Information about Finland in Finnish. The dos and the don'ts, business etiquette, general information about the country. The document was created for the project Info4migrants. Project number UK/13/LLP-LdV/TOI-615

1. 1 Maaprofiili SUOMI
SUOMI
Maaprofiili
Projektinumero: UK/13/LLP-LdV/TOI-615
Info4Migrants

2. 2 Maaprofiili SUOMI
PINTA-ALA 337,030 km2
VÄ E S TÖ
BKT asukasta kohden
1 & 2 -sentin kolikoita ei käytetä
Kielet: SUOMI, RUOTSI
VALUUTTA
$36,395

3. 3 Maaprofiili SUOMI
MAAN TAUSTATIETOA
Suomi oli Ruotsin maakunta ja sitten suuriruhtinaskunta
1100-luvulta 1800-luvulle, ja tämän jälkeen autonomin-en
suuriruhtinaskunta Venäjän alaisena vuoden 1809 jäl-keen.
Suomi saavutti täyden itsenäisyyden vuonna 1917.
Toisen maailmansodan aikana se kykeni menestyksekkäästi
puolustamaan vapauttaan ja vastustamaan Neuvostolii-ton
hyökkäyksiä, vaikka menettikin jonkin verran maa-alaa.
Seuraavan puolivuosisadan aikana suomalaiset kävivät läpi
huomattavan muodonmuutoksen maanviljely-/metsätaloud-esta
monipuoliseksi moderniksi teollisuustaloudeksi. Suoma-laisten
tulot ovat nyt henkilöä kohden länsimaiden korkeimp-ien
tulojen joukossa. Suomi on kuulunut Euroopan Unioniin
vuodesta 1995 lähtien, ja Suomi oli ainoa Pohjoismaa, joka
liittyi euro-järjestelmään sen alkaessa vuonna 1999. 2000-lu-vulla
Suomen modernin hyvinvointivaltion tunnuspiirteitä
ovat korkea koulutustaso, tasa-arvon edistäminen, sekä kan-sallinen
sosiaaliturvajärjestelmä – joka tällä hetkellä kohtaa
haasteita ikääntyvän väestön ja vientipohjaisen talouden
vaihteluiden johdosta.
Suomen vaakuna, kruunattu
leijona punaisella taustalla,
oikean etutassun paikalla pans-saroitu
käsi, joka heilauttaa
miekkaa, takatassut sapelin
päällä, luotiin alunperin vuo-den
1580 tienoilla.
Kansallislippu
Finland
Helsinki

4. 4 Maaprofiili SUOMI
Sisu
Suomalaiset kuvaavat itseään sanalla “sisu”, jonka voi
karkeasti kääntää rohkeuden, voiman ja päättäväisyyden
yhdistelmäksi.
Tango
Suomalainen tango on erittäin suosittua halki Suomen.
Joka vuosi Suomessa kruunataan tangokuningas ja -kunin-gatar,
jotka hallitsevat maassa pidettäviä monia tangotap-ahtumia.
SUOMI-FAKTAT
Suomi
Sana “Suomi” merkitsee suomaata. Maassa on yli 60,000 järveä,
mutta alle 8 prosenttia maasta on viljeltävää.
Ruoka
Suomalaisissa ruoissa käytetään usein kokojyvätuotteita
(ruis, ohra, kaura) ja marjoja (kuten mustikka, puoluk-ka,
lakka, sekä tyrnenmarja). Kala ja liha ovat myös
tärkeässä roolissa perinteisissä suomalaisissa ruoissa
joissain osissa maata, kun taas jossain muualla perin-teiset
ruoat sisältävät erilaisia juureksia ja sieniä.

