Diese Präsentation wurde erfolgreich gemeldet.
Die SlideShare-Präsentation wird heruntergeladen. ×

Esitysmateriaali Miten osaajat liikkuvat alueilla 27.10.2021

Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Wird geladen in …3
×

Hier ansehen

1 von 35 Anzeige
Anzeige

Weitere Verwandte Inhalte

Diashows für Sie (20)

Ähnlich wie Esitysmateriaali Miten osaajat liikkuvat alueilla 27.10.2021 (17)

Anzeige

Weitere von Sitra the Finnish Innovation Fund (17)

Esitysmateriaali Miten osaajat liikkuvat alueilla 27.10.2021

  1. 1. Miten osaajat liikkuvat alueilla? -selvityksen julkistustilaisuus 27.10. Lue uutinen: Selvitys: Koulutetut muuttavat toisten osaajien perässä – alueiden kannattaa pitää valmistuneista kiinni - Sitra #osaamisenaika
  2. 2. 9.00 Tervetuloa & avaussanat projektijohtaja Helena Mustikainen, Sitra Keskeiset havainnot: Miten osaajat liikkuvat alueilla? johtava asiantuntija Timo Aro, MDI kommentti: valtiosihteeri Juha Majanen, valtiovarainministeriö Miten valmistuneet sijoittuvat? johtava asiantuntija Timo Aro, MDI kommentti: innovaatiopäällikkö Marja-Terttu Kurunsaari, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Miten koulutettu työvoima liikkuu? johtava asiantuntija Timo Aro, MDI kommentti: elinkeinojohtaja Terho Savolainen, Iisalmen kaupunki Verkkopalvelun hyödyntäminen 10.30 Kiitos & yhteenveto – tilaisuus päättyy!
  3. 3. Puhujat 3 Juha Majanen valtiosihteeri kansliapäällikkönä valtiovarainministeriö Marja-Terttu Kurunsaari innovaatiopäällikkö Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Terho Savolainen elinkeinojohtaja Iisalmen kaupunki Timo Aro johtava asiantuntija Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI Helena Mustikainen projektijohtaja Sitra Tapio Huttula vanhempi neuvonantaja Sitra
  4. 4. Miten jaamme ajatuksiamme Zoomissa? Chat-kentässä voi kysyä teknisiä neuvoja tai muita kysymyksiä. Pidä mikrofoni pois päältä, kun et käytä itse puheenvuoroa. Kameraa saa mielellään pitää päällä niin halutessasi.
  5. 5. Helena Mustikainen projektijohtaja Sitra
  6. 6. Tavoitteena on pitkäjänteinen monialainen elinikäisen oppimisen kehitys Suomessa tukemalla yhteiskunnallisia toimijoita systeemisen muutoksen käynnistymiseksi. Roolina fasilitoiva sillanrakentaja, areenan tarjoaja sekä kokonaiskuvan katsoja, erityisesti rahoituksen osalta. Osaamisen aika –projektin taustalla on 30 keskeisen yhteiskunnallisen toimijan yhteinen näkemys elinikäisen oppimisen Suomesta. Sitran tavoite ja rooli
  7. 7. Kohti elinikäistä oppimista - Sitra Mille väestölle? - Sitra Miten osaajat liikkuvat alueilla? - Sitra
  8. 8. Samanaikaiset neljä väestömuutosta 2020–30-luvuilla haastavat Suomen kaikki alueet 1 Syntyvyyden aleneminen 2 Työikäisen väestön määrän väheneminen 3 Keskittävä, polarisoiva ja valikoiva muuttoliike 4 Iäkkäiden yli 75- vuotiaiden määrän nopea kasvu
  9. 9. Miten väestömuutokset vaikuttavat alueiden osaamiseen? Osaajista tulee pula, ratkaisuja ei voi lykätä. Alueiden koulutustarpeet kaikilla koulutusasteilla erilaistuvat: Tarvitaan uusi joustavampi, monimuotoisempi ja tehokkaampi osaamisjärjestelmä. Jokaisen kaikki osaaminen tarvitaan yhdessä oppimiseen takaamaan hyvinvointi ja kilpailukyky tulevaisuuden Suomessa. Voimme tänään vaikuttaa Suomen tulevaisuuden hyvinvointiin.
