Korkeasuhdanne Suomessa on ohi ja talouskasvu hidastuu väliaikaisesti muun maailman mukana. Suhdanne-ennusteen lisäksi esittelyssä on Suomen Pankin tuorein arvio Suomen julkisesta taloudesta ja kestävyysvajeesta. Julkisen talouden hoidossa on otettava huomioon pitkälle aikavälille kasautuvat haasteet, kuten väestön ikääntyminen. Lisäksi puskureita on hyvä olla pahan päivän varalle. Ennustepäällikkö Meri Obstbaum ja vanhempi ekonomisti Arto Kokkinen esittelivät tuoreen arvion Suomen talouden kehityksestä.

1. Suomen Pankki
Suomen talouden ennuste:
Korkeasuhdanne on ohi
Euro ja talous 5/2019
Rahamuseo 17.12.2019
Meri Obstbaum

2. Euro ja talous 5/2019
• Pääkirjoitus
• Ennuste 2019-2022
• Artikkelit
• Epävarmuus ja kotimaisen talouden rakenne heikentävät investointeja
• Julkisen talouden arvio
• Kestävyysvajelaskelma
• Kehikot
• Vaihtoehtoislaskelma: Kansainvälisen talouden toipuminen viivästyy
• www.eurojatalous.fi
17.12.2019 Meri Obstbaum 2

3. Suomen talouden ennuste: Korkeasuhdanne on ohi
• Suomen talouskasvu notkahtaa ensi vuonna muun
maailman mukana
• Edellytyksiä kasvun jatkumiselle kuitenkin olemassa
• Julkisen talouden alijäämä ja velka kasvavat
17.12.2019 3

4. Kansainvälinen ympäristö ei tällä hetkellä suosi
Suomen talouskasvua
• Kasvu Suomen vientimarkkinoilla on
hidastunut mutta alkaa vähitellen
piristyä
• Kansainvälisen talouden vetoapu jää
kuitenkin vaimeaksi
• Riskit pääosin heikomman kehityksen
suuntaan
17.12.2019 4

5. Talouskasvu notkahtaa ensi vuonna
17.12.2019 5
Joulukuu
2019
Kesäkuu
2019
2018 1,7 2,3
2019 1,3 ↓ 1,6
2020 0,9 ↓ 1,5
2021 1,1 ↓ 1,3
2022 1,3

6. Lyhyen aikavälin mallit viittaavat kasvun hidastumiseen
17.12.2019 6
BKT
Neljänneskasvu
2019N1 2019N2 2019N3 2019N4
BVAR 0,1% 0,5% 0,6% -0,1%
Faktorimalli 0,4% 0,3% 0,3% 0,1%
Siltamalli 0,5% 0,4% 0,4% 0,2%
Toteutunut 0,6%* 0,8%* 0,7%*
* Päivittyneet 29.11.2019 Tilastokeskuksen neljännesvuositilinpidon julkistuksen yhteydessä.

7. Kotitalouksien heikko luottamus heijastuu kulutukseen
17.12.2019 7

8. Investointien kasvu vaimeaa vaikka kasvuvaraa olisi
• Asuntorakentamisen käänne
heikentää investointeja
• Edellytyksiä investointien kasvulle
olisi: yritysten kannattavuus, alhaiset
rahoituskustannukset
• Siitä huolimatta kasvu jäänyt
vaimeaksi
Teema-artikkeli: Investointeja heikentävät
epävarmuus ja Suomen talouden rakenne
www.eurojatalous.fi
17.12.2019 8

9. Kansainvälinen ympäristö ei enää heikkene, mutta
vientimarkkinoiden ja viennin kasvu jäävät vaimeiksi
17.12.2019 9

10. Palvelujen vienti on kasvanut voimakkaasti viime vuosina
- vaihtotase kuitenkin pitkäaikaisesti alijäämäinen
17.12.2019 10
Tavaroiden ja palvelujen ulkomaankauppa Vaihtotase

11. Väestön ikääntyminen ja hidas työn tuottavuuden
kasvu rajoittavat kasvumahdollisuuksia
17.12.2019 11

12. Työllisyyden paranemisessa suvantovaihe
17.12.2019 12

13. Reaalipalkat kasvavat tuottavuuden tahdissa
• Ennustetta tehdessä ei tietoa
lähivuosien palkankorotuksista
• Tekninen oletus: reaalipalkat
seuraavat tuottavuutta
17.12.2019 13

