Lantti-talon mediatilaisuus 18.6.2012

2. Kiinteistöjen energiatalouden kehittäminen
omistajan näkökulmasta
TA-Yhtymä Oy, 18.6.2012

3. Taustaa Lantti-talon omistajasta:
yritys ja energiakustannukset

4. TA-Yhtymä Oy -konserni
Organisaatiorakenne
TA-Yhtymä Oy
TA-Asumisoikeus Oy Taova Oy
Korkotuetut
Asumisoikeus- Osaomistus-
vuokrakohteet
kohteet kohteet
As Oy:t ja Koy:t
Yleishyödyllinen
konserni

5. TA-Yhtiöiden asuntomäärä
(tilanne 31.12.2012)
10 000
9 000
8318
8 000
7 000
6 000
5 000
4 000
3 000
2072
2 000
1 000
876
0
TA-Yhtymä Oy TA-Asumisoikeus Oy Taova Oy

6. TA-Yhtymä Oy:n konserni liikevaihto
80 000 000
73
70 000 000
59
60 000 000
53
50 000 000 48
45
41
40 000 000
30 000 000
20 000 000
10 000 000
0
2006 2007 2008 2009 2010 2011

7. TA-Yhtymä Oy:n konsernin taseen kehitys
1 400 000 000
1 200 000 000 1 166
1 000 000 000 934
800 000 000 762
580
600 000 000 541
505
400 000 000
200 000 000
0
2006 2007 2008 2009 2010 2011

8. Asuntotuotanto
Valmistuneet asunnot (kpl)
1 600
1421
1 400
1245
1 200 1179
1040
1 000 938
800
600
479 449
386 416 424
400 373 344 344
271 271 260 238
187 178 185
200
0
1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Arvio

9. Kiinteistökannan kehitys
Asuntojen kokonaismäärä (kpl)
12 000 11434
10255
10 000
8684
8 000 7257
6896
6330 6568
5906
6 000 5348 5533
4910 5088
4639
4190
4 000 3711
2509
2 000 1528
1112
654 841
0
1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Arvio

10. Asuntokanta alueittain
Kohteet ja asunnot toimistoittain 31.12.2011
Kohteita: 5
Asuntoja: 138
Yhteensä
Kohteita: 88 Kohteita: 396
Asuntoja: 2 532 Asuntoja: 10 255
Kohteita: 43 Kohteita: 22
Asuntoja: 864 Asuntoja: 692
Kohteita: 10 Kohteita: 20
Asuntoja: 204 Asuntoja: 631
Kohteita: 41 Kohteita: 167
Asuntoja: 982 Asuntoja: 4 212

11. Lähtökohtatilanne
Kiinteistökanta on iältään ja
sijainniltaan ”kirjavaa”
Moni-ilmeisyyttä lisäävät myös
kiinteistöjen erilaiset: Hetrogeeninen
• talotyypit kiinteistökanta
• rakennusmateriaalit
• rakennusliikkeet
• lämmitysratkaisut
• suunnitteluratkaisut
• … Kiinteistöjen energiatalous ja
säästömahdollisuudet ovat
pitkälti kohdekohtaisia =>
kohdekohtaiset ratkaisut

12. Yleishyödyllisenä asuntojen
rakennuttajana ja omistajana
tavoitteitamme ovat:
- kohtuuhintainen asuminen
- normaalitasoinen asuminen

13. Yhtiön energiakustannukset

14. Yhtiön kustannusrakenne 2011
Poistot
Kiinteistötoiminta
26 % (kiinteistöjen
hoitokulut)
32 %
Korkot Yhtiötoiminta
28 % 14 %

15. € / m² / kk
Kiinteistöjen hoitokulut
4,00
3,50
3,22
3,02
3,00 2,80
2,61 2,65
2,43
2,50 2,33
2,19
2,01 2,08
1,95
2,00
1,50
1,00
0,50
0,00
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
tilivuosi

16. Kiinteistöjen hoitomenojen rakenne 2011
Satelliitti/kaapeliTV Autopaikkavuokrat Hissit Vuokra, mm.matot
1 1 1 0 Muut hoitokulut
Vakuutusmaksut 0
2
Tontinvuokra
2
Jätehuolto Lämpöenergia-
5
maksut
Sähkömaksut
27
6
Kiinteistövero
9
Vesi- ja jätevesimaksut
Huoltopalvelut
13
17
Kunnossapito,
korjaukset
15

17. € / m² / kk
Lämpöenergiakustannukset
1,00
0,90 0,86
0,83
0,78
0,80
0,74
0,70
0,70 0,67
0,63
0,59
0,60
0,50
0,40
0,30
0,20
0,10
0,00
2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
tilivuosi

