kohti digistrategiaaKohti digistrategiaa
Kohti digistrategiaaVirpi Slotte
 
Temaattiset Torstait - Hankkeiden KV-verkostot ja rahoitus
Temaattiset Torstait - Hankkeiden KV-verkostot ja rahoitusTemaattiset Torstait - Hankkeiden KV-verkostot ja rahoitus
Temaattiset Torstait - Hankkeiden KV-verkostot ja rahoitusBusiness Arena Oy
 
Teollinen palveluliiketoiminta 15.11
Teollinen palveluliiketoiminta 15.11Teollinen palveluliiketoiminta 15.11
Teollinen palveluliiketoiminta 15.11anne-mari
 
Yhteisölliset digialustat 16.12.2015 @TredeaOy
Yhteisölliset digialustat 16.12.2015 @TredeaOyYhteisölliset digialustat 16.12.2015 @TredeaOy
Yhteisölliset digialustat 16.12.2015 @TredeaOyHenna Salonius
 
Digitaalinen suunnittelu ja valmistus, seminaari Teknologia13 messuilla
Digitaalinen suunnittelu ja valmistus, seminaari Teknologia13 messuillaDigitaalinen suunnittelu ja valmistus, seminaari Teknologia13 messuilla
Digitaalinen suunnittelu ja valmistus, seminaari Teknologia13 messuillaTimo Rainio
 
Kuntamarkkinat tietoisku 16.9.2021: Sitran vuorovaikutteisen tilannekuvan toi...
Kuntamarkkinat tietoisku 16.9.2021: Sitran vuorovaikutteisen tilannekuvan toi...Kuntamarkkinat tietoisku 16.9.2021: Sitran vuorovaikutteisen tilannekuvan toi...
Kuntamarkkinat tietoisku 16.9.2021: Sitran vuorovaikutteisen tilannekuvan toi...Sitra the Finnish Innovation Fund
 

Ähnlich wie ICT-leidien uratarinoita 1/2017 (20)

Heikki polonen oaj-areena-cmad2019
Heikki polonen oaj-areena-cmad2019Heikki polonen oaj-areena-cmad2019
Heikki polonen oaj-areena-cmad2019
 
Digiosalliseksi-hankkeen esittely 16.02.17
Digiosalliseksi-hankkeen esittely 16.02.17Digiosalliseksi-hankkeen esittely 16.02.17
Digiosalliseksi-hankkeen esittely 16.02.17
 
Tulevaisuus ei ole entisensä
Tulevaisuus ei ole entisensäTulevaisuus ei ole entisensä
Tulevaisuus ei ole entisensä
 
ansioluettelo_2015_soilekuuva
ansioluettelo_2015_soilekuuvaansioluettelo_2015_soilekuuva
ansioluettelo_2015_soilekuuva
 
Strategisen tutkimuksen ratkaisukortit: koko pakka
Strategisen tutkimuksen ratkaisukortit: koko pakkaStrategisen tutkimuksen ratkaisukortit: koko pakka
Strategisen tutkimuksen ratkaisukortit: koko pakka
 
TIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen
TIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteenTIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen
TIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen
 
Oppiminen ja osaaminen digiajan paineissa
Oppiminen ja osaaminen digiajan paineissaOppiminen ja osaaminen digiajan paineissa
Oppiminen ja osaaminen digiajan paineissa
 
Huomenna tänään on eilen
Huomenna tänään on eilenHuomenna tänään on eilen
Huomenna tänään on eilen
 
Kestävä työympäristö liiketoiminnan tukena
Kestävä työympäristö liiketoiminnan tukenaKestävä työympäristö liiketoiminnan tukena
Kestävä työympäristö liiketoiminnan tukena
 
Kohti digistrategiaa
Kohti digistrategiaaKohti digistrategiaa
Kohti digistrategiaa
 
Digi Office, työpaja 3: resurssointi, ennakkomateriaali
Digi Office, työpaja 3: resurssointi, ennakkomateriaaliDigi Office, työpaja 3: resurssointi, ennakkomateriaali
Digi Office, työpaja 3: resurssointi, ennakkomateriaali
 
Temaattiset Torstait - Hankkeiden KV-verkostot ja rahoitus
Temaattiset Torstait - Hankkeiden KV-verkostot ja rahoitusTemaattiset Torstait - Hankkeiden KV-verkostot ja rahoitus
Temaattiset Torstait - Hankkeiden KV-verkostot ja rahoitus
 
Upgraded Life Festival 2015. Martti Mäntylä, Aalto University
Upgraded Life Festival 2015. Martti Mäntylä, Aalto UniversityUpgraded Life Festival 2015. Martti Mäntylä, Aalto University
Upgraded Life Festival 2015. Martti Mäntylä, Aalto University
 
Teollinen palveluliiketoiminta 15.11
Teollinen palveluliiketoiminta 15.11Teollinen palveluliiketoiminta 15.11
Teollinen palveluliiketoiminta 15.11
 
Markkinointiviestinta
MarkkinointiviestintaMarkkinointiviestinta
Markkinointiviestinta
 
Yhteisölliset digialustat 16.12.2015 @TredeaOy
Yhteisölliset digialustat 16.12.2015 @TredeaOyYhteisölliset digialustat 16.12.2015 @TredeaOy
Yhteisölliset digialustat 16.12.2015 @TredeaOy
 
Millä eväillä 2070 luvulle
Millä eväillä 2070 luvulleMillä eväillä 2070 luvulle
Millä eväillä 2070 luvulle
 
Digiosaava suomi tänään ja huomenna
Digiosaava suomi tänään ja huomennaDigiosaava suomi tänään ja huomenna
Digiosaava suomi tänään ja huomenna
 
Digitaalinen suunnittelu ja valmistus, seminaari Teknologia13 messuilla
Digitaalinen suunnittelu ja valmistus, seminaari Teknologia13 messuillaDigitaalinen suunnittelu ja valmistus, seminaari Teknologia13 messuilla
Digitaalinen suunnittelu ja valmistus, seminaari Teknologia13 messuilla
 
Kuntamarkkinat tietoisku 16.9.2021: Sitran vuorovaikutteisen tilannekuvan toi...
Kuntamarkkinat tietoisku 16.9.2021: Sitran vuorovaikutteisen tilannekuvan toi...Kuntamarkkinat tietoisku 16.9.2021: Sitran vuorovaikutteisen tilannekuvan toi...
Kuntamarkkinat tietoisku 16.9.2021: Sitran vuorovaikutteisen tilannekuvan toi...
 

