Heertuu Yaadannoo: “Akkasitti namoonni Israa'el biyya Gibxii keessa, kutaa biyya Gooshen in jiraatan; isaan achitti qabeenya in argatan, in horan, guddaas in baay'atan.” Uma. 47:27

1. Barnoota 13ffaa
Waxabajjii 25, 2022
Heertuu Yaadannoo:
“Akkasitti namoonni
Israa'el biyya Gibxii
keessa, kutaa biyya
Gooshen in jiraatan;
isaan achitti qabeenya
in argatan, in horan,
guddaas in
baay'atan.”— Uma.
47:27

2. Israa’el Gibxii keessatti:
Yaaqoobii fi Yoseef ammas wal argan. Uma 46.
Israa'el biyya Gibxii keessa qubate. Uma 47.
Eebba Yaaqoob:
Eebba Yoseef. Seera Uumamaa 48
Eebba gosoota 12f. Seera Uumamaa 49:1-28
Abdiin dhufuuf jiru. Seera Uumamaa 49:29-50:26
Yaaqoob gara Gibxii dhaquu ilaalchisee Waaqayyoon mariisisee
akkas godhe. Sabni Israa’el jalqaba beela Kana’aan balleessaa
ture jalaa baraaramaniiru.
Tarkaanfiin Yaaqoob inni dhumaa eebba tokko tokko kennuu
ture: ilmaan Yoseefiif, akkasumas gosoota Israa’el kudha
lamaaf tokkoon tokkoon isaaniitiif. Seera Uumamaa du’a
Yaaqoobii fi Yoseefiin xumurama, garuu abdiin Waaqayyoo
gara fuulduraatti akka raawwatamu eeguun xumurama.

3. “Gooftaan, "Ani Waaqayyo, Waaqayyo isa kan abbaa keetii ti; ani achitti
saba guddaa akka ati taatu waanan godhuuf, biyya Gibxiitti gad bu'uu hin
sodaatin!”— Uma. 46:3
Namoonni torbaatama Gibxii keessa qubatan (46:27b).
Shallaggiin sun ajaa’iba ture; ijoolleen durbaa hin lakkaa'amne,
garuu Yooseef fi ilmaan isaa duraan achi turan ta'us, akka Uum.
46:26-27 irratti.
Lakkoofsi kun saboota torbaatama Bishaan Badiisaa booda
uumamaniin kan walqabatu ta’uu danda’a (Uma. 10 ilaali).
Hundaafuu eebbichi saba Israa’el qofaaf osoo hin taane, saba
hundumaaf. Karoorri fayyinaa nama dhiifamaa fi jireenya bara
baraa aarsaan Yesuus fidu fudhatu hundumaa kan haguugudha.
Yaaqoob Beer-sheebaa yommuu ga’u qajeelfama Waaqayyoo barbaade
(Uma. 46:1). Waaqayyo abdii gale haaromsee, Yoseef ija isaa akka cufatu
Yaaqoob mirkaneesse (Uma. 46:2-4).

4. “Yaaqoob ergasii mootii Gibxii eebbisee, isa biraa gad in ba'e.”— Uma. 47:10
Yoseef obboloota isaa tiksitoota ta’anii Fara’oonitti wal barsiiseera
(Uma. 47:2-3). Yoseef qormaata mana murtii waaqa tolfamaatiif isaan
saaxiluu akka hin barbaanne ifaadha.
Faraʼoon dawoo gaarii kan taate Gosheen isaaniif kenne. Akkasumas
hojii isaaniif dhiheesse: horii Fara’oon kunuunsuu (Uma. 47:6).
Sana booda Yoseef abbaa isaa Fara’oonitti wal barsiise,
Yaaqoob immoo Fara’oon eebbise (Uma. 47:7).
Tiksee godaantuu tokko mootii biyya humna guddaa
qabdu eebbise. “Amma wal faallessuu hundumaa irra
darbee inni xiqqaan isa gaariidhaan eebbifama.” ( Ibr.
7:7 ) .
Waaqayyoof guddinni dhugaa walitti dhufeenya cimaa
Isa waliin qabu irraa kan dhufu malee ejjennoo
hawaasummaa irraa miti.

5. “Waaqayyo inni karaa ergamaa isaa hamaa hundumaa na oolche, ijoollee kana haa
eebbisu! Isaan maqaa koo, maqaa Abrahaamii fi maqaa Yisihaq abboota kootii haa
waamsisan! Irra lafaattis wal horanii haa baay'atan!" jedhe.”— Uma. 48:16
Yaaqoob ilmaan Yoseef akka kan isaatiitti fudhate, kanaaf Yoseef qooda dachaa (i.e.
mirga jalqabaa) kenne (Uma. 48:5).
Taatee dhuunfaa kana keessatti, Yaaqoob taateewwan jireenya isaa keessatti
murteessoo taʼan tokko tokkoo fi wantoota gara fuulduraatti raawwataman tokko
tokko eereera:
Eebba
Waaqayyoo
Bet’el irratti
(lakk. 3) .
Abdii Biyya
Abdachiifamt
e (lakk. 4) .
Du'a Raahel
Efreetitti
(lak 7) .
Kunuunsa
Waaqayyoo
yeroo
hundumaa
(lak. 15) .
Eegumsa
Waaqayyoo
(lak 16) .
Guddina
saba
Israa'el (lak
19) .
Gara
Kana’aan
deebi’uu
(lakk. 21) .

