Teknologiateollisuuden / Suomen talousnäkymät, marraskuu 2020

Teknologiateollisuuden /
Suomen talousnäkymät
Marraskuu 2020
Jukka Palokangas
Johtava ekonomisti
jukka.palokangas@teknologiateollisuus.fi
127.11.2020 Teknologiateollisuus

Koronapandemia aiheutti
maailmantalouden taantuman,
ainakin lyhyeksi aikaa

BKT-ennusteita vuodelle 2020 on alennettu
tuntuvasti
327.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Consensus Economics
-11
-10
-9
-8
-7
-6
-5
-4
-3
-2
-1
0
1
2
3
4
BKT:n konsensus-ennusteet vuodelle 2020, %
Itäinen Eurooppa
Suomi
Ruotsi
Venäjä
Ranska
Saksa
Italia
Ennusteajankohta

BKT-konsensusennusteita vuodelle 2020
Bkt:n kehitys 2020 / 2019, %
427.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Consensus Forecasts, September/October 2020
Pohjois-Amerikka: -4,1 %
USA -4,0 %
Kanada -5,8 %
Etelä- ja Väli-Amerikka: -8,0 %
Brasilia -5,7 %
Meksiko -9,9 %
Argentiina -11,7 %
Venezuela -26,8 %
Kolumbia -6,8 %
Chile -5,9 %
Peru -12,6 %
Länsi-Eurooppa: -7,9 %
Saksa -5,5 %
Iso-Britannia -10,1 %
Ranska -9,5 %
Italia -9,9 %
Espanja -12,1 %
Alankomaat -4,9 %
Sveitsi -4,6 %
Ruotsi -3,9 %
Belgia -7,9 %
Norja -3,9 %
Itävalta -6,6 %
Tanska -4,3 %
Kreikka -8,2 %
Suomi -4,3 %
Portugali -9,1 %
Irlanti -5,4 %
Lähi- ja Keski-Itä
Saudi Arabia -5,5 %
Israel -5,9 %
Aasia: -1,6 %
Kiina +2,3 %
Japani -5,7 %
Intia -9,7 %
Australia -3,8 %
Etelä-Korea -1,3 %
Indonesia -2,3 %
Taiwan +1,0 %
Thaimaa -7,9 %
Malesia -6,3 %
Singapore -6,2 %
Uusi Seelanti -5,3 %
Filippiinit -8,0 %
Vietnam +2,4 %
Afrikka
Etelä-Afrikka -8,9 %
Nigeria -3,4 %
Egypti +2,1 %
Keski- ja
Itä-Eurooppa: -4,4 %
Venäjä -4,5 %
Turkki -3,3 %
Puola -3,8 %
Tšekki -6,6 %
Romania -5,3 %
Ukraina -5,7 %
Unkari -5,5 %
Slovakia -7,4 %
Slovenia -7,5 %
Liettua -2,9 %
Latvia -5,4 %
Viro -6,0 %

Euromaissa BKT elpyi uudelleen heinä-syyskuussa
527.11.2020 Teknologiateollisuus *) Lähde: Macrobond

Koronakriisi romahdutti bruttokansantuotteen,
mutta elpyi uudelleen heinä-syyskuussa
627.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond

Kiinassa talous supistui voimakkaasti tammi-
maaliskuussa, mutta elpyi jo huhti-kesäkuussa
Kiinan, Intian, Brasilian ja Venäjän osuus maailmantaloudesta on ostovoimakorjattuna 31 %

Suomella on selkeä takamatka viennin kasvussa
suhteessa euromaihin
827.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, Eurostat

Vienti ja yksityinen kulutus käänsivät Suomen
talouden alamäkeen tammi-kesäkuussa
927.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, Tilastokeskus

Yritysten ostopäälliköiden mukaan BKT:n kasvu
euromaissa lopahti uudelleen loka-marraskuussa
1027.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, Markit

Teollisuustuotanto on elpynyt uudelleen erityisesti
Kiinassa, mutta myös maailmanlaajuisesti
1127.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, The CPB Netherlands Bureau for Economic Policy Analysis

Suomessa teollisuustuotanto ei romahtanut
keväällä kilpailijamaiden tavoin

Suomessa teollisuustuotanto on sinnitellyt
paremmin kuin useimmissa muissa EU-maissa

Teollisuuden ostopäällikköindeksit kertovat
kasvun palautumisesta useimmissa maissa

Yhdysvaltain teollisuudessa tuotanto on päässyt
uuteen reippaaseen kasvuun
Teollisuuden ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta

Teollisuustuotanto globaalisti on päässyt uuteen
kasvuun

Teollisuustuotanto kasvoi lokakuussa kaikissa
suurissa kehittyvissä maissa, paitsi Venäjällä

Palvelualojen yrityksissä kasvu on notkahtanut
toistamiseen useissa maissa

Rakennusalan yrityksissä kasvu jatkui lokakuussa
Isossa-Britanniassa

Suomen tärkeimmissä vientimaissa yrityssektorin
tilanne oli epäyhtenäinen marraskuussa
2027.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond. Markit

Euroalueella kuluttajien luottamus romahti
keväällä ja heikkeni uudelleen syksyllä

Kuluttajien luottamusindeksit ovat taittuneet
uudelleen alaspäin

Maailmankauppa on elpynyt uudelleen kevään
romahduksesta
Viennin määrän kehitys

Kiinan tuonti väheni keväällä, mutta on elpynyt
uudelleen

Kiinan tuonti USA:sta on vähentynyt enemmän
kuin vienti USA:han

Rakentaminen romahti Kiinassa helmikuussa,
mutta on toipunut uudelleen sen jälkeen
Kiinan osuus Aasian bkt:sta on ostovoimakorjattuna 42 %

Kiinteät investoinnit Brasiliassa ja Venäjällä
romahtivat huhti-kesäkuussa 2020
Venäjän osuus Euroopan bkt:sta on ostovoimakorjattuna 13 %
Brasilian osuus Keski- ja Etelä-Amerikan bkt:sta on ostovoimakorjattuna 35 %

EU-maiden vienti Venäjälle polkee paikallaan

Venäjän* osuus teknologiateollisuuden Suomen
viennistä on pudonnut noin 5 prosenttiin
2927.11.2020 Teknologiateollisuus *) Neuvostoliitto vuoteen 1991 asti.
Lähde: Tulli
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
20
22
24
26
28
30
32
34
36
38
40
42
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020(1-8)
%

Asuntomarkkinat USA:ssa ovat sinnitelleet
koronakriisin aikana
Taantumat USA:ssa

Valuuttakursseja (kun käyrä nousee, euron arvo
vahvistuu suhteessa ko. valuuttaan)

Öljyn ja maakaasun hinta USA:n dollareina
3327.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, EIA, Brent

Osakekurssit ovat kertoneet lyhytkestoisesta
maailmantalouden taantumasta

3527.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: IMF (June 2020)
Maailmantalouden ennustetaan supistuvan 4,4 %
vuonna 2020, mutta kasvavan 5,2 % vuonna 2021
Bkt:n kasvu 2020/2019, %
-11
-10
-9
-8
-7
-6
-5
-4
-3
-2
-1
0
1
2
3
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Pohjois-Amerikka Länsi-Eurooppa Japani
Kiina
Intia
Muuit.
Eurooppa
Venäjä
Brasilia
Meksiko
MuuLat.
Am.
Lähi-itäja
Afrikka
Kasvu keskimäärin:
-4,4 %
Pylvään leveys kuvaa osuutta (ostovoimapariteetilla korjatusta) maailman bkt:stä vuonna 2019, %
Muu
Aasia

3627.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: IMF (June 2020)
Teknologiateollisuuden vientimarkkinoilla kysyntä
vähenee 6,5 % vuonna 2020
Bkt:n kasvu 2020/2019, %
-11
-10
-9
-8
-7
-6
-5
-4
-3
-2
-1
0
1
2
3
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Pohjois-Amerikka Länsi-Eurooppa Japani
KiinaIntia
Muuit.
Eurooppa
Venäjä
Brasilia
Meksiko
MuuLat.Am.
Lähi-itäja
Afrikka
Kasvu keskimäärin:
-6,5 %
Pylvään leveys kuvaa osuutta teknologiateollisuuden Suomen viennistä vuonna 2019, %
Muu
Aasia

Teknologiateollisuus Suomessa
- Tilausten lasku pysähtynyt
- Liikevaihto ei enää vähene
syksyllä 2020

Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa
kasvoi 6 % vuonna 2019 ja oli 83 miljardia euroa
3827.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito, Teknologiateollisuus ry
Liikevaihdon kasvu 2019, %:
Kone- ja metalli +3 %
Elektroniikka- ja sähkö +15 %
Metallien jalostus -4 %
Suunnittelu- ja konsultointi +4 %
Tietotekniikka +10 %

Teknologiateollisuuden ja koko teollisuuden
liikevaihto Suomessa
3927.11.2020 Teknologiateollisuus Kausipuhdistetut teollisuuden ja palveluiden liikevaihtokuvaajat
Lähde: Macrobond, Tilastokeskus

Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto
Suomessa
4027.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus

Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa
päätoimialoittain
Kausipuhdistetut teollisuuden ja palveluiden liikevaihtokuvaajat
Osuudet liikevaihdosta 2019: kone- ja metallituoteteollisuus 40 %, elektroniikka- ja sähköteollisuus 21 %, tietotekniikka-ala 18 %,
metallien jalostus 13 %, suunnittelu ja konsultointi 8 %
Lähde: Macrobond, Tilastokeskus

Tuottajahinnat teollisuudessa ovat elpyneet
hieman keväästä
4227.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus (tuottajahintaindeksit)

Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset Suomessa
4327.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset,
viimeisin tieto heinä-syyskuu 2020.
0
1,000
2,000
3,000
4,000
5,000
6,000
7,000
8,000
9,000
10,000
11,000
12,000
Yhteensä
Vientiin
Kotimaahan
08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20
Miljoonaa euroa, käyvin hinnoin
Muutos: III/2020 / III,2019 III,2020 / II,2020
Vientiin: -8 % +13 %
Kotimaahan: -24 % -4 %
Yhteensä: -12 % +8 %
*) Pl. metallien
jalostus, pelialan
ohjelmistoyritykset ja
datakeskukset

Teknologiateollisuuden* tilauskanta Suomessa
viimeisin tieto 30.9.2020.
0
2,000
4,000
6,000
8,000
10,000
12,000
14,000
16,000
18,000
20,000
22,000
24,000
26,000
28,000
Vientiin
Kotimaahan
08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20
Muutos: 30.9.2020 / 30.9.2019 30.9.2020 / 30.6.2020
Vientiin: -4 % -1 %
Yhteensä: -4 % -1 %
*) Pl. metallien
jalostus, pelialan
datakeskukset
Yhteensä

Teknologiateollisuuden* tilauskehityksen mukaan
liikevaihdon lasku Suomessa on taittunut
4527.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus (liikevaihdon arvoindeksi), Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun
vastaajayritykset, viimeisin tieto heinä-syyskuu 2020. Liikevaihdon kasvuennuste joulukuulle 2020
asti.
55
60
65
70
75
80
85
90
95
100
105
110
115
120
125
130
Liikevaihto
Liikevaihto,
arvio
Uudet tilaukset
Tilauskanta
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020
2 kvartaalin liukuva keskiarvo, indeksi 2008=100
*) Pl. metallien
jalostus, pelialan
datakeskukset

Teknologiateollisuuden* uusien tilausten arvon
kehitys taantumissa
4627.11.2020 Teknologiateollisuus *) Mukana toimialat: kone- ja metallituoteteollisuus, elektroniikka- ja sähköteollisuus
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset
40
50
60
70
80
90
100
110
120
130
140
150
160
170
180
190
200
210
220
230
240
1990 lama
(1989=100)
2008
finanssikriisi
(2008=100)
2020 koronakriisi
(2019=100)
1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995
2 vuosineljänneksen liukuva keskiarvo, indeksit
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019
2019 2020

Teknologiateollisuuden* tilauskannan arvon
kehitys taantumissa
4727.11.2020 Teknologiateollisuus *) Mukana toimialat: kone- ja metallituoteteollisuus, elektroniikka- ja sähköteollisuus
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset
40
50
60
70
80
90
100
110
120
130
140
150
160
170
180
190
200
210
1990 lama
(1989=100)
2008
finanssikriisi
(2008=100)
2020 koronakriisi
(2019=100)
1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995
2 vuosineljänneksen liukuva keskiarvo, indeksit
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019
2019 2020

Teknologiateollisuuden yritysten saamat
tarjouspyynnöt Suomessa*
4827.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu,
viimeisin kyselyajankohta lokakuu 2020.
-60
-50
-40
-30
-20
-10
0
10
20
30
40
Saldoluku
08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21
*) ”Onko tarjouspyyntöjen määrässä viime viikkoina näkyvissä oleellista vähenemistä tai lisääntymistä, kun verrataan tilannetta noin kolme
kuukautta sitten vallinneeseen tilanteeseen”. Saldoluku = niiden yritysten osuus, joissa tarjouspyyntöjen määrä on lisääntynyt – niiden yritysten
määrä, joissa tarjouspyyntöjen määrä on vähentynyt.

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden uudet tilaukset
Suomessa
0
500
1,000
1,500
2,000
2,500
3,000
3,500
4,000
4,500
5,000
5,500
6,000
6,500
7,000
7,500
Yhteensä
Vientiin
Kotimaahan
08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20
Muutos: III,2020 / III,2019 III,2020 / II,2020
Vientiin: -5 % +6 %

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tilauskanta
Suomessa
0
500
1,000
1,500
2,000
2,500
3,000
3,500
4,000
4,500
5,000
5,500
6,000
6,500
7,000
7,500
8,000
8,500
Vientiin
Kotimaahan
Muutos: 30.9.2020 / 30.9.2019 30.9.2020 / 30.6.2020
Vientiin: -4 % +3 %
Yhteensä
08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20

Kone- ja metallituoteteollisuuden uudet tilaukset
Suomessa
0
500
1,000
1,500
2,000
2,500
3,000
3,500
4,000
4,500
5,000
5,500
6,000
6,500
7,000
Yhteensä
Vientiin
Kotimaahan
08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20
Vientiin: -12 % +27 %
Kotimaahan: -44 % +10 %
Yhteensä: -21 % +23 %

Kone- ja metallituoteteollisuuden tilauskanta
Suomessa
0
2,000
4,000
6,000
8,000
10,000
12,000
14,000
16,000
18,000
20,000
22,000
Vientiin
Kotimaahan
Muutos: 30.9.2020 / 30.9.2019 30.9.2020 / 30.6.2020
Vientiin: -4 % -2 %
Yhteensä
08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20

Suunnittelu- ja konsultointialan uudet tilaukset
Suomessa
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
200
220
240
260
280
300
Yhteensä
Vientiin
Kotimaahan
08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20
Vientiin: -30 % +10 %
Kotimaahan: +5 % -22 %

Suunnittelu- ja konsultointialan tilauskanta
Suomessa
0
50
100
150
200
250
300
350
400
450
500
550
600
650
700
750
800
Vientiin
Kotimaahan
Muutos: 30.9.2020 / 30.9.2019 30.9.2020 / 30.6.2020
Vientiin: -3 % -8 %
Kotimaahan: +12 % -1 %
Yhteensä: +10 % -2 %
Yhteensä
08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20

Tietotekniikka-alan uudet tilaukset Suomessa
0
100
200
300
400
500
600
700
800
08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20
*) Pl. pelialan ohjelmistoyritykset ja
datakeskukset

Tietotekniikka-alan* tilauskanta Suomessa
0
200
400
600
800
1,000
1,200
1,400
1,600
1,800
2,000
2,200
Muutos: 30.9.2020 / 30.9.2019 30.9.2020 / 30.6.2020
Yhteensä: +2 % +2 %
*) Pl. pelialan ohjelmistoyritykset ja
datakeskukset
08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20

Teknologiateollisuuden henkilöstö
5727.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu, Macrobond
Henkilöstöstä lähes 40 000
lomautusjärjestelyjen
piirissä 30.9.2020
30.9

Uusien rekrytointien määrä
teknologiateollisuudessa vuosineljänneksittäin
5827.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu
-4,000
-2,000
0
2,000
4,000
6,000
8,000
10,000
12,000
14,000
16,000
2014Q3 2015Q1 2015Q3 2016Q1 2016Q3 2017Q1 2017Q3 2018Q1 2018Q3 2019Q1 2019Q3 2020Q1 2020Q3
Henkilöstömäärän muutos edelliseen neljännekseen verrattuna Neljänneksen aikana rekrytoitujen määrä

Yhteenveto teknologiateollisuuden tilanteesta ja
loppuvuoden 2020 näkymistä Suomessa
• Liikevaihto Suomessa oli yhteensä noin 83 miljardia euroa vuonna 2019. Kasvua
edellisvuotisesta oli koko vuoden ajalta 6 %. Tammi-elokuussa 2020 liikevaihto oli hieman
suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan.
• Alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia heinä-syyskuussa euromääräisesti 8 %
enemmän kuin huhti-kesäkuussa, mutta 12 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna
samaan aikaan.
• Tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa hieman pienempi kuin kesäkuun lopussa ja 4 %
pienempi kuin vuoden 2019 syyskuussa.
• Teknologiateollisuuden liikevaihdon väheneminen Suomessa on pysähtynyt loppukesällä,
mutta jää loppuvuonna hieman pienemmäksi kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.
• Henkilöstömäärä Suomessa oli syyskuun lopussa 1,1 prosenttia pienempi kuin viime
vuonna keskimäärin. Henkilöstöä oli syyskuun lopussa 309 400 eli noin 3 500 vähemmän
kuin viime vuonna. Henkilöstöstä lomautusjärjestelyjen piirissä oli lähes 40 000 henkilöä
syyskuun lopussa.
• Uuden henkilöstön rekrytoinnit ovat vähentyneet koronapandemian aikana. Heinä-
syyskuussa niitä oli yhteensä 5 500.