Mehr von TIVIA ry

TIVIAn esite
TIVIAn esiteTIVIAn esite
TIVIAn esiteTIVIA ry
 
TIVIAn kumppanuusesite 2021
TIVIAn kumppanuusesite 2021TIVIAn kumppanuusesite 2021
TIVIAn kumppanuusesite 2021TIVIA ry
 
ICT-alan myynnin esteet 2016
ICT-alan myynnin esteet 2016ICT-alan myynnin esteet 2016
ICT-alan myynnin esteet 2016TIVIA ry
 
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2016
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2016Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2016
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2016TIVIA ry
 
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2015
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2015Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2015
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2015TIVIA ry
 
TIVIA News 1/2016
TIVIA News 1/2016TIVIA News 1/2016
TIVIA News 1/2016TIVIA ry
 
Tutkimus ICT-alan myynnin esteistä 2015
Tutkimus ICT-alan myynnin esteistä 2015Tutkimus ICT-alan myynnin esteistä 2015
Tutkimus ICT-alan myynnin esteistä 2015TIVIA ry
 
IT-barometri 2014 - julkinen versio
IT-barometri 2014 - julkinen versioIT-barometri 2014 - julkinen versio
IT-barometri 2014 - julkinen versioTIVIA ry
 
IT-ura-tutkimus (Palkkaraportti) 2014
IT-ura-tutkimus (Palkkaraportti) 2014 IT-ura-tutkimus (Palkkaraportti) 2014
IT-ura-tutkimus (Palkkaraportti) 2014 TIVIA ry
 
ICT-alan myynnin esteet -tutkimus 2014
ICT-alan myynnin esteet -tutkimus 2014ICT-alan myynnin esteet -tutkimus 2014
ICT-alan myynnin esteet -tutkimus 2014TIVIA ry
 
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2014 -tutkimus
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2014 -tutkimusTietohallintojen johtaminen Suomessa 2014 -tutkimus
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2014 -tutkimusTIVIA ry
 
IT-ura-tutkimus (palkkaraportti) 2013
IT-ura-tutkimus (palkkaraportti) 2013 IT-ura-tutkimus (palkkaraportti) 2013
IT-ura-tutkimus (palkkaraportti) 2013 TIVIA ry
 
IT-barometri 2013 (tiivistelmä)
IT-barometri 2013 (tiivistelmä)IT-barometri 2013 (tiivistelmä)
IT-barometri 2013 (tiivistelmä)TIVIA ry
 
FIPA's mentoring program brochure
FIPA's mentoring program brochureFIPA's mentoring program brochure
FIPA's mentoring program brochureTIVIA ry
 
ECQA-yhdistyksen ja sen toiminnan esittely (2012)
ECQA-yhdistyksen ja sen toiminnan esittely (2012)ECQA-yhdistyksen ja sen toiminnan esittely (2012)
ECQA-yhdistyksen ja sen toiminnan esittely (2012)TIVIA ry
 
IT Barometer 2009
IT Barometer 2009IT Barometer 2009
IT Barometer 2009TIVIA ry
 
IT-barometri 2009
IT-barometri 2009IT-barometri 2009
IT-barometri 2009TIVIA ry
 
IT Barometer 2010 - Survey report
IT Barometer 2010 - Survey reportIT Barometer 2010 - Survey report
IT Barometer 2010 - Survey reportTIVIA ry
 
IT-barometri 2010
IT-barometri 2010IT-barometri 2010
IT-barometri 2010TIVIA ry
 
IT Barometer 2011 - Summary
IT Barometer 2011 - SummaryIT Barometer 2011 - Summary
IT Barometer 2011 - SummaryTIVIA ry
 

Mehr von TIVIA ry (20)

TIVIAn esite
TIVIAn esiteTIVIAn esite
TIVIAn esite
 
TIVIAn kumppanuusesite 2021
TIVIAn kumppanuusesite 2021TIVIAn kumppanuusesite 2021
TIVIAn kumppanuusesite 2021
 
ICT-alan myynnin esteet 2016
ICT-alan myynnin esteet 2016ICT-alan myynnin esteet 2016
ICT-alan myynnin esteet 2016
 
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2016
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2016Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2016
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2016
 
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2015
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2015Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2015
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2015
 
TIVIA News 1/2016
TIVIA News 1/2016TIVIA News 1/2016
TIVIA News 1/2016
 
Tutkimus ICT-alan myynnin esteistä 2015
Tutkimus ICT-alan myynnin esteistä 2015Tutkimus ICT-alan myynnin esteistä 2015
Tutkimus ICT-alan myynnin esteistä 2015
 
IT-barometri 2014 - julkinen versio
IT-barometri 2014 - julkinen versioIT-barometri 2014 - julkinen versio
IT-barometri 2014 - julkinen versio
 
IT-ura-tutkimus (Palkkaraportti) 2014
IT-ura-tutkimus (Palkkaraportti) 2014 IT-ura-tutkimus (Palkkaraportti) 2014
IT-ura-tutkimus (Palkkaraportti) 2014
 
ICT-alan myynnin esteet -tutkimus 2014
ICT-alan myynnin esteet -tutkimus 2014ICT-alan myynnin esteet -tutkimus 2014
ICT-alan myynnin esteet -tutkimus 2014
 
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2014 -tutkimus
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2014 -tutkimusTietohallintojen johtaminen Suomessa 2014 -tutkimus
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2014 -tutkimus
 
IT-ura-tutkimus (palkkaraportti) 2013
IT-ura-tutkimus (palkkaraportti) 2013 IT-ura-tutkimus (palkkaraportti) 2013
IT-ura-tutkimus (palkkaraportti) 2013
 
IT-barometri 2013 (tiivistelmä)
IT-barometri 2013 (tiivistelmä)IT-barometri 2013 (tiivistelmä)
IT-barometri 2013 (tiivistelmä)
 
FIPA's mentoring program brochure
FIPA's mentoring program brochureFIPA's mentoring program brochure
FIPA's mentoring program brochure
 
ECQA-yhdistyksen ja sen toiminnan esittely (2012)
ECQA-yhdistyksen ja sen toiminnan esittely (2012)ECQA-yhdistyksen ja sen toiminnan esittely (2012)
ECQA-yhdistyksen ja sen toiminnan esittely (2012)
 
IT Barometer 2009
IT Barometer 2009IT Barometer 2009
IT Barometer 2009
 
IT-barometri 2009
IT-barometri 2009IT-barometri 2009
IT-barometri 2009
 
IT Barometer 2010 - Survey report
IT Barometer 2010 - Survey reportIT Barometer 2010 - Survey report
IT Barometer 2010 - Survey report
 
IT-barometri 2010
IT-barometri 2010IT-barometri 2010
IT-barometri 2010
 
IT Barometer 2011 - Summary
IT Barometer 2011 - SummaryIT Barometer 2011 - Summary
IT Barometer 2011 - Summary
 

