Pääjohtaja Olli Rehn Suomen Pankki Nyt on aika vahvistaa julkista taloutta ja tuottavuuden kasvun edellytyksiä Lehdistötilaisuus 18.12.2018

1. Julkinen
Suomen Pankki
Nyt on aika vahvistaa julkista taloutta
ja tuottavuuden kasvun edellytyksiä
Tiedotustilaisuus 18.12.2018
Olli Rehn
18.12.2018 1

2. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
EKP:n rahapolitiikka:
Elvyttävä mitoitus jatkuu epävarmuuden oloissa
2Olli Rehn18.12.2018

3. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Euroalueella talouskasvu hidastuu
ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2012
3Olli Rehn18.12.2018

4. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Euroalueen kasvu- ja hintanäkymät
 BKT
 2018: 1,9 % (-0,1)
 2019: 1,7 % (-0,1)
 2020: 1,7 %
 2021: 1,5 %
 Työttömyysaste
 2018: 8,2 % (-0,1 %)
 2019: 7,8 %
 2020: 7,5 %
 2021: 7,1 %
 Inflaatio
 2018: 1,8 % (+0,1)
 2019: 1,6 % (-0,1)
 2020: 1,7 %
 2021: 1,8 %
 Pohjainflaatio (YKHI pl. energia ja ruoka)
 2018: 1,0 % (-0,1)
 2019: 1,4 % (-0,1)
 2020: 1,6 % (-0,2)
 2021: 1,8 %
Eurojärjestelmän joulukuun 2018 ennuste
(vrt. EKP:n syyskuun 2018 ennuste)
4Olli Rehn18.12.2018

5. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
EKP:n neuvoston päätökset 13.12.2018:
Rahapolitiikan elvyttävä mitoitus jatkuu
 EKP:n neuvosto odottaa ohjauskorkojen pysyvän nykyisillä tasoillaan
ainakin vuoden 2019 kesän ajan ja joka tapauksessa niin kauan kuin on
tarpeen sen varmistamiseksi, että inflaatio palautuu edelleen kestävästi
lähemmäksi hieman alle kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä.
 Epätavanomaisiin rahapoliittisiin toimiin lukeutuvassa omaisuuserien osto-
ohjelmassa tehtävät netto-ostot päättyvät joulukuussa 2018.
 Samassa yhteydessä EKP:n neuvosto täsmensi ennakoivaa viestintäänsä
koskien erääntyvien omaisuuserien uudelleensijoittamista:
 Uudelleensijoituksia jatketaan täysimääräisesti pidemmän aikaa sen
jälkeenkin, kun EKP:n neuvosto alkaa nostaa ohjauskorkoja niin kauan kuin
on tarpeen suotuisan likviditeettitilanteen ja vahvasti kasvua tukevan
rahapolitiikan ylläpitämiseksi.
5Olli Rehn18.12.2018

6. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Erääntyvien arvopaperien uudelleensijoitukset
pitävät eurojärjestelmän taseen suurena
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
2015 2016 2017 2018 2019
Omaisuusvakuudelliset arvopaperit Katetut joukkolainat
Julkisen sektorin arvopaperit Yrityssektorin arvopaperit
Laajennetun omaisuuserien osto-ohjelman hankinnat, mrd. EUR
Katkoviivalla kesäkuussa 2018 ilmoitettu tavoitetaso.
Lähteet: EKP ja Macrobond. 32422@EAPP
• Uudelleensijoitukset:
sitä mukaa kun aiemmin
ostettuja velkakirjoja
erääntyy, vastaavilla
varoilla ostetaan uusia
6Olli Rehn18.12.2018

7. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
EKP:n rahapolitiikan strategian säännöllinen arviointi
 EKP:n rahapolitiikan ensisijainen tavoite on hintavakaus. Tämä mandaatti on
annettu, mutta strategia ei ole kiveen hakattu, ja sen tulisi kehittyä taloudellinen
ympäristö huomioon ottaen. EKP:n rahapolitiikan strategia muodostuu niistä
taustaoletuksista, periaatteista ja välineistä, joita EKP hyödyntää pyrkiessään
hintavakauden ylläpitämiseen.
 EKP:n rahapolitiikan strategiaa tarkennettiin vuonna 2003 eli noin 15 vuotta
sitten, nojautuen sen hetkiseen taloustieteelliseen tutkimukseen ja noin 5 vuoden
mittaiseen kokemukseen yhteisestä rahapolitiikasta.
 Aloittamalla strategian säännöllisten arvioiden laatimisen olisimme hyvässä
seurassa. Esimerkiksi Yhdysvaltain, Kanadan, Ison-Britannian ja Ruotsin
keskuspankit tarkastelevat säännöllisesti strategiaansa.
7Olli Rehn18.12.2018

8. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Säännöllinen arviointi olisi hyödyllistä, vaikka EKP:n
neuvosto olisi tyytyväinen nykyiseen strategiaan
 Rahapolitiikan toimintaympäristö ja välineistö ovat muuttuneet
merkittävästi edellisen, vuoden 2003 arvion jälkeen:
– Rahapolitiikan kannalta keskeinen reaalinen tasapainokorko on
laskenut, ja todennäköisyys, että rahapolitiikka törmää uudestaan
nollakorkorajaan, on lisääntynyt
– Euroalue on kohdannut finanssikriisin, valtioiden velkakriisin,
likviditeettiloukun ja häiriöitä rahapolitiikan välittymisessä
 Mahdollisimman onnistuneen rahapolitiikan kannalta olisi hyödyllistä
katsoa tuorein silmin niitä tekijöitä, jotka muodostavat strategiamme
8Olli Rehn18.12.2018

9. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Suomen talous 2019–2021:
kasvu jatkuu, mutta vaimenee
9Olli Rehn18.12.2018

10. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
-4
-3
-2
-1
0
1
2
3
4
5
6
2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020
Nimellinen Rakenteellinen
% suhteessa bruttokansantuotteeseen
Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 35913
Julkisen talouden nettoluotonanto
Julkisen talouden tila parantunut viime
vuosina, mutta alijäämien ennustetaan jatkuvan
10Olli Rehn18.12.2018

11. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Julkisen talouden pitkän aikavälin
kestävyysvajearvio edelleen 3 % suhteessa BKT:hen
 Ikäsidonnaiset
menot kasvavat jo
2020-luvulla
 Terveyden- ja
pitkäaikaishoidon
menojen nopein
kasvu 2040-luvulle
saakka
 Uusi väestöennuste
heikensi arviota
kestävyysvajeesta2
4
6
8
10
12
14
2015 2025 2035 2045 2055 2065
Terveydenhoito Pitkäaikaishoito Eläkkeet Koulutus
% BKT:stä
Lähde: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat.
Ikäsidonnaisten menojen kehitys suhteessa BKT:hen
18.12.2018
eurojatalous.fi
35896@Kuvio2
11Olli Rehn18.12.2018

12. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Nyt on otollinen aika vahvistaa julkista taloutta
 Finanssipolitiikka keveni vuonna 2018, ja vuonna 2019 sen
arvioidaan pysyvän suunnilleen muuttumattomana
 Kun otetaan huomioon kestävyysvaje ja nykyinen suotuisa
suhdannetilanne, julkisen talouden nykyistä määrätietoisempi
vahvistaminen olisi perusteltua
 Pitkän aikavälin kestävyyttä on syytä vahvistaa myös
rakenteellisten uudistusten avulla
12Olli Rehn18.12.2018

13. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Julkisen talouden pitkän aikavälin näkymien
kannalta keskeinen merkitys on työllisyysasteella
 Työllisyyden viime vuosien kohenemisen taustalla on ollut sekä
yleinen talouskehitys että työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen
toimet
 Kustannuskilpailukyky on kohentunut kilpailukykysopimuksen ja
melko maltillisten palkkaratkaisujen myötä
 Sosiaaliturvaan ja verotukseen on myös tehty työllisyyttä tukevia
muutoksia
13Olli Rehn18.12.2018

14. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
100
105
110
115
120
125
130
135
2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019
Suomi Euroalue 12** Kauppakumppanimaat***
Europohjainen indeksi, 2005 = 100
*) Palkansaajakorvaukset suhteessa kansantulon määrään.
**) Euroalueen 12 ensimmäistä jäsenmaata. ***) 14 perinteistä teollisuusmaata.
Ennusteet: Suomen Pankki (Suomi) ja Euroopan komissio (muut maat).
Lähteet: Tilastokeskus, Suomen Pankki ja Euroopan komissio. 34093
Vaihtosuhdekorjatut yksikkötyökustannukset*
Kustannuskilpailukyky parantunut, ja sen
ennustetaan paranevan edelleen hieman 2018–2019
14Olli Rehn18.12.2018

15. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Työn tuottavuuden kehitys vaimeaa
 Työn tuottavuus = tuotanto työpanosta kohti
 Viimeisien 10 vuoden aikana työn
tuottavuuden kasvu on Suomessa ollut
vaimeaa aiempiin vuosikymmeniin verrattuna
– Verraten vaimeaa myös muihin maihin
nähden
 Viimeaikainen tuotannollisten investointien
kasvun hidastuminen varjostaa nyt osaltaan
tuottavuuden kasvun näkymiä
Työn
tuottavuuden
vuotuinen
muutos
keskimäärin, %
1998–2007 2,5 %
2008–2009 -2,8 %
2010–2017 0,9 %
15Olli Rehn18.12.2018

16. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Yritysten tuottavuuskehitys on osin eriytynyt
Suomessakin
 Tuottavuuskasvua ajavat innovaatiot ja niiden
käyttöönotto
 Monissa maissa on havaittavissa tuottavuuden,
työllisyyden ja arvonlisän kasvun yritysten eturintama –
valtaosa menestyy keskinkertaisesti
 Suomen yritysten kehitys poikkeaa osittain näistä
trendeistä
– Tuottavuuskasvun eturintaman eriytymistä vain muutamalla toimialalla
– Toisaalta, työllisyyden ja tuotannon kasvu keskittyy pieneen joukkoon
nopeasti kasvavia yrityksiä, kuten muuallakin
 Eturintamalta vain vähän vetoapua
– Enimmäkseen eturintamankin tuottavuuskasvu matelee
– Siellä missä nähdään nopean tuottavuuskasvun yrityksiä (teollisuus),
on vain vähän nopeasti kasvavia yrityksiä
Juuso Vanhala ja Matti Virén: Tuottavuuskasvun eriytyminen Suomen yrityksissä. www.eurojatalous.fi
Eturintama = Työn tuottavuuden suhteen parhaat 5 % yrityksistä.
16Olli Rehn18.12.2018

17. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Työn tuottavuuden kasvun edellytysten tukeminen
 Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys ovat keskeisiä tekijöitä
innovaatioiden edellytysten taustalla
– Niitä koskevilla talouspoliittisilla päätöksillä on tärkeä rooli työn
tuottavuuden kasvun kannalta
 Työn tuottavuuden kasvun edellytyksiin voidaan vaikuttaa myös
laajemmin sellaisilla politiikkatoimilla, jotka parantavat talouden
voimavarojen kohdentumista
– Tässä tärkeä rooli on kilpailun edistämisellä ja
työmarkkinoiden toiminnalla
17Olli Rehn18.12.2018

18. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Ilmastonmuutos on talouden näkökulmasta
valtava markkinahäiriö
 Ilmastomuutoksella on suuri merkitys rahoitusvakauden ja talouskasvun
pitkän aikavälin kestävyyden kannalta
 Suomen Pankki osallistuu keskusteluun ja toimii mm. keskuspankkien ja
valvojien globaalissa Network for Greening the Financial System –
verkostossa
 Oleellista on, että kasvihuonepäästöjen tuottamiselle luodaan hinta
– Näin voidaan tehdä verotuksen tai päästökauppajärjestelmien avulla
– Tällöin kaikki yritykset ja kotitaloudet tulevat ottaneeksi omissa
päätöksissään ilmastonmuutoksen huomioon
18Olli Rehn18.12.2018

19. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Suomen talous 2019: kasvu ja työllisyys
elpyneet – yhä on paljon tehtävää
 Talouden ja työllisyyden elpymistä ovat viime vuosina tukeneet
– Kansainvälisen ja Euroopan talouden nopeampi kasvu
– Kotimaassa tehdyt julkisen vallan ja työmarkkinajärjestöjen päätökset
 Nyt on syytä varautua heikompaan suhdanteeseen ja väestön ikääntymiseen
– Julkisen talouden kestävyyden varmistaminen
– Työllisyysasteen nostaminen pitkäjänteisesti
– Tuottavuuskasvun edellytysten vahvistaminen
 Tulevien vuosikymmenten suomalaisten täytyy voida rakentaa omaa elämäänsä
ilman, että he joutuvat taistelemaan edellisen sukupolven kerryttämien velkojen
ja ympäristöongelmien kanssa
19Olli Rehn18.12.2018

20. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Kiitos!
20Olli Rehn18.12.2018