Teknologiateollisuuden
yritysten kannattavuus
Suomessa parani ennen
koronakriisiä, mutta ei yltänyt
2006-2008 tasolle

Kannattavuus (mediaani) teknologiateollisuuden
yrityksissä Suomessa parani korkeasuhdanteessa
2015 jälkeen
0
1
2
3
4
5
6
7
8
2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019
Kaikki alan yritykset
Suomessa (vuonna
2019: noin 26 500
yritystä, 319 000
työntekijää)
Lähde: Tilastokeskuksen tilinpäätösaineisto, Teknologiateollisuus ry:n jäsenrekisteri
Matalasuhdanne teknologiateollisuudessa
Liiketulos/liikevaihto (mediaani), %

Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten liiketulos
Suomessa 2019
Liiketulos-% = liiketulos / liikevaihto *100
Kuvaa varsinaisen toiminnan tulosta ennen veroja sekä rahoitustuottoja ja -kuluja
6227.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskuksen tilinpäätösaineisto, Teknologiateollisuus ry:n jäsenrekisteri
-30
-25
-20
-15
-10
-5
0
5
10
15
20
25
30
(Mediaani: 4,6 %)
Hyvä (26 %)
Tyydyttävä (23 %)
Heikko (29 %)
Tappiollinen (22 %)
Yritykset satunnaisjärjestyksessä

Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten nettotulos
Suomessa 2019
Nettotulos -% = nettotulos / liikevaihto *100 (verojen sekä rahoitustuottojen ja –kulujen jälkeen)
-30
-25
-20
-15
-10
-5
0
5
10
15
20
25
30
(Mediaani: 3,9 %)
Tappiollinen (24 %)
Hyvä (21 %)
Tyydyttävä (21 %)
Heikko (34 %)

Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten sijoitetun
pääoman tuotto Suomessa 2019
Sijoitetun pääoman tuotto -% = (nettotulos+rahoituskulut+verot) / (sijoitettu pääoma
tilikaudella) *100
Mittaa yrityksen tuottoa, joka on saatu yritykseen sijoitetulle, korkoa tai muuta tuottoa vaativalle pääomalle
-30
-25
-20
-15
-10
-5
0
5
10
15
20
25
30
(Mediaani: 11,0 %)
Hyvä (42 %)
Tyydyttävä (11 %)
Välttävä (28 %)
Heikko (19 %)

Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten
omavaraisuusaste Suomessa 2019
Omavaraisuusaste -% = (oma pääoma yhteensä + tilinpäätössiirtojen kertymä yhteensä) /
oikaistu tase *100
Mittaa yrityksen vakavaraisuutta vertaamalla taseen omia pääomia taseen loppusummaan
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
55
60
65
70
75
80
85
90
95
100
(Mediaani: 42,6 %)
Hyvä (53 %)
Tyydyttävä (24 %)
Heikko (23 %)

6627.11.2020 Teknologiateollisuus *) Välituotekäyttö koostuu tuotantoprosessissa panoksina kulutettavien tavaroiden ja palveluiden arvosta, pl. kiinteät varat.
Lähde: Tilastokeskus, Panos-tuotos –laskelmat 2014
Teknologiateollisuuden tuotteita ja palveluja
käytetään paljon välituotteina* eri toimialoilla
24.35
5.17
5.82
1.03
9.91
2.42
15.18
0.72
0.77
4.92
5.79
2.98
0 5 10 15 20 25 30
Teknologiateollisuuden tuotteet ja palvelut
yhteensä
Teollisuuden, yhteiskunnan ja
rakentamisen asiantuntijapalvelut
Tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot
Tietoliikennelaitteet, sähkökoneet,
instrumentit
Koneet, metallituotteet, kulkuneuvot,
asennuspalvelut
Terästuotteet, värimetallit, valut
Tuodaan ulkomailta Suomeen Tuotetaan Suomessa
Miljardia euroa

6727.11.2020 Teknologiateollisuus *) Välituotekäyttö koostuu tuotantoprosessissa panoksina kulutettavien tavaroiden ja palveluiden arvosta, pl. kiinteät varat.
Lähde: Tilastokeskus, Panos-tuotos –laskelmat 2014
Teknologiateollisuuden työpaikoista Suomessa
puolet suuntautuu alihankintaan
Suomessa valmistettujen välituotteiden* tuomat välittömät työpaikat Suomessa
150,982
46,530
34,920
3,654
61,038
4,840
0 50,000 100,000 150,000 200,000
Teknologiateollisuuden tuotteet ja
palvelut yhteensä
Teollisuuden, yhteiskunnan ja
rakentamisen asiantuntijapalvelut
Tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot
Tietoliikennelaitteet, sähkökoneet,
instrumentit
Koneet, metallituotteet, kulkuneuvot,
asennuspalvelut
Terästuotteet, värimetallit, valut

Teknologiateollisuuden
henkilöstökehitys Suomessa
ja maailmalla

Teknologiateollisuuden henkilöstö
Henkilöstöstä lähes 40 000
lomautusjärjestelyjen
piirissä 30.9.2020
30.9

Uusien rekrytointien määrä
teknologiateollisuudessa vuosineljänneksittäin
-4,000
-2,000
0
2,000
4,000
6,000
8,000
10,000
12,000
14,000
16,000
2014Q3 2015Q1 2015Q3 2016Q1 2016Q3 2017Q1 2017Q3 2018Q1 2018Q3 2019Q1 2019Q3 2020Q1 2020Q3
Henkilöstömäärän muutos edelliseen neljännekseen verrattuna Neljänneksen aikana rekrytoitujen määrä

Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa
päätoimialoittain
30.9

Teknologiateollisuuden henkilöstö tytäryrityksissä
ulkomailla päätoimialoittain
7227.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu, Macrobond

ulkomailla alueittain

ulkomailla maittain
Kiina, 45,832, 15%
Intia, 29,658, 10%
Yhdysvallat, 28,391, 10%
Saksa, 19,701, 7%
Puola, 18,522, 6%
Meksiko, 14,365, 5%
Ruotsi, 14,192, 5%
Ranska, 11,313, 4%
Iso-Britannia, 8,204, 3%
Venäjä, 7,096, 2%
Italia, 6,780, 2%
Brasilia, 6,490, 2%
Kanada, 5,171, 2%
Muut maat, 81,921, 27%
Tiedot vuodelta 2019

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstö
30.9

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstö
tytäryrityksissä ulkomailla

Kone- ja metallituoteteollisuuden henkilöstö
30.9

Kone- ja metallituoteteollisuuden henkilöstö

Metallien jalostuksen henkilöstö
30.9

Metallien jalostuksen henkilöstö tytäryrityksissä
ulkomailla

Suunnittelu- ja konsultointialan henkilöstö
30.9

Suunnittelu- ja konsultointialan henkilöstö

Tietotekniikka-alan henkilöstö
30.9

Tietotekniikka-alan henkilöstö tytäryrityksissä
ulkomailla

Teknologiateollisuuden henkilöstön
eläkkeelle siirtyminen Suomessa
8627.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n palkkatiedustelu, Eläketurvakeskus, Tilastokeskus
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030
Toteutunut eläköityminen Arvioitu eläköityminen
Toimihenkilöt
Työntekijät
Henkilöä / vuosi