  10. 10. Miten osaajat liikkuvat alueilla – julkaistava kokonaisuus 10 Miten osaajat liikkuvat alueilla? - Sitra Osaajien riittävyys alueilla - Sitra Koulutustaso alueilla - Sitra
  11. 11. Keskeiset havainnot: Miten osaajat liikkuvat alueilla? Timo Aro johtava asiantuntija MDI
  12. 12. Selvityksen sisältö Koulutusrakenne koko maassa ja maakuntien koulutusprofiilit Ammatillisen toisen asteen tutkinnon vuosina 2016-2019 suorittaneiden sijoittuminen työmarkkinoille ja alueille vuoden 2019 lopussa Ammattikorkeakoulututkinnon vuosina 2014/2015 – 2018/2019 suoritta- neiden sijoittuminen työmarkkinoille ja alueille Yliopistotutkinnon vuosina 2014/2015 – 2018/2019 suorittaneiden sijoittuminen työmarkkinoille ja alueille Alueiden välinen liikkuvuus muuttoliikkeen osalta finanssikriisistä nykyhetkeen 1 2 3 4 5
  13. 13. Selvityksen ydinkysymykset Miten ammatillisen toisen asteen ja korkea-asteen koulutuksen valmistuneet sijoittuvat työmarkkinoille (pääasiallinen toiminta) ja alueille (koulutusmaa- kunta versus asuinalue) koulutus- asteittain, koulutusaloittain ja oppi- laitoksittain? Miten valmistuneet ja osaajat liikku- vat alueiden välillä? 1 2
  14. 14. 1 2 3 4 5 Alueelliset koulutuserot ovat suuret ja säilyneet alueiden välillä Ammatillisen toisen asteen suorittaneet ovat ”kotiseutu- uskollisia”, ja kriittinen tekijä alueiden työ- voimatarpeiden kannalta. Työmarkkinoille sijoittuminen on verrannollinen koulutustasoon. Uusimaa hyötyy merkittävästi koulutettujen ja osaajien aivovuo- dosta muusta maasta. Koulutuksen alueel- linen tasa-arvo ei toteudu täysimää- räisesti kaikilla alueilla. Selvityksen viisi kokoavaa nostoa
  15. 15. Keskeiset havainnot Alueiden välillä on ollut pitkään suuret ja melko pysyvät koulutuserot, jotka eivät ole poistuneet eivätkä kuroutuneet umpeen väestön koulutustason yhtäjaksoisesta noususta huolimatta. Koulutusmaakuntaan jääneiden osuus alenee koulutustason noustessa. ”Kotiseutu- uskollisimpia” ovat ammatillisen perustutkinnon tai ammattitutkinnon suorittaneet, jotka sijoittuvat ja työllistyvät pääosin omaan koulutusmaa- kuntaansa tai lähialueelle. Sijoittuminen työlliseksi 1-5 vuotta valmistumisen jälkeen vuonna 2019: ammatillinen perustutkinto 62,5 %, ammattitutkinto 76,5 %, erikoisammatti- tutkinto 86,6 %, ammattikorkeakoulututkinto 77,8 %, ylempi ammattikorkeakoulu- tutkinto 88,2 %, ylempi korkeakoulututkinto 76,9 % ja tutkijakoulutus 80,2 %. 1 2 3
  16. 16. Keskeiset havainnot 4 5 Uudenmaan vetovoima on inhimillisen pääoman keskittymisen näkökul- masta ylivertainen varsinkin korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden ja osaamisintensiivisten toimialojen työllisten kohdalla. Uusimaa sai kor- kea-asteen suorittaneista muuttovoittoa noin 21 500 henkilöä ja KIBS-alojen työlli- sistä noin 25 500 henkilöä vuosina 2010-2018. Muista maakunnista erityisesti Pir- kanmaa hyötyy jossain määrin koulutettujen osaajien muuttovirroista Koulutuksen maantiede ei toteudu alueiden välillä tasaisesti varsinkaan korkea-asteen koulutuksessa. Koulutuksen alueellinen tasa-arvo toteutuu hyvin ammatillisella toisella asteella ja kohtuullisesti ammattikorkeakoulutuksessa. Yliopistokoulutuksessa koulutuksen alueellinen tasa-arvo toteutuu vain tyydyttävästi. Myönteistä on, että jokaisessa maakunnassa on yksi tai useampia amma- tillisen toisen asteen koulutuksen järjestäjiä ja vähintään yksi korkeakoulu.