ICT-leidien uratarinoita 1/2017

  • 1. Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry Lars Sonckin kaari 12 02600 Espoo www.tivia.fi ICT-leidien uratarinoita 1/2017
  • 2. ICT-leidien uratarinoita | TIVIA 2017 ICT-ala tarjoaa kasvualustan tulevaisuuden tekijöille Digitalisaatio yhdessä jatkuvan liiketoiminnan kehittämisen myötä tarjoaa yhä moninaisempia tehtäviä. Näissä tehtävissä korostuvat ihmisen merkitys yhteistyön tekemisen kautta, toiminnan ja tekniikan vuorovaikutuksen ai- kaansaamiseksi. Tässä julkaisussa tuomme esille ICT-alan uratarinoita, joissa korostuu juuri ihmisten välinen vuorovaikutus ja sen kehittäminen. Jatkuvalla osaamisen ke- hittämisellä pysyy mukana kehityksessä, tietotekniikan hyödyntämisessä sekä uusien palveluiden kehittämisessä. Olemme tuottaneet alan naisten uratarinoita luettavaksesi monta vuotta juuri siksi, että saat käsityksen alan tarjoamista monipuolisista tehtävistä eri lähtö- kohdista, eri näkökulmista. Yhtä ja ainoaa oikeaa urapolkua ei ole, vaan sen luot sinä. Tervetuloa vaikuttajaksi TIVIA-yhteisöön! Mika Helenius toiminnanjohtaja Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry
  • 3. ICT-leidien uratarinoita |TIVIA 2017 Nimi Sari Vehtari Nykyinen työpaikka ja -nimike Fortum Oyj, IT-johtaja Miten pitkään olet ollut ICT-alalla? Olen ollut työelämässä vuodesta 1995, josta lähtien vähitellen työt ovat painottuneet yhä enemmän IT-puolelle. Miten päädyit töihin ICT-alalle? Opiskelitko alaa? Opiskelin Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa valmistustekniikkaa ja logis- tiikkaa. Teknillisessä korkeakoulussa Otaniemessä väittelin vuonna 2006 teollisuus- taloudesta. Vastasin tuotannon ja logistiikan prosessien kehittämisestä Nokialla, jossa IT oli tärkeänä osana prosesseja. Fortumilla vastasin lean-menetelmistä ja prosessien kehittämisestä, jonka jälkeen siirryin IT-strategiajohtajaksi. Tällä hetkellä teen kehitystyötä myös uusien liiketoiminta-alueiden parissa. Liiketo- iminnan kehittäminen vaatii sekä prosessi-, että IT-osaamista. En siis varsinaisesti koskaan pyrkinyt IT-alalle. Miksi ICT-alalla on mielestäsi hyvä työskennellä? Työt ovat haastavia, mutta palkitsevia. Ja on mahdollista työskennellä hyvin erilaisis- sa tehtävissä, kuten kehittää uusia liiketoimintamalleja ja asiakaskokemusta. Koska teknologia muuttuu jatkuvasti, on uutta opeteltava koko ajan. Nykyään ei ole enää selkeästi erillisiä ICT-töitä, vaan IT on strateginen osa liiketoimintaa.
  • 4. ICT-leidien uratarinoita | TIVIA 2017 Nimi Päivi Hokkanen Nykyinen työpaikka ja -nimike A-Katsastus Group Oy, tietohallintojohtaja Miten pitkään olet ollut ICT-alalla? Olen ollut alalla yli 35 vuotta. Miten päädyit töihin ICT-alalle? Opiskelitko alaa? Kirjoitin ylioppilaaksi 1978 ja tavoitteeni oli päästä yliopistoon lukemaan kieliä, ol- inhan kirjoittanut viisi kieltä ja lyhyen matematiikan. Näinä vuosina lukiossa ei vielä opetettu tietotekniikkaa. Myöhästyin hakuajoista tuona keväänä ja kävin työvoima- toimistossa selvittämässä, mihin vielä voi pyrkiä. ATK-instituutti oli ainoa oppilaitos, jonka kokeet olivat sopivasti vielä edessä ja päätin pyrkiä kyseiseen oppilaitokseen viettämään välivuotta. Tämä ”välivuosi” on nyt kestänyt yhtäjaksoisesti 38 vuotta. Ala vei mennessään ja kielet vaihtuivat COBOLiksi ja muiksi IT-työkaluiksi. Työtehtäväni ovat olleet moninaiset. Toimin yli kymmenen vuotta pankin rahoitusy- htiössä useassa eri IT-tehtävässä, kuten järjestelmäpäällikkönä, ja sen jälkeen kah- deksan vuotta kahdessa eri toimittajaorganisaatiossa projekti- ja laatupäällikkönä, myyntipäällikkönä ja johtajana. Tästä pestistä siirryin Stockmannille tietohallinto- johtajaksi vuonna 2001 ja tämä tehtäväkenttä on pitänyt minut liikkeessä siitä al- kaen. Olen myös viimeiset neljä vuotta toiminut Digian hallituksessa katsoen alaa jälleen vähän uudesta näkökulmasta. Pankkivuosieni aikana aloitin tietotekniikan opinnot Helsingin yliopistossa, mutta pankin tarjoaman johtamiskoulutuksen myötä valmistuin ensin MBA:ksi ja sen jäl- keen Jyväskylän yliopistosta KTM:ksi. Toimittajavuosinani suoritin myös kansain- välisen CISA-tutkinnon. Nyt olen tekemässä väitöskirjaa IT:n johtamisesta, siitä pe- rusopinnot suoritettuna ja kolmas artikkeli työnalla. Miksi ICT-alalla on mielestäsi hyvä työskennellä? IT-ala on jatkuvassa muutoksessa ja tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia toimia hyvin monenlaisissa tehtävissä, kuten omakin urapolkuni osoittaa. Millään muulla alalla ei ole nähdäkseni vastaavaa mahdollisuutta työskennellä yrityksen kaikkien funk- tioiden kanssa kehittäen yrityksen liiketoimintaprosesseja IT-hankkeiden myötä vastaamaan uusia tarpeita. Parasta alalla on jatkuva oppimisen mahdollisuus; jos on utelias mieli ja vahva halu sekä hitunen rohkeutta, mielenkiintoisia haasteita on taatusti tarjolla.