Teknologiateollisuuden työntekijöiden
(toimihenkilöt pl.) eläkkeelle siirtyminen Suomessa
8727.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n palkkatiedustelu, Eläketurvakeskus, Tilastokeskus
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030
Kone- ja metallituoteteollisuus Metallien jalostus Elektroniikka- ja sähköteollisuus
Henkilöä / vuosi
Arvioitu eläköityminenToteutunut eläköityminen

Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritykset 2019
8827.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä
250–499 henkilön yritykset
72,755
38%
32,554
17%
27,555
14%
59,435
31%
1,449
90,1 %
91 kpl
5,7 %
41 kpl
2,5 % 27 kpl
1,8 %
Yritysten lukumäärä / 1 608 Henkilöstön määrä / 192 299
1–249 henkilön yritykset 500–999 henkilön yritykset
1000– henkilön yritykset

Teknologiateollisuus ry:n pk-jäsenyritykset 2019
8927.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä
482 kpl
33,3 %
470 kpl
31,5 %
288 kpl
19,8 %
209 kpl
14,4 %
Yritysten lukumäärä / 1 449 Henkilöstön määrä / 72 755
5,140
7,1 %
15,832
21,8 %
20,092
27,6 %
31,691
43,5 %

Suomen talouskasvu on
vakaalla pohjalla, jos myös
vienti kasvaa

Suomen viennin arvo notkahti tammi-kesäkuussa
2020

Suomen viennissä on tuntuva takamatka
verrattuna muihin euromaihin

Suomen vienti oli kilpailijamaita jäljessä jo ennen
koronakriisiä

Koronakriisi vaikutti voimalla maailmankauppaan
Viennin määrän kehitys

Suomen viennistä runsas 70 % on tavaroita, vajaa
30 % palveluja

9627.11.2020 Teknologiateollisuus Viimeinen tieto syyskuu 2020
Lähde: Tullihallitus (Tavaroiden ulkomaankauppa)
Suomen tavaraviennin euromääräinen arvo on
kääntynyt uudelleen kasvuun
2500
3000
3500
4000
4500
5000
5500
6000
6500
7000
Miljoonaa euroa kuukausittain, käyvin hinnoin
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

Viennin suhde bkt:hen on Suomessa selvästi
pienempi kuin Ruotsissa ja Saksassa

Teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta on
Suomessa historiallisen matalalla tasolla
9827.11.2020 Teknologiateollisuus *) Vuosina 1900-1974 teollisuuteen kuuluvat myös kaivostoiminta, energia-, vesi- ja jätehuolto.
Lähde: Tilastokeskus
0%
5%
10%
15%
20%
25%
30%
35%
Teollisuus* Teollisuus + teknologiateollisuuden palvelualat

9927.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus
Teollisuusyritysten lukumäärä Suomessa on
vähentynyt 20 prosentilla vuoden 2007 jälkeen
5000
5200
5400
5600
5800
6000
6200
6400
6600
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019
Vähintään viiden henkilön yritykset

Valtion ja kuntien velkamäärä oli korkealla tasolla
jo ennen koronakriisiä

10127.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, OECD
Suomen kokonaisveroaste on korkealla tasolla
muiden pohjoismaiden tavoin

10227.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: OECD, Economic Outlook (June 2020)
Suomessa julkisen sektorin bkt-suhteen
tervehdyttäminen edellyttää vahvaa talous- ja
työllisyyskasvua
38
40
42
44
46
48
50
52
54
56
58
60
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020e 2021e
Suomi Tanska Ruotsi Euroalue Saksa OECD-maat
Julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen, %

Suomen vaihtotase on tasapainottunut

*) Vertailussa yritysten koko perustuu niiden henkilöstön määrään. Niitä vientiyrityksiä, joilta ei ole
tiedossa henkilöstön määrää, ei ole otettu vertailussa huomioon.
Lähde: OECD, Trade by Enterprise Characteristics
Pk-yritysten suoraa ulkomaanvientiä on kasvatettava
Erikokoisten yritysten* osuus tavaraviennin arvosta 2017
5% 5% 6% 4%
15% 16% 15%
6% 6%
18%6% 6%
9% 8%
9% 9% 12%
16% 18%
18%
11% 13%
19% 24%
18% 16%
21% 27%
29%
40%
77% 77%
67% 63%
58% 59%
52% 51% 47%
24%
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Ranska Saksa Puola Suomi Ruotsi UK Itävalta Tanska Italia Viro
250+
50-249
10-49
0-9
Osuus maan koko tavaraviennin arvosta, %

*) Vertailussa yritysten koko perustuu Tilastokeskuksen määritelmiin:
Mikroyritys: henkilöstöä 0-9, liikevaihto 0-2 milj. euroa tai tase 0-2 milj. euroa
Pieni yritys: henkilöstöä 10-49, liikevaihto 2-10 milj. euroa tai tase 2-10 milj. euroa
Keskisuuri yritys: henkilöstöä 50-249, liikevaihto 10-50 milj. euroa tai tase 10-43 milj. euroa
Suuri yritys: henkilöstöä 250-, liikevaihto yli 50 milj. euroa tai tase yli 43 milj. euroa.
Lähde: Tullihallitus, Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain
Pk-yritysten osuus tavaraviennissä on kasvanut
hieman
Erikokoisten yritysten osuus Suomen koko tavaraviennistä, %
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Suuri yritys
Keskisuuri yritys
Pieni yritys
Mikroyritys

Tuottavuus ja investoinnit
ovat keskeisiä kilpailukyvyn
kannalta

10727.11.2020 Teknologiateollisuus Viimeisin tieto huhti-kesäkuu 2020.
Lähde: Eurostat: Quarterly National Accounts
Suomen tuottavuus on jäänyt jälkeen muista EU- ja
euromaista
Bruttokansantuote kiintein hinnoin / tehdyt työtunnit
82
84
86
88
90
92
94
96
98
100
102
104
106
108
110
112
114
Euromaat
Ruotsi
Suomi
Saksa
Indeksi 2008=100 (Suomen teollisuuden tuotantokapasiteetin romahdusta edeltävä vuosi)

Teollisuuden tuottavuuskehityksessä Suomella on
edelleen takamatkaa verrattuna kilpailijamaihin
Teollisuuden arvonlisäys kiintein hinnoin / tehdyt työtunnit
60
65
70
75
80
85
90
95
100
105
110
115
120
125
130
135
Euromaat
Ruotsi
Suomi
Saksa
2008=100 (Suomen teollisuuden tuotantokapasiteetin romahdusta edeltävä vuosi)

Tuottavuuskehitys* Suomessa
10927.11.2020 Teknologiateollisuus *) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista jalostusarvoa työtuntia kohden. Jos
tuottavuus paranee (käyrä) nousee jalostusarvo lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit.

Teollisuusyrityksissä tuottavuus on selvästi
suurempi kuin palveluyrityksissä
11027.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus (Kansantalouden tilinpito)
50,000
60,000
70,000
80,000
90,000
100,000
110,000
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Teollisuusyritysten arvonlisäys/työntekijä Palveluyritysten arvonlisäys/työntekijä
Euroa/työntekijä

Tuottavuuskehitys* teknologiateollisuuden
päätoimialoilla
11127.11.2020 Teknologiateollisuus *) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista jalostusarvoa työtuntia kohden. Jos
tuottavuus paranee (käyrä) nousee jalostusarvo lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit.

