Esitysmateriaali

1. Miten osaajat liikkuvat
alueilla? -selvityksen
julkistustilaisuus 27.10.
Lue uutinen: Selvitys: Koulutetut
muuttavat toisten osaajien perässä –
alueiden kannattaa pitää valmistuneista
kiinni - Sitra
#osaamisenaika

2. 9.00 Tervetuloa & avaussanat
projektijohtaja Helena Mustikainen, Sitra
Keskeiset havainnot: Miten osaajat liikkuvat alueilla?
johtava asiantuntija Timo Aro, MDI
kommentti: valtiosihteeri Juha Majanen, valtiovarainministeriö
Miten valmistuneet sijoittuvat?
johtava asiantuntija Timo Aro, MDI
kommentti: innovaatiopäällikkö Marja-Terttu Kurunsaari, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä
Miten koulutettu työvoima liikkuu?
johtava asiantuntija Timo Aro, MDI
kommentti: elinkeinojohtaja Terho Savolainen, Iisalmen kaupunki
Verkkopalvelun hyödyntäminen
10.30 Kiitos & yhteenveto – tilaisuus päättyy!

3. Puhujat
3
Juha Majanen
valtiosihteeri kansliapäällikkönä
valtiovarainministeriö
Marja-Terttu Kurunsaari
innovaatiopäällikkö
Seinäjoen koulutuskuntayhtymä
Terho Savolainen
elinkeinojohtaja
Iisalmen kaupunki
Timo Aro
johtava asiantuntija
Aluekehittämisen
konsulttitoimisto MDI
Helena Mustikainen
projektijohtaja
Sitra
Tapio Huttula
vanhempi neuvonantaja
Sitra

4. Miten jaamme ajatuksiamme Zoomissa?
Chat-kentässä voi kysyä teknisiä
neuvoja tai muita kysymyksiä.
Pidä mikrofoni pois päältä, kun et käytä itse
puheenvuoroa. Kameraa saa mielellään pitää
päällä niin halutessasi.

5. Helena Mustikainen
projektijohtaja
Sitra

6. Tavoitteena on pitkäjänteinen
monialainen elinikäisen
oppimisen kehitys Suomessa
tukemalla yhteiskunnallisia
toimijoita systeemisen
muutoksen käynnistymiseksi.
Roolina fasilitoiva
sillanrakentaja, areenan tarjoaja
sekä kokonaiskuvan katsoja,
erityisesti rahoituksen osalta.
Osaamisen
aika –projektin
taustalla on
30 keskeisen
yhteiskunnallisen toimijan
yhteinen näkemys
elinikäisen oppimisen
Suomesta.
Sitran tavoite ja rooli

7. Kohti elinikäistä
oppimista - Sitra
Mille väestölle? -
Sitra
Miten osaajat
liikkuvat alueilla? -
Sitra

8. Samanaikaiset neljä väestömuutosta
2020–30-luvuilla haastavat Suomen kaikki alueet
1 Syntyvyyden
aleneminen
2
Työikäisen
väestön määrän
väheneminen
3
Keskittävä,
polarisoiva ja
valikoiva
muuttoliike
4
Iäkkäiden yli 75-
vuotiaiden määrän
nopea kasvu

9. Miten väestömuutokset vaikuttavat
alueiden osaamiseen?
Osaajista tulee pula,
ratkaisuja ei voi lykätä.
Alueiden koulutustarpeet kaikilla
koulutusasteilla erilaistuvat:
Tarvitaan uusi joustavampi,
monimuotoisempi ja
tehokkaampi osaamisjärjestelmä.
Jokaisen kaikki osaaminen
tarvitaan yhdessä oppimiseen
takaamaan hyvinvointi ja
kilpailukyky tulevaisuuden
Suomessa.
Voimme tänään
vaikuttaa Suomen
tulevaisuuden
hyvinvointiin.

