Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamissa - todelliset edellytykset

1. Odotukset korjausrakentamiselle vs. todelliset
edellytykset
1.2.2012 Jarek Kurnitski

2. Korjausrakentaminen EU:n viitekehyksessä
• Etenemissuunnitelma 2050 (Roadmap for moving to a competitive low-carbon
economy in 2050) asettaa kovia paineita korjausrakentamiselle
http://ec.europa.eu/clima/documentation/roadmap/docs/com_2011_112_en.pdf
• Vaikka komission arvion mukaan 20% päästövähennystavoite 2020 mennessä
on toteutumassa, energiatehokkuuden 20% (primäärienergian) tavoitteestaan
ollaan nykytoimilla saavuttamassa vain puolet
• Tavoitteessa pysymiseksi on laadittu:
- Energiatehokkuussuunnitelma 2011 (Energy Efficiency Plan 2011)
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2011:0109:FIN:FI:PDF
- Uusi energiatehokkuusdirektiiviesitys EED (Energy Efficiency Directive)
http://ec.europa.eu/energy/efficiency/eed/eed_en.htm
• Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD vaatii korjausrakentamiselle määräyksiä
http://ec.europa.eu/energy/efficiency/buildings/buildings_en.htm
• EED halua velvoittaa julkisen sektorin
edelläkävijäksi – 3%:n vuosittainen
korjausvelvoite esillä julkisen sektorin
rakennuskannan siitä osasta, joka ei
täytä minimivaatimuksia
Jarek Kurnitski
© Sitra

3. Rakennuskannan energiankulutuksen kehittyminen
• Rakennuskannan laskelmien yleinen lähtökohta on, että keskimäärin
2 % rakennuksista korjataan vuosittain (+ poistuman oletukset)
Laskelma 1:
• Perustarkastelussa oletetaan, että korjauksissa lämmitysenergian
kulutus puolitetaan (yleinen oletus esim. VNK:n skenaarioissa)
Laskelma 2:
• Korjauksissa ei tehdä energiansäästötoimia (tai laatutason noston
energiansäästölisä on yhtä suuri kuin energiansäästö)
Laskelma 3:
• Teoreettinen laskelma, jossa 2050 mennessä koko rakennuskanta on
muutettu vuoden 2010 energiamääräysten mukaiseksi
• Nykyisenlaisen korjaustoiminnan on arvioitu johtavan laskelmien 1. ja
2. puoleen väliin (Heljo et al. 2010)
Jarek Kurnitski 1.2.2012
© Sitra

4. Asuin- ja palvelurakennuskannan energiankulutus
Asuin- ja palvelurakennuskannan ostoenergian kulutus
vaihtoehtoisissa laskelmissa
100
89,2
86,8
84,0 83,3
80
72,9
66,2
60 Muu
TWh
Huoneisto- ja kiinteistösähkö
Lämmityssähkö
40
Maalämpö, sähkö
Kaukolämpö
20 Öljy, maakaasu
Puu, pelletti
0
lähtötilanne
laskelma 2
laskelma 1
laskelma 3
laskelma 2
laskelma 1
2020
2050
2020
2050
2050
2007
• Toteutettavissa oleva energiansäästön tavoite on noin 16 % (laskelma 1). Tällöin
suunnitelmallisen normaalin korjaustoiminnan yhteydessä korjattavien rakennusosien
lämmitysenergiankulutus vähennetään keskimäärin puoleen (Heljo et al. 2010).
Jarek Kurnitski 1.2.2012
© Sitra

5. Korjausrakentamisen haaste
• Korjausrakentaminen ratkaise rakennuskannan energiankulutuksen
kehityssuunnan – ylös vai alas
- asuinrakennusten peruskorjauksissa lähtökohtaisesti lämmitysenergian
kulutus pitäisi puolittaa sähkönkulutuksen pysyessä ennallaan
- koulujen, toimistojen ym. Peruskorjauksissa molempia kulutuksia pitäisi
leikata esim. Helsingin malliin -20…-50%
• Miten suunta alas voidaan tehdä nykyisellä korjausrakentamisen
volyymillä ja resursseilla?
- Kannustimet
- Osaaminen
- Määräykset
Jarek Kurnitski 1.2.2012
© Sitra

6. REHVA benchmarking study: incentives
DE IT FR Hu BE SE
Summary
Table of Incentives
YEAR 2009 2009 2009 2009 2009 2009
Direct Funding of Energy
Yes Yes Yes Yes Yes Stopped
Repairs
FINANCIAL
Financial Help for Low-Income
Yes Yes Yes No Yes No
Households
Green Loans / Soft Loans Yes Yes Yes Yes Yes No
Third Party Financing Yes Yes Yes Yes Yes No
Stopped
Tax Deduction Yes Yes No Yes Yes
TAXES
(2009)
Labour
Lower VAT on Labour and
Stopping Materials & No Labour n.a.
Materials Material
TECHNOLOG
Subsidies on Sustainable
Y SPECIFIC
Yes Yes Yes Yes Yes Yes
Energy Devices
n.a.
per kWh (€/kWh) Yes Yes Yes Yes No
Feed-in Tariffs
n.a.
Green Certificates No Yes Yes Yes Yes
OTHERS
Rent Indexation
n.a. n.a. n.a. No n.a. No
(Owner-Renter Balance)1
Kannustimia on kaikissa maissa, myös Suomessa, jopa EPBD vaatii kannustimia!
1
At this moment, the sole case of rent indexation has been found in the Netherlands.
Federation of European Heating, Ventilation and Air-conditioning Associations