Teollisuuden aineellisten investointien kasvu
Suomessa on jäänyt jälkeen useista kilpailijoista
11227.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Eurostat (Kansantalouden tilinpito), EK:n investointitiedustelu tammikuu 2020 (yritysten suunnitelmat 2019-2020)
60
70
80
90
100
110
120
130
140
150
160
170
180
Unkari
Puola
Alankomaat
Itävalta
Saksa
Tsekki
Ruotsi
Belgia
Suomi
Euroina, kiintein 2015 hinnoin,
indeksi 2005=100

Teollisuuden investointiaste aineellisissa
investoinneissa on Suomessa matalalla tasolla
11327.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Eurostat (Kansantalouden tilinpito)
6
8
10
12
14
16
18
20
22
24
26
28
30
32
34
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Unkari
Puola
Alankomaat
Itävalta
Saksa
Tsekki
Ruotsi
Belgia
Suomi
Aineelliset investoinnit / jalostusarvo, %

Teollisuuden aineettomat investoinnit* Suomessa
ovat lähes puolittuneet vuoden 2005 jälkeen
11427.11.2020 Teknologiateollisuus *) Aineettomiin investointeihin kuuluvat mm. tutkimus- ja kehittämis- sekä tietokoneohjelmistoinvestoinnit.
Lähde: Eurostat (Kansantalouden tilinpito), EK:n investointitiedustelu tammikuu 2020 (yritysten suunnitelmat 2019-2020)
40
60
80
100
120
140
160
180
200
220
240
260
Unkari
Puola
Alankomaat
Itävalta
Saksa
Tsekki
Ruotsi
Belgia
Suomi, pl.
elektroniikkateollisuus
Suomi
Euroina, kiintein 2015 hinnoin,
indeksi 2005=100

Teollisuuden investointiaste aineettomissa
investoinneissa* on pudonnut tuntuvasti Suomessa
11527.11.2020 Teknologiateollisuus *) Aineettomiin investointeihin kuuluvat mm. tutkimus- ja kehittämis- sekä tietokoneohjelmistoinvestoinnit.
Lähde: Eurostat (Kansantalouden tilinpito)
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
20
22
24
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Unkari
Puola
Alankomaat
Itävalta
Saksa
Tsekki
Ruotsi
Belgia
Suomi pl.
elektroniikkateollisuus
Suomi
Aineettomat investoinnit / jalostusarvo, %

Teollisuuden aineelliset ja aineettomat investoinnit
Suomessa eivät ole yltäneet 2007/2008 tasolle
11627.11.2020 Teknologiateollisuus *) Sisältää ohjelmistoinvestoinnit
Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito, EK:n investointitiedustelu kesäkuu 2020 (yritysten suunnitelmat 2020)
0
1
2
3
4
5
6
7
Aineelliset investoinnit
Aineettomat investoinnit
Aineettomat investoinnit (pl.
elektroniikkateollisuus)*
Miljardia euroa, kiintein 2015 hinnoin

Teollisuuden kokonaisinvestoinnit Suomessa ovat
nyt pääomien kulumisen tasolla
11727.11.2020 Teknologiateollisuus *) Sisältää ohjelmistoinvestoinnit
Lähde: Eurostat, Tilastokeskus (Kansantalouden tilinpito), EK:n investointitiedustelu kesäkuu 2020 (yritysten suunnitelmat 2020)
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
Aineelliset ja
aineettomat
investoinnit*
Kiinteän pääoman
kuluminen

Teollisuuden aineelliset investoinnit Suomessa
ovat nyt pääomien kulumisen tasolla
11827.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Eurostat, Tilastokeskus (Kansantalouden tilinpito), EK:n investointitiedustelu kesäkuu 2020 (yritysten suunnitelmat
2020)
0
1
2
3
4
5
Aineellisen pääoman
kuluminen*

Teollisuuden aineellista pääomaa on hävinnyt
Suomesta merkittävästi, erityisesti 2008 jälkeen
11927.11.2020 Teknologiateollisuus *) Tiedot aineellisen pääoman kulumisesta ovat vuoden 2010 hinnoin
Lähde: Eurostat, Tilastokeskus (Kansantalouden tilinpito)
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
55
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019
Aineellisen pääoman
kuluminen kumulatiivisesti*
kumulatiivisesti
=6,4 mrd. €

12027.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus (kansantalouden tilinpito), Tilastokeskus (Tutkimus- ja kehittämistoiminta), EK:n investointitiedustelu
(kesäkuu 2020)
Teknologiateollisuuden investointiaste Suomessa
putosi finanssikriisin jälkeen
Aineelliset ja aineettomat investoinnit Suomessa
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
20
0
1,000
2,000
3,000
4,000
5,000
6,000
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019e
Aineelliset investoinnit Aineettomat investoinnit
Investointiaste, aineelliset Investointiaste, aineettomat
Investoinnit, miljoonaa euroa,
käyvin hinnoin
Investointiaste (investoinnit /
arvonlisäys), %

Kilpailijamaista poiketen yritysten investoinnit
ovat Suomessa edelleen alemmalla tasolla kuin
vuonna 2008
12127.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: OECD, Economic Outlook (June 2020)
80
85
90
95
100
105
110
115
120
125
130
135
140
145
150
155
160
165
170
175
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020e 2021e
Yritysten kiinteät investoinnit, kiintein hinnoin, indeksi 2005=100
USA
Ruotsi
Sveitsi
Belgia
Saksa
Suomi

Yritysten investoinnit notkahtivat uudelleen 2019
Aineelliset ja aineettomat investoinnit Suomessa
12227.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019
Miljardia euroa, viitevuoden 2019 hinnoin

Yritysten aineelliset ja aineettomat investoinnit
vähenivät jonkin verran 2019
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
20
22
24
26
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019
Aineelliset
investoinnit
Suomessa
Aineettomat
investoinnit
Suomessa

Yritykset investoivat nyt Suomessa enemmän kuin
pääomia kuluu
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019
Aineelliset ja aineettomat investoinnit Kiinteän pääoman kuluminen

Pk-yritysten* osuus yritysten investoinneista on
ollut keskimäärin 66 % vuosina 2006-2017
%-osuus yritysten aineellisista
nettoinvestoinneista 2017
12527.11.2020 Teknologiateollisuus *) Alle 250 henkilöä työllistävät yritykset Suomessa
Lähde: Tilastokeskus (yritysten tilinpäätöstilasto)
Alle 10 hlöä
5.52 mrd.€
30%
10-49 hlöä
2.83 mrd.€
15%50-249 hlöä
3.72 mrd.€
20%
250-499 hlöä
1.65 mrd.€
9%
500-999
hlöä
1.75 mrd.€
9%
Vähintään
1000 hlöä
3.25 mrd.€
17%
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
%-osuus yritysten aineellisista nettoinvestoinneista

Lähde: Eurostat
Yritysten investointiaste on Suomessa selvästi
alempi kuin keskeisissä kilpailijamaissa
18
20
22
24
26
28
30
Ruotsi
Itävalta
Belgia
Tanska
Suomi
Yritysten kiinteät aineelliset investoinnit suhteessa jalostusarvoon (pl.
rahoituslaitokset), %

Yritysten saama TKI –tuki on Suomessa vain 37 %
Ruotsin tasosta
0.0000
0.0500
0.1000
0.1500
0.2000
0.2500
0.3000
0.3500
0.4000
0.4500
2016 2006
Julkinen tuki yritysten T&K toimintaan suhteessa bruttokansantuotteeseen (suorat tuet ja verotuet)
Lähde: OECD
Prosenttia suhteessa BKT:hen

Suomi ei ole ollut erityisen houkutteleva maa
ulkomaisille investoinneille ja yrityksille
Ulkomaisten yritysten osuus henkilöstöstä teollisuudessa ja koko elinkeinoelämässä (pl. finanssisektori)
12%
19%
24%
27%
29% 30% 31% 31%
35% 36% 37%
42%
8%
11%
17%
21% 20%
18% 19%
17%
22%
16%
22%
18%
0%
10%
20%
30%
40%
50%
Teollisuus Koko elinkeinoelämä
Lähde: Eurostat (tiedot vuodelta 2015)

Suomen kustannuskilpailukyky on
parantunut useita vuosia
kestäneen heikkenemisen
jälkeen. Kirittävää on kuitenkin
edelleen. Talouden avoimen
sektorin tuotannon ja työllisyyden
edellytyksissä on kohentamisen
varaa.

Jos ennusteet toteutuvat, Suomen kustannus-
kilpailukyky heikkenee
13027.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Suomen Pankin ennuste 9.6.2020
• Ennuste kertoo riskistä, jonka
toteutumista syytä seurata
• Epävarmuus tulevasta nyt
suuri:
• Miten palkkakehitys
sopeutuu muissa maissa?
• Miten nopeasti taloudet
elpyvät?
• Vuodenvaihteessa näkymät
olivat kokonaan toisenlaiset
• Jos kustannuskilpailukyky
uhkaa heikentyä, löytyykö
sopimusjärjestelmän kautta
helpotusta?

