Kooste 27.10.2015 järjestetystä tapahtumasta

1. KOOSTE OPETUKSEN KEHITTÄMISEN TYÖPAJASTA
27.10.2015
LUT & Tekniikan akateemiset TEK

2. OPETUKSEN KEHITTÄMISEN
KAMPUSKIERTUE
• LUT:n tilaisuus oli osa Tekniikan akateemiset TEK:in järjestämää opetuksen
kehittämisen kampuskiertuetta yliopistoissa.
• Kampuskiertueen tavoite on nostaa esiin ajankohtaisia opetuksen kehittämiseen
liittyviä teemoja ja edistää hyvien käytänteiden ja työkalujen käyttöönottoa.
• LUT:ssa teema: kestävän kehityksen osaamisen edistäminen ja
oppimisympäristöjen ajanmukaistaminen.
• Kestävän kehityksen osaamisen edistämiseksi ja tuomiseksi osaksi yliopisto-
opetusta TEK on kokoamassa työkalupakkia, joka sisältää käytännön
opetusmenetelmiä ja harjoituksia. www.tek.fi/kestavayhteiskunta
2

3. TILAISUUDEN OHJELMA
13:30 Kahvia tarjolla
14:00 Tilaisuuden avaus: tervetulosanat sekä tapahtuman teema ja tavoitteet
Jaana Sandström, LUT & Pirre Hyötynen, TEK
14:10 Katsaus kestävän kehityksen osaamisen opettamiseen LUT:ssa
Lassi Linnanen, LUT
14:30 Case: Yliopistosta eväät kestävän kehityksen liiketoimintaan
Mikko Pääkkönen / Miko Huomo, Green Energy Finland Oy
14:50 Opetuksen kehittäminen: projekti-oppiminen yliopisto-opetuksessa
Kimmo Kerkkänen & Mikko Kuisma, LUT
15:10 Ohjeistus työpajatyöskentelyyn
Pirre Hyötynen, TEK
15:20 Työpajatyöskentelyä pienryhmissä
16:20 Pienryhmätyöskentelyn tulosten purku paneelikeskusteluna
17:15 Tilaisuuden päätös ja buffet-ruokailu Galleria-aulassa
3

4. KATSAUS KESTÄVÄN KEHITYKSEN
OSAAMISEN OPETTAMISEEN LUT:SSA 1/2,
LASSI LINNANEN
• LUT:ssa kestävän kehityksen opetuksen juuret 70-luvulla ja teollisuuden päästömittauksissa
tavoitteena ilmapäästöjen (rikkidioksidin vähentäminen). Muualla Suomessa juuret myös 70-luvulla
mutta erilaisin painopistein:
• Aalto & TTY: yhdyskuntatekniikka ja vedet
• Oulu: prosessitekniikka
• ÅA: kemiantekniikka
• Tätä voisi kutsua kestävän kehityksen opetuksen ensimmäiseksi aalloksi
• Kestävä kehitys tuotantolähtöistä
• Tarkastelussa siis yksittäinen tehdas ja lainsäädännön asettamat rajat päästöille
• Tämä on edelleen relevantti ja muodostaa ytimen, miten yrityksissä yhä hallitaan
ympäristöasioita
• Toinen aalto n. 1995–2000 vaihteeseen
• Erillinen ympäristötekniikan koulutusohjelma
• Kestävä kehitys perustuu tuotekeskeiseen ajatteluun, mm. elinkaarimallit ja –ajattelu
• Puhutaan kilpailukyvystä ja tuotteen ympäristöystävällisyydestä
• Ajattelu laajentuu jo vähän tehtaan porttien ulkopuolellekin (lainsäädäntö, markkinat) 
kompleksisuus kasvaa
4

5. KATSAUS KESTÄVÄN KEHITYKSEN
OSAAMISEN OPETTAMISEEN LUT:SSA 2/2 ,
LASSI LINNANEN
• Nyt ollaan siirtymässä kolmanteen aaltoon
• Tarvekeskeinen ajattelu, jossa tarpeet on määritelty ihmiskeskeisesti, mutta niissä on mukana
ymmärrys luonnonvarojen rajallisuudesta, diversiteetistä ym.
• Tähän kulminoituu maapallon suuret haasteet (globaalit kysymykset)
• Siirrytään yhä laajempiin ja moniulotteisempiin kysymyksiin  kompleksisuus kasvaa
entisestään
• Tutkimus on tällä hetkellä 3. aallossa, miten jalkautuu opetukseen?
• vähitellen kurssien osana, esimerkkien kautta
• Ympäristötekniikka muuttuu LUT:ssa vuodenvaihteessa  Sustainability Science
• LUT:n strategia: kestävän kehityksen ajattelu kytkeytyy kaikkeen toimintaan
• filosofisempi kysymys onkin sitten, että joko todella ratkaistaan kestävää kehitystä?
• edistämme kestävää kehitystä, mutta toimimmeko opetuksessa ja tutkimuksessa kestävästi?
• Kestävälle kehitykselle käy samoin kuin digitalisaatiolle  tulee läpäisevästi kaikkeen
• Aluksi ICT oli vain asiantuntijoiden ja asiaan vihkiytyneiden asia, nyt läpäisee kaikki elämän
osa-alueet
• Mitä olisi kestävän kehityksen asiantuntijuus?
• Tosi laaja teema
• Termi on kärsinyt inflaatiosta
5