7. Taloyhtiön energiakirja:
• Melkein mikään korjaus ei kannata
öljylämmitteisiä rivitaloja lukuun
ottamatta
• Talot liian hyvin eristettyjä, kaukolämpö
edullinen
• Ikkunoiden vaihto, YP lisälämmöneristys
ja sisäänkäyntien kunnostus + US
lisälämmöneristys raskaammissa
julkisivuremonteissa joskus kannattavia,
mutta vaikuttavuudelta vähäisiä
• Eivät lähellekään -50%
• → avustuksille suuri tarve vaikeisiin
remontteihin , jolla parannetaan
energiatehokkuutta merkittävästi
• → helpot/pakolliset remontit tehdään joka
tapauksessa
Jarek Kurnitski 1.2.2012
© Sitra

8. Jarek Kurnitski 1.2.2012
© Sitra

9. EEMontti kilpailun opit
• Kohdistettiin vaikeasti korjattaviin sähkölämmitteisiin pientaloihin
• Palvelulähtöiset ehdot:
- Lämmityskulut puoleen
- 2-3 viikkoa korjausaika
- Käypään hintaan – 14% sijoitetun pääoman tuotto
Tulos:
- “tarjouksia ei tule ja selvää ei saa”
- Tarjontaa ei juurikaan ole, koska “helpot” (öljy/vesikiertoisen lämmityksen kohteet)
työllistävät alan toimijat hyvin kotitalousvähennysten ja energia-avustusten
vauhdittamana
- Tarjousten sisältöä kehittämällä ratkaisut kuitenkin löytyivät – korjaukset käynnissä
- Johtopäätös: kannustimet pitkälti ratkaisevat vaikeiden kohteiden toteutuksen – helpot
kohteet tehtäisiin markkinaehtoisestikin ilman kannustimia – helppojen kohteiden
avustaminen voi jopa jarruttaa vaikeiden kohteiden korjaamista
Jarek Kurnitski 1.2.2012
© Sitra

10. Kehitys on mahdollistaa jos sitä tehdään
systemaattisesti! Ympäristötalo, Viikki
• Kaksoisjulkisivu etelään aurinkopaneeleilla
• Likaisten tilojen iv LTO 80%, SFP 1,4-1,6
• Tarpeenmukainen iv ei toimistotiloissa
• Valaistuksen päivänvalo-ohjaus, 7 W/m2
• Porareikäjäähdytys 11 kWh/(m2 a) tuotto
E-luvun puolittamisen lisäkustannus 3...4%
E-luku 85 (2012 vaatimus 170)
Energian Osto- Energia- E-luku
nettotarve energia muodon
kWh/(m2 a) kWh/(m2 a) kerroin, - kWh/(m2 a)
Tilojen ja ilmanvaihdon lämmitys 26,6 32,2 0,7 22,6
Lämpimän käyttöveden lämmitys 4,7 6,1 0,7 4,3
Jäähdytys 10,6 0,3 1,7 0,5
Pumput ja puhaltimet 9,4 9,4 1,7 16,0
Valaistus 12,5 12,5 1,7 21,3
Käyttäjäsähkö 19,3 19,3 1,7 32,7 1.2.2012
PV -7,1 1,7 -12,0
Yhteensä 83 73 85 © Sitra

11. Myös korjausrakentamisessa pitää uskoa kehitykseen
• Tulevien rakentamismääräysten vaikutus:
- ohjausta energiatehokkuuden parantamiseen muun korjaamisen yhteydessä
kustannustehokkaasti
- ainakin estävät typerät korjaukset
• Tarkemmin kohdistetuilla korjaus- ja energia-avustuksilla voidaan vauhdittaa ja
ohjata energiatehokkuuden parantamista:
- Paljon tutkimustietoa – olisi syytä hyödyntää
- Onko oikein aloittaa suunnittelu aina nollasta vai pitäisikö soveltaa malliratkaisuja?
• Olisiko aivan mahdotonta ajatella, että ohjeistettaisiin/tuettaisiin hyvin pientä määrää
vaikeita, mutta vaikuttavia korjauksia?
- Avustettavat korjausvaihtoehdot iän perusteella toimenpiteisiin, johon liitetään hakijaa varten
valmiit mallikuvat ja –suunnitelmat – suunnittelu malliratkaisun muokkausta kohteeseen
- Esim. lämmön talteenoton ja koneellisen tuloilman rakentaminen putkiremontin yhteydessä –
avustusperusteena energiatehokkuus ja kansanterveys
- Julkisivujen lisäeristäminen – nykyisin siirretään paikkauksella 20 vuoden päähän
- Vedoton korvausilmaratkaisu ikkunaremontin yhteydessä
- …
• Helppojen korjausten tukeminen hajottaa avustusten hyvään rakennustapaan ohjaavan
vaikutuksen ja voi viedä tarvittavat resurssit vaikeilta ja vaikuttavilta korjauksilta
Jarek Kurnitski 1.2.2012
© Sitra