Yleisöluento Suomen Pankin rahamuseossa 20.12.2022 Suomen talous luisuu taantumaan sodan ja energiakriisin seurauksena. Laaja-alaistunut inflaatio ja korkojen nousu koettelee kotitalouksia. Julkinen talous on kroonisesti alijäämäinen, ja julkinen velkasuhde on kaksinkertaistunut 14 vuodessa. Näkyykö valoa tunnelin päässä? Suomen Pankin tuoretta vuoteen 2025 ulottuvaa talousennustetta esittelevät toimistopäällikkö Meri Obstbaum ja neuvonantaja Jarkko Kivistö.

1. Suomen Pankki
Suomen talous luisuu taantumaan
sodan ja energiakriisin seurauksena
20.12.2022
Meri Obstbaum

2. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Euro ja talous 16.12.2022
• Pääkirjoitus
• Ennuste 2022-2025
• Liiteartikkelit
• Vaihtoehtoislaskelma: Kotitalouksien kulutus voi olla kovilla energiakriisissä
• Julkisen talouden arvio: Kriisien kuluttamaa julkista taloutta vahvistettava
• Suomen julkisen velan kestävyys ja julkisen talouden sopeutustarpeet
20.12.2022 2

3. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
20.12.2022 3

4. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Suomen ulkoinen toimintaympäristö vaikeutuu
• Vientimarkkinoiden kasvu
hidastuu
• Sota ja niukkuus pitävät
energiahinnat korkeina
• Korkojen nousu hillitsee
inflaatiota ja hidastaa kasvua
20.12.2022 4

5. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Suomen talous painuu sodan ja energiakriisin takia
lievään taantumaan
-10
-5
0
5
10
140
160
180
200
220
240
260
2000 2005 2010 2015 2020 2025
Prosenttimuutos edellisvuotisesta (oikea asteikko)
Viitevuoden 2015 hinnoin (vasen asteikko)
Mrd. euroa %
Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki.
Kokonaistuotannon määrä
Päivitetty 30.11.2022
© Suomen Pankki
38254@KokonaistuotannonMäärä (versioton)
20.12.2022 5

6. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Kotimainen kysyntä painaa talouden kasvua vuonna 2023
-10
-8
-6
-4
-2
0
2
4
6
8
2008 2013 2018 2023
Nettovienti Yksityinen kulutus
Julkinen kysyntä Yksityiset investoinnit
Varastojen muutos ja
tilastollinen ero
BKT, määrän prosenttimuutos
Kunkin kysyntäerän vaikutus BKT:n kasvuun on laskettu sen määrän kasvun ja edellisen vuoden arvo-osuuden
perusteella. Vuosien 2022–2024 luvut ovat ennusteita.
Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki.
Prosenttiyksikköä
Päivitetty 30.11.022
© Suomen Pankki
38254@Kontribuutio (versioton)
20.12.2022 6

7. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Laaja-alainen hintojen nousu iskee yksityiseen kulutukseen
20.12.2022 7

8. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Epävarmuus, heikko talousnäkymä ja rahoituksen
kallistuminen jarruttavat investointien kasvua
-8
-6
-4
-2
0
2
4
6
8
10
-8
-6
-4
-2
0
2
4
6
8
10
2011 2016 2021
Asuinrakennusinvestoinnit
Tuotannolliset investoinnit
Yksityiset onvestoinnit yhteensä, vuosikasvu (oikea asteikko)
Vaikutus vuosikasvuun, prosenttiyksikköä %
Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki.
30.11.2022
© Suomen Pankki
38254@InvestoinnitAnnual
20.12.2022 8

9. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Työmarkkinoiden huippuvire taittuu taantuman myötä
– työllisyys pysyy silti hyvällä tasolla
20.12.2022 9

10. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Inflaatio pysyy nopeana vielä ensi vuonna, mutta hidastuu
ennustejakson lopulla energiahintojen laskiessa
-2
-1
0
1
2
3
4
5
6
7
8
2005 2010 2015 2020 2025
Palvelut Teollisuustuotteet pl. energia
Energia Elintarvikkeet
Inflaatio
%, muutos edellisestä vuodesta
Lähteet: Eurostat, Suomen Pankin ennuste.
30.11.2022
© Suomen Pankki
38254@YKHI (Versiotoin)
20.12.2022 10
Joulukuu
2022
Syyskuu
2022
2021 2,1 % 2,1 %
2022 7,2 % 7,0 %
2023 5,0 % 4,3 %
2024 1,6 % 1,8 %
2025 1,7 %

11. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Julkisen talouden alijäämä syvenee ennustejaksolla ja
velkasuhde alkaa uudelleen kasvaa
20.12.2022 11
• ”Julkisen talouden arvio: Kriisien kuluttamaa julkista taloutta vahvistettava”
• Analyysiartikkeli: Jalasjoki ja Kivistö ”Suomen julkisen velan kestävyys ja julkisen talouden sopeutustarpeet”
www.eurojatalous.fi

12. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Vaihtoehtoislaskelma: Sota ja energiakriisi voivat
syventää ja pitkittää taantumaa
• Laskelmassa oletetaan, että sota
pitkittyy ja ylläpitää epävarmuutta
• Energiasta on pulaa, häiriöt
kansainvälisissä tuotantoketjuissa
jatkuvat ja epävarmuus nostaa korkoja
• Taantuma on ennustettua syvempi ja
inflaatio on ensi vuonna ennakoitua
nopeampaa, jos nämä riskit toteutuvat
20.12.2022 12
”Vaihtoehtoislaskelma: Kotitalouksien kulutus voi olla kovilla
energiakriisissä” www.eurojatalous.fi

13. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Keskeiset ennusteluvut
20.12.2022 13

14. Suomen Pankki
Kriisien kuluttamaa julkista
taloutta vahvistettava
Julkisen talouden arvio 2022
20.12.2022
Jarkko Kivistö

15. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Julkisen talouden arvio 2022
20.12.2022 15
Suomen julkisen talouden tila ja finanssipolitiikan mitoitus
Julkisen talouden kestävyys keskipitkällä ja pitkällä
aikavälillä
Finanssipolitiikan säännöt ja tavoitteet

16. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Kriisit koetelleet Suomen julkista taloutta
-9
-6
-3
0
3
6
9
12
0
20
40
60
80
100
120
140
1999 2004 2009 2014 2019 2024
Tuotantokuilu (oikea asteikko) Tulot Menot
Mrd. euroa
Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki.
Julkiset tulot ja menot epätasapainossa
Julkisyhteisöjen tulot ja menot (pl. työeläkelaitokset)
16.12.2022
@ Suomen Pankki
39733@TulotMenot
% potentiaalisesta BKT:stä
20.12.2022 16

17. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Julkinen velkasuhde kaksinkertaistunut
• 14 vuotta alijäämää on
kaksinkertaistanut
velkasuhteen
• Velan kehityssuunta
poikkeaa euroalueen
verrokkimaista ja erityisesti
pohjoismaisista EU-maista
20.12.2022 17
0
20
40
60
80
100
120
140
1995 2000 2005 2010 2015 2020
Euroalue Matalan velkatason maat
Korkean velkatason maat Suomi
Ruotsi Tanska
%
Lähde: Euroopan komissio, Suomen Pankki.
Julkinen velka, % BKT:sta
41258@Velka
Matalan (=alle euroalueen keskiarvon 2012-2019) velkatason maita ovat Alankomaat,
Irlanti, Itävalta, Luxemburg, Malta, Saksa, Slovakia, Slovenia ja Suomi. Korkean
velkatason maita ovat Belgia, Espanja, Italia, Kreikka, Kypros, Portugali ja Ranska.

18. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Korkomenojen väheneminen kompensoinut sote-
menojen kasvua tähän saakka
• Terveydenhuollon ja
sosiaaliturvan
palveluiden menot
kasvaneet
• Korkomenot
supistuneet tähän
saakka
20.12.2022 18
-4,0
-3,0
-2,0
-1,0
0,0
1,0
2,0
3,0
4,0
1999 2004 2009 2014 2019
Terveydenhuollon kulutusmenot Sosiaaliturvan kulutusmenot
Koulutuksen kulutusmenot Korkomenot (sulauttamaton)
% BKT:stä
Lähteet: Tilastokeskus, Suomen Pankki.
Julkisten menojen kumulatiivinen muutos vuodesta 1999
39733@Menojen_muutos

19. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Terveydenhoitoa ja sosiaalipalveluita tuottaa kasvava osa
työvoimasta – palvelut suurelta osin julkisrahoitteisia
20.12.2022 19

20. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Ikäsidonnaisten menojen pitkäaikainen kasvupaine
20.12.2022 20
Eläkkeet Terveydenhoito Pitkäaikaishoiva Koulutus
11,6
12,8
11,7
13,3
13,4
14
10
11
12
13
14
15
2019 2035 2070
EU Suomi
6,6
7,1
7,5
6,8
7,5
8
6
7
8
2019 2035 2070
EU Suomi
1,7
2,1
2,8
2
2,9
4,8
1
2
3
4
5
2019 2035 2070
EU Suomi
4,1
3,9
4
5,6
5,2 5,5
2
3
4
5
6
2019 2035 2070
EU Suomi
Lähteet: EU: The 2021 Ageing Report, Euroopan komissio. Suomi: Suomen Pankki. Luvut ovat % BKT:sta.

21. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Julkisen talouden kestävyys vaatii toimia
• Pitkän aikavälin kestävyysvaje
(S2) on noin 4 % suhteessa
BKT:hen vuoden 2027 tasolla
(≈13 mrd. euroa)
• Julkisen velan näkymät
seuraavalle vuosikymmenelle
• Velkasuhteen vakauttaminen
vaatisi noin 7 mrd.
sopeutuksen kahden
vaalikauden aikana
• Velkasuhteen taittaminen
laskuun vaatisi noin 13 mrd.
sopeutuksen
20.12.2022 21
40
50
60
70
80
90
100
2010 2015 2020 2025 2030 2035
Julkinen velkasuhde
Perusura ilman uusia finanssipolitiikan toimia
Sopeutusskenaario: 7 mrd. tasaisesti 8 vuoden aikana
Sopeutusskenaario: 13 mrd. tasaisesti 8 vuoden aikana
% BKT:sta
Lähde: Suomen Pankki.
Julkinen velkasuhde eri skenaarioissa
34069@Skenaariot
Jalasjoki & Kivistö: Suomen julkisen velan kestävyys
ja julkisen talouden sopeutustarpeet. Euro ja Talous
2022.

22. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Sopeutus voidaan ajoittaa eri tavoin
• Tasaisesti tai
etupainotteisesti
• Esim. VM ehdotti 6+3 mrd.
sopeutusta
• Etupainotteisuus on
edullisempaa
• Useamman vaalikauden
aikana
• Nyt tarkasteltiin kahta
vaalikautta
20.12.2022 22
40
50
60
70
80
90
100
2010 2015 2020 2025 2030 2035
Julkinen velkasuhde
Perusura ilman uusia finanssipolitiikan toimia
Sopeutusskenaario: 9 mrd. tasaisesti 8 vuoden aikana
VM: 6+3 mrd.
% BKT:sta
Lähde: Suomen Pankki.
Julkinen velkasuhde eri skenaarioissa
34069@Skenaariot

23. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Sopeuttaa voidaan monella tavalla
• Tulot ja menot
• Menojen kasvun
hidastaminen,
menoleikkaukset, priorisointi
• Verot: verotukien
vähentäminen, verotuksen
rakenne
• Rakenteelliset uudistukset
• Tuottavuutta ja työllisyyttä
tukevat toimet
20.12.2022 23
40
50
60
70
80
90
100
2010 2015 2020 2025 2030 2035
Julkinen velkasuhde
Perusura ilman uusia finanssipolitiikan toimia
0,4 %-yksikköä nopeampi kasvu
0,9 %-yksikköä nopeampi kasvu
% BKT:sta
Lähde: Suomen Pankki.
Julkinen velkasuhde eri skenaarioissa
34069@Skenaariot (4)

24. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Finanssipolitiikan kotimaista ohjauskehikkoa koeteltu
• Koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota, energiakriisi:
menokehykset on rikottu ja julkisen talouden tavoitteita siirretty
eteenpäin
• Poikkeukset eivät vahvista sääntöä
• Kotimaista ohjauskehikkoa koeteltu nyt kriiseissä, mutta julkisen
talouden ongelmat ovat perua jo pidemmältä ajalta
• Kasvun edellytyksiä parantava strategia ei ole tuottanut riittäviä tuloksia
• Rakenteellisten uudistusten vaikutukset julkiseen talouteen epävarmoja
20.12.2022 24

25. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Finanssipolitiikan kotimaista ohjausta tiivistettävä
Velkakestävyys
Julkisen talouden
tavoitteet
Euromääräinen
sopeutustarve
Menokehyksen taso ja
veropolitiikka
20.12.2022 25
Valtiovarainministeriön ehdotus:
• Onko tarvetta muuttaa
lainsäädäntöä?
• Verrokkimaissa kattavampi
lakisääteinen menokatto
• Poliittinen sitoutuminen tärkeintä
• Poikkeuksiin pitää varautua, mutta niitä
voi tehdä vain harvoin

26. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Finanssipolitiikan EU-ohjaus maakohtaisemmaksi
Velkakestävyys
Menosääntö: Julkisten
menojen kasvu
Kansallinen finanssi- ja
rakennepoliittinen ohjelma
Toimeenpano
20.12.2022 26
EU-komission ehdotus:
• Olisiko uusi kehikko
yksinkertaisempi?
• Olisiko toimeenpano
tehokkaampaa?
• Antaisiko kehikko lisää
liikkumavaraa tulevia
haasteita varten?

27. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Kriisien kuluttamaa julkista taloutta vahvistettava
20.12.2022 27
Julkisen talouden pitkään jatkunut epätasapaino ja kuluvan
vaalikauden kriisit ovat johtaneet verrokkimaista poikkeavaan
velkaantumiseen
Pitkän aikavälin kestävyysvaje 4 %:
Julkisen talouden velkakestävyyden varmistaminen vaatisi 7–13
mrd. sopeutusohjelman seuraaville vaalikausille
Julkisen talouden sopeuttaminen kriisinkestäväksi edellyttää
konkreettisia toimia ja sitoutumista julkisen talouden
tavoitteisiin ja finanssipolitiikan sääntöihin

28. suomenpankki.fi
Kiitos
www.eurojatalous.fi