  17. 17. Juha Majanen valtiosihteeri kansliapäällikkönä valtiovarainministeriö
  18. 18. Minne valmistuneet sijoittuvat? Timo Aro johtava asiantuntija MDI
  19. 19. 1. Alueelliset koulutuserot ovat suuret ja säilyneet alueiden välillä Alueiden välillä on ollut pitkään suuret ja melko pysy- vät koulutuserot, jotka eivät ole poistuneet eivätkä kuroutuneet umpeen väestön koulutustason yhtäjaksoisesta noususta huolimatta. Alueelliset koulutuserot ovat pitkän aikavälin kehityksen tulos, jonka juuret liittyvät eri koulutusasteiden oppilaitosten maan- tieteelliseen sijaintiin, aloituspaikkojen määrään eri koulutus- asteilla, koulutuspolitiikkaan ja varsinkin yliopistojen fyysisiin sijaintipaikkoihin. Koulutettujen muuttoliike alueiden välillä ylläpitää ja/tai lisää entisestään alueiden välisiä koulutuseroja. Koulutettujen muuttoliike on alueellisesta näkökulmasta luon- teeltaan valikoivaa, keskittävää ja polarisoivaa. Koulutuserot ovat suuret ikäryhmien ja sukupuolten välillä. Koulutustaso korkein 40-44-vuotiailla ja alhaisin yli 75-vuotiailla. Koulutuserot vaikuttavat alueiden tuleviin kehitysmah- dollisuuksiin. Väestön koulutustaso on korkein korkeakoulukaupun- geissa ja niiden lähialueella. Indeksin 10 kärkikuntaa: Kauniainen (594), Espoo (489), Helsinki (465), Pirkkala (455), Oulu (436), Muurame (435), Lempäälä (433), Kirkkonummi (430), Tampere (428) ja Jyväskylä (426). 1 2 3 4 5
  20. 20. Koulutusmaakuntaan työllistyneet, kaikista valmistuneista työllisistä 2. Ammatillisen toisen asteen suorittaneet kotiseutu-uskollisimpia, ja kriittinen tekijä alueiden työvoimatarpeiden kannalta Koulutusmaakuntaan jääneiden osuus alenee koulutustason nous- tessa. ”Kotiseutu-uskollisimpia” ovat ammatillisen perus- tutkinnon tai ammattitutkinnon suorittaneet, jotka sijoit- tuvat ja työllistyvät pääosin omaan koulutusmaakun- taansa tai lähialueelle. Osaavan työvoiman saatavuuteen liittyvät haasteet korostavat kou- lutusmaakuntaan jääneiden roolia ja merkitystä varsinkin väestöään menettävissä maakunnissa. Ammatillisen toisen asteen rooli ja mer- kitys keskeinen alueiden tulevien työvoimatarpeiden kannalta. Alueen saama hyöty koulutustoiminnasta riippuu sekä alueen kyvystä työllistää maakunnassa valmistuneet opiskelijat koulutusmaakuntaansa että kyvystä houkutella muista maakunnista muuttavia opiskelijoita. Ammatillisen toisen asteen tutkinnon suorittaneet työllis- tyvät useimmin koulutusmaakuntaansa kuin korkea-as- teelta valmistuneet. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden kohdalla maakunnan koolla ja sijainnilla on merkitystä koulutus- maakuntaan jääneiden osuudessa. 1 2 3 4 Koulutusmaakuntaan työllistyneet amk-tutkinnon vuosina 2015-2018 suorittaneet/kaikki työllistyneet Koulutusmaakuntaan työllistyneet yliopistotutkinnon vuosina 2015-2018 suorittaneet/kaikki työllistyneet
