Pääjohtaja OIli Rehn: Euroopan ja Suomen talouden näkymät. Väylä 2019 -sidosryhmätilaisuus, Finlandia-talo, Helsinki 8.2.2019

1. Julkinen
Suomen Pankki
Euroopan ja Suomen
talouden näkymät
8.2.2019
Olli Rehn
8.2.2019 1

2. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Maailmantalouden kasvu jatkuu,
mutta aiempaa vaimeampana…
2019: 3.5%
2020: 3.6%
-0.2%
-0.1%
Maailmantalous
2019: 2.0%
2020: 1.7%
-0.1%
0.0%
Kehittyneet taloudet
2019: 4.5%
2020: 4.9%
-0.2%
0.0%
Nousevat ja kehittyvät
taloudet
Lähde: IMF:n ennuste, tammikuu 2019.
-4
-2
0
2
4
6
8
10
1980 1990 2000 2010 2020
Maailmantalous Kehittyneet taloudet Nousevat ja kehittyvät taloudet
Prosenttimuutos edellisestä vuodesta
Lähde: IMF, World Economic Outlook.
32427@IMF
BKT:n kasvu
… ei niin vahvana kun vielä kesällä ennustettiin
… ei niin laaja-alaisena kuin 2017(—2018)
… ei niin varmana, sillä riskit ovat kasvaneet
2Olli Rehn8.2.2019

3. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Euroalueen pohjainflaatio edelleen vaimeaa
-1,5
-1,0
-0,5
0,0
0,5
1,0
1,5
2,0
2,5
2015 2016 2017 2018 2019
Palvelut Teollisuustuotteet (pl. Energia)
Jalostetut elintarvikkeet Energia
Jalostamattomat elintarvikkeet YKHI, yhteensä
Pohjainflaatio
Alaerien kontribuutio inflaatioon, %
Lähteet: Eurostat ja Macrobond. 32426@YKHIkontrib
3Olli Rehn8.2.2019

4. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
EKP:n rahapolitiikka: elvyttävä mitoitus jatkuu
epävarmuuden maailmassa
 EKP:n neuvosto odottaa ohjauskorkojen pysyvän nykyisellä tasolla ainakin
vuoden 2019 kesän ajan ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen sen
varmistamiseksi, että inflaatio palautuu edelleen kestävästi lähemmäksi hieman
alle kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä.
 Epätavanomaisiin rahapoliittisiin toimiin lukeutuvassa omaisuuserien osto-
ohjelmassa hankittujen omaisuuserien (= lainapaperien) erääntyessä takaisin
maksettavan pääoman uudelleensijoituksia aiotaan jatkaa täysimääräisesti
vielä pidemmän aikaa sen jälkeen, kun EKP:n neuvosto alkaa nostaa EKP:n
ohjauskorkoja, ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen suotuisan
likviditeettitilanteen ja vahvasti kasvua tukevan rahapolitiikan ylläpitämiseksi.
4Olli Rehn8.2.2019

5. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Markkinoiden koronnosto-odotukset
eonia
-0,50
-0,40
-0,30
-0,20
-0,10
0,00
0,10
0,20
0,30
02/19 08/19 03/20 09/20 04/21 11/21
%
6.2.2019
13.12.2018
25.10.2018
Euroalueen yönylikoronvaihtosopimuksista johdettuja odotettuja eonia-tasoja.
Talletus-
korko nyt
5Olli Rehn8.2.2019

6. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Suomen talous, ennuste vuosille 2019-21:
kasvu jatkuu, mutta vauhti vaimenee
BKT, prosenttimuutos
Joulukuun
2018 ennuste
Kesäkuun
2018 ennuste
2017 2,8 2,6
2018e 2,7 2,9
2019e 1,9 2,2
2020e 1,7 1,7
2021e 1,4
6Olli Rehn8.2.2019

7. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Työllisyyden kasvu nopeaa –
tavoitteeksi pohjoismainen taso
 Työllisyys kasvoi poikkeuksellisen voimakkaasti
vuonna 2018
 Jatkossa työllisyyden kasvu hidastuu selvästi
– Työmarkkinoilla pullonkauloja
– Yhteensopivuusongelmia
– Työikäisen väestön supistuminen jatkuu
 Ennuste (SP, joulukuu 2018): työllisyysaste
nousee 72 prosenttiin 2019 ja 73 prosenttiin
2021
 Realistinen tavoite: pohjoismainen taso > 75 %
7Olli Rehn8.2.2019

8. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Kustannuskilpailukyky parani 2017 ja on
paranemassa edelleen hieman
100
105
110
115
120
125
130
135
2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019
Suomi Euroalue 12** Kauppakumppanimaat***
Europohjainen indeksi, 2005 = 100
*) Palkansaajakorvaukset suhteessa kansantulon määrään.
**) Euroalueen 12 ensimmäistä jäsenmaata. ***) 14 perinteistä teollisuusmaata.
Ennusteet: Suomen Pankki (Suomi) ja Euroopan komissio (muut maat).
Lähteet: Tilastokeskus, Suomen Pankki ja Euroopan komissio. 34093
Vaihtosuhdekorjatut yksikkötyökustannukset*  Kustannuskilpailukyky ei silti
vielä vahvalla tasolla
– Viennin markkinaosuus
– Vientialojen työllisyys
– Koko talouden työllisyystilanne
 Työn hinnan vaimea kehitys
muissa maissa on
hidastanut Suomen
kustannuskilpailukyvyn
paranemista
– Tilanne voi muuttua, jos
palkkojen nousu euroalueella
osoittautuu pysyväksi trendiksi,
kasvun hidastumisesta
huolimatta
8Olli Rehn8.2.2019

9. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Kasvu nojaa lähivuosina pitkälti kotimaiseen kysyntään –
kotitalouksien ostovoiman kasvu tukee kysyntää
 Käytettävissä olevat tulot kasvavat
 Palkkojen nousu n. 2,5 % vuosittain
2019–2021
 Inflaation ennakoitu kiihtyminen
vaimentaa ostovoiman kasvua
ennustejakson lopulla
– Reaalipalkat kasvavat n. 1 % vuosittain
2019–2021
 Kulutusmenot pysyvät suurempina kuin
tulot, ja velkaantuminen jatkuu
9Olli Rehn8.2.2019

10. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Julkisen talouden kestävyyden varmistaminen tärkeää
 Julkisen talouden tila on parantunut viime vuosina, mutta yhä alijäämäinen
 Kuten VM:n virkamiespuheenvuorossa tuodaan esiin, julkisen talouden pitkän
aikavälin kestävyyttä ei ole varmistettu
 Suomen Pankin arvio pitkän aikavälin kestävyysvajeesta on 3 % suhteessa
bruttokansantuotteeseen
– Ikäsidonnaiset menot kasvavat jo 2020-luvulla; terveyden- ja pitkäaikaishoidon menojen
kasvu nopeaa 2040-luvulle saakka
– Uusi väestöennuste heikensi arviota kestävyysvajeesta
 Kun otetaan huomioon kestävyysvaje ja yhä varsin suotuisa suhdannetilanne,
julkisen talouden nykyistä määrätietoisempi vahvistaminen olisi perusteltua
 Kestävyyttä on syytä vahvistaa myös rakenteellisten uudistusten avulla
8.2.2019 Olli Rehn 10

11. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Ilmastonmuutoksen hidastamisessa tärkeä rooli
uusiutuvalla energialla – mutta myös liikenteellä
 Suomi tekee oman osuutensa pienentäen kasvihuonepäästöjään
– Suomen päästöt alenevalla uralla jo 15 vuotta; vuonna 2017 vähennykset EU:n suurimmat
– EU on globaali edelläkävijä ilmastonmuutoksen hidastamisessa – pitkäjänteisyyttä
 Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030:
– Uusiutuvan energian osuus 50 prosenttiin loppukulutuksesta (oli n. 40 % vuonna 2017)
– Suomi luopumassa kivihiilen käytöstä energiantuotannossa viimeistään vuonna 2029
– Osa EU-maista luopunut jo nyt, Saksassa kaavailuja luopumisesta v. 2038 mennessä
 Liikenteellä merkittävä rooli merkittävä energia- ja ilmastostrategiassa:
– Biopolttoaineiden osuus 52 prosenttiin (EU-laskentatavalla)
– Tavoitteena vähintään 250 000 sähköautoa v. 2030
11Olli Rehn8.2.2019

12. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Yhteenveto Suomen taloudesta 2019
 Suomi on päässyt kiinni muun euroalueen kasvuvauhtiin, suomalaisen työn
kilpailukyky on parantunut ja työllisyys kohentunut
 Mutta maailmantalouden hidastuminen vaimentaa kasvunäkymiä meilläkin – ja jos
epävarmuudet lykkäävät investointeja Suomelle tärkeissä vientimaissa, viennin ja
talouden kasvu voi meillä jäädä selvästi ennustettua hitaammaksi
 Suomessa on nyt syytä varautua heikompaan suhdanteeseen ja ikääntyvän
väestön hoito- ja hoivatarpeen lisääntymiseen; siksi tavoitteeksi:
– julkisen talouden kestävyyden vahvistaminen ja
– työllisyysasteen nostaminen vähintään pohjoismaiselle tasolle
 Huomisen haasteet, jo tänään:
– kansantalouden tuottavuuskehitys
– kestävä kehitys ja ilmastomuutos
12Olli Rehn8.2.2019

13. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Kiitos!
13Olli Rehn8.2.2019