6. CASE: YLIOPISTOSTA EVÄÄT KESTÄVÄN
KEHITYKSEN LIIKETOIMINTAAN
MIKKO PÄÄKKÖNEN / MIKO HUOMO, GREEN ENERGY
FINLAND OY
• Green Energy Finland: LUT-taustaisten opiskelijakavereiden perustama yritys, joka
kaupallistaa uusiutuvaan energiaan perustuvaa tekniikkaa.
• GEF:n missiona on tuottaa taloudellisesti kannattavia energiantuotantoon ja säästämiseen
liittyviä kokonaisratkaisuja asiakaslähtöisesti.
• Millaiset eväät yliopisto antoi liiketoimintaanne?
• Yliopisto on tarjonnut hyvät lähtökohdat työelämään ja liiketoiminnan pyörittämiseen
• Kontakteja sekä teknologista tukea proffilta, erityisesti sähkötekniikan puolelta
• Yliopistoyhteistyö on ollut avainasemassa GEF:n kasvun ja resurssien taustalla  mm.
yhteisiä T & K –kuvioita
• Pari ohjetta liiketoimintaa suunnitteleville:
• Yrittäjänkin pitää osata verkostoitua: tunne alihankinta- ja toimitusverkostosi!
• Pidä kiinni sovituista asioista. Hyvin menneet projektit ovat käyntikortteja seuraaviin.
6

7. OPETUKSEN KEHITTÄMINEN: PROJEKTI-
OPPIMINEN YLIOPISTO-OPETUKSESSA
KIMMO KERKKÄNEN & MIKKO KUISMA, LUT
• Yliopiston strategian ja painotusten tulisi näkyä oppimismenetelmissä ja työstettävissä teemoissa.
Näin myös opiskelijoille hahmottuu iso kokonaisuus ja oman yliopiston arvot ja toiminta.
• Uudenlaisissa oppimismenetelmissä valmiin tiedon ”kaatamisen” sijaan pyrkimys on herättää
kognitiivisia konflikteja ja keskustelua.
• Sosiaalinen vuorovaikutus toimii ajattelun rikastuttajana. Yhteiset projektityöt kehittävät
substanssiosaamisen ohella tärkeitä vuorovaikutustaitoja.
• Projektioppiminen altistaa erilaisten ajatusten ”ristiinpölytykselle”, erityisesti poikkitieteelliset projektit
ovat antoisia opiskelijoille.
• Oppimisen tulisi olla opiskelija- ja teemavetoista. Oleellista on, että erilliset opintojaksot tukevat
teemaa ja muodostavat järkevän opintokokonaisuuden.
• Opintojakson suorituksen mittaaminen siirtyy opintopisteiden mittaamisesta oppimisen
mittaamiseen. Tämä on haasteellista ja iso muutos kaikille osapuolille.
7

8. YHTEENVETO TYÖPAJA-
TYÖSKENTELYSTÄ

9. TYÖPAJA-TYÖSKENTELYN TAVOITTEET JA
KYSYMYKSET
• TAVOITE: Jäsennetään millaista kestävän kehityksen osaamista tulevaisuuden työelämässä
tarvitaan ja miten yliopisto, opettajat, oppimisympäristöt ja opiskelijat voivat edistää ja tukea
tämän osaamisen kehittymistä. Kiteytetään miten keke näkyy LUT:ssa, miten tähän on tultu
ja mihin suuntaan tulevaisuudessa tulisi mennä. Tunnistetaan hyviä käytänteitä
hyödynnettäväksi ja jalkautettavaksi omassa ja muissa yliopistossa.
• NÄITÄ KYSYMYKSIÄ PIENRYHMÄT KÄSITTELIVÄT:
• Millaista kestävän kehityksen osaamista tarvitaan työelämässä?
• Millaisin keinoin yliopisto voi tukea tällaisen osaamisen kehittymistä?
• Millä tavalla opettajat voivat kannustaa opiskelijoita kestävän kehityksen osaamisessa?
• Millä tavoin oppimisympäristöt ja -menetelmät voivat tukea kestävän kehityksen
osaamista? Tukevatko LUT:n oppimisympäristöt ja -menetelmät tällaista osaamista?
• Miten opiskelijat voivat edistää kestävää kehitystä yliopistossa?
• Miten kestävä kehitys näkyy osana LUT:n toimintaa? Miten tähän on tultu, miten tästä
eteenpäin?
• TULOKSET PURETTIIN PANEELIKESKUSTELUSSA
9