  21. 21. 3. Työmarkkinoille sijoittuminen on verrannollinen koulutustasoon Valmistuneiden sijoittuminen työmarkkinoille vaihtelee merkittävästi koulutusasteittain, koulutusaloittain, oppilai- toksittain, tutkinnoittain ja alueittain. Sijoittuminen työlliseksi 1-5 vuotta valmistumisen jälkeen vuonna 2019: ammatillinen perustutkinto 62,5 %, ammattitutkinto 76,5 %, erikoisammattitutkinto 86,6 %, ammattikorkeakoulututkinto 77,8 %, ylempi ammattikor- keakoulututkinto 88,2 %, ylempi korkeakoulututkinto 76,9 % ja tutkijakoulutus 80,2 %. Koulutusaloittain tarkasteltuna työllistyminen korkeinta terveydessä ja hyvinvoinnissa kaikilla koulutusasteilla: tutkinnon suorittaneet myös sijoittu- vat parhaiten koulutusmaakuntaansa. Koulutusasteiden sijaan on jatkossa syytä kiinnittää enem- män huomiota alueiden, oppilaitosten ja tutkinnon suorit- taneiden välillä oleviin eroihin ja niiden taustalla oleviin tekijöihin. 1 2 3 4 Tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen työlliseksi vuosi valmistumisen jälkeen koko maassa eri koulutusasteilla vuosina 2010-2019
  22. 22. Marja-Terttu Kurunsaari innovaatiopäällikkö Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu
  23. 23. Jalostusasteen nostaminen: esimerkkinä Seinäjoen ja Ilmajoen alue
  24. 24. Miten koulutettu työvoima liikkuu? Timo Aro johtava asiantuntija MDI
  25. 25. Uudenmaan vetovoima on inhimillisen pääoman kes- kittymisen näkökulmasta ylivertainen varsinkin kor- kea-asteen tutkinnon suorittaneiden ja osaamisinten- siviisten toimialojen työllisten kohdalla. Uusimaa sai korkea-asteen suorittaneista muuttovoittoa noin 21 500 henki- löä ja KIBS-alojen työllisistä noin 25 500 henkilöä vuosina 2010-2018. Koko muu maa kärsii aivovuotoa Uudellemaalle sekä vastavalmistuneista että koulutetuista työmarkkinoil- la olevista osaajista. Uusimaa saa koulutettujen muuttovoi- ton ansiosta merkittävän ”kasvupiikin” ja suhteellista etumat- kaa muuhun maahan. Uusimaa vahvistuu kahden tekijän kautta: 1) amma- tillisen toisen tai kolmannen asteen suorittaneista pääosa jää valmistumisen jälkeen alueen työmarkkinoille ja 2) alueelle kohdistuu runsaasti vastavalmistuneiden ja työllisten muutto- virtoja muista maakunnista. Osaajien liikkuvuudesta hyötyvät lisäksi muut väestö- pohjaltaan ja aloituspaikkamäärältään suuret maa- kunnat. 1 2 3 4 MAAKUNTA ALEMPI KORKEA- ASTE YLEMPI KORKEA- ASTE KORKEA-ASTE YHTEENSÄ Uusimaa 11541 9918 21459 Pirkanmaa 2212 -745 1467 Päijät-Häme -120 1061 941 Kanta-Häme -144 560 416 Ahvenanmaa 154 130 284 Keski-Pohjanmaa -410 160 -250 Etelä-Pohjanmaa -873 201 -672 Kymenlaakso -715 -16 -731 Kainuu -693 -181 -874 Satakunta -994 -201 -1195 Pohjois-Savo -867 -547 -1414 Etelä-Savo -1565 -44 -1609 Lappi -1317 -460 -1777 Etelä-Karjala -1093 -714 -1807 Pohjanmaa -1491 -472 -1963 Varsinais-Suomi -350 -1813 -2163 Pohjois-Karjala -870 -1513 -2383 Pohjois- Pohjanmaa -785 -2761 -3546 Keski-Suomi -1626 -2569 -4195 MAAKUNTA INFORMAATIO JA VIESTINTÄ (J) RAHOITUS- JA VAKUUTUSTOIMINTA (K) AMMATILLINEN, TIETEELLINEN JA TEKNINEN (M) HALLINTO- JA TUKIPALVELUT (N) KOULUTUS (P) KAIKKIEN TOIMIALOJEN TYÖLLISET YHTEENSÄ UUSIMAA 5257 1570 5304 9613 3778 25522 PIRKANMAA -138 88 -67 1474 495 1852 VARSINAIS-SUOMI -165 -114 -196 1388 155 1068 AHVENANMAA 59 58 29 78 94 318 POHJOIS-SAVO -85 -43 -95 -81 333 29 SATAKUNTA -71 -70 -154 242 -151 -204 LAPPI -20 -95 -213 116 -21 -233 PÄIJÄT-HÄME -51 -56 -82 -176 128 -237 KAINUU -53 -15 -71 -120 13 -246 KESKI-POHJANMAA -8 -30 -21 -248 -1 -308 ETELÄ-KARJALA -117 -75 -125 -207 183 -341 KYMENLAAKSO -50 -35 -66 -381 22 -510 ETELÄ-POHJ. -59 -42 -102 -385 39 -549 KANTA-HÄME -15 -47 -136 -444 41 -601 POHJANMAA -160 -119 -213 -172 50 -614 ETELÄ-SAVO -72 -52 -135 -382 -144 -785 POHJOIS-POHJ. -138 -73 -208 -445 33 -831 POHJOIS-KARJALA -87 -60 -182 -263 -394 -986 KESKI-SUOMI -348 -114 -245 -107 -510 -1324 4. Uusimaa hyötyy merkittävästi koulutettujen ja osaajien aivovuodosta muusta maasta 2014