10. Miten osaajat liikkuvat alueilla –
julkaistava kokonaisuus
10
Miten osaajat liikkuvat
alueilla? - Sitra
Osaajien riittävyys
alueilla - Sitra
Koulutustaso
alueilla - Sitra

11. Keskeiset havainnot:
Miten osaajat
liikkuvat alueilla?
Timo Aro
johtava asiantuntija
MDI

12. Selvityksen sisältö
Koulutusrakenne koko maassa ja maakuntien koulutusprofiilit
Ammatillisen toisen asteen tutkinnon vuosina 2016-2019 suorittaneiden
sijoittuminen työmarkkinoille ja alueille vuoden 2019 lopussa
Ammattikorkeakoulututkinnon vuosina 2014/2015 – 2018/2019 suoritta-
neiden sijoittuminen työmarkkinoille ja alueille
Yliopistotutkinnon vuosina 2014/2015 – 2018/2019 suorittaneiden
sijoittuminen työmarkkinoille ja alueille
Alueiden välinen liikkuvuus muuttoliikkeen osalta finanssikriisistä
nykyhetkeen
1
2
3
4
5

13. Selvityksen ydinkysymykset
Miten ammatillisen toisen asteen ja
korkea-asteen koulutuksen
valmistuneet sijoittuvat
työmarkkinoille (pääasiallinen
toiminta) ja alueille (koulutusmaa-
kunta versus asuinalue) koulutus-
asteittain, koulutusaloittain ja oppi-
laitoksittain?
Miten valmistuneet ja osaajat liikku-
vat alueiden välillä?
1
2

14. 1 2 3 4 5
Alueelliset
koulutuserot ovat
suuret ja säilyneet
alueiden välillä
Ammatillisen toisen
asteen suorittaneet
ovat ”kotiseutu-
uskollisia”, ja
kriittinen tekijä
alueiden työ-
voimatarpeiden
kannalta.
Työmarkkinoille
sijoittuminen on
verrannollinen
koulutustasoon.
Uusimaa hyötyy
merkittävästi
koulutettujen ja
osaajien aivovuo-
dosta muusta
maasta.
Koulutuksen alueel-
linen tasa-arvo ei
toteudu täysimää-
räisesti kaikilla
alueilla.
Selvityksen viisi kokoavaa nostoa

15. Keskeiset havainnot
Alueiden välillä on ollut pitkään suuret ja melko pysyvät koulutuserot,
jotka eivät ole poistuneet eivätkä kuroutuneet umpeen väestön koulutustason
yhtäjaksoisesta noususta huolimatta.
Koulutusmaakuntaan jääneiden osuus alenee koulutustason noustessa. ”Kotiseutu-
uskollisimpia” ovat ammatillisen perustutkinnon tai ammattitutkinnon
suorittaneet, jotka sijoittuvat ja työllistyvät pääosin omaan koulutusmaa-
kuntaansa tai lähialueelle.
Sijoittuminen työlliseksi 1-5 vuotta valmistumisen jälkeen vuonna
2019: ammatillinen perustutkinto 62,5 %, ammattitutkinto 76,5 %, erikoisammatti-
tutkinto 86,6 %, ammattikorkeakoulututkinto 77,8 %, ylempi ammattikorkeakoulu-
tutkinto 88,2 %, ylempi korkeakoulututkinto 76,9 % ja tutkijakoulutus 80,2 %.
1
2
3

16. Keskeiset havainnot
4
5
Uudenmaan vetovoima on inhimillisen pääoman keskittymisen näkökul-
masta ylivertainen varsinkin korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden
ja osaamisintensiivisten toimialojen työllisten kohdalla. Uusimaa sai kor-
kea-asteen suorittaneista muuttovoittoa noin 21 500 henkilöä ja KIBS-alojen työlli-
sistä noin 25 500 henkilöä vuosina 2010-2018. Muista maakunnista erityisesti Pir-
kanmaa hyötyy jossain määrin koulutettujen osaajien muuttovirroista
Koulutuksen maantiede ei toteudu alueiden välillä tasaisesti varsinkaan
korkea-asteen koulutuksessa. Koulutuksen alueellinen tasa-arvo toteutuu hyvin
ammatillisella toisella asteella ja kohtuullisesti ammattikorkeakoulutuksessa.
Yliopistokoulutuksessa koulutuksen alueellinen tasa-arvo toteutuu vain tyydyttävästi.
Myönteistä on, että jokaisessa maakunnassa on yksi tai useampia amma-
tillisen toisen asteen koulutuksen järjestäjiä ja vähintään yksi korkeakoulu.

