3. Sanattomasta viestinnästä
Osa kehon kielen symboleista on perittyä, suurin
osa opittua ja omaksuttua.
Sanattomassa viestinnässä voi
harjaantua, mutta pitkäaikainen
huijaaminen onnistuu harvoin.
Sanaton viestintä EI ole universaalia eikä
”mustavalkoisesti” tulkittavissa.
4. Jos sanaton ja sanallinen viestintäsi on ristiriidassa:
mitä todennäköisimmin viestintäkumppanisi
uskoo sanatonta viestiäsi!
13. Yleensä myönteisiä koodeja
Huom! Kulttuurierot ja viestintätilanne!
Katsekontakti – millainen?
Avoin ja luonnollinen hymy
Vartalon kallistaminen
lievästi eteenpäin
Avoimet ja luontevasti
liikkuvat kädet
Hyvä ryhti
Vartalon kääntäminen
kohti toista ihmistä
14. Saatetaan tulkita myönteisiksi?
Otsan pitely (avoimuus tehtyään virheen)
Leuan hieroskelu
(osoittaa harkintaa)
Tuolin reunalla istuminen (yhteistyö)
15. Yleensä kielteisiä koodeja?
Poissaoleva tai liian tuijottava katse
Kulmien alta katsominen
Väheksyvät hymy
Päästä jalkoihin mitteleminen
Käsivarret ristissä rinnalla
(erimielisyys puhujan kanssa,
puolustautuminen)
Toisesta poispäin vetäytyminen
16.
17. Saatetaan tulkita kielteisiksi?
Silmälasien yli katsominen
Käsin suun edessä (peittely, valhe?)
Sormet suussa (sisäinen ahdistus?)
Jalat ja kädet ristissä
Huono ryhti
Alaspäin suuntautunut
leuka
Olemattomien roskien
nyppiminen (erimielisyys
puhujan kanssa?)
18. Etäisyys - reviirikäyttäytyminen
Intiimietäisyys n. 0,5 m. (Huom! Yksilöerot ja kulttuurierot!)
Maalaisilla usein laajempi reviiri kuin kaupunkilaisilla
Suunta: ihmisten tapa istua tai seisoa vastakkain, vierekkäin tai vinottain
(peili-efekti?)
Korkeusero: esim. jos toinen
istuu ja toinen seisoo,
niin seisojalla psykologinen yliote
– mutta voi olla myös toisinpäin!
Pituus universaali vallan symboli
25. a. Tunnusmerkit
Merkkejä jotka ryhmän tai joukon jäsenet
tunnistavat ja joilla on suora puhuttu vastine
Yleensä tilanteessa, jossa puhe ei riitä kuten
peukalokyyti tai kätten taputus
26. b. Kuvaajat
Liittyvät puhuttuun, korostavat sitä
Esimerkiksi sormien käyttö luetteloinnissa tai
kurvikkaan ihmisen kuvaus
Eivät toimi yksinään
30. Funktiot (Burgoon ym. 1996)
Vuorovaikutuksen jäsentäminen
Identiteetin luominen ja käsittely
Vaikutelmien muodostaminen
Tunteiden ilmaisu ja käsittely
Suhdeviestintä ja suhteiden käsittely
Keskustelujen jäsentäminen
Vaikutelmien antaminen itsestä
Sosiaalinen vaikutus
Petos, vilppi
31.
32. Lähteet
Burgoon, J. K., Guerrero, L. K. & K. Floyd (2010). Nonverbal Communication. Boston: Allyn
& Bacon.
Hinkka, T. (2015). Tapettu työilo tuhoaa yhteiskuntamme. Iisalmen Sanomat. Haettu
20.9.2017 osoitteesta http://www.iisalmensanomat.fi/tapetty-tyoilo-tuhoa-
yhteiskuntaamme/
Honkala, P. (1999). Viestinnän oppimateriaali. Opetuskalvot. Kauppiaitten kauppaopisto.
Helsinki.
Jyväskylän yliopisto (n.d.). Nonverbaalinen viestintä. Ryhmäviestinnän perusteet.
Viestintätieteiden laitos. Haettu 20.9.2017 osoitteesta
https://www.jyu.fi/viesti/verkkotuotanto/ryhmaviesti/vuorovaikutus/viestinta/nonverbaal
inen.html
Mäki, E. (n.d.) Nonverbaali viestintä. Artikkeli julkaisun käsikirjoituksesta. Tekijän hallussa.
Pörhölä, M. (2000). Kulttuurin viestintäodotukset ja yleisölle puhuminen. Teoksessa M.
Valo (toim.) Nykytietoa puheviestinnän opetuksesta. Jyväskylän yliopiston
viestintätieteiden laitoksen julkaisuja.
Salo-Lee, L. (1996). Ei-kielellinen viestintä. Teoksesssa L. Salo-Lee, R. Malmberg & R.
Halinoja (toim.). Me ja muut – kulttuurienvälinen viestintä. Helsinki: Yle Opetuspalvelut.
Wiio, O. A. (1994). Johdatus viestintään. Helsinki: Weilin+Göös.