  • 5. ICT-leidien uratarinoita |TIVIA 2017 Nimi Marjo Kauppinen Nykyinen työpaikka ja -nimike Aalto-yliopisto, tietotekniikan laitos, professori Miten pitkään olet ollut ICT-alalla? Pitkään – yli kolmekymmentä vuotta. Ensimmäinen tietotekniikkaan l i i t t y v ä työni oli 80-luvun puolessa välissä Sheffieldissä, Englannissa. Koodasin kesäharjoit- telijana terästehtaissa käytettyyn valssaamojärjestelmään pienen pientä osaa. Se oli ikimuistoinen kesä. Miten päädyit töihin ICT-alalle? Opiskelitko alaa? Lukion jälkeen opiskelin sähkötekniikkaa Oulun yliopistossa. Ensimmäinen ohjel- mointikurssi koukutti. Oli kiehtovaa suunnitella ohjelmia, koodata ja nähdä, miten ohjelmat toimivat. Opiskelujen loppuvaiheessa innostuin tekoälystä. Silloin puhuttiin asiantuntijajärjestelmistä, joihin koodattiin kokeneiden ihmisten asiantuntemusta. Näiden järjestelmien tavoitteena oli auttaa ammattilaisten, esimerkiksi lääkäreiden, päätöksentekoa. Tein tekoälyyn liittyvän diplomityön Koneella ja se oli yksi parhais- ta opiskelukokemuksista. Työskentelin Koneella kaiken kaikkiaan kymmenen vuotta erilaisissa ohjelmistosuunnitteluun liittyvissä tehtävissä Suomessa ja Englannissa. Tuona aikana pääsin näkemään, miten ohjelmistojen merkitys kasvoi sekä hisseissä että hissien valmistuksessa, myynnissä ja huollossa. Koneen tuotekehitysyksikössä aloin tehdä väitöskirjaa varsinaisen työni ohessa. Minua kiinnosti tutkia, miten käyttäjien tarpeita selvittämällä voidaan tehdä parem- pia ohjelmistotuotteita. Vuosituhannen vaihteessa minulle tarjoutui mahdollisuus ottaa opintovapaata ja siirtyä Helsingin teknilliseen korkeakouluun. Väittelin teknii- kan tohtoriksi 2005. Tutkimustyö oli niin mielenkiintoista, että päätin jäädä tutkijak- si. Nyt olen tehnyt tutkimus- ja opetustyötä lähes 20 vuotta tietotekniikan laitoksella ja rakastan työtäni edelleen. Miksi ICT-alalla on mielestäsi hyvä työskennellä? On jännittävää olla alalla, joka vaikuttaa kaikkialla. Ohjelmistot ovat levinneet vu- osien varrella siten, että nykyisin on enää vaikeaa keksiä aluetta, jossa tietotekniikan osaamista ei tarvittaisi. Omaa sydäntäni lähellä on digitaalisten palveluiden kehity- styö, koska siinä yhdistyy luovuus ja systemaattisuus. Parhaimmillaan kehitystyön tuloksena syntyy uusi innovatiivinen palvelu, joka ylittää käyttäjien odotukset. Tällä alalla on mahdollista parantaa maailmaa.
  • 6. ICT-leidien uratarinoita | TIVIA 2017 Nimi Riitta Hiltunen Nykyinen työpaikka ja -nimike Hallinnon tietotekniikkakeskus, kehityspäällikkö Miten pitkään olet ollut ICT-alalla? Hallinnon tietotekniikkakeskukseen siirryin IBM:ltä, jossa toimin Portfolio Service Managerina ja Integration Project Managerina. IBM:llä tein myös controller-tehtäviä, joten palvelutoiminta tuli tutuksi niin operatiivisesta kuin hallinnollisesta näkökul- masta. Lisäksi olen toiminut projektipäällikkönä Fujitsulla. Kaiken kaikkiaan olen ol- lut ICT-alalla 15 vuotta. Miten päädyit töihin ICT-alalle? Opiskelitko alaa? Alalle päädyin kun halusin hyödyntää vahvaa talouden ja hallinnon osaamistani konsultoinnin näkökulmasta. No, ei minusta tullut järjestelmäkonsulttia eikä ERP-toimitusten projektipäällikköä, vaan olen tehnyt infrastruktuuriprojekteja, ns. rautaa rajalle. Olen myös ollut aina kiinnostunut tietotekniikan hyödyntämi- sestä. ICT-alaa edeltäneessä työpaikassani sain toteuttaa tietotekniikalla uusia toi- mintamalleja. Teknistä koulutusta minulla ei ole. Oppini ovat taloustieteistä ja kasvatustieteistä. ICT-alalla siis on tehtäviä joissa syvällistä teknistä osaamista ei tarvita, mutta vahva kiinnostus tekniikkaan ja sen toiminnalliseen hyödyntämiseen pitää olla. Miksi ICT-alalla on mielestäsi hyvä työskennellä? ICT-ala on ollut mielenkiintoinen maailma ja antanut paljon uusia kokemuk- sia niin liike-elämässä kuin valtionhallinnossa. Kannattaa olla rohkea, utelias ja heittäytyä tarjoutuviin tilaisuuksiin. Itse olen toiminut näin, enkä ole katunut.
  • 7. ICT-leidien uratarinoita |TIVIA 2017 Nimi Johanna Puro-Grönblom Nykyinen työpaikka ja -nimike Basware Oyj, Senior Development Manager Miten pitkään olet ollut ICT-alalla? Olen ollut ICT-alalla 15 vuotta. Miten päädyit töihin ICT-alalle? Opiskelitko alaa? Opiskelin Turun Kauppakorkeakoulussa 1990-luvulla. Ennen opintojen alkua olin harkinnut vakavasti myös teknistä alaa, mutta se ei kuitenkaan tuntunut omalta. Opiskelin johtamista pääaineena ja toisena pääaineenani oli tietojärjes- telmätiede. Silloiset tietojärjestelmätieteen opinnot tutustuttivat lähinnä eri tietokoneohjelmiin ja antoivat hyvän pohjan ja uskallusta eri perusohjelmien käytölle ja hyödyntämiselle. Päädyin ICT-alalle täysin vahingossa. Opiskelukaverini houkutteli minut haastattelu- un taloushallinnon järjestelmiä valmistavaan firmaan – ja sillä tiellä ollaan. Toimin aluksi laatukonsulttina ja vastuullani oli sovellusten testaaminen, dokumentointi ja lokalisointien koordinointi. Basware oli tuohon aikaan pieni 60 henkilön yritys ja alusta asti pääsin mukaan myös toimintamallien ja prosessien määrittämiseen, ke- hittämiseen ja toimeenpanoon. Olin melkein 10 vuotta tuotekehitysorganisaatiossa erilaisissa tehtävissä: tuotteistustiiminvetäjänä, tuotepäällikkönä sekä projekti- ja ohjelmapäällikön teh- tävissä. Viimeiset 5 vuotta on kulunut pääasiassa strategisten hankkeiden ja palve- luiden kehittämishankkeissa luomassa ja toteuttamassa muutosta kansainvälisessä ympäristössä. Yrityksen kasvun ja kansainvälistymisen myötä on avautunut jatku- vasti uusia henkilökohtaisia mahdollisuuksia ja oppimiskokemuksia. Miksi ICT-alalla on mielestäsi hyvä työskennellä? ICT-alalla tapahtuu koko ajan! Ala on innovatiivinen ja sieltä on hyvä näköalapaikka uusiin tuotteisiin, palveluihin, teknologioihin ja työkaluihin. Loppukädessä jossain on kuitenkin aina ihminen, joka käyttää ratkaisua joko suoraan tai välillisesti, ja silloin on tärkeää, että ratkaisu sopii hänen tarpeeseensa. Kiinnostavinta onkin kuinka teknolo- giaa ja sovelluksia hyödynnetään niin yrityselämässä kuin kotitalouksissakin. ICT-ala on myös monipuolinen ja sieltä löytyy monenlaisia tehtäviä markkinoinnista ja myynnistä asiakaspalveluun, talouspalveluihin, HR:ään ja kehittämistehtäviin – jokai- selle jotakin.