17. Juha Majanen
valtiosihteeri kansliapäällikkönä
valtiovarainministeriö

18. Minne valmistuneet
sijoittuvat?
Timo Aro
johtava asiantuntija
MDI

19. 1. Alueelliset koulutuserot ovat suuret ja
säilyneet alueiden välillä
Alueiden välillä on ollut pitkään suuret ja melko pysy-
vät koulutuserot, jotka eivät ole poistuneet eivätkä
kuroutuneet umpeen väestön koulutustason yhtäjaksoisesta
noususta huolimatta.
Alueelliset koulutuserot ovat pitkän aikavälin kehityksen tulos,
jonka juuret liittyvät eri koulutusasteiden oppilaitosten maan-
tieteelliseen sijaintiin, aloituspaikkojen määrään eri koulutus-
asteilla, koulutuspolitiikkaan ja varsinkin yliopistojen fyysisiin
sijaintipaikkoihin.
Koulutettujen muuttoliike alueiden välillä ylläpitää
ja/tai lisää entisestään alueiden välisiä koulutuseroja.
Koulutettujen muuttoliike on alueellisesta näkökulmasta luon-
teeltaan valikoivaa, keskittävää ja polarisoivaa.
Koulutuserot ovat suuret ikäryhmien ja sukupuolten välillä.
Koulutustaso korkein 40-44-vuotiailla ja alhaisin yli 75-vuotiailla.
Koulutuserot vaikuttavat alueiden tuleviin kehitysmah-
dollisuuksiin.
Väestön koulutustaso on korkein korkeakoulukaupun-
geissa ja niiden lähialueella. Indeksin 10 kärkikuntaa:
Kauniainen (594), Espoo (489), Helsinki (465), Pirkkala (455),
Oulu (436), Muurame (435), Lempäälä (433), Kirkkonummi
(430), Tampere (428) ja Jyväskylä (426).
1
2
3
4
5

20. Koulutusmaakuntaan työllistyneet,
kaikista valmistuneista työllisistä
2. Ammatillisen toisen asteen suorittaneet
kotiseutu-uskollisimpia, ja kriittinen tekijä
alueiden työvoimatarpeiden kannalta
Koulutusmaakuntaan jääneiden osuus alenee koulutustason nous-
tessa. ”Kotiseutu-uskollisimpia” ovat ammatillisen perus-
tutkinnon tai ammattitutkinnon suorittaneet, jotka sijoit-
tuvat ja työllistyvät pääosin omaan koulutusmaakun-
taansa tai lähialueelle.
Osaavan työvoiman saatavuuteen liittyvät haasteet korostavat kou-
lutusmaakuntaan jääneiden roolia ja merkitystä varsinkin väestöään
menettävissä maakunnissa. Ammatillisen toisen asteen rooli ja mer-
kitys keskeinen alueiden tulevien työvoimatarpeiden kannalta.
Alueen saama hyöty koulutustoiminnasta riippuu sekä
alueen kyvystä työllistää maakunnassa valmistuneet opiskelijat
koulutusmaakuntaansa että kyvystä houkutella muista maakunnista
muuttavia opiskelijoita.
Ammatillisen toisen asteen tutkinnon suorittaneet työllis-
tyvät useimmin koulutusmaakuntaansa kuin korkea-as-
teelta valmistuneet. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden
kohdalla maakunnan koolla ja sijainnilla on merkitystä koulutus-
maakuntaan jääneiden osuudessa.
1
2
3
4
Koulutusmaakuntaan työllistyneet amk-tutkinnon vuosina
2015-2018 suorittaneet/kaikki työllistyneet
Koulutusmaakuntaan työllistyneet yliopistotutkinnon
vuosina 2015-2018 suorittaneet/kaikki työllistyneet

21. 3. Työmarkkinoille sijoittuminen
on verrannollinen koulutustasoon
Valmistuneiden sijoittuminen työmarkkinoille vaihtelee
merkittävästi koulutusasteittain, koulutusaloittain, oppilai-
toksittain, tutkinnoittain ja alueittain.
Sijoittuminen työlliseksi 1-5 vuotta valmistumisen
jälkeen vuonna 2019: ammatillinen perustutkinto 62,5
%, ammattitutkinto 76,5 %, erikoisammattitutkinto 86,6 %,
ammattikorkeakoulututkinto 77,8 %, ylempi ammattikor-
keakoulututkinto 88,2 %, ylempi korkeakoulututkinto 76,9
% ja tutkijakoulutus 80,2 %.
Koulutusaloittain tarkasteltuna työllistyminen
korkeinta terveydessä ja hyvinvoinnissa kaikilla
koulutusasteilla: tutkinnon suorittaneet myös sijoittu-
vat parhaiten koulutusmaakuntaansa.
Koulutusasteiden sijaan on jatkossa syytä kiinnittää enem-
män huomiota alueiden, oppilaitosten ja tutkinnon suorit-
taneiden välillä oleviin eroihin ja niiden taustalla oleviin
tekijöihin.
1
2
3
4
Tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen työlliseksi vuosi
valmistumisen jälkeen koko maassa eri koulutusasteilla
vuosina 2010-2019