5. 5 Maaprofiili SUOMI
SUOMI-FAKTAT
Kansallinen luonne
Suomalaiset ovat tyypillisesti erittäin isänmaallisia,
heillä on vahva kansallisidentiteetti ja he arvostavat
itsenäisyyttään. Suomi, kuten myös Islanti, ovat pohjo-ismaalaisia
eivätkä skandinaavisia.
Suomalaiset ovat vaatimattomia ja he vähättelevät
omia saavutuksiaan. Heistä nöyryys ja vaatimattomuus
ovat hyveitä. Suomalaiset uskovat, että joka tilantees-sa
on oikea tapa toimia, ja odottavat hyvätapaista
käytöstä.
Etnisyys ja uskonto
Suomalaiset 93 %, ruotsalaiset 5 %, saamelaiset, ro-manit,
tataarit alle 1 %
Suurin osa suomalaisista kuuluu evankelis-luterilaiseen
kirkkoon, kun taas pieni osa kuuluu ortodoksiseen kirk-koon.
Evankelis-luterilainen kirkko hyväksyy naispappeu-den.
Kieli
Suomen kaksi virallista kieltä ovat suomi ja ruotsi, ja
näistä suomea puhuu äidinkielenään 93% maan 5.4
miljoonasta kansalaisesta. Suomi, toisin kuin skandi-naaviset
kielet, ei ole germaaninen vaan omassa kat-egoriassaan.
Teoreettisesti suomi on sukua unkarin
kielelle, mutta kuulostaa viron kieleltä.
Toista virallista kieltä eli ruotsia puhuu n. 5 % väestöstä,
joista suurin osa asuu lounaisosassa ja puhuu myös
suomea. Saamen kieli on Skandinaviassa vähemmis-tökieli,
jota puhuu noin 2000 ihmistä Suomen pohjoiso-sissa,
mikä on 0,03 % Suomen väestöstä.

6. 6 Maaprofiili SUOMI
SUOMI-FAKTAT
Itsenäisyyspäivä
Joulukuun 6. päivä on itsenäisyyspäivä, jota seuraa-vat
juhlalliset seremoniat. Silloin muistellaan niitä,
jotka kaatuivat sodissa suojellakseen Suomen
itsenäisyyttä, joka saavutettiin vuonna 1917. Illalla
Tasavallan presidentti pitää vastaanoton noin 2,000
vieraalle – mukaanlukien Suomen diplomaattikun-nalle.
Tämän vastaanoton katsominen televisiosta
on kehittynyt koko kansan suosikkiajanvietteeksi.
Joulu
Joulu, ja etenkin jouluaatto, on perhejuhlan tapainen
Suomessa, ja se vietetään usein kotona sukulaisten
kanssa. Perinteisiin sisältyy kynttilöiden sytyttäminen
edesmenneiden sukulaisten haudoilla. Suomalaiset
toivottavat toisilleen “Hyvää joulua”, mutta usein myös
“Rauhallista joulua”. Joulupäivä on yleensä hiljainen
päivä, ja joulun sosiaalinen elämä ei yleensä ala ennen
Tapaninpäivää.
Aika
Suomalaiset ovat erittäin säntillisiä, ja jossain määrin ajan
vankeja. Kuten muuallakin maailmassa, niillä joilla on vaa-tivimmat
työt on myös tiukimmat päivittäiset aikataulut;
puuttuvat tapaamiset voivat aiheuttaa tuskaa. Sovittuja
tapaamisaikoja noudatetaan tarkkaan, jopa minuutilleen
jos mahdollista. Yli 15 minuutin myöhästymistä pidetään
epäkohteliaana, ja se vaatii lyhyen anteeksipyynnön tai
selityksen. Konsertit, teatteriesitykset ja muut julkiset
tapahtumat alkavat ajallaan ja viivästykset kotimaisessa
raide- ja bussiliikenteessä ovat harvinaisia.

7. 7 Maaprofiili SUOMI
SUOMI-FAKTAT
Liikenne
Ajovalot on pidettävä päällä koko ajan. Suomessa liiken-nesakot
perustuvat kahteen tekijään: rikkomukseen ja
ajajan tulotasoon. Kallein saatu nopeussakko annettiin
vuonna 2003, ja sen määrä oli 170 000 euroa 80 km/
tunnissa ajamisesta 40 km/t -rajoituksen alueella.
Jääuinti
Jääuinti on suosittu talviurheilulaji Suomessa. Jääuin-tia
harrastetaan kun vesi on jäätynyt. Tällöin täytyy jää
rikkoa altaan muodostamiseksi. Talvi-uintikilpailut ovat
myös olemassa. Monet talviuinnin harrastajat uivat
perusuima-asuissa sen sijaan, että he uisivat märkäpu-vuissa
tai muissa lämpöasusteissa.
Kengät
Suomalaiseen kotiin astuttaessa kengät tulee ottaa pois.

