2. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Esityksen sisältö
• Varautuminen ennen poikkeusoloja
• Rahapolitiikkaa kriiseissä
• Varautuminen rahoitusmarkkinoilla ja maksamisessa
15.3.2022 2
3. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Talouspolitiikan liikkumavara:
varautuminen tapahtuu ennen poikkeusoloja
15.3.2022 3
4. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Julkisen talouden velanhoitokyky
4
15.3.2022
velan hinta
velan määrä
velan kustannus
velan kustannus
velan
kustannus
5. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Julkisen talouden velanhoitokyky
valtion velka / BKT
valtion velan keskikorko
Velanhoitomenot
yli kantokyvyn
Velanhoitomenot
kestävällä tasolla
5
15.3.2022
6. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Case Portugali ennen finanssikriisiä
• Valtionlainojen luottoluokitus oli AA
• Pankit olivat hyvin pääomitettuja
• Pankit rahoittivat itsensä kv. markkinoilta
• Yritykset ja kotitaloudet saivat lainaa kapeilla marginaaleilla
6
15.3.2022
7. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
0
2
4
6
8
10
12
14
16
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
10 vuoden valtionlainakorko Portugali - Saksa, %
Lähteet: Macrobond ja Bloomberg.
Punainen (vihreä) pystyviiva merkitsee S&P:n pitkäaikaisen valtionvelan
luottoluokituksen tai sen näkymien heikentymistä (paranemista).
Portugali
Portugalin valtion maksama riskilisä ja
luottoluokituksen lasku
15.3.2022 7
8. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Valtioriski ja pankkiriski kulkevat käsi kädessä
15.3.2022 8
0
1
2
3
4
5
6
7
valtion 5v. CDS suurten pankkien 5v. CDS
%-yks.
Lähde: Bloomberg ja Suomen Pankin laskelmat
Espanja
0
1
2
3
4
5
6
7
8
valtion 5v. CDS suurten pankkien 5v. CDS
%-yks.
CDS:n hinta kuvaa joukkolainaan liittyvältä maksukyvyttömyydeltä
suojautumisen kustannusta
Italia
9. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Case Suomi
• Valtionlainojen luottoluokitus korkea
• Pankit hyvin pääomitettuja
• Pankit rahoittavat itseään laajasti kv. markkinoilta
• Yritykset ja kotitaloudet saavat lainaa kapeilla marginaaleilla
9
15.3.2022
10. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020
% suhteessa BKT:hen
Lähde: Tilastokeskus, Suomen Pankki (ennuste 2020).
Velkasuhteen kehitys 1990 alkaen
15.3.2022 10
11. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Tekijät velkasuhteen kehityksen taustalla
15.3.2022 11
1990-2008 2009-2019
-60,0
-40,0
-20,0
0,0
20,0
40,0
60,0
-60,0
-40,0
-20,0
0,0
20,0
40,0
60,0
Perusjäämän vaikutus (valtio+paikallishallinto) Korkomenojen vaikutus
BKT:n arvon muutoksen vaikutus Muut tekijät
Velkasuhteen muutos
%
12. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Rahapolitiikkaa kriiseissä
15.3.2022 12
13. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Kaksi kriisiä
• Maakohtainen likviditeettikriisi
• Laaja-alainen ”musta joutsen” (esim. pandemia)
15.3.2022 13
14. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Maakohtainen ”markkinahäiriö”
valtion velka / BKT
valtion velan keskikorko
Velanhoitomenot
yli kantokyvyn
Velanhoitomenot
kestävällä tasolla
14
15.3.2022
OMT: ehdollinen ”what ever it takes”
15. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Rahapolitiikan toimet pandemiassa
15.3.2022 15
0
500
1000
1500
2000
2500
2011 2013 2015 2017 2019 2021
EKP:n luotto-operaatiot, mrd. euroa
Lähteet: EKP, Suomen Pankki. @TLTROIII
16. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Suomen Pankki:
varautuminen ennen poikkeusoloja
15.3.2022 16
17. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU 17
Suomen Pankin tase ~ 200 mrd. euroa; rahapoliittisten
saatavien osuus >90% ja rahoitusvarallisuus ~10 mrd. euroa
15.3.2022
18. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Varautuminen maksamisessa ja
rahoitusmarkkinoilla
15.3.2022 18
19. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Suomen finanssisektoriin kohdistuvat kyberuhat
• Venäjän kyberoperaatiot kohdistuneet
ensisijassa Ukrainaan
• Strategisiin kohteisiin ja yrityksiin kohdistuu
erittäin todennäköisesti kybertiedustelua
• Kriisin syvetessä kohteiksi tulevat
todennäköisesti kriittinen infrastruktuuri (ml.