14. Kuluttajahintojen nousu jatkuu maltillisena
17.12.2019 14

15. Julkisen talouden alijäämä syvenee
17.12.2019 15
Teema-artikkeli: julkisen
talouden arvio 2019
www.eurojatalous.fi

16. Julkisen talouden velkasuhde kääntyy kasvuun
17.12.2019 16
Velkasuhde
2018 59,0
2019 58,8
2020 59,1
2021 60,1
2022 60,8

17. Kansainväliset riskit viittaavat ennustettua heikompaan
kasvuun, kotimaiset tekijät voivat yllättää positiivisestikin
• Pääriskit
• Euroalueen, erityisesti Saksan, toipumisen
viivästyminen
• Protektionismi ja kauppasodan leviäminen
• Kansainväliseen ympäristöön liittyvien
riskien toteutuminen leikkaisi
merkittävästi viennin kasvua
17.12.2019 17
Vaihtoehtoislaskelma: Kansainvälisen talouden
elpyminen viivästyy www.eurojatalous.fi

18. Keskeiset ennusteluvut
Prosenttimuutos edellisestä vuodesta
2019e 2020e 2021e 2022e 2019e 2020e 2021e 2022e
Bruttokansantuote 1,3 0,9 1,1 1,3 Työmarkkinat
Yksityinen kulutus 0,7 1,3 1,2 1,2 Tehdyt työtunnit 0,8 -0,2 0,3 0,4
Julkinen kulutus 1,6 1,3 0,5 0,8 Työlliset 1,0 0,0 0,3 0,4
Yksityiset kiinteät
investoinnit 1,1 -0,3 0,8 2,1 Työttömyysaste, % 6,7 6,7 6,6 6,4
Julkiset kiinteät
investoinnit 1,5 5,1 -0,2 1,9 Yksikkötyökustannukset 1,4 1,5 1,4 1,5
Vienti 4,0 0,9 2,2 2,6 Palkansaajakorvaukset työntekijää kohti 1,8 2,5 2,2 2,4
Tuonti 0,7 1,3 1,8 2,5 Tuottavuus 0,3 1,0 0,8 0,9
Kysyntäerien vaikutus
kasvuun
Kotimainen kysyntä 1,0 1,1 0,9 1,3 Bruttokansantuote, hintaindeksi 1,9 1,9 1,6 1,9
Nettovienti 1,3 -0,2 0,2 0,0 Yksityinen kulutus, hintaindeksi 1,2 1,2 1,3 1,6
Varastojen muutos ja
tilastollinen ero -1,0 0,0 0,0 0,0
Säästämisaste,
kotitaloudet, % 0,3 0,9 0,7 0,6 Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi 1,2 1,2 1,4 1,6
Pl. Energia 1,0 1,3 1,4 1,6
Vaihtotase, % BKT:stä -1,3 -1,3 -1,1 -0,9 Energia 2,9 0,2 0,8 1,0
Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen
Pankki.
17.12.2019 18

19. Suomen Pankki
Väestön ikääntyminen ja ikäsidonnaiset
menot kasvattavat kestävyysvajetta
Julkisen talouden kestävyysvajetta auttaisi
puskureiden kerryttäminen hyvinä aikoina
Euro ja talous 5/2019
Rahamuseo 17.12.2019
Arto Kokkinen

20. Väestöennuste 2019: Väestö ikääntyy
17.12.2019 20
• Työikäisten osuus väestöstä on v. 2018 lopussa 62
prosenttia, mutta se laskee 55 prosenttiin vuoteen
2070 mennessä.
• Samaan aikaan yli 65-vuotiaiden ikäluokka kasvaa n.
22 prosentista 34 prosenttiin vuoteen 2070
mennessä
• Matalasta syntyvyydestä johtuen lasten ja nuorten
osuus väestöstä laskee edelleen