13127.11.2020 Teknologiateollisuus *) EKP:n harmonisoidussa hinta- ja kustannuskilpailukykymittarissa kunkin maan keskimääräinen toteutunut valuuttakurssi
lasketaan 38 tärkeimmän vientimaan valuuttakurssipainoilla sekä koko talouden yksikkötyökustannusten kehityksellä.
Viimeisin tieto huhti-kesäkuu 2020. Lähde: Euroopan keskuspankki
Suomen kustannuskilpailukyvyssä on edelleen
parantamisen varaa
Yksikkötyökustannukset = työvoimakustannukset / tuottavuus, ml. kunkin maan toteutuneet valuuttakurssit
94
96
98
100
102
104
106
108
110
112
2000=100
2005=100
2008=100
Suomen
hinta-
ja kustannus-
kilpailukyky
heikkenee
Suomen
hinta-
ja kustannus-
kilpailukyky
paranee
00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20

13227.11.2020 Teknologiateollisuus *) EKP:n harmonisoidussa hinta- ja kustannuskilpailukykymittarissa kunkin maan keskimääräinen toteutunut valuuttakurssi
lasketaan 38 tärkeimmän vientimaan valuuttakurssipainoilla sekä koko talouden yksikkötyökustannusten kehityksellä. Viimeisin tieto huhti-
kesäkuu 2020, tavaraviennin heinä-syyskuu 2020. Lähde: Euroopan keskuspankki, Tullihallitus
Suomen kustannuskilpailukyvyn ja tavaraviennin
välinen yhteys
Suomen kansantalouden yksikkötyökustannukset suhteessa euromaiden keskiarvoon =
työvoimakustannukset / tuottavuus, ml. kunkin maan toteutuneet valuuttakurssit
80
85
90
95
100
105
110
115
120
125
130
135
96
98
100
102
104
106
108
110
Yksikkötyö-
kustannukset,
vas.ast.
Tavaraviennin
arvo, 4
kvartaalin
liukuva
keskiarvo,
oik.ast.
05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20
Indeksi, 2005=100 Indeksi, 2005=100
Suomen
tavara-
vienti
kasvaa
Suomen
kustannus-
kilpailukyky
paranee

13327.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, Eurostat / Kansantalouden tilinpito
Teollisuuden työpaikkoja Suomessa on kadonnut
2000-luvulla noin 100 000
Teollisuus tuo kuitenkin 80 % Suomen vientituloista

Teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet 2000-
luvulla eniten pohjoismaissa
65
70
75
80
85
90
95
100
105
Saksa
Itävalta
Alankomaat
EU-maat
Ruotsi
Tanska
Suomi
Teollisuuden työpaikat, indeksi 2000=100

Koko kansantalouden työllisyys on vähentynyt
koronapandemian aikana
13527.11.2020 Teknologiateollisuus Source: Macrobond, Eurostat (kansantalouden tilinpito)

Työttömien työnhakijoiden määrä Suomessa on
kääntynyt laskuun kevään jälkeen
13627.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, TEM

TES-korotusten ja toteutuneiden
palkankorotusten muutos Suomessa
13727.11.2020 Teknologiateollisuus *) Ennakkotieto
Lähde: Tilastokeskus, TUKUSETO
0.0
1.0
2.0
3.0
4.0
5.0
6.0
7.0
8.0
9.0
10.0
11.0
12.0
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019*
TES-korotus Toteutunut palkankorotus TES-korotukset ylittävät palkankorotukset kumulatiivisesti
%-yksikköä

palkankorotusten muutos Ruotsissa
Lähde: Medlingsinstitutet
0.0
1.0
2.0
3.0
4.0
5.0
6.0
7.0
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019*
TES-korotus Toteutunut palkankorotus TES-korotukset ylittävät palkankorotukset kumulatiivisesti
%-yksikköä

palkankorotusten muutos Saksassa
13927.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Statistisches Bundesamt, WSI
-6.0
-5.0
-4.0
-3.0
-2.0
-1.0
0.0
1.0
2.0
3.0
4.0
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019*
TES-korotus Toteutunut palkankorotus TES-korotukset ylittävät/alittavat palkankorotukset kumulatiivisesti
%-yksikköä

Lähde: Tilastokeskus, TUKUSETO Statistisches Bundesamt, WSI
TES-korotusten ja toteutuneiden palkankorotusten
muutos Suomessa ja Saksassa
Suomen jäykkä palkkamalli on heikentänyt Suomen kustannuskilpailukykyä
-6.0
-4.0
-2.0
0.0
2.0
4.0
6.0
8.0
10.0
12.0
14.0
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019*
Suomi Saksa
TES-korotukset ylittävät/alittavat palkankorotukset kumulatiivisesti 2005-2018, %-yksikköä
15 %-
yksikköä

Teknologiateollisuudessa* työvoimakustannukset
ovat nousseet eniten Suomessa 2008-2012
14127.11.2020 Teknologiateollisuus *) Pl. metallien jalostus, tietotekniikka-ala sekä suunnittelu- ja konsultointi
Lähde: Eurostat
18.5
17.7 17.6
14.8
13.4
12.7
11.9 11.8 11.6
10.1 9.9
8.9
7.1
1.1
-0.7 -3.2
-6
-4
-2
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
20
22
Muutos 2008-2012, %

Työvoimakustannukset ovat korkealla tasolla
teknologiateollisuudessa* Suomessa 2012
14227.11.2020 Teknologiateollisuus *) Pl. metallien jalostus, tietotekniikka-ala sekä suunnittelu- ja konsultointi
Lähde: Eurostat
42.541.540.6
38.5
37 36.335.6
33.2
31.930.9
27.527.3
23.422.9
14.714.6
12.411.8
10.29.3 9.1 8.7 7.9 7.4 6.5 6.3
4.5 3.3
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
Euroa/tunti

Teollisuuden työn hinta
14327.11.2020
Teknologiateollisuus Lähde: Eurostat
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50
Norja
Tanska
Islanti
Belgia
Saksa
Ruotsi
Ranska
Itävalta
Suomi
Luxemburg
Euro alue
Irlanti
Italia
EU27
Iso-Britannia
Espanja
Slovenia
Kreikka
Malta
Tsekki
Slovakia
Viro
Portugali
Unkari
Kroatia
Puola
Latvia
Liettua
Bulgaria
Palkat
Sivukulut
Huom! Valuuttakursseilla voi olla merkittävä vaikutus
euroiksi muutettuihin työvoimakustannuksiin (esim.
Ruotsi, Norja)
Teollisuuden työn hinta eri Euroopan maissa 2019, euroa per tunti

14427.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Eurostat, Labour Force Survey
Suomalaisten työaika on Euroopan lyhyimpiä
Kokoaikatyössä olevien palkansaajien keskimääräinen toteutunut viikkotyöaika 2019
36
38
40
42
44
46
48
Tanska
Ranska
Norja
Suomi
Ruotsi
Belgia
Italia
Euroalue
Espanja
EU27
Unkari
EU15
Kroatia
Slovakia
Tsekki
Irlanti
Liettua
Puola
Portugali
Slovenia
Kypros
Latvia
Itävalta
Hollanti
Bulgaria
Viro
Saksa
Kreikka
Luxemburg
Malta
Iso-Britannia
Romania
Pohjois-Makedonia
Islanti
Sveitsi
Serbia
Montenegro
Turkki
Tuntia

14527.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Eurostat, Labour Force Survey
Suomalaisten työaika on Euroopan lyhyimpiä
Kokoaikatyössä olevien teollisuuden palkansaajien keskimääräinen toteutunut viikkotyöaika 2019
36
38
40
42
44
46
48
50
Ranska
Tanska
Norja
Ruotsi
Suomi
Belgia
Tsekki
Kroatia
Slovakia
Kypros
Unkari
Itävalta
EU27
Euroalue
Saksa
Slovenia
EU15
Puola
Hollanti
Portugali
Bulgaria
Espanja
Latvia
Italia
Liettua
Viro
Kreikka
Irlanti
Luxemburg
Romania
Iso-Britannia
Malta
Pohjois-Makedonia
Sveitsi
Serbia
Islanti
Montenegro
Turkki
Tuntia

Koko vientiteollisuuden taloudelliset
vaikutukset Suomessa
- Mukana jatkuva toiminta ja investoinnit
- Välittömät, välilliset ja yksityisen kulutuksen
kautta tulevat vaikutukset

Vientiteollisuus - mukana olevat toimialat
• B Kaivostoiminta ja louhinta
• C Teollisuus (mm. teknologia-, metsä-,
kemian- ja elintarviketeollisuus)
• 62-63 Tietotekniikkapalvelut
• 71 Suunnittelu ja konsultointi
Osuus Suomen tavara- ja palveluviennistä 85 %
Lähde: Vientiteollisuuden taloudelliset vaikutukset Suomessa 11/2018

14827.11.2020 Lähde: Vientiteollisuuden taloudelliset vaikutukset Suomessa 11/2018; sis. vientiteollisuuden suoran, välillisen ja yksityisen kulutuksen kautta syntyvän
vaikutuksen.

vaikutuksen.