8. 8 Maaprofiili SUOMI
Muoti
Marimekko on yksi Suomen muotitaloista. Heidän
kuuluisimpia kappaleitaan on Unikko, joka sisältää
suuria 70-luvun tyylisiä kukka- ja retrokuvioita.
Marimekko löytyy yli 20 maasta ympäri maailman, ja
sillä on yli 800 jälleenmyyjää.
Puhelimet
Suomessa ei ole yleisöpuhelimia! Suomessa on yli 5
miljoonaa matkapuhelinta, ja Suomen väkiluku on
5,4 miljoonaa.
Porot
Suomessa jokaisella, joka asuu poronhoitoalueel-la
ja on Euroopan Unionin kansalainen, on oikeus
omistaa poroja. Poronhoitoalueen kokonaislaajuus
Suomessa on n. 33 % maan pinnasta. Suomessa on
yli 200,000 poroa.
SUOMI-FAKTAT

9. 9 Maaprofiili SUOMI
SUOMI-FAKTAT
Karjalanpiirakka
Kaikista tunnetuimman ja yleisimmän reseptin mukaan
pasteijat on tehty ohuesta ruiskuoresta ja riisitäyt-teestä.
Karjalanpiirakan päälle levitetään usein voin ja
kananmunan sekoitusta ennen syömistä.
Leipäjuusto
Suomalainen leipäjuusto on tuorejuustoa, jota per-inteisesti
tehdään lehmän ternimaidosta, eli juuri
vasikoineesta lehmästä saadusta rikkaasta maidosta.
Kaupallisesti saatavilla olevat versiot tehdään tyypillis-esti
tavallisesta maidosta, ja niistä puuttuu tästä syystä
jonkin verran väriä ja makua. Juusto tulee alun perin
Etelä-Pohjanmaalta, Pohjoissuomesta ja Kainuusta. Se
syödään lämpimänä, ja usein jälkiruokana lakkahillon
kanssa.
Kahvi
Suomalaiset ovat suurimpien kahvinjuojien joukossa
maailmassa. Suomalaiset kuluttavat vuosittain kes-kimäärin
12 kiloa kahvia per henkilö, mikä on yli kaksi
kertaa enemmän kuin muualla Euroopassa. Suomal-aiset
eivät ainoastaan juo enemmän kahvia kuin muut
kansat, mutta he myös valmistavat sen eri tavoin.
Suomessa kahvi paahdetaan vaaleammaksi kuin Etelä-tai
Keski-Euroopassa. Suomalainen kahvi tunnetaan
maailman vaaleapaahtoisimpana. Keskivertosuomalain-en
juo 4-5 kuppia kahvia päivässä.