18. Kaukolämmön hinta (perusmaksu+energiamaksu)
€/MWh 1.1.2012 alkaen (sis. alv)
0,00 20,00 40,00 60,00 80,00 100,00 120,00
Oulunsalo (OE -N) 114,91
Nokia 92,42
Lempäälä 89,33
Järvenpää 87,81
Tuusula 87,81
Lohja 85,91
Salo 85,25
Espoo 80,25
Kirkkonummi (K) 80,25
Kangasala 79,13
Naantali 78,79
Vantaa 77,74
Turku 76,26
Nurmijärvi 75,88
Hämeenlinna 75,73
Raisio 75,64
Kaarina 75,55
Kerava 74,78
Tampere 72,91
Hyvinkää 69,12
Porvoo 67,50
Jyväskylä (LNI) 66,69
Jyväskylä (JE) 66,38
Hollola 65,84
Lahti 65,84
Helsinki 63,91
Riihmäki 63,16
Kempele 62,38
Rovaniemi 60,19
Kuopio 57,21
Haukipudas 52,67
Oulu (OE) 47,72

19. Helsingin Energian kaukolämmön energiamaksut
€ / MWh
70,00
60,00
50,00
40,00
Hinta €/MWh
30,00
20,00
10,00
0,00
07.07 10.07 01.08 04.08 07.09 10.08 01.09 04.09 07.09 10.09 01.10 04.10 07.10 10.10 01.11 03.11 05.11 11.11 01.12 03.12
Aika

20. Kaukolämmön keskihinnan kehitys
1.1.1981 = 100
(hintamuutoksissa huomioitu myös veron muutokset)
350
300
250
200
150
100
50
0
01/81 01/83 01/85 01/87 01/89 01/91 01/93 01/95 01/97 01/99 01/01 01/03 01/05 01/07 01/09 01/11
kaukolämmön hinta elinkustannusindeksi
Taina Wilhelms

21. Lämmitystarveluku kuukausittain vuosina 2008 - 2011
(toimintapaikkakuntapainotettu)
1000
2008
900 2009
2010
800
2011
700
600
500
400
300
200
100
0
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu

22. Kumulatiivinen lämmitystarveluku vuosina 2008 - 2011
(toimintapaikkakuntapainotettu)
6000
k2008
k2009
5000
k2010
k2011
4000
3000
2000
1000
0
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu

23. Kaukolämpökulut valmistumisvuosittain 2011
1,20
1,00
0,80
€/m²/kk
0,60
0,40
0,20
0,00
1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
Valmistumisvuosi

24. Sentin merkitys yhtiön taloudessa
(0,01 €/m²/kk)
Kohdetasolla
26 asuntoa / kohde
68 m² / asunto
1.755 m² / kohde
-> 0,01 €/m²/kk = 211 €/v/kohde
Yritystasolla
396 kohdetta yhteensä
10.255 asuntoa yhteensä
697.000 m² yhteensä
-> 0,01 € / m² / kk = 83.600 € / v
Asuntokannan kasvaessa sentin merkitys kasvaa.

25. ”A penny saved is a penny earned.”
Benjamin Franklin

26. TALOUSELÄMÄ, 6.9.2011
Risto Malin
”Asunnonostaja viittaa kintaalla energiatehokkuudelle ja
ympäristölle”
Paljon puhuttu energiatehokkuus ei kuulu tärkeimpiin
asuntokauppaan vaikuttaviin tekijöihin. Myöskään
ympäristötekijät eivät ole merkittäviä kerrostaloasuntojen
kaupassa. Tämä käy ilmi Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton
tekemässä tuoreessa kyselytutkimuksesta liittonsa
jäsenyrityksille.

27. Energiatehokkuus Asumismukavuus
Energian kustannus Asumiskustannus

28. TA-Yhtymän
energiatehokkuushankkeet

29. TA-Yhtymän strategian mukaisesti
uudistuotannossa haetaan energiatehokkaita
ratkaisuja pilot-koekohteiden avulla.
Uudishankkeiden suunnittelua ja toteutusta
ohjataan osaltaan näin saatujen uusien tietojen ja
kokemusten pohjalta.
Omistetun asuntokannan energiatehokkuutta
parannetaan sekä pilot-projektein etsittävillä
uusilla ratkaisuilla että jo olemassa olevien
ratkaisujen laaja-alaisella hyödyntämisellä.

32. Maalämmön pilottihanke Kittilässä
• 5 matalaenergiakohdetta
• Asuinpinta-alaa yhteensä 7770 m2
• Ensimmäiset asukkaat 09/2008, alue valmis 04/2012
Muut energiaratkaisut:
• Maalämpö
•Paksu eristys
- seinissä 250 mm (myöh. 300 mm)
- yläpohjassa 400 mm (500 mm)
• Ikkunoiden ja ovien U-arvot 1,0 (0,8)
• IV-koneiden hyötysuhde 90 %
• Aurinkokerääjät (osassa kiinteistöissä)

