Urbaanin puurakentamisen
liiketoimintatarkastelu
FUNDI-Kiinteistötalouden ajankohtaisseminaari 2022,
13.10.2022
Seppo Junnila, Prof, AaltoENG
Ilmari Talvitie, PhD-student , AaltoENG
Ali Amiri, Post-doc , AaltoENG

Sisältö
TIETOISKU
• Hiilineutraalisuus tavoitteena
• Kaupunkien kasvun hiilivelan kompensointi
• Puurakentamisen (lisä)kustannukset kirjallisuudessa
• Puurakennusten hinta kiinteistömarkkinoilla
NÄKEMYS
• Johtopäätöksiä urbaanin puurakentamisen näkymistä
seppo.junnila@aalto.fi

Hiilineutraalisuus tavoitteena
seppo.junnila@aalto.fi

Hiilineutraalisuus tavoitteena
• Hiilidioksidipäästöt ≤ hiilen sidonta ilmakehästä hiilinieluihin
• Nollapäästöjen saavuttamiseksi kaikki maailman
kasvihuonekaasupäästöt on siis kyettävä ottamaan talteen
• Nollapäästöt alussa vaikeita, joten kompensointi väliaikaisesti
sallittu:
• Investoimalla uusiutuviin energialähteisiin,
energiatehokkuuteen tai muihin puhtaisiin, vähähiilisiin
teknologioihin (puurakennus)
seppo.junnila@aalto.fi

Kaupunkien kasvu ja
hiilineutraalisuus
• Kaikki suuret kaupungit ovat sitoutuneet hiilineutraalisuuteen,
suurin osa jo ennen Suomen 2035 tavoitetta
• Kaupungistuminen jatkaa trendinä ja edellyttää merkittävää
lisärakentamista, joka aiheuttaa suuren hiilipiikin
• MITEN ILMEINEN RISTIRIITA RATKAISTAAN?
seppo.junnila@aalto.fi

Uudisrakentaminen
hiilineutraalisuustyössä
seppo.junnila@aalto.fi

Suomen suurimmat päästölähteet
seppo.junnila@aalto.fi
0
500 000
1 000 000
1 500 000
2 000 000
2 500 000
3 000 000
3 500 000
4 000 000
Raahen
terästehdas
Porvoon
jalostamo
Hanasaari B -
voimalaitos
Naantalin
voimalaitos
Salmisaaren B -
voimalaitos
Suomenojan
voimalaitos
Vuosaaren B-
voimalaitos
Outokumpu
Tornion tehtaat
PKS
rakentaminen
Suomen suurimmat päästöt laitoksittain 2017 [t CO2]
*https://www.energiavirasto.fi/

Rakentamisen hiilipiikki ja käyttövaihe; uuden
asuinalueen rakentaminen
seppo.junnila@aalto.fi
*A scenario analysis of the life cycle greenhouse gas emissions of a new residential area
A Säynäjoki, J Heinonen, S Junnila 2012
Environmental Research Letters 7 (3), 034037
Finnish climate
act 609/2015
- 80% carbon
EU 2030 climate &
energy package
- 40% carbon
Finnish climate
neutrality goal
0
20000
40000
60000
80000
100000
120000
2020 2030 2040 2050 2060 2070
GHG
emissions
(t)
Building code
NZEB
Carbon offsetting
Modernization
Existing building

Hiilipiikkiä pienemmäksi
• Hiilipiikin pienentämisen keinot
• Kiertotalous
• Rakennusten uudelleen käyttäminen
• Rakennusosien uudelleenkäyttäminen
• Rakennusmateriaalien uusiokäyttö
• Hiiltä sitovat materiaalit
• Puuperäiset
• Ideointiasteella olevat
• Hiilineutraali valmistus
seppo.junnila@aalto.fi

Hiilinielut Suomessa
seppo.junnila@aalto.fi
*https://tilastokeskus.fi/ www.luke.fi

seppo.junnila@aalto.fi

Puurakenteet vs. perinteinen tapa
seppo.junnila@aalto.fi
*“Environmental aspects of material efficiency versus carbon storage in timber buildings”,
Hafner, A. & Schäfer, S. Eur. J. Wood Prod. (2018) 76: 1045.
Puurunko
kerrostalo
Perinteinen
kerrostalo

Kaavoituksen hiilivelka
seppo.junnila@aalto.fi

Hiilineutraalisuus tarkoittaa päästöjen ja
nielujen (tai varastoinnin) tasapainoa
0,0
1,0
2,0
3,0
4,0
5,0
6,0
7,0
8,0
2016
2018
2020
2022
2024
2026
2028
2030
2032
2034
2036
2038
2040
2042
2044
2046
2048
2050
BAU GHG: Urban scenarios
Orig Res GHG Half&Half Res GHG L&D Res GHG
-4,0
-3,5
-3,0
-2,5
-2,0
-1,5
-1,0
-0,5
0,0
2016
2018
2020
2022
2024
2026
2028
2030
2032
2034
2036
2038
2040
2042
2044
2046
2048
2050
BAU carbon storage: Urban scenarios
Orig. Half&Half Low&Dense
- = ?
seppo.junnila@aalto.fi