22. Marja-Terttu Kurunsaari
innovaatiopäällikkö
Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu

23. Jalostusasteen nostaminen:
esimerkkinä Seinäjoen ja Ilmajoen alue

24. Miten koulutettu
työvoima liikkuu?
Timo Aro
johtava asiantuntija
MDI

25. Uudenmaan vetovoima on inhimillisen pääoman kes-
kittymisen näkökulmasta ylivertainen varsinkin kor-
kea-asteen tutkinnon suorittaneiden ja osaamisinten-
siviisten toimialojen työllisten kohdalla. Uusimaa sai
korkea-asteen suorittaneista muuttovoittoa noin 21 500 henki-
löä ja KIBS-alojen työllisistä noin 25 500 henkilöä vuosina
2010-2018.
Koko muu maa kärsii aivovuotoa Uudellemaalle sekä
vastavalmistuneista että koulutetuista työmarkkinoil-
la olevista osaajista. Uusimaa saa koulutettujen muuttovoi-
ton ansiosta merkittävän ”kasvupiikin” ja suhteellista etumat-
kaa muuhun maahan.
Uusimaa vahvistuu kahden tekijän kautta: 1) amma-
tillisen toisen tai kolmannen asteen suorittaneista pääosa jää
valmistumisen jälkeen alueen työmarkkinoille ja 2) alueelle
kohdistuu runsaasti vastavalmistuneiden ja työllisten muutto-
virtoja muista maakunnista.
Osaajien liikkuvuudesta hyötyvät lisäksi muut väestö-
pohjaltaan ja aloituspaikkamäärältään suuret maa-
kunnat.
1
2
3
4
MAAKUNTA ALEMPI KORKEA-
ASTE
YLEMPI KORKEA-
ASTE
KORKEA-ASTE
YHTEENSÄ
Uusimaa 11541 9918 21459
Pirkanmaa 2212 -745 1467
Päijät-Häme -120 1061 941
Kanta-Häme -144 560 416
Ahvenanmaa 154 130 284
Keski-Pohjanmaa -410 160 -250
Etelä-Pohjanmaa -873 201 -672
Kymenlaakso -715 -16 -731
Kainuu -693 -181 -874
Satakunta -994 -201 -1195
Pohjois-Savo -867 -547 -1414
Etelä-Savo -1565 -44 -1609
Lappi -1317 -460 -1777
Etelä-Karjala -1093 -714 -1807
Pohjanmaa -1491 -472 -1963
Varsinais-Suomi -350 -1813 -2163
Pohjois-Karjala -870 -1513 -2383
Pohjois-
Pohjanmaa
-785 -2761 -3546
Keski-Suomi -1626 -2569 -4195
MAAKUNTA
INFORMAATIO
JA
VIESTINTÄ
(J)
RAHOITUS-
JA
VAKUUTUSTOIMINTA
(K)
AMMATILLINEN,
TIETEELLINEN
JA
TEKNINEN
(M)
HALLINTO-
JA
TUKIPALVELUT
(N)
KOULUTUS
(P)
KAIKKIEN
TOIMIALOJEN
TYÖLLISET
YHTEENSÄ
UUSIMAA 5257 1570 5304 9613 3778 25522
PIRKANMAA -138 88 -67 1474 495 1852
VARSINAIS-SUOMI -165 -114 -196 1388 155 1068
AHVENANMAA 59 58 29 78 94 318
POHJOIS-SAVO -85 -43 -95 -81 333 29
SATAKUNTA -71 -70 -154 242 -151 -204
LAPPI -20 -95 -213 116 -21 -233
PÄIJÄT-HÄME -51 -56 -82 -176 128 -237
KAINUU -53 -15 -71 -120 13 -246
KESKI-POHJANMAA -8 -30 -21 -248 -1 -308
ETELÄ-KARJALA -117 -75 -125 -207 183 -341
KYMENLAAKSO -50 -35 -66 -381 22 -510
ETELÄ-POHJ. -59 -42 -102 -385 39 -549
KANTA-HÄME -15 -47 -136 -444 41 -601
POHJANMAA -160 -119 -213 -172 50 -614
ETELÄ-SAVO -72 -52 -135 -382 -144 -785
POHJOIS-POHJ. -138 -73 -208 -445 33 -831
POHJOIS-KARJALA -87 -60 -182 -263 -394 -986
KESKI-SUOMI -348 -114 -245 -107 -510 -1324
4. Uusimaa hyötyy merkittävästi koulutettujen ja
osaajien aivovuodosta muusta maasta
2014