10. MILLAISTA KESTÄVÄN KEHITYKSEN
OSAAMISTA TARVITAAN TYÖELÄMÄSSÄ?
• Kestävän kehityksen osaaminen: tietoja, taitoja ja oikeanlainen asenne
• Kestävä kehitys on myös vastuullisuutta tietojen ja taitojen lisäksi  osataan tehdä päätöksiä, jotka
eivät aiheuta haittaa ihmisille tai ympäristölle
• Liiketoiminnassa kestävän kehityksen huomioiminen voi olla myös etu. Tämä todennäköisesti tulee
korostuman tulevaisuudessa.
• Keke voi luopumisen/ uhrautumisen sijaan luoda myös mahdollisuuksia ja innovaatioita
• Kestävä kehitys itsessään on laaja ja haasteellinen kategorisoida:
• Muutakin kuin ympäristöteema, esim. eettisyys
• Jokainen näkee omalla tavallaan
• Suomessa tehty laaja selvitys Ympäristöosaajat 2025
(https://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/tutkimus/hankearkisto/kansallinen-ymparisto/Sivut/ymparisto-
osaajat.aspx)
• Pitää olla kyky ottaa kestävä kehitys omassa työssä huomioon, ajatusmallin sisäistämistä
• Keke-ajattelun pitää integroitua joka alaan nykypäivänä, ei voi jäädä vain ”spesialisteille”
• Ammatillisilla osaajilla ja spesialisteilla on vahva ympäristöosaaminen ja katsovat kaikkea
”ympäristölasit” päässä  luovat (tekniset) ratkaisut, jotka pitää ottaa käyttöön
10

11. MILLAISIN KEINOIN YLIOPISTO VOI TUKEA
KESTÄVÄN KEHITYKSEN OSAAMISEN
KEHITTYMISTÄ?
• Yliopistolla on rooli asenteiden muuttamisessa. Yliopisto voi toimia tiennäyttäjänä ja yhteiskunnallisena
vuorovaikuttaja. Esimerkiksi julkilausumat  osa yliopiston yhteiskunnallista vaikutusta
• Kestävään kehitykseen ei sovellu ns. nopeiden ratkaisujen tuottaminen, vaan tarvitaan harkintaa ja
miettimistä. Tähän yliopistossa (toivottavasti) kannustetaan.
• Keke-osaaminen tulee tuoda esille opetuksessa vahvemmin (kytkentä opintojaksojen substanssiin).
Kekeä on paljon opintojaksoissa, mutta sitä ei osata tuoda esille (usein käsitellään vain teknisin
termein, eikä keskustella laajemmin esim. arvoista ja insinöörietiikasta).
• Systemaattiseen opinto- ja uraohjaukseen panostaminen (kannustetaan omien arvojen pohtimiseen,
tuetaan kestävästä kehityksestä liiketoimintaa suunnittelevia)
• Tuetaan kaikkien opiskelijoiden kestävän kehityksen perustuntemusta:
• Kaikille opiskelijoille pakollinen Introduction to Sustainability
• Green Campus altistaa opiskelijat alusta lähtien kekelle
• Toimitaan itse kuten opetetaan (arkikäytännöt kuten matkustus, paperin, veden ja energian käyttö)
• Jatkossa keke tulee jo alakouluista, ei siis ole pelkästään yliopistojen tehtävä. On siis varmistettava
jatkumo eri koulutustasojen välillä.
• Arvo- ja asennepohja ratkaisee kaikessa toiminnassa  Uusia opiskelijoita olisi hyvä tutustuttaa
kestävän kehityksen aihepiireihin heti opintojen alusta lähtien, jotta he voivat kartuttaa tietoja ja taitojaan
kekestä tulevaisuutta varten.
11