hallinto ja finanssisektori)
• Palvelunestohyökkäykset
• Tuhoavat haittaohjelmat
• Väärän tiedon levittäminen ja haktivisimi
lisääntyvät
• Finanssisektorin varautumisharjoituksen
(FATO) johtopäätös oli, että toimiala ei ole
riittävästi varautunut pitkäkestoisiin häiriöihin
tai systeemisiin häiriöihin.
• Pankkisektori erittäin keskittynyt – yhdenkin
toimijan palveluiden kaatumisella laaja
vaikutus
• Kansainväliset toimijat vetäytyvät vaikeilta
markkinoilta
• Todennäköisempää kuin palveluiden
täydellinen estyminen ovat jatkuvat häiriöt ja
niiden aiheuttama epävarmuus ja työkuorma
15.3.2022 19
Lähteet: Nordic Financial CERT (NFCERT) ja Kyberturvakeskus sekä keskuspankin omat arviot
20. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Merikaapelit ovat kansainvälisen tietoliikenteen perusta
15.3.2022 20
Submarine Cable Map
21. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Vähittäismaksamisen ja rahoituksen jatkuvuuden
turvaaminen on välttämätöntä
• Maksamisen kannalta merkittävät tietovarannot ja järjestelmät
sijaitsevat Suomen ulkopuolella.
• Ongelmatilanteissa näiden järjestelmien jatkuvuusjärjestelyjen
toimivuus on kriittistä.
• Järjestelmille ei ole korvaavia vaihtoehtoisia varajärjestelmiä tai -
järjestelyjä kotimaassa tai muuallakaan.
• Vallitseva tilanne ”ei täydellinen” huoltovarmuuden näkökulmasta.
15.3.2022 21
22. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Poikkeusoloista ja valmiuslaista
• Arvopapereiden, maksuvälineiden ja saamistodistusten kauppaa
voidaan rajoittaa, niille voidaan myös asettaa kotiuttamisvelvoite
tai velvoite siirtää Suomen Pankille.
• Suomessa asuva henkilöä tai oikeushenkilöä voidaan kieltää
ostamasta tai myymästä varallisuuttaan muuten kuin Suomen
Pankin luvalla.
• Suomen Pankki voi valtuudet saatuaan kontrolloida Suomessa
toimivia pankkeja ja infrastruktuureja.
15.3.2022 22
23. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Valmiuslaista 2
• Valmiuslailla pyritään turvaamaan valtion maksukyky ja Suomessa
sijaitsevan varallisuuden säilyminen Suomessa sekä
rahoitussektorin toimintakyky.
• Tärkeää erottaa yhteiskunnan toimivuuden kannalta merkittävien
tehtävien hoito (esim. kansallinen maksuliike) ja valtion
maksukyvyn turvaaminen.
15.3.2022 23
25. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Mikä on SWIFT ja mihin sitä käytetään?
• SWIFT on maailmanlaajuinen tietoverkko.
• Erityishuomio turvallisissa tietoliikenneyhteyksissä.
• Osapuolet yksilöidään BIC-koodeilla.
• Käytetään erilaisten rahoitustapahtumien standardisoituun käsittelyyn verkon osapuolten välillä.
• Useat maksujärjestelmät käyttävät SWIFT-verkkoa tiedon välitykseen.
• Kirjeenvaihtajapankkisuhteissa tieto välitetään tavallisesti SWIFT-verkkoa pitkin.
• Raha eli pankkien väliset katteet eivät kulje SWIFT:ssä vaan katteet siirretään pankkien keskuspankkitilien välillä
tai kirjeenvaihtajapankkijärjestelmässä liikepankkien keskinäisten tilien välillä.
• SWIFT:lle ei ole olemassa korvaavaa maailmanlaajuista järjestelmää.
• SWIFT on pankkien omistama osuuskunta ja se toimii Belgian lain alla.
15.3.2022 25