10. 10 Maaprofiili SUOMI
Hiljaisuus
Suomalaiset arvostavat sanoja paljon, mikä viittaa taipumukseen sanoa vähän ja
vältellä “turhaa” smalltalkia. Suomalaiset ovat parempia kuuntelemaan kuin puhu-maan.
Suomalaiset harvoin ryhtyvät juttusille tuntemattomien kanssa, paitsi jos jokin voi-makas
impulssi tämän aiheuttaa. Suomalaiset ovat erityisen hiljaisia metrossa, bus-sissa
sekä raitiovaunussa. Hisseissä he kärsivät samasta kiusallisesta hiljaisuudesta
kuin muuallakin maailmassa. Karttaa lukevalla vierailijalla ei kuitenkaan ole ongelmia
saada neuvoja kadunkulmassa tai missä tahansa julkisessa paikassa, koska suomalais-ten
vieraanvaraisuus voittaa heidän luonnollisen varautuneisuutensa.
Itsensä esittely
Kun suomalaiset esittelevät itsensä, he sanovat etunimensä ja sen jälkeen sukuni-mensä.
Naiset, jotka käyttävät sekä tyttönimeään että miehensä sukunimeä sanovat
ne tässä järjestyksessä. Vaikka suomalaiset ovat tietoisia ja ylpeitä virallisista titte-leistään,
he harvoin mainitsevat nämä esitellessään itseään. Sen sijaan he odottavat,
että heitä puhutellaan virallisilla titteleillään ammatillisessa yhteydessä.
Juomaraha
Juomaraha ei ole koskaan sopinut suomalaiseen elämäntapaan. Tämä saattaa johtua
myös uskonnollisista perinteistä, jotka korostavat säästäväisyyttä; nykyään selkeä syy
olla jättämättä juomarahaa on se, että hintaan kuuluu kaikki palvelu ja kohteliaisuus,
eli ajatuksena on, että “palvelu kuuluu hintaan”. Kukaan ei kuitenkaan pahastu, jos
annat juomarahaa, ja harvat pahastuvat, jos et anna.
TÄRKEITÄ VINKKEJÄ

11. 11
Ruokailu ja viihde
Sauna on arvostettu suomalainen per-inne.
Liiketoimintakeskusteluja voidaan
käydä saunassa, samoin liikelounasta voi
edeltää tai seurata sauna.
Kaikki suomalaiset menevät saunaan
alasti. Sinun ei tarvitse mennä saunaan
alasti, mutta pidetään hieman outona,
jos et mene. Voit myös kietoa pyyhkeen
ympärillesi tai pitää uimapukua.
Suomalaiset pyrkivät olemaan täsmällisiä
sosiaalisissa tilanteissa.
Keskustelu voi jatkua jopa pari tuntia
illallisen jälkeen. Älä koskaan lähde ennen
kuin kahvi/jälkiruoka/likööri on nautittu.
Ravintolassa laskua ei laiteta puoliksi. Jos
sinä kutsut, sinä maksat.
Liiketoiminnasta voi lounaalla keskustella
milloin vain, mutta siitä ei keskustella illal-lisen
aikana, vasta kahvin jälkeen.
Lahjat
Kun sinut kutsutaan jonkun kotiin, on tap-ana
viedä emännälle pieni lahja.
Anna: kukkia (pariton luku on paras;
valkoiset ja keltaiset kukat ovat vain hau-tajaisiin;
tulppaanit ovat suosittuja), viiniä,
suklaata.
Älä anna: ruukkukasveja.
Lahjoja ei yleensä vaihdeta liiketoimint-atapaamisissa,
mutta pieni lahja saattaa
olla paikallaan onnistuneen tapaamisen
jälkeen.
Anna: kirjoja, konjakkia, paikallisia/kansal-lisia
lahjoja, nauhoituksia, taidetta, lasia,
alkoholia (Suomessa erittäin kallista).
Hyödyllisiä vinkkejä
Älä osoita tunteita julkisesti.
Älä kysy henkilökohtaisia kysymyksiä,
liittyen esimerkiksi henkilön uskontoon,
työhön tai poliittiseen puolueeseen.
TÄRKEITÄ VINKKEJÄ
Maaprofiili SUOMI

