1. Kommentti
14. lokakuuta 2011
Kommentti kehityspoliittiseen ohjelmaan
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) kiittää mahdollisuudesta kommentoida valmisteilla olevaa
kehityspoliittista ohjelmaa. Kyseessä on erittäin tärkeä ohjelma, joka tulee vaikuttamaan sekä Suo-
men kehityspolitiikan suuntaan ja alan kansalaisjärjestöjen toimintaan että Suomen erikoisosaamis-
alueiden - kuten koulutuksen - tunnettavuuteen kansainvälisesti. Kokeneena koulutuspolitiikan asi-
antuntijana SYL haluaa painottaa koulutuksen entistä suurempaa huomioon ottamista tulevassa ke-
hityspoliittisessa ohjelmassa. Koulutuksen mahdollistaminen kaikille on askel kohti tasa-
arvoisempaa ja oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa.
Koulutus tarjoaa vastauksen moniin, varsinkin lasten ja nuorten, ongelmiin. Eniten nuoria suhteessa
koko väestöön on juuri kehitysmaissa. Juuri tästä syystä nuoret ovat se tulevaisuus, johon tulee pa-
nostaa. Nuorten koulutus ja työllistyminen on tärkeää kehittyvien maiden myönteisessä kehitykses-
sä. On myös syytä muistaa, että työssäkäynnistä huolimatta moni nuori elää äärimmäisessä köy-
hyydessä. Myös työn laadulla ja työn määrällä on merkitystä. Nuorille tulee taata mahdollisuus an-
saita elantonsa kunnollisissa olosuhteissa, asiallisten ja lainmukaisten työsopimusten piirissä ja hei-
dän koulutuksensa ja taitojensa mukaisissa töissä.
Kehityspolitiikka on yli hallituskausien kestävää toimintaa ja siksi kehityspolitiikkaa tulee suunni-
tella pitkällä aikavälillä. Tämän lisäksi pitää ehdottomasti huomioida poliittinen johdonmukaisuus
niin ajallisen suunnittelun kuin muiden sektoreiden poliittisen päätöksenteon kannalta. Suomen yli-
oppilaskuntien liitto toivoo, että kehityspoliittisessa ohjelmassa otetaan nykytilanteen lisäksi huo-
mioon myös tulevaisuuden haasteet. Koulutus on avainasemassa, koska sen kautta saadut hyödyt
kestävät pitkään ja vaikuttavat koko yhteiskunnan kehitykseen.
Koulutuksella ihmisten voimaannuttamista ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamista
Yksi tärkeimpiä kehityspolitiikan tavoitteita tulee olla ihmisten voimaannuttaminen ja ihmisoike-
uksien toteutuminen. Kaikille toimijoille tulee taata mahdollisuudet omaa elämäänsä koskevaan
päätöksentekoon. Tätä päätöksentekoa edellyttää oman yhteiskunnan ja ympäröivän yhteisön tun-
temus. Tämän tavoitteen saavuttamisessa koulutuksella on suuri rooli. On oikeudenmukaista, että
jokaisella ihmisille on oikeus kehittää omaa osaamistaan ja tätä kautta koko yhteisöä ja yhteiskun-
taa. Koulutuksen kautta on mahdollista vahvistaa kansalaisyhteiskunnan jokaista tasoa aina yksilös-
tä yhteisöön asti.
Koulutuksella kiinni globaaleihin ja lokaaleihin ongelmiin
Suurimpia epätasa-arvon lähteitä on koulutuksen puute. Se myös edesauttaa köyhyyden juurtumista
ja elintasokuilujen syntymistä yhteiskuntaan. Parantamalla lukutaitoa, laskentataitoa sekä yleistä
tietoutta yhteiskunnasta tartutaan ongelmiin monella tasolla. Moni valtio riistää itseltään tulevai-
suuden jättämällä nuorten koulutuksen paitsioon. Vain antamalla nuorille se koulutus, johon heillä
on oikeus, voivat nuoret antaa täysipainoisen panoksensa yhteisönsä ja yhteiskunnan kehittämiseen.
2. Koulutus lisää tasa-arvoa
Suomalaisen demokratian ja tasa-arvon perusta on kaikille tasa-arvoinen mahdollisuus koulutuk-
seen. Tämän tulisi olla myös yksi kantava teema myös suomalaisessa kehityspoliittisessa toimin-
nassa. Naisten, nuorten ja muiden erityisen haavoittuvassa asemassa olevien elintasoa parannetaan
lisäämällä heidän mahdollisuuksiansa päästä koulutukseen. Kulttuuria ei muuteta väkivalloin, vaan
tiedon keinoin. Koulutuksen lisäämisessä tulee huomioida eritoten nuoret tytöt, jotka kaikkein ylei-
simmin jäävät hoitamaan kotitöitä. Kouluttamalla naisia parannetaan samalla koko perheen asemaa.
Koulutus lisää työpaikkoja
Koulutus vie yhteiskuntaa eteenpäin ja luo työtä. On olemassa monia esimerkkejä siitä, miten pa-
nostukset koulutukseen ovat tuottaneet hyvinvointia yhteisölle ja yhteiskunnalle. Toimettomuus,
työttömyys ja matala koulutustaso luovat oivalliset olosuhteet ongelmien kasaantumiselle ja voivat
johtaa tilanteiden eskaloitumiseen. Kouluttautuneet saavat työpaikkoja helpommin kuin koulutta-
mattomat. Jokaisen menestyvän maan taustalla on ollut menestyvä koululaitos, joka tuottaa osaavaa
työvoimaa.
0,7 tavoite säilytettävä
Suomi on sitoutunut allokoimaan 0,7 % BKT:sta kehitysyhteistyön tulevaisuudessa. Talouden on-
gelmatilanteissa tavoite on helppo unohtaa ja altistaa se leikkauksille. Tämän hetkiset kehitysyh-
teistyömäärärahojen jäädytykset eivät tunnu vain Suomen kehityspolitiikassa tai Suomen keskeisis-
sä kehityspoliittisissa tavoitteissa. Ne tuntuvat koko globaalissa maailmassa, jonka osa Suomikin
on. Lisäksi, että jäädytykset voivat vaikuttaa kestävän kehityksen kannalta negatiivisesti, ne voivat
myös vaikuttaa maamme tunnettavuuteen ja hyvään maineeseen kehitysyhteistyökumppanimaana.
Kehityspolitiikan tarkoituksena on vahvistaa ja auttaa kehittyviä valtioita itsenäisiksi ja taloudelli-
sesti vakaiksi. Ne ovat jo nyt Suomen yhteistyökumppaneita. Globaali talous tarkoittaa myös glo-
baalia vastuuta.
Kehitysyhteistyön resursseja on käytettävä oikeisiin kohteisiin
Kehitysyhteistyön resursseja ei saa käyttää muuhun kuin kehitysyhteistyöhön. Esimerkiksi väläy-
tykset käyttää kehitysyhteistyömäärärahoja stipendijärjestelmän luomiseen EU:n ulkopuolisille
opiskelijoille ovat tuomittavia. Kehitysyhteistyörahoilla ei voida ylläpitää suomalaista korkeakou-
lukoulujärjestelmää, vaan niillä tulee tukea kehittyviä maita.
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry.
Janne Koskenniemi Johanna Ursin‐Escobar
hallituksen jäsen kehitysyhteistyökoordinaattori
Lisätietoja: hallituksen jäsen Janne Koskenniemi,
janne.koskenniemi@syl.fi 044 906 5002
kehitysyhteistyökoordinaattori Johanna Ursin‐Escobar,
johanna.ursin‐escobar@syl.fi 044 78 00 220