26. Koulutuksen maantiede ei toteudu alueiden välillä tasaisesti
varsinkaan korkea-asteen koulutuksessa. Yliopistokoulutuksen
sijainti- ja aloituspaikkojen jakautumisessa alueiden välillä on suuret
alueelliset erot
Koulutuksen alueellinen tasa-arvo toteutuu kohtalaisen
hyvin ammatillisen toisen asteen mutta heikommin korkea-
asteen koulutuksessa, jos tarkastellaan korkea-asteen aloituspaik-
kojen määrää tai alueiden koulutusmahdollisuuksia alueellisesta näkö-
kulmasta.
Ammattikorkeakouluissa oli yhteensä noin 46 000 aloituspaikkaa
vuonna 2020, joista hieman alle puolet on neljässä väestöltään
suurimmassa maakunnassa (Uusimaa, Pirkanmaa, Varsinais-
Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa). Suurissa maakunnissa on kuitenkin
nuorten ja nuorten aikuisten väestöosuuteen vähemmän aloituspaik-
koja kuin väestöosuus edellyttäisi.
Yliopistokoulutuksessa alueellinen tasa-arvo ja aloituspaikkojen
saatavuus ei toteudu lähtökohtaisesti, sillä osassa maakuntia ei ole
lainkaan yliopistoa, ja kuudessa maakunnassa yliopiston korvaa
yliopistokeskus. Yliopistojen aloituspaikkoja oli määrällisesti eniten
neljässä väestöltään suurimmassa maakunnassa, joissa oli noin kaksi
kolmesta aloituspaikasta. Aloituspaikkojen määrä ylittää niiden
suhteellisen väestöosuuden nuorissa ja nuorissa aikuisissa.
1
2
3
4
5. Koulutuksen alueellinen tasa-arvo ei toteudu
täysimääräisesti kaikilla alueilla

27. Terho Savolainen
elinkeinojohtaja
Iisalmen kaupunki

28. 28
Osaamiskeskittymien syntymekanismi: esimerkkinä
Ylä-Savon alue

29. Koulutustason ja elinvoiman tunnuslukuja
sitra.fi/koulutustaso/

30. Kuntatason tarkastelu – vertailu seutu- ja maakuntaan
sekä koko maahan

31. Seutu- ja maakuntatason
tarkastelu

32. Katso oman alueesi uusien opiskelijoiden
määrien ennusteet vuoteen 2040 asti!
• Mille väestölle? -verkkohakupalvelusta voit katsoa
ikäryhmäkohtaiset ja alueelliset väestöennusteet sekä
uusien opiskelijoiden määrien ennusteet kolmelta
koulutusasteelta kunnittain, seutu- ja maakunnittain
vuoteen 2040 asti.
• Voit myös vertailla kolmea aluetta keskenään.
Mille väestölle? -verkkopalvelu:
Laaja hakupalvelu
Suppea hakupalvelu
Laaja versio!
Suppea versio!

33. Yhteenvetoa
Alueiden eriytyminen ja kohtaanto-ongelma on
kansantaloudellinen haaste
1
► Alueiden elinvoiman turvaaminen vaatii lisää tukea
ja toimintamahdollisuuksia
► Tarvelähtöisyys ja vaikuttavuusajattelu tärkeitä
rahoituksessa ja kehittämistyössä
► Ratkaisevaa alueiden verkostomainen yhteistyö,
joka tähtää kansainväliseen kilpailukykyyn
► Osaamistarpeiden muutoksessa työssä tapahtuvan
oppimisen merkitys kasvaa
2 Koulutuksellinen tasa-arvo uhkaa heikentyä

34. Miten osaajat liikkuvat alueilla –
linkit chatissa
34
Miten osaajat liikkuvat
alueilla? - Sitra
Koulutustaso
alueilla - Sitra
Osaajien riittävyys
alueilla - Sitra

35. Osaamisen aika –podcast &
Alueiden osaamisen aika
Tervetuloa jatkamaan keskustelua ja
seuraamaan tiedotusta:
www.facebook.com/groups/osaamisenaika
#osaamisenaika
Tulossa pian:
Kiitos!