12. 12 Maaprofiili SUOMI
Uskollisuus, luotettavuus, omatoimisuus ja itsenäisyys ovat arvostettu-ja
ominaisuuksia. Suomalaiset ovat ylpeitä perinnöstään ja nykyisestä
yhteiskunnastaan (he ovat rauhan konferenssien ja kansainvälisten rau-hanaloitteiden
johtajia). He nauttivat luonnosta ja ylpeinä suojelevat
ympäristöään, joka onkin maailman puhtaimpia. Suomalaiset arvostavat
yksityisyyttään ja toivovat myös muiden kunnioittavan sitä.
SUOMALAISET IHMISET
Itsenäisiä ja luotettavia
Tapaaminen ja tervehtiminen
Kättele jokaista läsnäolijaa – miehiä, naisia,
lapsia – sekä liiketoiminta- että sosiaalises-sa
tapaamisessa. Kättele myös lähtiessä.
Kehonkieli
Pidä fyysistä etäisyyttä suomalaisiin. Kun-nioita
heidän ujouttaan ja yksityisyydenha-luaan.
Jos aloitat keskustelun suomalaisten
kanssa bussissa, ravintolassa tai muissa
julkisissa paikoissa, he saattavat pitää sitä
outona.
• Älä halaa, suutele tai kosketa suomalais-ta,
ellet tunne häntä erityisen hyvin.
• Katso silmiin puhuessasi jollekulle.
Yrityskulttuuri
Suomalaiset ottavat täsmällisyyden vaka-vasti
liiketoimintatapaamisissa, ja odottavat
sitä sinultakin;
• Soita, jos myöhästyt yli viisi minuuttia.
• Toimitusjohtaja tekee päätökset.
• Suomalaiset eivät harrasta small-talkia,
he menevät suoraan asiaan.
• Liiketoiminta Suomessa vaatii aikaa ja
kärsivällisyyttä.
• Kahden tai kolmen minuutin hiljaisuu-det
ovat yleisiä. Älä keskeytä tätä hiljai-suutta.

13. 13 Maaprofiili SUOMI
YHTEISKUNTA
Vuonna 1906 Suomi ensimmäisenä maa-na
myönsi täyden äänioikeuden (oikeud-en
äänestää ja asettua ehdolle) kaikille
täysikäisille kansalaisille, myös naisille.
Suomalaiset naiset hyötyivät tästä ensim-mäisinä
Euroopassa, ja 1980-luvulle men-nessä
naiset muodostivat noin yhden kol-masosan
eduskunnasta, ja toimivat myös
useissa ministerin viroissa.
1980-luvulla noin 75 % täysikäisistä naisista
työskenteli kodin ulkopuolella; he muodosti-vat
noin 48 % työvoimasta.
Suomalaiset naiset olivat yhtä korkeasti
koulutettuja kuin miehet, ja joissain tapauk-sissa
yliopistotasolla opiskelevien naisten
lukumäärä oli jossain määrin miesten lu-kumäärää
korkeampi.
Laajentuvan hyvinvointijärjestelmän lisäk-si,
joka on toisen maailmansodan jälkeen
tarjonnut huomattavaa tukea lastensaannin
ja -kasvatuksen suhteen, naisten hyväksi
on myös tehty huomattavia lainsäädännön
muutoksia, jotka ovat tuoneet heitä lähem-mäs
tasa-arvoa miesten kanssa.
Tasa-arvolaki, joka tuli voimaan vuonna
1987, takasi täyden tasa-arvon naisille.
Suomi tuli toiseksi Global Gender Gap
-raportissa vuonna 2012.
Suomi on erittäin tuottoisa tieteellisessä tut-kimuksessa.
Vuonna 2005 Suomessa tehtiin
henkeä kohden neljänneksi eniten tieteel-lisiä
julkaisuja OECD-maiden joukossa.
UNICEFin mukaan Suomi on
maailmassa neljäntenä lasten
hyvinvoinnissa (Alankomaat,
Ruotsi ja Tanska ovat sen
edellä).

