1. Opetus- ja kulttuuriministeriölle Lausunto
15.9.2011
LAKI OPINTOTUKILAIN MUUTTAMISESTA
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä
mahdollisuudesta lausua opintotukilakiin esitetyistä muutoksista. Opintotuen
kokonaisuus vaikuttaa merkittävästi opiskelijoiden arkipäivän elämään ja tuen
toimivuus on SYL:lle tärkeää.
Tiivistelmä lausunnon sisällöstä
‐ Esitys, että ulkomailla suoritetut, suomalaiset kriteerit täyttävät opinnot
voidaan katsoa päätoimisiksi, vaikka kyseinen oppilaitos olisi määritellyt ne
sivutoimisiksi, on hyvä ja kannatettava.
‐ SYL kannattaa sitä, että ulkomailla opiskelevan opintotukiajan määräytymistä
selkeytetään. SYL esittää kuitenkin, että opintotukiajan määräytymisessä
huomioidaan kussakin korkeakoulussa yleisesti käytössä olevan lukukauden
pituus.
‐ Opintotuen vapaaehtoisen palauttamisen määräajan pidentäminen helpottaa
opiskelijoiden elämää ja on erittäin kannatettava uudistus.
‐ SYL:n mielestä esitys siitä, että opiskelija katsotaan tulovalvonnassa
valmistuneeksi vasta suoritettuaan sekä alemman että ylemmän tutkinnon, on
perusteltu tilanteissa, joissa opiskelija tosiasiallisesti jatkaa opintojaan suoraan
kandidaatiksi valmistuttuaan. SYL kuitenkin esittää, että mikäli opiskelija ei
jatka opintojaan kuluvan tai seuraavan lukukauden aikana, hänen katsotaan
valmistuneen kandidaatin tutkinnon suorittamisen myötä.
‐ SYL kannattaa sitä, että opintotuki ylempään tutkintoon voitaisiin myöntää
hakemuksetta, mikäli opiskelija on kandidaatiksi valmistuessaan nostanut
opintotukea. Lisäksi SYL esittää, että vastaava automaattinen myöntö tehtäisiin
tilanteissa, joissa opiskelija on käyttänyt tukikuukautensa loppuun eikä siksi
ole nostanut opintotukea saadessaan alemman tutkinnon valmiiksi.
Ulkomailla suoritetut opinnot
SYL kannattaa opetus- ja kulttuuriministeriön esitystä ulkomailla suoritettujen
opintojen päätoimisuuden määrittelystä. Tällä hetkellä tilanne, jossa ulkomainen
korkeakoulu on määritellyt opinnot sivutoimisiksi mutta ne täyttävät
opintotukilaissa määritellyt päätoimisuuden kriteerit, asettaa opiskelijat
eriarvoiseen asemaan keskenään. Oikeuden opintotukeen tulee määräytyä
opintojen perusteella, ei eri maissa noudatettavien määrittelyjen mukaan. OKM:n

2. esitys, jonka mukaan Suomessa voidaan tehdä arvio opintojen päätoimisuudesta,
vaikka korkeakoulu olisikin määritellyt opinnot sivutoimisiksi tai osa-aikaisiksi, on
SYL:n mielestä kannatettava.
SYL jakaa opetus- ja kulttuuriministeriön näkemyksen siitä, että opiskelijan on jo
opintojen alkaessa voitava tietää käytettävissä olevien tukikuukausien määrä.
Nykyisellään näin ei ole, kun ulkomailla opiskelevien tukikuukausien määrää
tarkistetaan vuosittain korkeakoulun lukuvuoden alkamis- ja päättymispäivien
perusteella. Nykytilaa on tarpeen muuttaa.
SYL ei kuitenkaan kannata esitystä siitä, että opintotukiaika määriteltäisiin
suomalaisen järjestelmän mukaisesti, toisin sanoen olettamalla lukuvuoden
pituudeksi yhdeksän kuukautta. Ulkomailla opintojaan suorittavista suomalaisista
merkittävä osa opiskelee Isossa-Britanniassa tai Yhdysvalloissa, joissa lukuvuoden
pituus on kymmenen kuukautta. Koska tutkinnon suorittamisen tavoiteaika on
määritelty kyseisissä maissa kymmenen kuukauden lukuvuoden perusteella ja
koska tavoiteaika vaikuttaa tukikuukausien määrään, asettaisi esitetty malli osan
opiskelijoista muita huonompaan asemaan. Jos tutkinnon tavoiteaika on
esimerkiksi viisi vuotta, se sisältäisi opintoja 45 kuukautta, jos opiskelija opiskelee
maassa, jossa lukuvuosi kestää yhdeksän kuukautta. Jos lukuvuosi kestääkin
kymmenen kuukautta, olisi opiskelijalla suoritettavaan opintoja 50 kuukauden
verran. Tukikuukausia opiskelijoilla olisi kuitenkin sama määrä eli 55 kuukautta.