34. TA-passiivitalo 1
• Toteutettiin kaksi identtistä taloa Ouluun
- toinen passiivitalo (3 kerrosta, 1299 brm2)
- toinen ns. viranomaismääräykset täyttävä
• Tavoitteena on ollut vertailla passiivitalon ja ”normaalitalon” energiatehokkuutta
• Työt käynnistyivät syyskuussa 2009, asukkaat muuttivat taloon heinäkuussa 2010
• Passiivitalo vie noin 20 % vähemmän tilojen lämmitysenergiaa kuin ”normaalitalo”
•Eristepaksuudet:
- seinä 300 mm
- katto 500 mm
- lattia 180 mm (230 mm)
• Ikkunat ja ovet
- U-arvo 0,8
- ikkunoissa aurinkosäteilysuoja
- tiivistys sisäpuolelta elementtisaumauksella
- ilmanvuotoluku 0,6 l/h
• Ilmanvaihto:
- asuntokohtaiset IV-kojeet
- IV-kojeen hyötysuhde min 72%
-jälkilämmitys vesikierrolla

35. TA-passiivitalo 2
• Tutkittiin laskennallisesti talomuodon vaikutusta energiatehokkuuteen
• Jatkokehitettiin passiivitalo 1:tä siten, että kohde mahtui ARA:n
hintaraameihin
A: 2x340 m2 B: 1 x 680 m2 C: 2x340 m2
• Johtopäätös: Talon massoittelu ja kaavoitus vaikuttavat huomattavasti
energiatehokkuuteen.
• Tutkittujen talotyyppien energiankulutus 295-308- 319 MWh (B pienin)
• Toteutukseen valittiin vaihtoehto A (308 MWh) kaavavaatimusten johdosta
• Kohde valmistuu marraskuussa 2012

37. Oravarinne 5, Espoo
• Hankkeessa toteutetaan kolme erillispientaloa, jotka on suunniteltu
täyttämään kansainväliset passiivitalon kriteerit
• Tutkittavana on soveltuuko kansainvälisesti käytetty passiivitalomääritelmä
pientalokohteen energiatehokkuustavoitteeksi Etelä-Suomessa
• Kansainvälinen passiivitalomääritelmä on Suomessa huomattavasti
haastavampi tavoite kuin suomalainen passiivitalomääritelmä
- Tilojen lämmitystarve ≤ 15 kWh/m²/v tai lämmitystehontarve ≤ 10 W/m²
- Kokonaisprimäärienergiantarve ≤ 120 kWh/m²/v
• Rakennustyöt aloitettiin vuoden
2012 keväällä
• Laskettu E-luku noin 75 kWh/m2
• Ratkaisu täyttää kansainvälisen
passiivitalon kriteerit

39. Asuntomessutalo Lantti
• Jatkokehityshanke Aalto-yliopiston Luukku 1- projektille
• Yhteistyössä Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran,
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n sekä
Aalto-yliopiston kanssa, lisäksi useita muita tahoja
• Tavoitteena nettonollaenergiatalo.
• Lisäksi:
- Hankitaan kokemuksia nollaenergiarakentamisesta
- Kaupallinen sovellettavuus (pyritään kehittämään malleja/muunnelmia
asuntotuotantoon)
- Asumisen ARA- tavoitteet (hinta- ja laatutaso)
• (Tekniset yksityiskohdat kirjassa)

41. Primääripihi kerrostalo
• Tavoitteena primäärienergian kulutuksen
pienentäminen
• Rakennus suunnitellaan ja toteutetaan
energialuokan A mukaan
• Pilot- kohde rakennetaan Helsingin
Kivikkoon (TA, Vapo, Helsingin Energia)
• Kohde suunnitteilla,
rakentaminen alkaa syksyllä 2012,
valmistuu 2013/-14 vuoden vaihteessa
• Projektin päätavoitteena on minimoida sähköenergiankulutus
asuinrakennuksessa
- Asunnoissa puupellettitakat, pellettikiukaat sähkökiukaiden sijaan
- Kaikki mukavuuslämmitykset toteutetaan kaukolämmityksen avulla vesikiertoisina
- Lattialämmitys- ja ilmanvaihtolaitteet varustetaan kotona/poissa –kytkimillä
- Valaistuksessa hyödynnetään led-valaistusta ja valaistuksen ohjaus toteutetaan
läsnäolotunnistimilla ja aikaohjauksella
- Kaikkien sähkökäyttöisten laitteiden kulutus minimoidaan

43. Esimerkkejä
• Öljylämmityksen korvaaminen maalämmöllä
TA-Yhtiöiden tavoitteena on luopua kokonaan öljylämmitteisistä
kiinteistöistä
• Uudet mittaus- ja säätöjärjestelmät
Esim. Simap - lämpötilan säätö sisälämpötilojen perusteella (ei kuten
tavallisesti ulkolämpötilan mukaan). Huoneistokohtainen mittaus +
etävalvonta ja -ohjaus
• Etävalvonta ja ohjausjärjestelmät
• Keskitetty lämmön talteenotto poistoilman osalta
• Valaistusjärjestelmien muutokset (LED)
• Veden kulutuksen hallinta
• Aurinkopaneelien ja tasokeräimien lisääminen

44. Parempaa asumista
vähemmällä
energiankulutuksella

45. Kiitos mielenkiinnosta.