152
27.11.2020 Lähde: Vientiteollisuuden taloudelliset vaikutukset Suomessa 11/2018
Vientiteollisuuden kokonaisvaikutus arvonlisään oli viime vuonna 90 miljardia euroa eli yli 46 prosenttia Suomen BKT:n arvonlisäyksestä, joka oli 193,3
miljardia euroa vuonna 2017.

Gaia Consulting Oy (2019): Suomen vientiteollisuus ja ympäristöindikaattoreiden maavertailu
Energia ja
ilmastonmuutos Energian tuottavuus
Uusiutuvien osuus
Suomi Ruotsi Saksa USA Brasilia Kiina
Ilma
Toiminta-
ympäristö
Luonnonvarat
CO2-päästöt
Sähkönpäästökerroin
Hiilinielut
Happamoittavat päästöt
Pienhiukkaspäästöt
Ilmanlaatu
Vedenkäytön intensiteetti
Metsävarojen käytön intensiteetti
Metsäpinta-alan osuus
Maankäytön muutos
Cleantech-innovaatioympäristö
Ympäristöjohtamisjärjestelmät
Ympäristöpolitiikan tiukkuus
Vedenlaatu, ekologinen
Vedenlaatu, kemiallinen
Vertailumaiden keskimmäisessä
kolmanneksessa
Vertailumaiden heikoimmassa
kolmanneksessa
Vertailumaiden parhaassa
kolmanneksessa
Maa ei ole mukana
tilastossa
Suomalainen teollisuus on ekoteko

Vientiteollisuuden luoma arvonlisä talouteen on 90
miljardia euroa eli yli 46 % BKT:sta*
44.8, 50%
29.6, 33%
15.2, 17%
Yhteensä 89,7 mrd. €
Vientiteollisuus (välitön)
Vaikutus muilla toimialoilla
(välillinen)
Vaikutus yksityiseen kulutukseen
(tulovaikutus)
*) BKT:n arvonlisäys oli 193,3 mrd. euroa vuonna 2017.

Vientiteollisuus synnyttää Suomessa lähes 1,1
miljoonaa työpaikkaa (43 % kaikista työllisistä)
466,700, 43%
444,700, 41%
171,200, 16%
Yhteensä 1 082 600 työllistä
(välillinen)
(tulovaikutus)
10 työpaikkaa vientiteollisuudessa luo
13 työpaikkaa muualle talouteen

Jokainen vientiyrityksen työpaikka synnyttää
enemmän kuin yhden työpaikan palveluissa
502,300, 82%
82,200, 13%
31,400, 5%
Välillinen ja tulovaikutusten
työllisyysvaikutus:
615 900 työllistä
Palvelut*
Alkutuotanto
Jalostus*
*) Pl. vientiteollisuuteen lukeutuvat alatoimialat
Lähde: KPMG, Vientiteollisuuden taloudelliset vaikutukset Suomessa, 28.11.2018

Vientiteollisuus tuo Suomeen yli 28 miljardin
euron verotulot vuosittain
14.1, 50%
7.7, 27%
6.6, 23%
(välillinen)
(tulovaikutus)

Teknologiateollisuuden taloudelliset
vaikutukset Suomessa
- Mukana jatkuva toiminta ja investoinnit
- Välittömät, välilliset ja yksityisen kulutuksen
kautta tulevat vaikutukset

Teknologiateollisuus - mukana olevat toimialat
• 07 Metallimalmien louhinta
• 24 Metallien jalostus
• 25 Metallituotteiden valmistus
• 26 Elektroniikkateollisuus
• 27 Sähkölaitteiden valmistus
• 28 Koneiden ja laitteiden valmistus
• 29 Moottoriajoneuvojen ym. valmistus
• 30 Muiden kulkuneuvojen valmistus
• 325 Lääkintä- ja hammaslääkintäinstrumenttien ja –tarvikkeiden valmistus
• 33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus
• 62-63 Tietotekniikkapalvelut
• 71 Suunnittelu ja konsultointi
Lähde: Teknologiateollisuuden taloudelliset vaikutukset Suomessa 11/2018

Teknologiateollisuuden luoma arvonlisä talouteen
on 55 miljardia euroa eli yli 28 % BKT:sta*
28.8, 53%
15.6, 29%
10.1, 18%
Teknologiateollisuus (välitön)
(välillinen)
(tulovaikutus)
*) BKT:n arvonlisäys oli 193,3 mrd. euroa vuonna 2017.

Teknologiateollisuus synnyttää Suomessa lähes
650 000 työpaikkaa (yli 25 % kaikista työllisistä)
304,600, 47%
225,800, 35%
114,600, 18%
Yhteensä 644 900 työllistä
(välillinen)
(tulovaikutus)
10 työpaikkaa teknologiateollisuudessa luo
11 työpaikkaa muualle talouteen

Jokainen teknologiateollisuuden työpaikka
synnyttää lähes toisen työpaikan palveluissa
295,100, 87%
12,200, 3%
33,100, 10%
Välillinen ja tulovaikutusten
työllisyysvaikutus:
340 300 työllistä
Palvelut*
Alkutuotanto
Jalostus*
*) Pl. teknologiateollisuuteen lukeutuvat alatoimialat

Teknologiateollisuus tuo Suomeen yli 18 miljardin
euron verotulot vuosittain
9.2, 50%
4.3, 24%
4.7, 26%
(välillinen)
(tulovaikutus)

Taustatietoa
teknologiateollisuudesta sekä
koko vientiteollisuudesta

Teknologiateollisuus on viiden toimialan
kokonaisuus
ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS
ABB, Ensto, Murata Electronics, Nokia,
Planmeca, Polar Electro, Suunto, Vacon,
Vaisala…
METALLIEN JALOSTUS
Boliden, Componenta, Kuusakoski,
Luvata, Outokumpu, Outotec,
Ovako, Sacotec, SSAB …
KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS
Abloy, Cargotec, Prima Power, Fiskars,
Glaston, Kone, Konecranes, Metso,
Meyer Turku, Normet, Oras, Patria,
Pemamek, Ponsse, Stala, Valmet,
Valtra, Wärtsilä…
TIETOTEKNIIKKA-ALA
Affecto, Basware, Bilot, CGI, Comptel,
Digia, Efecte, Enfo, F-Secure, Fujitsu
Finland, IBM, Innofactor, Knowit,
Microsoft, Nixu, Tieto…
SUUNNITTELU JA KONSULTOINTI
A-Insinöörit, Citec, Elomatic, Etteplan, FCG,
Granlund, Neste Jacobs, Pöyry, Ramboll,
Rejlers, SITO, SWECO, WSP…

Teknologiateollisuus on viiden toimialan
kokonaisuus
ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS
• tietoliikennelaitteet, sähkökoneet,
terveysteknologia
• liikevaihto (2019): 18 mrd euroa
• henkilöstö (2019): 37 600
METALLIEN JALOSTUS
• terästuotteet, värimetallit, valut,
metallimalmikaivokset
• liikevaihto (2019): 10,7 mrd euroa
• henkilöstö (2019): 16 700
KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS
• koneet, metallituotteet, kulkuneuvot
• henkilöstö (2019): 133 600
TIETOTEKNIIKKA-ALA
• tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot
• henkilöstö (2019): 72 300
SUUNNITTELU JA KONSULTOINTI
• teollisuuden, yhteiskunnan
ja rakentamisen asiantuntijapalvelut
• henkilöstö (2019): 52 700

Teknologiateollisuus Suomessa
– Suomen suurin elinkeino
• Noin 50 % koko viennistä.
• Työllisyysvaikutus suoraan noin
310 000, välilliset vaikutukset mukaan
lukien 650 000 ihmistä.
• Vaikutus arvonlisään yhteensä 57
mrd. € eli 28 % BKT:n
arvonlisäyksestä.
• Tuo Suomeen 18 mrd. €:n verotulot
vuosittain.
• Investoinnit vuosittain 5 mrd. €.
• 70 % elinkeinoelämän
t&k -investoinneista.

