Portfolios of the poor – ”miten maailman köyhät elävät 2 dollarilla päivässä” kirja-arvostelu
1. Portfolios of the Poor: How the World's Poor Live on $2 a Day (Princeton University Press,
2009), 245s.
Portfolios of the Poor – ”Miten maailman köyhät elävät 2 dollarilla päivässä”
”Porfolios of the Poor” käsittelee maailman köyhimpien mitä luovimpia tapoja saada pienet
tulonsa riittämään arjen menoihin. Alle kahdella dollarilla päivässä elävien arkea hankaloittavat
pienien tulojen lisäksi tulovirtojen epäsäännöllisyys sekä epäluotettavat rahoituspalvelut.
Kirjan tarinat Intiasta, Bangladeshista ja Etelä-Afrikasta kuitenkin osoittavat, että keinoja
tulojen ja riskien hallintaan on keksittävissä.
Köyhissä yhteisöissä, joissa lainoista maksetaan jopa 100 prosenttia vuosikorkoa, on
luontevaa, että pienituloiset käyttävät ennemmin epävirallisia keinoja rahan säästämiseen ja
lainaamiseen saadakseen tarvittavan summan kasaan nopeammin ja joustavammin.
Esimerkiksi kipeästi rahaa tarvitseva eteläafrikkalainen perheenäiti lainaa ennemmin rahaa
korkealla korolla naapuriltaan, kuin maksaa bussimatkan kaupunkiin vain kuullakseen
pankissa, ettei täytä lainan ehtoja. Ainakin korkea korko kannustaa häntä maksamaan lainan
nopeasti takaisin.
Kirjan mielenkiintoisimpiin osuuksiin kuuluvat tarinat perheiden rahanhallinnasta. Köyhimpien
”salkunhallinta” on hyvin ihmisläheistä: muutama dollari säästetään naapurin luokse, osa
palkasta lähetetään maalla asuvalle perheelle, ja kauppias antaa luottoa ruokaostoksiin.
Yllättävät tapahtumat saattavat kaataa perheen koko talouden: Etelä-Afrikassa
perheenjäsenen hautajaisiin saattaakin upota 10 kuukauden palkka.
Vaikka jonkunasteinen taloustieteinen tuntemus helpottaa lukemista, on ”Portfolios of the
Poor” kiinnostavaa luettavaa muillekin kuin ekonomeille. Erityisen kiinnostavaa luettavaa kirja
on sellaisille, jotka ovat kiinnostuneita markkinoista pyramidin pohjalla tai rahoituspalveluista,
jotka parantavat köyhien mahdollisuutta säästää ja nousta näin köyhyydestä.
Kirja ei yltäne ”End of Poverty” tai ”Dead Aid” kaltaisten kehitysapukirjojen suosioon, mutta on
avartavaa luettavaa – erityisesti jos haluaa haastaa mielikuvan siitä, etteivät köyhät pankkeja
tarvitse. Tulevaisuudessa maailman köyhimmille pitäisikin tarjota pankkipalveluja, jotka ovat
yhtä luotettavia ja huomattavasti joustavampia, kuin ne, joihin olemme suomalaispankeissa
tottuneet.
Teksti: Niina Niemi
Kirjan kansikuva: Princetone University Press