  • 8. ICT-leidien uratarinoita | TIVIA 2017 Nimi Jaana Ovaska Nykyinen työpaikka ja -nimike Traintree, yrittäjä, osaamisen ja vuorovaikutuksen asiantuntija Miten pitkään olet ollut ICT-alalla? Olen ollut alalla noin 30 vuotta. Miten päädyit töihin ICT-alalle? Opiskelitko alaa? Halusin kielenkääntäjäksi. Ylioppilaaksi päästyäni hain myös Atk-instituuttiin (nyk. Haaga-Helia). Tunnistin tulevaisuuden alan ja kokeilunhaluni. Edessä oli vain päivän soveltuvuustesti. Päädyin opiskelemaan kieliä - ohjelmointikieliä. Valmistuin, koodasin, testasin, määrittelin, suunnittelin, toimimme projektiryh- minä ja meillä oli hauskaa. Kiinnostuin aikuisen oppimisesta ja kehittymisestä. Siirryin ICT-opettajaksi ja opiskelin aikuiskasvatustiedettä, viestintää ja sosiaali- psykologiaa. Kiinnostuin ICT-asiantuntijoiden ja tietosysteemien käyttäjien vuo- rovaikutuksesta. Halusin ratkaista projekteissa toistuvan ongelman - ”emme puhu samaa kieltä”. Tuleville ICT-asiantuntijoille korostin ”saman kielen” merkitystä on- nistumisen näkökulmasta. Siirryin takaisin IT-konsultointiin mm. projekti- ja laatupäälliköksi. Huomasin, että ICT-asiantuntijat eivät ymmärrä aina edes toisiaan. Kokemukseni on, että onnis- tumiseen vaikuttaa mm. se, miten erilaiset ihmiset kommunikoivat ja visioivat tav- oitteita. Aloin opiskella onnistumiseen johtavia vuorovaikutus- ja ajattelutaitoja ja sanatonta viestintää. Nykyisin konsultoin ja valmennan mm. projekteja laadukkaa- seen yhteistyöhön. Miksi ICT-alalla on mielestäsi hyvä työskennellä? ICT-ala on maasto, täynnä kulkemattomia polkuja. Etukäteen et voi tietää, mihin polku johtaa. Ala on muutoksessa kulkemista, löytöretkeilyä, oppimista, yhteisym- märryksen hakemista, yhteistyötä ja asiakkaiden auttamista.
  • 9. ICT-leidien uratarinoita |TIVIA 2017 Nimi Sara Sillanpää Nykyinen työpaikka ja -nimike Dream Broker, Sales Consultant Miten pitkään olet ollut ICT-alalla? Kolme vuotta. Aloitin työssäni syksyllä 2012, heti valmistuttuani KTM:ksi Vaasan yliopistosta. Miten päädyit töihin ICT-alalle? Opiskelitko alaa? Opiskelin yliopistossa kansainvälistä liiketoimintaa ja markkinointia ja hainkin aluksi töihin perinteisimmille toimialoille, kuten vähittäiskaupan ja valmistavan te- ollisuuden aloille. Huomasin kuitenkin nauttivani nopeasti muuttuvasta toimint- aympäristöstä, missä pääsee haastamaan itsensä päivittäin. Innostuin myös mah- dollisuudesta kehittää omaa osaamistaan samalla ja halusin saada työkokemusta kansainvälistyvästä organisaatiosta. Näin ollen ICT-alalta tarjottu myyntikonsultin työ online-video-ohjelmistoyrityksessä vastasi toiveitani erinomaisesti. Miksi ICT-alalla on mielestäsi hyvä työskennellä? Yhteiskunta digitalisoituu ja siksi uskon, että ICT-alalla tulee olemaan töitä myös tulevaisuudessa. ICT-alan toimijat ovat Suomessa verrattain pieniä, joten omalla työpanoksella voi olla todella suuri merkitys yrityksen kasvuun ja menestykseen. Työskennellessäni ICT-alalla koen olevani vahvoilla työmarkkinoilla, sillä olen oppinut käsittelemään laajoja kokonaisuuksia ja ymmärrän muuttuvan maa- ilman paineet tehostaa yritysten toimintaa. Parhaimmillaan työni onkin siis asiakkaiden ja yritysten ongelmien ratkaisemista tarjottavan palvelun avulla. Siksi minusta tuntuu, että teen työtä, jolla on merkitystä.
  • 10. ICT-leidien uratarinoita | TIVIA 2017 Nimi Leena Rinne Nykyinen työpaikka ja -nimike Ambitio Group Oy, yritysvalmentaja, coach ja mentori Miten pitkään olet ollut ICT-alalla? Aloitin Nokia Electronicsissa 1977. Kokosimme Suomen ensimmäisiä MikroMikko-tietokoneita. Miten päädyit töihin ICT-alalle? Opiskelitko alaa? Opiskelin ensin instrumenttiasentajaksi. Pisimmän jakson (yli 10 v) suunnitte- lin piirilevyjä CADillä. CAD-koulutusta ei ollut edes silloisella Teknisellä korkea- koululla, joten Nokia järjesti meille oman koulutuksen. Piirilevyt valmistettiin sa- massa rakennuksessa Kilon tehtaalla. Vuonna -94 siirryin Team Ware Group- iin, testaamaan PC-ohjelmistoja. Opiskelin datanomiksi. Palattuani Nokiaan -98, pääsin ensimmäisiin esimiestehtäviini, vetämään Configuration Management -ry- hmää. Tällöin alkoi todellinen kansainvälistyminen, reissasimme paljon koska kolle- goja oli Tanskassa, UK:ssa ja Saksassa. Vuonna 2006 40 000 nokialaista ja 20 000 siemensläistä muodostivat Nokia- SiemensNetworksin. Toimin IT-puolen ”mergessä” yhtenä muutosagenttina. Tämä työ oli haastavaa, mutta erittäin mielenkiintoista ja opettavaista. Itse muutospros- essihan kesti monta vuotta, kun kaksi toisaalta samanlaista, mutta kuitenkin hyvin erilaista yrityskulttuuria koetettiin saada toimimaan saumattomasti yhteen. Tähänastisen urani paras ajanjakso oli vuonna 2010. Olin työkomennuksella eli ex- pattina Intiassa, Bangaloressa. Toimin samalla testausryhmän ”host managerina”. Miksi ICT-alalla on mielestäsi hyvä työskennellä? Dynaamisuuden takia. Jatkuvien muutosten, eripuolilla maailmaa sijaitsevien toimistojen ja kansainvälisyyden takia pidin todella paljon työstäni. Olisin valmis milloin vain hyppäämään taas asiantuntijaorganisaation pyörteisiin.
  • 11. ICT-leidien uratarinoita |TIVIA 2017 Nimi Jenna Fröjd Nykyinen työpaikka ja -nimike Gofore Oy, Service Desk -asiantuntijana Miten pitkään olet ollut ICT-alalla? Olen työskennellyt ICT-alalla kaksi ja puoli vuotta. Miten päädyit töihin ICT-alalle? Opiskelitko alaa? Koulutukseltani olen datanomi. Olen valinnut alan kotoa tulleen kannustuksen ansi- osta. Isäni on tietoliikenneinsinööri ja kasvoin tietokoneiden ympäröimänä. Minulle oli pienestä saakka selvää, että haluan työskennellä tietokoneiden parissa ja ”isän sihteerinä”. Vuosien mittaan ajatus hieman jalostui, mutta alavalinta pysyi selvänä. En ole katunut valintaani päivääkään. Miksi ICT-alalla on mielestäsi hyvä työskennellä? ICT-ala on naiselle hyvä valinta. Alalla on naisista huutava pula. Olen huomannut, että varsinkin nykyisessä työssäni Goforella naisten panostusta arvostetaan erity- isen paljon ja naisnäkökulma on enemmän kuin tervetullutta. Mielestäni parasta työssäni on työpaikkamme rento ilmapiiri, toimenkuva jossa saan tehdä asioita sekä itsenäisesti että ryhmässä, vapaus kehittää yrityksen toimintaa ja mahdollisuus vai- kuttaa omaan tekemiseeni. Pidän alassa erityisesti siitä, että tällä alalla menestyvä yritys ei voi kangistua kaavoihin eikä jämähtää paikoilleen. Alalla panostetaan työntekijöiden hyvinvointiin ja hyvään työilmapiiriin. Rohkea nainen löytää alalta paljon mahdollisuuksia kehit- tää itseään ja edetä urallaan.