-1,00
0,00
1,00
2,00
3,00
4,00
5,00
6,00
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
2031
2032
2033
2034
2035
2036
2037
2038
2039
2040
2041
2042
2043
2044
2045
2046
2047
2048
2049
2050
Theoretical net emissions: Urban scenarios
Net Orig. Net Half&Half Net L&D
Hiilineutraali kaavoitus
Situation in 2050:
• Original (60%multistory):
• Net emissions ~5.1 Mt CO2-
eq.
• Half&Half (50% multistory):
• Net emissions ~3.3 Mt CO2-
eq.
• Low&Dense (25% multistory):
• Net emissions ~ -0.2 Mt CO2-
eq.
• Carbon neutrality in 2045-
2046
seppo.junnila@aalto.fi

Uusi näkökulma – Kaavoituksen
hiilivelan kompensaatio
• Aluetason tarkastelu
• Kuinka paljon alueelle pitää tuoda puurakenteita, jotta
saavutetaan pinta-alaltaan vastaavan metsän
hiilivarasto?
seppo.junnila@aalto.fi

Hiilivarasto
CO2-eq/m2
Puurakennus
ten osuus
Aluetehokkuus
(ea) vaatimus,
puuranka
Aluetehokkuus
(ea) vaatimus,
massiivipuu
5 % 4,89 2,45 Kerrostalot, nykyinen
10 % 2,45 1,22
20 % 1,22 0,61
30 % 0,82 0,41
40 % 0,61 0,31
50 % 0,49 0,24
60 % 0,41 0,20
70 % 0,35 0,17
80 % 0,31 0,15
90 % 0,27 0,14 Tiivis ja Matala, nykyinen
100 % 0,24 0,12
Aluetehokkuusvaatimus, jotta hiilivelka
voidaan maksaa takaisin metsälle
Kerrostalo
tavoite
seppo.junnila@aalto.fi

Menetetyn metsähiilen
kompensaatio –konsepti
Puurakentamisen markkinaosuus
Kerrostalot: 60 %
Pientalot: 85 %
Puurakentamisen markkinaosuus
Kerrostalot: 60 %, Pientalot: 85 %
Puurakentamisen markkinaosuus
Kerrostalot: 5 %, Pientalot: 85 %
seppo.junnila@aalto.fi

Puurakentamisen markkinat,
kustannukset ja hinta
seppo.junnila@aalto.fi

Puurakentamisen markkinaosuus, Suomi
Asuinkerrostalot
• 3% (2019)
• Tavoite 46% (2025)
*Talvitie, I. (2021) ‘Wood based structures as a tool to enable carbon neutrality for cities’,
Master’s thesis, Aalto University.
Asuinrakennukset, puun osuus asuntokaupassa, rakennettu 1990->
seppo.junnila@aalto.fi

Puurakentamisen markkinaosuus, maailma
*Abergel T, Dean B and Dulac J 2018 Global Status Report: Towards a Zero‐Emission, Efficient and
Resilient Buildings and Construction Sector Global Alliance for Buildings and Construction
seppo.junnila@aalto.fi

Puurakennuksen tuotantohinta
Tutkimukset Maa/Alue Konsepti
Puu on halvempaa Puu on kalliimpaa
Puusta on nopeampi
rakentaa
Uskoo puun olevan halvempaa
tulevaisuudessa
1 Cazemier (2017) Australia x x x
2 Hossaini et al. (2014) Kanada x N/A
3 Jones et al. (2016) Iso-Britannia x x x
4 Kopczynski (2018) Yhdysvallat x N/A x
5 Koppelhuber (2016) Saksa / / x x
6 Kramer and Richie (2018) Australia x x
7 Nykänen et al. (2017) Eurooppa x x x
8 Richie and Stephan (2018) Australia x x
9 Svaljenka et al. (2017) Slovakia x x
10 Thomas and Ding (2018) Australia x x
11 Mäkimattila (2019) Suomi x x
12 Mäkimattila (2019) Ruotsi x x
N/A: Tutkimuksessa ei tarkennettu
/ : Tutkimuksessa osoitettiin kustannusten riippuvan rakennustekniikasta.
*Talvitie, I. (2021) ‘Wood based structures as a tool to enable carbon neutrality for cities’,
Master’s thesis, Aalto University.
seppo.junnila@aalto.fi

Ruotsi; puukerrostalojen
rakennuskustannukset
• Uskomukset:
• Rakentajat & tutkijat
• Puu kalliimpaa, n. 5-10%
• Tilastokeskus data (Statistiska
Centralbyron, 123878 asuntoa, rak. kust.):
• Betonilla puuta korkeammat
rakennuskustannukset
• Isot kaupungit, +17%
• Muu maa, + 7%
seppo.junnila@aalto.fi

Myyntihyödyt:
puurakennukset
vs. muut
rakennus-
materiaalit
seppo.junnila@aalto.fi
*Economic feasibility of wood‐based structures – improving urban carbon neutrality strategies.
Talvitie, Vimpari, Junnila‐ Environmental Research: Infrastructure and Sustainability, 2021

Johtopäätökset
Kaupunkien uusi arvolupaus Suomen kansalla:
”PIDÄMME SUOMEN METSÄT HIILINIELUINA JA RAKENNAMME
KAUPUNGEISTA METSIÄKIN SUUREMMAN HIILIVARASTON”
seppo.junnila@aalto.fi
• Kiinteistö- ja rakennusala on ainoa teollisuudenala, joka voi
tämän lupauksen toteuttaa kaupungeille
• Vihreä siirtymä on kannattavaa liiketoimintaa

aalto.fi
Kiitos!
Prof. Seppo Junnila
Aalto University
www.smartland.fi