21. Ikäsidonnaisten menojen ennustettu kehitys, % suhteessa BKT:hen
17.12.2019 21
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 2055 2060 2065 2070
Terveydenhoito (2019) Pitkäaikaishoito (2019) Koulutus (2019)
• Kestävyysvajelaskelmassa avainasemassa on
ikäsidonnaisten menojen ennustettu kasvu.
• Sekä terveyden- ja pitkäaikaishoidon tarve kasvaa
väestön ikääntymisen myötä.
• Koulutusmenojen laskeva kehitysnäkymä johtuu syntyvyyden
vähenemisestä

22. Väestön ikääntyminen pääsyy julkisen talouden
kestävyysvajeelle
Kestävyysvajearvio
4,7
Lähtötilanteen julkisen
velan vaikutus
+0,8
Lähtötilanteen julkisen
perusjäämän* vaikutus
+1,4
Ikäsidonnaisten menojen
kasvun vaikutus**
+2,5
17.12.2019 Meri Obstbaum 22
* Valtionhallinnon, paikallishallinnon ja muiden sosiaaliturvarahastojen perusjäämä eli tulot miinus menot ilman korkomenoja.
** Sisältää omaisuustulojen vaikutuksen.
Teema-artikkeli:
Kestävyysvaje aiempaa
arviota suurempi

23. Julkinen talous tarvitsee puskureita sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä (1…)
• Suomella on julkisessa taloudessa mittava kestävyysvaje.
Tämän pitkän ajan ongelman ratkaisemiseksi olisi syytä
kerryttää puskureita hyvinä aikoina.
• Talousteorian mukaan finanssipolitiikalla voi osaltaan tasoittaa
suhdanteita
 Säästämällä hyvinä aikoina julkinen talous voi kasvattaa
liikkumavaraansa huonoja aikoja varten  puskurien
muodostus
 Vastasyklinen ei siis tarkoita tilannetta, jossa suhdanteita
tasattaisiin pelkästään huonoina aikoina julkisia menoja
lisäämällä
• Ongelma: hyvinä aikoina puskureita ei kyetä kerryttämään
puskureita riittävästi, vaikka niitä tarvittaisiin kipeästi.
17.12.2019 23
Teema-artikkeli:
Julkisen talouden arvio
2019

24. • Julkisen palvelutuotannon kulutusmenot n. 23 % / BKT
 Ikääntyvän väestön terveys- ja sosiaalipalvelujen tarve
lisääntyy  tuottavuuden parannuksillakaan ei voitane
kaikkea säästää julkisista palveluista
• Veroja (ja veroluonteisia maksuja) sekä muita tuloja
kerätään kuitenkin siten, että julkiset tulot 52 % / BKT:
 Kun väliin jäävästä osasta (52 – 23 = 29%) vähennetään
julkiset investoinnit (4 %), omaisuusmenot (1 %) ja EU- ja
muiden kv-järjestöjen jäsenmaksut (1 %), jäljelle jäävä
  n. 23 % / BKT sisältää kaikki tulonsiirrot, avustukset ja
tuet kotitalouksille, yrityksille ja muille yhteisöille
(yhdistykset, järjestöt, puolueet, ylioppilaskunnat)
 säästöt kohdistuvat ilman kerättyjä puskureita näihinkin
”herkkiin” kohteisiin
• Säästöpaineiden pienentämiseksi julkiseen talouteen on
kyettävä kerryttämään puskureita sekä lyhyellä että
pitkällä tähtäimellä
17.12.2019 24
Julkinen talous tarvitsee puskureita sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä (…2)
- Pitkän ajan kestävyysvajeen (n. 4.7 % / BKT) kurominen umpeen voi vaatia tukien leikkauksia

25. Kiitos!
www.eurojatalous.fi
17.12.2019 25Meri Obstbaum

26. Mitä voidaan tehdä?
• Rakenneuudistukset, kuten eläke- ja
sote-uudistus, voivat vahvistaa julkista
taloutta, mutta vaativat aikaa
• Tulopohjaa voitaisiin vahvistaa
työllisyysasteen nostolla sekä
tuottavuutta ja talouskasvua tukevilla
talouden rakenneuudistuksilla
• Finanssipolitiikan mitoituksen tulisi olla
vastasyklistä myös hyvinä aikoina,
näin kerrytettäisiin pahan päivän
puskureita julkiseen talouteen
17.12.2019 26