  • 12. ICT-leidien uratarinoita | TIVIA 2017 Nimi Sanna Uusimäki Nykyinen työpaikka ja -nimike Accenture, Business and System Integration Consultant Miten pitkään olet ollut ICT-alalla? Olen ollut alalla 6 vuotta. Miten päädyit töihin ICT-alalle? Opiskelitko alaa? Minusta piti tulla juristi, mutta päädyin opiskelemaan ohjelmistotekniikkaa Vaasan yliopistossa ja lopulta tietojohtamista Tampereen Teknillisessä yliopistossa, josta valmistuin diplomi-insinööriksi. Miksi ICT-alalla on mielestäsi hyvä työskennellä? Konsulttina olen saanut tutustua eri toimialojen toimintaan eli olen päässyt tekemään ICT-työtä hyvin erilaisissa yrityksissä, mikä pitää yllä mielenkiintoa. Omassa työssäni ja varmasti ICT-alalla ylipäätään on tärkeää opetella alan uusimmat tuulet, joten kouluttaudun jatkuvasti. Toimenkuvani saattaa olla asiakkaan liiketo- iminnallisen ongelman ratkaisuksi tehdyn analytiikkasovelluksen määrittely, datan laadun varmistaminen tai vaikka verkkokaupan tekeminen yhdessä tiimin kanssa. Teenkin töitä tiiviisti tiimissä ja läheisessä yhteistyössä asiakkaan kanssa. Tällä hetkellä opettelen, miten finanssialan prosessit toimivat. Koen ainakin työnan- tajani hyvin tasa-arvoiseksi, mikä on minulle erittäin tärkeää. Olen tyytyväinen alav- alintaani, enkä oikein osaisi kuvitella enää itseäni muulle alalle.
  • 13. ICT-leidien uratarinoita |TIVIA 2017 Nimi Anne Sunikka Nykyinen työpaikka ja -nimike Aalto-yliopisto, tietotekniikkapalvelut/asiakkuuspäällik- kö Miten pitkään olet ollut ICT-alalla? Ensimmäinen varsinainen ICT-alan työpaikkani oli Elisalla 2000-luvun alussa. Hoidin SAP-projektin muutoksenhallintaa ja koulutusta keskellä Elisan isoa organisaatiom- uutosta. Miten päädyit töihin ICT-alalle? Opiskelitko alaa? 2000-luvun alussa 10 vuoden rahoitusalalla työskentelyn jälkeen kolmen pienen lapsen äitinä päätin, että osaamisen päivitys on paikallaan. Osallistuin kauppa- korkeakoulun ICT-alan muuntokoulutukseen ja opiskelin kauppatieteen maisteriksi pääaineenani tietojärjestelmätieteet. Suoritin samanaikaisesti opettajan ammatilli- set opinnot HAMK:ssa. Ensimmäinen ICT-alan työpaikkani oli Elisan talouden SAP-järjestelmän käyttöönot- to. Kahden vuoden projektityön jälkeen olin valmis jatkamaan opintoja. Aloitin jatko-opinnot kauppakorkeakoululla. Keskityin tutkimaan rahoitusalan palveluja, päähuomioni oli personoinnissa osana palveluja ja viestintää sekä palveluiden tuot- tamisessa joko verkkopalveluna tai henkilökohtaisen palveluna. Toimin aktiivisessa yhteistyössä yritysten kanssa kahdessa Tekesin rahoittamassa projektissa. 2010 aloitin asiakkuuspäällikkönä Aalto-yliopiston tietotekniikkapalveluissa. Asiakkaitani ovat lähinnä tutkijat ja tutkimukselle palveluja tarjoavat palveluyksiköt. Koordinoin lisäksi kahden Aalto-korkeakoulun: kauppakorkeakoulun ja insinööriti- eteiden korkeakoulun IT-asioita. Ehdottomasti parasta työssäni on Aallon erilaisen tutkijoiden ja muun henkilökunnan tapaaminen. He ovat innostuneita ja suhtautu- vat intohimoisesti työhönsä. Miksi ICT-alalla on mielestäsi hyvä työskennellä? Ala on monipuolinen ja jatkuvasti muuttuva. ICT-alalta löytyy hyvin erilaisia teh-täviä, aina portfolionhallinnasta koodaukseen eli jokaiselle oman kiinnostuksen mukaisia töitä.
  • 14. ICT-leidien uratarinoita | TIVIA 2017 Nimi Maaret Pyhäjärvi Nykyinen työpaikka ja -nimike Granlund Oy, testausasiantuntija Miten pitkään olet ollut ICT-alalla? Olen ollut ICT-alalla vuodesta 1995 lähtien. Miten päädyit töihin ICT-alalle? Opiskelitko alaa? Päädyin alalle kotona tietokoneisiin syntyneen kiinnostuksen kautta, mikä sai minut vaihtamaan tietotekniikan pääaineekseni. Välillä tuntuu, että minut ajoi alalle ka- teus (tietokone kotona oli veljen) ja välillä, että onnekas sattuma (kreikan kielen harrastukseni yhdistettynä tietotekniikkakiinnostukseen johti ensimmäiseen tes- taustyöpaikkaani). Miksi ICT-alalla on mielestäsi hyvä työskennellä? ICT-alan työt ovat monipuolisia ja omilla taidoilla pystyy jättämään jälkensä maail- maan. Ohjelmistokehityksessä muutamme ideoita koodiksi, ja sehän on oi-keastaan tässä modernissa maailmassa tapa päästä lähimmäs reaalimaailman supervoim- ia, kun tietokoneet saa valjastettua avuksi mitä moninaisimmissa asioissa. Olen ihastunut ryhmätyöhön sekä järjestelmien ja niiden tuottaman arvon ymmärtämi- seen, ja sitä kautta nautin löytäessäni keskustelunaiheita, jotka uhkaavat käyttäjien positiivista kokemusta ohjelmistoja käyttäessä. Olen pyörittänyt testaukseen liittyvää yhdistys- ja yhteisötoimintaa reilun vuo- sikymmenen (Ohjelmistotestaus ry, TestausOSY), ollut mukana luomassa tekni- sen erinomaisuuden painotusta ketterien menetelmien yhdistystoiminnassa (Ag- ile Finland ry, Tech Excellence Finland) ja panostanut ohjelmoinnin opettamiseen lapsille ryhmätyöpainotuksella tasapuolista sukupuolijakaumaa mallintaen (Learn With Llew). Työni on vienyt minut kymmeniin kansainvälisiin konferensseihin osaa- mistani jakamaan. Jos jossakin voi tehdä työstään juuri itsensä näköisen ja kokoisen, ICT-ala tarjoaa sen mahdollisuuden!