6. “Yommus Yaaqoob ilmaan isaa ofitti waame, "Wanta gara fuula
duraatti isinitti dhufu akkan isinitti himuuf walitti qabamaa!”
— Uma. 49:1
Yaaqoob gara fuulduraa gosa tokkoon tokkoon isaanii raajii dubbateera (Seera Uumamaa 49): .
Hoggansa isaa
dhabe. Ruuben
keessaa
abbootiin murtii,
mootonni ykn
raajonni hin
turre
Ruuben (3-4) .
Simiʼoon gosa isa
xinnoo waan taʼeef
Yihudaan
liqimfame.
Lewwiin gosoota
kaan gidduutti
faca’ee eebba ta’e
Simi’oonii fi Leewwii (5-7) .
Aangoo ijoo
Israa’el
bulchaa ture.
Masiihichi
gosa kana
keessaa dhufe
Yihudaa (8-12) .
Isaanis gara
kaabaatti,
naannoo
Galaana
Meditiraaniya
anii jiraatu
turan
Zaabiloon (13) .
Gosa jajjaboo.
Hiree isaaniitti
of quufan.
Hogganuufis ta’e
bilisa ta’uuf hin
hawwine
Yisaakaar (14-15) .

7. Hamaadha
af qaroo
ta’uu
isaaniitiin
beekamu
turan.
Isaanis
karaa
Siimsoniin
Israaʼelitti
faradaniiru
Daan (16-17) .
Isaanis akka
leencaatti
ibsamanii fi
gaazeelota
wajjin wal bira
qabamaniiru
sababa saffisa
isaaniitiin
(1Sen. 12:8) .
Gaad (19) .
•Isaanis kutaa
Kanaʼaan isa
baayʼee firii guddaa
argamsiisu keessa
jiraatu turan.
Solomoon qamadii
isaaniitti
fayyadamee Hiiraam
isa Xiiroos mooticha
dhiyeessite
•(1Mot. 5:11) .
Asheer (20)
Hogganaa
n isaanii
inni
beekama
an
Baaraak
ture.
Inniifi
Dibooraa
n Siiseraa
injifatan
Niftaalem
(21)
Isaan Waaqayyo
[Jabaa, Tiksee,
Dhagaa,
Hundumaa
Danda’aa] irraa
eebbifamaniiru,
yeroo hundumaas
hanga Yihudaa
irraa adda
ba’anitti
geggeessummaa
isaaniif falmaa
turan
Yoseef (22-26)
Isaanis
jajjaboo
xiyyaa fi
qacceeww
an turan.
Namoonni
isaanii
gurguddoo
n Ehud,
Saaʼoliifi
Yonaataan
turan
Biiniyaam (27)
“Yommus Yaaqoob ilmaan isaa ofitti waame, "Wanta gara fuula
duraatti isinitti dhufu akkan isinitti himuuf walitti qabamaa!”
— Uma. 49:1

8. Yaaqoob qorichi itti naqamee(reeffi isaa) Kanaʼaan keessatti
awwaalame. Namoonni baay’een—Israa’elootaa fi Gibxii dabalatee—
qaama isaa wajjin turan (Uma. 50:7-10).
Obboloonni Yoseef haaloo ba’a jedhanii yaadda’an (Uma. 50:15). Yoseef
Waaqayyo gocha suukaneessaa isaanii eebbatti akka jijjiire, nagaan
jiraachuu akka danda’aniif isaan yaadachiise (Uma. 50:19-21).
Dhumarratti Yoseef waaʼee duʼasaa yaadee gara fuulduraa ilaale.
Waaqayyo Israa’eloota daawwatee Gibxii keessaa akka isaan
baasu amana ture. Kanaaf, yeroo sun ta’utti saanduqa du’aa isaa
akka baatu gaafate (Uma. 50:25).
Har’as abdiin wal fakkaatu nuufis sirrii dha. Yesuus yeroo
dhiyootti gara Kana’aan, gara Yerusaalem ishee Waaqa irraatti nu
baata.

9. “Waaqayyoo isiniif haa karoorfatu. Akka
daa’ima xiqqootti qajeelfama Isa ‘miila
qulqulloota isaa eegu’ amanadhu. 1 Saamu’eel
2:9. Waaqayyo ijoollee isaa jalqabarraa dhuma
arguu fi ulfina kaayyoo isaan akka isaa wajjin
hojjetan ta’anii raawwachaa jiran osoo adda
baasuu danda’anii, isaan geggeessuu filatanii
caalaa karaa biraatiin gonkumaa hin
geggeessu.”
E. G. W. (The Ministry of Healing, cp. 40, p. 479)
E. G. W. (Tajaajila Fayyisaa, fuula 40, fuula 479)