14. 14 Maaprofiili SUOMI
Tavoitteena on, että miehillä ja naisilla olisi
samat oikeudet, velvollisuudet ja mahdolli-suudet
kaikilla elämänaloilla. On laajalti tun-nettua,
että yhteiskunta voi edetä positiivis-empaan
ja demokraattisempaan suuntaan
kun sekä miesten että naisten tietojen,
taitojen, kokemuksen ja arvojen annetaan
vaikuttaa ja rikastuttaa kehitystä.
Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta
(609/86), joka on ollut voimassa vuodesta
1987 alkaen, pyrkii toteuttamaan kolmea
päätavoitetta:
• Sukupuolteen keskittyvän syrjinnän
estäminen
• Naisten ja miesten välisen tasa-arvon
toteuttaminen
• Naisten aseman parantaminen eten
kin työelämässä
Laki asettaa velvollisuuden tasa-arvon ed-istämiseen
tarkoituksenmukaisesti ja syste-maattisesi
koskien kaikkia viranomaiselimiä,
työnantajia sekä koulutusta, opetusta ja
tutkimusta. Vuonna 1992 syrjintä raskauden
ja perheenhuollon velvollisuuksien perust-eella
kiellettiin.
Vuodesta 1995 lähtien työnantajat, joilla
on yli 30 pysyvää työntekijää, on velvoitettu
sisällyttämään tasa-arvon edistämisen to-imenpiteitä
vuosittaisissa henkilökunta- ja
koulutusohjelmissa tai työsuojeluohjelmissa.
Vuoden 1995 muutokseen liittyy kiintiö-järjestelmä;
virallisissa komiteoissa ja neuvo-stoissa
kummankaan sukupuolen edustajia
ei tulisi olla suhteessa alle 40 %.
Kielto syrjinnästä työpaikalla koskee palk-kausta,
palkkoja, muita työolosuhteita,
kuten seksuaalista häirintää, ohjausta ja
työsuhteen päättymistä.
Tasa-arvovaltuutettu tarkkailee Tasa-ar-volain
noudattamista ja etenkin syrjimiskiel-lon
noudattamista sekä syrjivää työ- ja kou-lutusmainontaa.
Tasa-arvolaki ei koske:
• Uskonnollisten ryhmien uskonnollisia
käytäntöjä, tai
• Perheiden sisäisiä asioita tai ihmisten
yksityiselämää
Vuonna 2004 valmisteltiin uutta lakia Nais-tenja
miesten välisestä tasa-arvosta. Uusi
laki perustuu vanhaan lainsäädäntöön, jota
täydentävät EU-lainsäädäntö ja direktiivit.
SUKUPUOLTEN VÄLINEN
TASA-ARVO
Tasa-arvo naisten ja miesten välillä
on olennainen osa suomalaisen hyv-invointijärjestelmän
mallia.

15. 15 Maaprofiili SUOMI
DO’S JA DON’ТS
DO
Opettele muutama sana suomea, vaikka
se onkin vaikeaa. Suomalaisten itsetuntoa
kohottaa, kun ulkomaalainen puhuu heidän
kieltään.
DO
Vierailijan tulisi pyytää anteeksi, vaikka
olisikin vain muutaman minuutin myöhässä.
Pidempi myöhästyminen yleensä vaatii
lyhyen selityksen. 15 minuutin myöhästy-minen
on yleensä “hyväksytyn” myöhästy-misen
ja huomattavan myöhästymisen raja.
Jotkut saattavat lähteä tapaamispaikalta 15
minuutin jälkeen. Lähetä tekstiviesti, vaikka
olisit vain muutaman minuutin myöhässä.
Vain muutaman minuutinkin myöhästymistä
liiketoimintatapaamisista pidetään hyvien
tapojen vastaisena.
DON’T
Älä valita tai kritisoi. Ei ole koskaan sinun
intressiesi mukaista olla kriittinen tai kan-taaottava,
sillä kaikenlainen negatiivisuus
loukkaa suomalaisia kollegoitasi.
DON’T
Älä tee tyhjiä lupauksia. Jos sanot suoma-laiselle,
että “Mennään lounaalle”, he
todella uskovat, että aiot järjestää lounas-tapaamisen
ja odottavat sinulta yhteydenot-toa.
DON’T
Älä tule vierailulle soittamatta ensin. Ovia ei
välttämättä avata ilman ennakkoilmoitusta,
etenkin viikonloppuisin.
DON’T
Älä loukkaannu, jos suomalaiset yhteistyö-kumppanisi
vaikuttavat suorasukaisilta.
Tämä on tyypillistä suomalaisessa kom-munikaatiossa,
sillä suomalainen sanoo
mieluummin totuuden suoraan ja on ylpeä
mutkailettomasta asenteestaan.
DON’T
Älä kerskaile. Suomalaiset ovat vaatimat-tomia
ja vähättelevät saavutuksiaan, ja
harvoin tekevät mistään suuren numeron.
Suomessa pääset pitkälle nöyryydellä ja
hienotunteisuudella, sillä he pitävät vaati-mattomuutta
suurimpana hyveenä.
Voit laskea leikkiä itsestäsi ja omas-ta
maastasi, mutta älä tee pilkkaa
muista. Suomalaiset arvostavat
kuivaa huumoria ja omalla kustan-nuksella
pilailua. He pitävät ironi-asta,
ja heidän huumorintajunsa on
melko hienovarainen.