  • 15. ICT-leidien uratarinoita |TIVIA 2017 Nimi Maarit Rantala Nykyinen työpaikka ja -nimike Fujitsu Finland Oy, palvelukonsultti Miten pitkään olet ollut ICT-alalla? Noin 30 vuotta. Miten päädyit töihin ICT-alalle? Opiskelitko alaa? Opiskelin ensin kauppaoppilaitoksessa ja siellä oli yksi tietokone, jonka kimpussa olin koko ajan. Kiinnosti, miten se toimii. Hain Raahen tietokonealan oppilaitokseen yo-puolelle kaksi kertaa; en päässyt. Opiston puolelle pääsin ja valmistuin tieto- koneinsinööriksi 1987. Miksi ICT-alalla on mielestäsi hyvä työskennellä? Samalla koulutuksella voi tehdä lukemattomia erilaisia töitä varsinkin kun työnanta- ja antaa täsmäkoulutuksen kuhunkin tehtävään. Fujitsulla olen ollut yli 28 vuotta ja tehnyt varmaan 10 erilaista työtä. Tosin pääsääntöisesti esimies- ja kehitystehtäviä. Lisäksi ainakin meidän yrityksessä palkka määräytyy tulosten perusteella, sukupu- olella ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Ja itse ainakin teen mieluummin töitä miesten kuin naisten kanssa ja tällä alallahan miehiä riittää ;-)
  • 16. ICT-leidien uratarinoita | TIVIA 2017 Nimi Susanne Leppänen Nykyinen työpaikka ja -nimike Aforum Oy, konsultti, kouluttaja, yritysneuvoja ja sarjayrittäjä Miten pitkään olet ollut ICT-alalla? Aloitin Siemens-Nixdorfilla atk-kouluttajana vuonna 1990, ensimmäiset kurs- sit olivat WordPerfect-tekstinkäsittelystä. Huomasin, että koulutusala kiinnos- taa enemmänkin ja koulutettuani ensin TT Training Centerille, Kasanen koulutus- yhtiölle ja oppilaitoksille satoja kursseja, päätin itse ryhtyä yrittäjäksi. Miten päädyit töihin ICT-alalle? Opiskelitko alaa? Opiskelin ensin yo-merkonomiksi Mercuriasta ja sitten valmistuin Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta kauppatieteiden maisteriksi. Ehkäpä juuri kaupallisen koulutuksen takia, löin hynttyyt yhteen toisen koulutta- jan kanssa ja perustimme Microforum Trainingin. Helsingin Autotalossa sijaitseva koulutuskeskus kasvoi nopeaa tahtia Microsoft Office -ohjelmien kouluttajana. Se työllisti 15 työntekijää sekä lukuisia freelance-kouluttajia. Olin mukana video- ja ver- kko-opetuksen kehittämisessä ja Suomi tietoyhteiskunnaksi -ohjelmassa. Vuonna 2000 kaipasin vaihtelua koulutusalalta, joten yrityskaupan jälkeen ra- kensimme taloa ja matkustimme IT-pankkialalla toimivan mieheni ja poikamme kanssa. Seuraavat vuodet perehdyin sähköisen taloushallinnon maailmaan perustet- tuani tilitoimiston. Perhe-elämä kuitenkin voitti kuopustyttären ilmoitettua tu- lostaan, päädyin jälleen myymään yritykseni. YritysHelsingissä toimin pari vuotta yritysneuvojana tavaten satoja alkavia yrittäjiä. Olin mukana kehittämässä sähköistä liiketoimintasuunnitelman työkalua ja suoritin YNEATin eli yritysneuvojan erikoistutkinnon. Miksi ICT-alalla on mielestäsi hyvä työskennellä? Ala sopii vaihtelunhaluiselle; onko enää edes alaa, missä ICT:tä ei hyödynnetä? Myös verkostoituminen on tärkeää. Suosittelen, etenkin naisille, liittymistä ICT Ladies -ver- kostoon, joka järjestää lähes kuukausittain alan tapahtumia ja tietoiskuja.
  • 17. ICT-leidien uratarinoita |TIVIA 2017 Nimi Erja Ladarsi Nykyinen työpaikka ja -nimike Atos IT Solutions and Services Oy, Senior Manager (Ser- vice and Project Delivery). Miten pitkään olet ollut ICT-alalla? Aloitin Tietokonepalvelussa vuonna 1983 nimikkeellä ATK-testaaja. Miten päädyit töihin ICT-alalle? Opiskelitko alaa? Näin työpaikkailmoituksen Hesarissa, jossa haettiin ATK-testaajaa ja työ alkaisi kou- lutuksella ja työharjoittelujaksolla. Siihen aikaan 80-luvulla työpaikkoja riitti, mutta silti paikkaa haki 200 hakijaa. Minä olin yksi seitsemästä onnekkaasta, joka valittiin. En ollut tuohon aikaan opiskellut alaa. Sain ensin noin vuoden kestävän koulu- tuksen, joka sisälsi myös työharjoittelut ATK-testauksesta ja hieman myöhemmin vuoden kestävän koulutuksen työharjoittelujaksoineen ohjelmoijana. Siihen aikaan alan opiskelupaikkoja oli hyvin rajoitetusti. Myöhemmin (1990-luvulla) opiskelin alaa Helsingin yliopistossa töiden ohella. Tietokonepalvelun neljäntoista vuoden aikana toimin ATK-testaajana, ohjelmoijana, suunnittelijana, projektipäällikkönä ja projek- tipäällikköpalvelut-yksikön osastopäällikkönä. Minua pyydettiin Suomen Postiin tietoarkkitehdiksi ja luomaan heille tietovarasto- järjestelmää 1990-luvun loppupuolella. Sen jälkeen olen toiminut ICL Inviassa, Ba- lanced Business Intelligencessä, Nice-business Solutionissa, Nokialla ja Nokia Sie- mens Networksillä Offering Managerina, Service Directorina, Project Managerina, Program Managerina, Project Portfolio Managerina ja Linja managerina suomalais- ille ja intialaisille projekti- ja program-päälliköille. Vuonna 2013 siirryin nykyiseen työpaikkaani Atokselle, kun Nokia Siemens Net- works ulkoisti loput IT-operaatioista ja osan IT managementista Atokselle. Toimin alussa NSN accountissa noin kahdentuhannen atoslaisen hosting managerina sekä Service Level ja Availability Management -prosessien process ownerina palvelui- den käyttöönottovaiheessa. Nyttemmin toimin suuren globaalin asiakkaamme Ser- vice Delivery Managerina. Työ on mielenkiintoista ja vaihtelevaa, kun on vastuussa asiakkaamme SAP-palveluista ja -projekteista. Miksi ICT-alalla on mielestäsi hyvä työskennellä? Alalla on mahdollisuus kehittyä, oppia uutta ja tehdä monenlaisia töitä. Lisäksi alalla työskentelee mielenkiintoisia ja upeita ihmisiä.