12. MILLÄ TAVOIN OPPIMISYMPÄRISTÖT JA -MENETELMÄT
VOIVAT TUKEA KESTÄVÄN KEHITYKSEN OSAAMISTA? ?
• Oppiminen tulee siirtymään ajasta ja paikasta riippumattomaksi. Tähän pitää reagoida ja tarjota
ajanmukaiset oppimisympäristöt ja –menetelmät.
• Tehdään yliopistoista kohtaamispaikkoja ja luentosaleista tekemisen paikkoja. Luodaan
oppimisympäristöjä, jotka kannustavat vuorovaikutukseen ja arvokeskusteluun.
• Hyödynnetään osaamista kokoavia välineitä, kuten portfolioita (eri teemojen alle koottu
osaaminen ja saavutukset). Mahdollistetaan myös keinot, joilla opiskelija peilaa/reflektoi
oppimaansa suhteessa näihin eri teemoihin (esim. yrittäjyys- ja keke-portfolio)
• Sisällytetään kestävää toimintaa opetustapoihin
• Sähköiset tentit ja muu opetuksen digitalisaatio (paperit, matkustus)
• Siirrytään pois tulostetuista kalvoista ja prujuista
• Vierailuluennot videoyhteydellä (nyt usein lukkiuduttu ajatukseen, että luento on hieno
performanssi paikan päällä)
• Huomioidaan, että käytännön toiminnot opinnoissa heijastuvat suoraan työelämän
toimintatavoiksi (etäkokoukset ym.)
12

13. MILLÄ TAVALLA OPETTAJAT VOIVAT KANNUSTAA
OPISKELIJOITA KESTÄVÄN KEHITYKSEN
OSAAMISESSA?
• Näyttämällä itse esimerkkiä: eletään niin kuin opetetaan
• Tekemällä yhteistyötä muiden opettajien tai sidosryhmien kanssa:
• Useimmilla opettajilla oma substanssiala hyvin hallussa, mutta
haasteena on kestävän kehityksen teemojen integrointi omaan
opintojaksoon
• Sustainability-asiantuntijan tilaaminen kurssille (Voisiko esim. Green
Campus tarjota tälläistä palvelua?)
• Projekti-oppimisen tms menetelmien sisällyttäminen opetukseen,
erityisesti muiden alojen opiskelijoiden kanssa
• Kestävään kehitykseen pohjautuvan yrityscasen esittely kurssilla
• Haasteena opettajien osaaminen? Ja asenne?
13

14. MITEN OPISKELIJAT VOIVAT EDISTÄÄ KESTÄVÄÄ
KEHITYSTÄ YLIOPISTOSSA?
• Hyödyntämällä oppimaansa ja ottamalla kaiken irti opetuksesta
• Opiskelijat voivat kyseenalaistaa ja kehittää toimintaa (esim. Green Campus)
• Opiskelijoiden pitäisi olla myös valmiita itse osallistumaan (omat arvot ja
kulutustottumukset)
• Ylioppilaskunnalla on rooli tiedon välittämisessä ja hyvien käytänteiden
jakamisessa.
• Opiskelijalta opiskelijalle: esim. kansainvälisten opiskelijoiden briiffaus kestäviin
toimintatapoihin (kierrätys, eettisyys, energian säästäminen )
• Henkilökohtaiset valinnat omassa elämässä. Voidaanko olettaa: opiskelijoilla
vähän rahaa, joten elävät automaattisesti kestävästi (ruoka, liikkuminen ja muu
kulutus) Mutta jatkuuko tämä myös valmistumisen jälkeen?
14

15. MITEN KESTÄVÄ KEHITYS NÄKYY OSANA LUT:N
TOIMINTAA? MITEN TÄHÄN ON TULTU, MITEN TÄSTÄ
ETEENPÄIN?
• LUT:n strategiassa kestävä kehitys on vahvasti esillä. Se ei kuitenkaan saa olla
päälle liimattua vaan läpileikkaavasti esillä.
• Strategia pitäisi näkyä opiskelijalle heti opintojen alusta.
• Strategia antaa mandaatin yliopiston ympäristötyölle.
• Tiettyjä ympäristöasioita kohtaan ei ”voi” esittää kritiikkiä  kritiikki kuitenkin
yliopiston ytimessä
• Haaste: kestävien toimintatapojen juurruttaminen (esim. kierrättäminen)
• Kansainvälisyyskytkentä on vielä suuri aukko
• Ajattelun laventaminen ja arvokeskustelu  kasvatetaan globaalien ongelmien
ratkaisijoita
• Keke-asiat näkyy perustutkinto-opiskelijalle kuitenkin hyvin
• Kestävän kehityksen osaaminen tutkinnon osaamistavoitteisiin eksplisiittisesti
• opinto-oppaissa on jo merkinnät (mutta näitä voisi laajentaa/selkiyttää?)
15