16. 16 Maaprofiili SUOMI
DO’S JA DON’TS
DO
Kun sinut kutsutaan jonkun kotiin, tuo aina
pieni lahja emännälle. Anna: kukkia (pariton
luku on paras; valkoiset ja keltaiset kukat
ovat vain hautajaisiin; tulppaanit ovat suos-ittuja),
viiniä, suklaata. Älä anna: ruukkuk-asveja.
DO
Suomessa on normaalia juoda suuria määriä
alkoholia, joten pyri pitämään “avoin mieli”
tämän suhteen.
DO
Suomalaiset ovat suorasukaisia kommu-nikaatiossaan.
Kollegasi todennäköisesti
kertovat sinulle, mitä he ajattelevat, eivätkä
mitä haluat kuulla.
DO
Vuoropuhelu on sääntö – kuuntele siis
puhujaa, odota heidän lopettavan puheen-sa
ja vastaa sitten. Keskeyttämistä pidetään
epäkohteliaana.
DON’T
Älä pidä kenkiä jalassa, jos sinut kutsutaan
jonkun kotiin. Kun mennään jonkun kotiin,
kengät otetaan ensimmäisinä pois.
DO
Pidä fyysistä etäisyyttä suomalaisiin. Arvosta
heidän ujouttaan ja yksityisyydenhaluaan.
DON’T
Älä epäröi aloittaa keskustelua bussissa tai
junassa. Lähes vihamielinen katse voi olla
pettävä, ja useimmiten saat vastauksen, joka
saattaa johtaa todelliseen keskusteluun.
Suomalaiset seuraavat uutisia, sekä kotimai-sia
että ulkomaisia, ja heillä on voimakkaita
mielipiteitä tapahtumista. Heidän asenteen-sa
ei ole “hällä väliä”.
Älä hämmenny, jos näet ihmisten
kävelevän sauvojen kanssa, vaik-ka
maassa ei olekaan lunta. Tätä
kutsutaan sauvakävelyksi, ja se on
erittäin suosittu aktiviteetti kaikis-sa
ikäluokissa.

17. 17 Maaprofiili SUOMI
Suomessa on 5,4 miljoonaa ihmistä ja 3,3 miljoo-naa
saunaa, joita on kodeissa, toimistoissa, tehtais-sa,
urheilukeskuksissa, hotelleissa, laivoissa ja jopa
maanalaisissa kaivoksissa.
Saunatyypit Suomessa:
• Savusauna, 80-160C: Tunnetaan alkuperäisenä
saunana, joka löytyy pääasiassa maaseutualueilta.
Huone täytetään savulla, ja puuta poltetaan suures-sa
uunissa. Kun sauna on tarpeeksi kuuma, tulen
annetaan sammua ja savu tuuletetaan pois katossa
olevasta aukosta.
• Puusauna, 70-130C: Yleisin saunatyyppi maas-eudulla.
Kivet asetetaan metallikiukaalle, jota läm-mitetään
hyvin kuivuneilla koivunhaloilla – koivua
suositaan sen hyvän tuoksun ja pitkän palamisen
ansiosta.
• Sähkösauna, 80-105C: Yleisin saunatyyppi, sillä
se on turvallisin ja helpoin lämmittää kodeissa.
Sähkökiuas aktivoidaan nappia painamalla. Jois-sakin
kerrostalokortteleissa on kellarisaunat, joita
voidaan varata yksityiseen käyttöön.
Uimapukuja ei tarvita. Miehet ja naiset saunovat
erikseen, elleivät he kuulu samaan perheeseen.
SUOMALAINEN SAUNA
Ainoa suomalainen lain-asana,
jota käytetään
jokapäiväisessä englan-nin
kielessä, on “sauna”.
“Alun perin Suomesta lähtöisin oleva virkistävä
kylpy, jossa kylpijä istuu kuumassa höyryssä,
ja jota usein seuraa kylmä pulahdus veteen tai
kevyt lyöminen vihdalla eli koivun oksilla.”
Collins Dictionary