SYL ei pidä tätä reiluna ehdotuksena.
Koska nykytila ei myöskään ole hyvä, esittää SYL korvaavaksi uudistukseksi
mallia, jossa opintotukiaika määriteltäisiin jo opintojen alussa kertomalla
kyseisessä korkeakoulussa käytössä olevan lukuvuoden pituus tutkinnon
tavoitesuorittamisvuosien määrällä ja lisäämällä lukuun kymmenen tukikuukautta:
opintotukikuukausien lukumäärä = lukuvuoden pituus (kuukausissa) x tutkinnon
tavoitesuorittamisaika (vuosissa) + 10
Lukuvuoden alkamis- ja päättymispäivät vaihtelevat toki hieman vuosittain mutta
lukuvuoden standardipituus on kuitenkin helposti määriteltävissä. Tämä malli
poistaisi vuosittaisen tarkastelun ja siitä johtuvan tukiajan vaihtelun mutta
kuitenkin antaisi opiskelijalle opintojen laajuuteen nähden oikean määrän
tukikuukausia.
Opintotuen vapaaehtoisen palauttamisen määräajan pidentäminen
Suomen ylioppilaskuntien liitto on iloinen siitä, että opetus- ja kulttuuriministeriö
esittää opintotuen vapaaehtoisen palauttamisen määräajan pidentämistä
maaliskuun lopusta toukokuun loppuun. Joka vuosi tuhannet opiskelijat joutuvat
tahtomattaan opintotuen takaisinperintään vain siksi, että edellisen vuoden
toteutuneita tuloja on epäsäännöllisen työskentelyn vuoksi vaikea arvioida.
Takaisinperinnässä opiskelija joutuu tukikuukauden palauttamisen lisäksi

3. maksamaan 15 %:n korotuksen eikä saa tukikuukautta uudelleen käyttöönsä. Tämä
aiheuttaa opiskelijalle hankaluuksia sekä taloudellisesti että käytettävissä olevien
tukikuukausien arvioinnissa.
Jos palauttamisen määräaika on toukokuun loppu, ehtivät opiskelijat tarkistaa
veroehdotuksen avulla todelliset tulonsa ja tarvittaessa palauttaa ylimääräiset
tukikuukaudet. Näin opiskelija välttyy korotukselta ja saa palautetut kuukaudet
uudelleen käyttöönsä. Tämä on erittäin järkevää, ja SYL toivoo, että esitys toteutuu
sellaisenaan.
Kaksiportaisen tutkintorakenteen huomioiminen opintotuessa
OKM ehdottaa, että opiskelija, joka on otettu suorittamaan sekä alempaa että
ylempää korkeakoulututkintoa, katsottaisiin tulovalvonnassa valmistuneeksi vasta
molempien tutkintojen tultua suoritettua. Näin opiskelija ei valmistuessaan
kandidaatiksi vapautuisi opintotuen tulorajoista vaan tulorajojen vaikutus päättyisi
vasta opiskelijan suoritettua ylemmän korkeakoulututkinnon. SYL ymmärtää
esityksen taustalla olevan huolen siitä, että opiskelijat saattaisivat kikkailla
tulorajoilla, jos tulorajojen vaikutus valmistumisvuodelta lakkaisi myös
kandidaatiksi valmistumisen myötä. SYL katsoo kuitenkin, että alla tekemämme
esitys ratkaisee riittävissä määrin tämän ongelman.
SYL haluaa huomauttaa, että yksi tausta-ajatus tutkintojen muuttamisessa
kaksiportaiseksi oli se, että opiskelija voi siirtyä työmarkkinoille myös tutkintojen
välissä. Tällaisissa tilanteissa nykyinen esitys pakottaisi opiskelijan palauttamaan
tukikuukausiaan, vaikka hän olisi aidosti siirtynyt työmarkkinoille esimerkiksi
pariksi vuodeksi ennen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisen
aloittamista.