Toimialakohtaisia asioita yhdistyksissä ja ryhmissä
Viiden toimialan
kokonaisuus
Liikevaihto teknologiateollisuudessa:
Toimialakohtaiset
Tuotekohtaiset Alihankkijat, alumiinituotteet, lämpökäsittely ja takomot,
metallintyöstökonevalmistajat, ohutlevy, teollisuusovet,
teräspalo-ovet, perävaunut ja päällirakenteet, polttomoottorit,
puuntyöstökonevalmistajat, rakennuskonevalmistajat,
työvälinevalmistajat, valaisinvalmistajat, voimansiirto,
ydinenergia-alan toimittajat
SUUNNITTELU JA
KONSULTOINTI
8%
KONE- JA METALLI-
TUOTETEOLLISUUS
41%
ELEKTRONIIKKA-
JA SÄHKÖTEOLLISUUS
20%
TIETOTEKNIIKKA-ALA
17%
METALLIEN JALOSTUS
14%
Poikkitoimialaiset
Tietotekniikka

Suomalaisten teknologiateollisuuden
pörssiyritysten henkilöstöstä 87 % on ulkomailla,
13 % Suomessa (2018)
87%
13%
HENKILÖSTÖSTÄ
Tytäryrityksissä ulkomailla Suomessa
Lähde: Pörssiyritysten vuosikertomukset ja teknologiateollisuus ry:n henkilöstökyselyt

17027.11.2020 Teknologiateollisuus *) Tavaraviennin lisäksi alan yrityksillä oli palveluvientiä alustavien tietojen mukaan 14-15 miljardia euroa.
Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus
Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta
alueittain 2019
Tavaravienti yhteensä 34,2 mrd. euroa*
Pohjois-Amerikka
3,15 mrd. €
9,2 %
Länsi-Eurooppa
18,23 mrd. €
53,3 %
Etelä- ja Väli-
Amerikka
0,99 mrd. €
2,9 %
Keski- ja Itä-Eurooppa
5,94 mrd. €
17,4 %
Afrikka
0,45 mrd. €
1,3 %
Lähi- ja Keski-Itä
0,51 mrd. €
1,5 %
Aasia
4,93 mrd. €
14,4 %

Teknologia-, metsä- ja kemianteollisuus tuovat
81 % Suomen tavara- ja palveluviennin tuloista
Tavara- ja palveluvienti: miljardia euroa ja osuus Suomen viennistä 2017
17127.11.2020 Teknologiateollisuus Palveluviennin toimialakohtaiset tiedot ovat alustavia.
Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus (kansantalouden tilinpito, palvelujen ulkomaankauppa), Teknologiateollisuus ry
Teknologiateollisuus,
43.6, 51%
Metsäteollisuus;
12.9; 15%
Kemianteollisuus;
13; 15%
Muut toimialat; 16.1;
19%

17227.11.2020 Teknologiateollisuus Palveluviennin toimialakohtaiset tiedot ovat alustavia.
Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus (kansantalouden tilinpito, palvelujen ulkomaankauppa), Teknologiateollisuus ry
Teknologia-, metsä- ja kemianteollisuuden tavara-
ja palveluvienti alatoimialoittain (mrd. euroa 2017)
Koneet ja laitteet, 7.8
Elektroniikkateollisuuden palvelut, 5.1
Terästuotteet, 4.2
Pelit ja ohjelmistot, 4.1
Sähkökoneet ja -laitteet, 3.8
Autot ja autonosat, 3.5
Värimetallit, 3.4
Koneteollisuuden palvelut, 2.8
Tietoliikennelaitteet, 2.7
Laivat, veneet ja muut ajoneuvot, 1.9
Lääkintäkojeet ja laitteet, 1.6
Metallituotteet, 1.3
Metallien jalostuksen palvelut, 0.6
Suunnittelu- ja konsultointipalvelut, 0.4
Metallimalmit, 0.4
Paperi, kartonki, pahvi, 7.1
Sahatavara, 2.8
Massa, 2.0
Metsäteollisuuden palvelut, 1.0
Dieselpolttoaineet, 4.5
Kemikaalit ja kemialliset
tuotteet, 3.5
Kumi- ja muovituotteet, 2.6
Kemianteollisuuden palvelut, 1.5
Lääkkeet, 0.9
Muut tavarat ja palvelut, 16.1

Teknologia-, metsä- ja kemianteollisuus tuovat
91 % Suomen tavaraviennin tuloista
Tavaravienti: miljardia euroa ja osuus Suomen tavaraviennistä 2019
17327.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Tullihallitus
Teknologiateollisuus
34.2 mrd.€
53%
Metsäteollisuus
12.3 mrd.€
19%
Kemianteollisuus
12.4 mrd.€
19%
Muut toimialat
6 mrd.€
9%

17427.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus (kansantalouden tilinpito)
Teknologia-, metsä- ja kemianteollisuuden
tavaravienti alatoimialoittain (mrd. euroa 2017)
Koneet ja laitteet, 7.8
Terästuotteet, 4.2
Sähkökoneet ja -laitteet, 3.8
Autot ja autonosat, 3.5
Värimetallit, 3.4
Tietoliikennelaitteet, 2.7
Laivat, veneet ja muut ajoneuvot, 1.9
Lääkintäkojeet ja laitteet, 1.6
Metallituotteet, 1.3
Metallimalmit, 0.4
Paperi, kartonki, pahvi, 7.1
Sahatavara, 2.8
Massa, 2.0
Dieselpolttoaineet, 4.5
Kemikaalit ja kemialliset tuotteet, 3.5
Kumi- ja muovituotteet, 2.6
Lääkkeet, 0.9
Muut tavarat , 5.5

Teknologia-, metsä- ja kemianteollisuus
tuovat 60 % Suomen palveluviennin tuloista
Erityisesti peliteollisuus on kompensoinut elektroniikkateollisuuden palveluviennin vähenemisen
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Teknologia-, metsä-
ja kemianteollisuuden
palveluvienti
Suomesta (ml.
peliteollisuus)
Muiden toimialojen
palveluvienti
Suomesta
Palveluviennin toimialakohtaiset tiedot vuodelta 2017 ovat alustavia.
Lähde: Tilastokeskus (kansantalouden tilinpito, palvelujen ulkomaankauppa), Teknologiateollisuus ry

Pidemmällä aikajänteellä
Suomi tarvitsee yritysten
kasvua tukevaa talous- ja
veropolitiikkaa

Uudelta hallitukselta kaivataan rohkeita tekoja
investointien vauhdittamiseksi
• Yritysten aineellisia ja aineettomia investointeja on kannustettava
verotuksellisin keinoin
• Vientiteollisuuden ja koko kansantalouden heikko tuottavuuskehitys kertoo yritysten investointien vaisusta
kehityksestä.
• Hallituksen päätökset investointikannusteista ovat hyvä alku tarvittaville uudistuksille.
• Tuplapoisto-oikeus kone- ja laiteinvestoinneille 2020-2023. Tulisi ulottaa koskemaan myös käytettynä
hankittavia koneita ja laitteita.
• Ylimääräinen (esim. 50%) verovähennys yritysten toteuttamille, yhteistyössä korkeakoulujen ja
tutkimuslaitosten kanssa tehtäville TKI-hankkeille 2020-2023.
• Seuraavassa vaiheessa aineelliset investoinnit tulisi voida poistaa vapaasti, jopa kerralla kokonaan.
• Suomen TKI-intensiteettiä on nostettava
• Julkisen sektorin tuen osuus yritysten TKI-investoinneista on Suomessa vain puolet OECD-keskiarvosta.
• Julkisen sektorin tuki toimii vipuvartena yritysten omien TKI-panostusten ja tutkimusyhteistyön
lisäämiseksi.
• Yrityksille suunnattuja TKI-avustuksia tulisi lisätä pysyvästi 100 milj. € / vuosi vuoteen 2023 mennessä ja
suuntaus yritysvetoisille, tutkimuslaitosten/yliopistojen kanssa yhdessä toteutettaville
innovaatiokumppanuuksille.
• Yritysten TKI-investoinneille kaavailtu ylimääräinen verovähennys tulisi toteuttaa selkeillä säännöillä ja
koskemaan laajasti yrityskenttää. Verovähennys auttaa TKI-intensiteetin nostoa.

Teknologiateollisuuden / Suomen talousnäkymät, marraskuu 2020

Empfohlen

Empfohlen

Weitere ähnliche Inhalte

Was ist angesagt?

Was ist angesagt? (20)

Ähnlich wie Teknologiateollisuuden / Suomen talousnäkymät, marraskuu 2020

Ähnlich wie Teknologiateollisuuden / Suomen talousnäkymät, marraskuu 2020 (15)

Mehr von TechFinland

Mehr von TechFinland (20)

Teknologiateollisuuden / Suomen talousnäkymät, marraskuu 2020

Hinweis der Redaktion