  • 18. ICT-leidien uratarinoita | TIVIA 2017 Nimi Johanna Sjöblom Nykyinen työpaikka ja -nimike UPM-kymmene, Manager, IT service Management Miten pitkään olet ollut ICT-alalla? Vuonna 1999 opiskelin liiketaloutta ja pääsin kesätöihin start up -yr- i t y k s e e n IT Education Centeriin koulutusassistentiksi. Päätin jatkaa opiskeluja IT-puolella ja hainkin Helian tietojenkäsittelyn koulutusohjelmaan Pasilaan. Miten päädyit töihin ICT-alalle? Opiskelitko alaa? En ole päivääkään katunut valintaani ja ohjautumistani IT-alalle. Jo opiskeluvaihees- sa tein strategisia päätöksiä kiinnostukseni mukaan. Olin jo silloin kiinnostunut kokonaisuuksista, systeemityöstä - tietojärjestelmän kehittämisestä projektina. Ha- lusin enemmän tietoa tietoturvasta, verkoista yms., mutta eniten kiinnosti koko- naisuuden hallinta sen sijaan, että olisin perehtynyt syvällisemmin vaikka ohjel- mointiin. Olen saanut 11 vuotta tehdä asiakaspalvelua alalla, joka on erittäin mielenkiintoin- en ja haastava. Asiat muuttuvat nopeasti ja kokoajan keksitään jotain uutta ja kie- htovaa, päivääkään ei voi olla seuraamatta trendejä. Uraani olen koittanut kehittää systemaattisesti ja järkevästi. Hieman ennen val- mistumistani sain työpaikan Elan IT:llä, jonka kautta tein Nice-business Solutio- nille spesialistin hommia, sieltä siirryin Nicelle omaksi vakituiseksi työntekijäksi ja suunnittelimme urapolun palvelupäälliköksi. Tuonne väliin mahtui äitiyslomaa ja hoitovapaatakin, joka hoitui sujuvasti miesvaltaisella alalla. Niceltä siirryin Logica Finlandille ja sitä kautta Logia-CGI:lle. CGI:ltä hyppäsin Head- startille, joka on SAP-yritys. Olin jo kouluajoilta lähtien halunnut oppia SAP-maail- maan ja nyt siihen tarjoutui tilaisuus. Etenin palvelujohtajaksi ja sain tehdä asioita kaikilla eri tasoilla. Nyt olen töissä UPM:llä ja urani on vasta alkutaipaleella, mut- ta olen aivan innoissani siitä, että olen nyt ensimmäistä kertaa asiakkaan puolella töissä. Minulla on nyt vastuulla keskitetysti ison yrityksen palvelunhallinnan matur- iteetti ja kehittäminen. Miksi ICT-alalla on mielestäsi hyvä työskennellä? IT-ala on täynnä erittäin hienoja ihmisiä ja verkostoituminen onkin ihan ykkösjuttu.
  • 19. ICT-leidien uratarinoita |TIVIA 2017 Nimi Pirjo Myyry Nykyinen työpaikka ja -nimike Sofigate Oy, Senior Advisor Miten pitkään olet ollut ICT-alalla? Aloitin työurani Tapio Laakso Oy:ssä keväällä 1984, josta siirryin noin 1,5 vuoden jälkeen Finnairin tietohallintoon. Finnairilla työura kestikin hieman pidempään, yli 25 vuotta. Vuoden 2012 alussa aloitin nykyisessä työpaikassani Sofigatella. Miten päädyit töihin ICT-alalle? Opiskelitko alaa? Päädyin ICT-alalle täysin sattumalta. Yo-merkonomiksi valmistumiseni jälkeen työskentelin joensuulaisessa puutavarayrityksessä toimistotehtävissä. Yritys oli ai- kaansa edellä tietotekniikan hyödyntämisessä ja sen ATK-yksikössä työskenteli jopa kaksi henkilöä kokopäiväisesti. Työtehtävissäni jouduin käyttämään tietokoneita ja näin innostuin alasta ja aloitin tietojenkäsittelyopiskelut. 1980-luvulla tietotek- niikkaa osaavien henkilöiden kysyntä oli suurta ja yritykset joutuivat kilpailemaan osaajista. Minullakin oli ennen valmistumistani viisi työpaikkaa valittavana, valitsin lopulta Tapio Laakso Oy:n. Vuonna 1985 siirryin Finnairin tietohallintoon, jossa työskentelin useissa IT-alan te- htävissä. Suoritin työn ohessa myös IT-tradenomin tutkinnon. Vuonna 2002 Finnair ulkoisti koko tietohallintonsa niin työasema- kuin sovelluspalvelut. Viiden kollegani kanssa muodostimme tuossa yhteydessä Finnairille perustetun Konsernin tieto- hallinnon. Tehtävänä oli johtaa ICT-toimintaa sekä koordinoida liiketoiminnan sekä toimittajan välistä yhteistyötä. Vastasimme jokainen omista alueistamme ja minun vastuullani oli kehittäminen, projektit sekä kaikki projektitoimintaan liittyvät asiat. Kymmenen vuoden aikana koimme monet ulkoistetun tietohallinnon tuomat mah- dollisuudet ja haasteet kuten myös useat organisaatiomuutokset. Sofigatella aloitin 2012 ja tunnen joka päivä olevani täysin oikealla alalla ja oikeassa työpaikassa. Työyhteisömme onkin ideaalinen eli toisiaan täydentävä sekoitus sekä senioreita että junioreita. Siirtyminen uuteen työpaikkaan ja rooliin, Finnairilla teh- dyn pitkän uran jälkeen, on ollut mahtavaa, palkitsevaa ja antoisaa. Miksi ICT-alalla on mielestäsi hyvä työskennellä? Organisaatioiden haasteet ja teknologian tuomat mahdollisuudet vievät alaa koko ajan eteenpäin. IT-alalla kehittyy koko ajan, joka päivä opin jotain uutta niin haas- teiden kuin mahdollisuuksien kautta joko kollegoiltani, asiakkailta ja nykyisin jopa lapsiltani. Jatkuva kehittyminen pitää, ainakin minut, joka päivä virkeänä ja innos- tuneena työstäni.
  • 20. TIVIA on kehityksen kärjessä toimiva valtakunnallinen digitaalisen liiketoiminnan ja palveluiden kehittäjien puolueeton järjestö. TIVIA muodostuu 10 000 jäsenen, 400 yri- tyksen ja 28 yhdistyksen aktiivisesta verkostosta. TIVIA-yhteisön jäsenenä saat merkittäviä etuja ja alan viimeisintä tietoa jäsentiedottei- den ja lehtien muodossa. Lisäksi voit osallistua seminaareihin ja tilaisuuksiin, joita jär- jestetään ympäri Suomea. Vuodessa yhteisö tuottaa yli 500 erityyppistä jäsentilaisuutta, tapahtumaa tai koulutusohjelmaa. Verkostoituminen on oleellinen osa TIVIA-yhteisön jäsenilleen tuottamaa lisäarvoa. Tervetuloa mukaan vaikuttamaan alan tulevaisuuden kehittämiseen! tivia.fi/jasenedut | tivia.fi/liity | tivia.fi/opiskelijalle Ps. opiskelijajäsenyys alkaen 20 €/vuosi Tule mukaan TIVIA-yhteisöön! valtakunnallista teemayhdistystä FISTB ILF ITKO PCUF SIY SYTYKE TKTS TTRY 8 Finnish Software Testing Board Suomen Internet-yhdistys ICT Leaders Finland IT-kouluttajat PC-käyttäjät Systeemityöyhdistys Tietojenkäsittelytieteen Seura Tietoturva MIITIT VSTKY SATKY PITKY alueellista yhdistystä ETKY KANTTI KPTTY POTKY SAVOTKY POKAT ITKY LATKY KYTKY ESATKY KETKY MITTY LAPTY 17 opiskelija- yhdistystä ASTERISKI BLANKO TITOL 3 Turun yliopisto Oulun yliopisto Tietotekniikan opiskelijoiden liitto osaamisyhteisöä ja verkostoa 21