SYL toivoo, että tällaiset tilanteet huomioidaan lakiesityksessä. SYL esittää, että
opintojen ei katsota päättyneen kandidaatin tutkintoon, mikäli opiskelija siirtyy
suoraan valmistuttuaan suorittamaan ylempää tutkintoa ja alkaa nostaa ylemmän
tutkinnon tukikuukausia. Mikäli taas opiskelija ei jatka opintojaan lukukautena,
jona valmistui kandidaatiksi, tai sitä seuraavana lukukautena, katsotaan hänen
keskeyttäneen opintonsa. Tässä tilanteessa opiskelija tulee tulovalvonnassa katsoa
valmistuneeksi kandidaatin tutkinnon suoritettuaan.
OKM esittää lisäksi, että opintotuki jatkuisi katkeamatta alemmasta ylempään
tutkintoon. Esitys, että opiskelija saisi opintotukea kandidaatiksi
valmistumiskuukaudeltaan valmistumispäivästä riippumatta, on hyvä ja helpottaa
opiskelijoiden elämää. Myös esitys siitä, että opintotuki voitaisiin myöntää
hakemuksetta ylempään korkeakoulututkintoon, mikäli opiskelija on nostanut
opintotukea kandidaatiksi valmistuessaan, on järkevä. SYL esittää kuitenkin, että
vastaavaa automaattista myöntämistä käytettäisiin myös tilanteessa, jossa
opiskelija on käyttänyt alemman tutkinnon tukikuukaudet loppuun ennen
kandidaatiksi valmistumistaan. Jos opiskelijan tulee erikseen hakea tukea alemman

4. tutkinnon suorittamisen jälkeen, voi hänelle pahimmillaan tulla parikin tuetonta
kuukautta. Tuen automaattinen myöntäminen helpottaisi näissä tilanteissa. Sen
sijaan niille, jotka eivät työssäkäynnin vuoksi ole nostaneet tukea kandidaatiksi
valmistuessaan, ei SYL:nkään mielestä ole järkevää myöntää tukea automaattisesti.
SYL haluaa lisäksi korostaa sitä, kuinka tärkeää on, että tieto opiskelijan
valmistumisesta kandidaatiksi kulkee jouhevasti korkeakoulun ja Kelan tai
opintotukilautakunnan välillä. Opiskelija ei saa joutua tilanteeseen, jossa häneltä
loppuvat alemman tutkinnon tukikuukaudet eikä hän saa vielä tukea ylempään,
koska tieto kandidaatin tutkinnon suorittamisesta ei ole kulkenut ajallaan.
Tukikuukausien määrä lukiokoulutuksessa
SYL katsoo, että on järkevää kirjata lakiin vakiintunut käytäntö siitä, että
opintotukea lukio-opintoihin myönnetään syyskuusta toukokuuhun. Tämä
selkeyttää tilannetta ja varmistaa, että opiskelijat ympäri Suomen ovat keskenään
samassa asemassa.
SYL pitää kuitenkin tärkeänä sitä, että lukiolaisella on mahdollisuus
kesäopintotukeen, jos hän suorittaa kesällä opintoja. SYL esittääkin, että ammattia
opiskelevien oikeus kesäopintotukeen laajennetaan koskemaan lukio-opiskelijoita.
Hallituksen esityksestä tulisi poistaa kohta, joka kieltää opintotuen myöntämisen
kesä-, heinä- ja elokuulle. Sen sijaan opiskelijalla olisi oikeus hakea opintotukea
kesäopintoihin, jos opinnot kestävät yhtäjaksoisesti vähintään 18 arkipäivää ja
opintojen laajuus on vähintään kolme lukiokurssia. Kesälle myönnetty opintotuki
ei vaikuttaisi opiskelijan kokonaisopintotukiaikaan vaan se säilyisi ennallaan 27
kuukaudessa. Opiskelija saisi kuitenkin nykyistä paremmin suorittaa opinnot
oman harkintansa ja itselleen sopivan suoritusaikataulun mukaisesti.
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry
Katri Korolainen-Virkajärvi Matti Parpala
puheenjohtaja pääsihteeri
Lisätiedot:
sosiaalipoliittinen sihteeri Sini Terävä (sini.terava@syl.fi, p. 041 515 2227)