16. Esittäjän nimi ja pvm.
MITÄ AJATUKSIA HERÄTTI? MITÄ
VIEN MUKANANI TÄSTÄ
TYÖPAJASTA?

17. OSALLISTUJIEN KOMMENTTEJA TYÖPAJASTA
• Hyödyllinen keskustelu! Tämän tyyppisiä tilaisuuksia tarvittaisiin vaan lisää.
• Pääsi käytännön tasolla pohtimaan LUTin strategiaa ja toimintaa. Vastaako
todellisuutta?
• Arvo- ja asennekeskustelua ei käydä tarpeeksi. Miten voimme lisätä?
• Opetukseen enemmän keskustelua ja vuorovaikutteisuutta yksisuuntaisen
luennoinnin sijaan
• Monipuolisia opetus- ja arviointimenetelmiä tulee kehittää (yliopisto-opiskelu
ei saa olla vain oikeiden vastausten opettelua ja toistamista tentissä)
• Lisää vuoropuhelua sekä eri tieteenalojen että muiden sidosryhmien kesken
• Myös kauppatieteisiin tarvitaan uusi arvopohja  firmatkaan eivät toimi tyhjiössä
(lainsäädäntö, asiakkaiden vaatimukset esim. eettisyydestä ja tuotteen
alkuperästä)
• Opiskelijoiden tulisi haastaa (yliopistoa) enemmän! Ylioppilaskunta voisi ottaa
tästä koppia.
• Paljon on LUT:ssa tehtykin keke-kentällä. Voisimme olla tästä ylpeitä.
17

18. JÄRJESTÄJIEN KOMMENTTEJA TYÖPAJASTA
• Tilaisuudessa tuli ilmi hyvin, että kestävän kehityksen käsitetään koostuvan tietojen lisäksi taidoista
ja asenteesta sekä vastuullisesta toiminnasta. Mikään näistä osa-alueista ei toimi yksinään, vaan
osa-alueet tukevat toisiaan. Yliopistoissa kestävän kehityksen opetus ehkä keskittyy vieläkin liiaksi
tietopuoleen, tarvittaisiin myös taitojen kartuttamista ja asenteiden muuttamista.
• Miten kestävä kehitys integroidaan opetukseen niin, ettei se vaikuta päälle liimatulta? Eri
tieteenaloilta ja niiden rajapinnoilta pitäisi löytyä se "sisältö", johon keke voidaan luontevasti liittää.
• Kestävään kehitykseen pohjautuva liiketoiminta on yleistymässä ja vastuullisuusasioiden ollessa
paljon pinnalla se voi olla yksi merkittävä liiketoimintamalli tulevaisuudessa.
• Kestävän kehityksen edistämiseksi tarvitaan monitieteisiä osaajia, ei voi katsoa asioita vain omasta
kapeasta perspektiivistä. Miten yliopistoissa voitaisiin tätä vahvistaa?
• Tilaisuudessa nousi esiin tarve keskustella laajasti kestävästä kehityksestä. Kampuskiertue-
tapahtuma mahdollistaa vapaamuotoisen tavan käsitellä ja keskustella kestävästä kehityksestä ja
muutenkin opetuksen isoista kysymyksistä. Mutta tämmöisiä foorumeita tarvittaisiin lisää ja
säännöllisesti järjestettynä (ei siis vain TEKin järjestämänä, mutta ylipäänsä).
18

19. • Abstract submission deadline 15.12.2015
• Conference themes:
– Circular Economy: how is design for scarcity or recycling for scarcity introduced
into the curriculum of engineers? what about the inter- and intrasectoral competition
for resources?
– Technological and societal innovation: how does it influence the curriculum of
engineers? what about stakeholder involvement?
– Multi-, inter- and transdisciplinarity: how are courses set up for developing these
capabilities? how far does this multi-, inter- and transdisciplinarity work in practice?
– Innovative teaching technology/organisation: are there good examples in
engineering education of ‘massive open online courses’ (MOOCs), ‘small private
online courses’ (SPOC’s), ‘open educational resources’ (OER’s), virtual
communities of practise (VCoP’s), etc.?
– Lifelong learning: are the examples of on the job training to cope with the
described challenges?
19
http://www.eesd2016.be/

20. KIITOS KAIKILLE TYÖPAJAAN
OSALLISTUNEILLE!
Järjestäjien puolesta:
Essi Römpötti, LUT (essi.rompotti@lut.fi), Annikka Nurkka, LUT (annikka.nurkka@lut.fi ),
Annina Takala, TTY (annina.takala@tut.fi ) ja Pirre Hyötynen, TEK (pirre.hyotynen@tek.fi)