  26. 26. Koulutuksen maantiede ei toteudu alueiden välillä tasaisesti varsinkaan korkea-asteen koulutuksessa. Yliopistokoulutuksen sijainti- ja aloituspaikkojen jakautumisessa alueiden välillä on suuret alueelliset erot Koulutuksen alueellinen tasa-arvo toteutuu kohtalaisen hyvin ammatillisen toisen asteen mutta heikommin korkea- asteen koulutuksessa, jos tarkastellaan korkea-asteen aloituspaik- kojen määrää tai alueiden koulutusmahdollisuuksia alueellisesta näkö- kulmasta. Ammattikorkeakouluissa oli yhteensä noin 46 000 aloituspaikkaa vuonna 2020, joista hieman alle puolet on neljässä väestöltään suurimmassa maakunnassa (Uusimaa, Pirkanmaa, Varsinais- Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa). Suurissa maakunnissa on kuitenkin nuorten ja nuorten aikuisten väestöosuuteen vähemmän aloituspaik- koja kuin väestöosuus edellyttäisi. Yliopistokoulutuksessa alueellinen tasa-arvo ja aloituspaikkojen saatavuus ei toteudu lähtökohtaisesti, sillä osassa maakuntia ei ole lainkaan yliopistoa, ja kuudessa maakunnassa yliopiston korvaa yliopistokeskus. Yliopistojen aloituspaikkoja oli määrällisesti eniten neljässä väestöltään suurimmassa maakunnassa, joissa oli noin kaksi kolmesta aloituspaikasta. Aloituspaikkojen määrä ylittää niiden suhteellisen väestöosuuden nuorissa ja nuorissa aikuisissa. 1 2 3 4 5. Koulutuksen alueellinen tasa-arvo ei toteudu täysimääräisesti kaikilla alueilla
  27. 27. Terho Savolainen elinkeinojohtaja Iisalmen kaupunki
  28. 28. 28 Osaamiskeskittymien syntymekanismi: esimerkkinä Ylä-Savon alue
  29. 29. Koulutustason ja elinvoiman tunnuslukuja sitra.fi/koulutustaso/
  30. 30. Kuntatason tarkastelu – vertailu seutu- ja maakuntaan sekä koko maahan
  31. 31. Seutu- ja maakuntatason tarkastelu
  32. 32. Katso oman alueesi uusien opiskelijoiden määrien ennusteet vuoteen 2040 asti! • Mille väestölle? -verkkohakupalvelusta voit katsoa ikäryhmäkohtaiset ja alueelliset väestöennusteet sekä uusien opiskelijoiden määrien ennusteet kolmelta koulutusasteelta kunnittain, seutu- ja maakunnittain vuoteen 2040 asti. • Voit myös vertailla kolmea aluetta keskenään. Mille väestölle? -verkkopalvelu: Laaja hakupalvelu Suppea hakupalvelu Laaja versio! Suppea versio!
  33. 33. Yhteenvetoa Alueiden eriytyminen ja kohtaanto-ongelma on kansantaloudellinen haaste 1 ► Alueiden elinvoiman turvaaminen vaatii lisää tukea ja toimintamahdollisuuksia ► Tarvelähtöisyys ja vaikuttavuusajattelu tärkeitä rahoituksessa ja kehittämistyössä ► Ratkaisevaa alueiden verkostomainen yhteistyö, joka tähtää kansainväliseen kilpailukykyyn ► Osaamistarpeiden muutoksessa työssä tapahtuvan oppimisen merkitys kasvaa 2 Koulutuksellinen tasa-arvo uhkaa heikentyä
  34. 34. Miten osaajat liikkuvat alueilla – linkit chatissa 34 Miten osaajat liikkuvat alueilla? - Sitra Koulutustaso alueilla - Sitra Osaajien riittävyys alueilla - Sitra
  35. 35. Osaamisen aika –podcast & Alueiden osaamisen aika Tervetuloa jatkamaan keskustelua ja seuraamaan tiedotusta: www.facebook.com/groups/osaamisenaika #osaamisenaika Tulossa pian: Kiitos!

×