18. 18 Maaprofiili SUOMI
LIIKETOIMINTA SUOMESSA
Tittelit
On tärkeää, että kutsut
henkilöä sukunimellä. Jos se
ei ole sinulla tiedossa, myös
pelkkä neiti, herra ja rouva
riittää. On epäkohteliasta
kutsua suomalaista heidän
etunimellä – odota, että he
itse siirtyvät käyttämään
sitä.
Yhteydenotto
Kun he yrittävät kutsua
sinua, suomalaiset usein
pyytävät sinua tulemaan lu-okseen.
Fyysinen kontakti on
vähäistä, joten yritä välttää
tarpeetonta koskettamista.
Lingo
Pääasiallinen liiketoimintak-ieli
Suomessa on englanti ja/
tai saksa.
Small talk
Suomalaiset ovat erittäin
varautuneita, eivätkä he
puhu vain koska heitä hu-vittaa.
Jos puhut huviksesi,
saat epäileviä katseita.
Kättely
Suomessa on tapana kätellä
kun tapaat jonkun ensim-mäistä
kertaa.
Tyyli
Älä ylipukeudu tapaamiseen,
sillä suomalaiset pitävät tätä
ylimielisyyden merkkinä.
Kun ristit käsivarret, vaikutat
myös ylimieliseltä.
Täsmällisyys
Täsmällisyys on erittäin
tärkeää sekä liiketoiminnas-sa
että sosiaalisissa tap-ahtumissa.
Ymmärrämme, että
uuden henkilön, joka
hoitaa liiketoimint-aa
Suomessa, on
tärkeä tietää miten
tehdä sitä tehok-kaasti.
Tämän vuoksi
olemme keränneet
tähän muutaman
asian, jotka sinun tu-lisi
tietää tavatessasi
suomalaisen ensim-mäistä
kertaa.

19. 19 Maaprofiili SUOMI
EPÄTAVALLISIA KILPAILUJA
Ilmakitaran
maailmanmestaruus
Since 1996, the annual Air Guitar World
Vuodesta 1996 lähtien ilmakitaran maa-ilmanmestaruuskisat
(Air Guitar World
Championships) on pidetty osana Oulun
musiikkivideofestivaaleja Oulussa, Suomes-sa.
Kilpailun ajatus oli alun perin tarkoitettu
vitsiksi, pelkkänä sivuviihteenä musiik-kivideofestivaaleilla,
mutta siitä on sen
jälkeen tullut huomattava nähtävyys.
Eukonkantokisat
Tapahtumaa on järjestetty Sonkajärvellä
vuodesta 1992 lähtien. Maailmanlaajuisesti
tunnetusta tapahtumasta kiinnostuneiden
pariskuntien määrä on kasvanut vakaasti –
karsintakisoja, joissa testataan fyysistä kun-toa
ja huumorintajua, järjestetään monissa
maissa ympäri maailman.
Kännykänheiton maailman-mestaruus
Suomi on kännykänvalmistaja Nokian koti-maa,
ja tämä tapahtuma pidetään vuosittain
elokuussa Savonlinnassa.
Suojalkapallon maailmanme-staruus
Suojalkapallon maailmanmestaruus vaatii
erittäin hyvää fyysistä kuntoa ja koordinaa-tiota.
Tapahtuma pidetään Hyrynsalmella
Pohjois-Suomessa.
Sääskentapon maailmanme-staruuskisat
Yritä tappaa niin monta sääskeä kuin ehdit 5
minuutissa.
Lypsytuolin heittokilpailut
Lypsytuolin heittokilpailuja pidetään maatil-oilla
alkukesästä.
Muurahaisepesäkilpailu
Kilpailussa istutaan ilman housuja muura-haispesään
ja katsotaan, kuka kestää kauim-min.