Opiskelukykyä ja yhteisöllisyyttä -raportti, joka sisältää opiskelukyvyn edistämisen suositukset yliopistoille

2. ESIPUHE
Opiskelukyky on myöhemmän työky- Opiskelukykyä edistävässä Kyky-hank-
vyn kivijalka. Hyvät opiskelutaidot, keessa on selvitetty yliopistoyhteisöjen
opiskelukunto ja motivaatio nopeuttavat hyviä toimintatapoja. Keskeinen kysymys
opiskelua ja parantavat oppimistuloksia. on ollut ”mitä yliopistoyhteisö voi itse
Työpaikoille valmistuu ripeästi hyvillä tehdä?” Työskentelyssä on keskitytty
työelämävalmiuksilla ja kestävällä työky- huomioimaan yliopistojen moninaisuus
vyllä varustettuja tekijöitä. ja opintoalojen erilaiset tarpeet. Samalla
on saatu huomata, miten hämmästyt-
Yliopistojen tärkein tehtävä ei ole tävän samanlaisia haasteita esiintyy
kuitenkaan työmarkkinoiden palvelu. päällisin puolin erilaisilta vaikuttavilla
Ne ovat akateemisia yhteisöjä, joissa aloilla. Hyvien käytäntöjen levittäminen ja
tehdään vaativaa tutkimustyötä tai tunnetuksi tekeminen sekä toisilta aloilta
harjoitetaan taiteellista toimintaa. Näihin oppiminen ovat luonteva tapa kehittyä.
myös niiden antama opetus pohjau- Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen
tuu. Yliopistot ovat tuhansien ihmisten vuoropuhelu edistyy koko ajan. Hank-
työpaikkoja, ja opiskelijat viettävät useita keen tulokset ovat eräs mahdollisuus
Johanna Kujala aktiivisimpia vuosiaan yliopistoissa opin- yhteistyön tiivistämiseen.
toihin uppoutuen. Ei ole samantekevää
minkälainen ilmapiiri yliopistossa val- Kyky-hanke on ollut Suomen ylioppilas-
Opiskelukykyä ja yhteisöllisyyttä litsee. Arvostetaanko jokaisen yksilöl- kuntien liiton ja Suomen yliopistojen reh-
Opiskelukyvyn edistämisen suositukset yliopistoille lisiä tulevaisuuden toiveita, annetaanko torien neuvoston yhteinen hanke, jonka
tukea tarvittaessa ja varmistetaanko, ettei työskentelyssä ovat keskeisessä roolissa
ketään sysätä syrjään? olleet Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö
Opiskelukykyä edistävä Kyky-hanke on Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL ry) ja yliopistojen asiantuntijat. Töitä on tehty
koordinoima, opetusministeriön rahoittama ja Suomen yliopistojen rehtorien Opiskelu on kovaa työtä, mutta sen tosissaan – tästä suuri kiitos! Hankkeen
neuvoston tukema hanke lisäksi parhaimmillaan todella antoisaa on mahdollistanut opetusministeriön eril-
puuhaa. Ilo ja hauskuus voivat kuitenkin lisrahoitus, josta painava kiitos. Kiitokset
hyvin vain luottamuksen vallitessa, kun matkaavat myös yliopistoihin ja yliop-
Hankkeen ohjausryhmän jäsenet: jokainen tietää velvollisuutensa ja oikeu- pilaskuntiin: hyviä käytäntöjä kartoit-
Matti Uusitupa, Suomen yliopistojen rehtorien neuvoston puheenjohtaja tensa. Hyvät tukipalvelut, tehokas pereh- taneeseen kyselyyn vastattiin voimia
Liisa Savunen, Suomen yliopistojen rehtorien neuvoston pääsihteeri dyttäminen talon tapoihin, kehittyneet säästämättä. Suuret kiitokset kuuluvat
Hanna Manner, Suomen yliopistojen rehtorien neuvoston apulaispääsihteeri opiskelutaidot ja keskustelevat ope- myös projektisuunnittelija Johanna Ku-
Kristina Kunttu, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön yhteisöterveyden ylilääkäri tusmetodit ovat opiskelun ilon parhaat jalalle, joka toimi hankkeen toteuttajana.
Kati Kettunen, Helsingin yliopiston palvelujohtaja, opetus- ja opintopalvelut takaajat. Opiskelukyvyn edistäminen
Lea Pelto, Tampereen teknillisen yliopiston opiskelijapalvelupäällikkö vaatii panostuksia myös opiskelijoilta. Yhteistyöllä ja yhdessä rakennamme
Johanna Kujala, Suomen ylioppilaskuntien liiton projektisuunnittelija Hetkittäin opinnoissa voi korostua kova entistä parempia yliopistoja, joissa on ilo
Juhana Harju, Suomen ylioppilaskuntien liiton koulutuspoliittinen sihteeri puurtaminen, ei oppimisen riemu. Mutta opiskella, opettaa ja tutkia.
Jaana Olsson, Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksen jäsen opiskelijan tulee tuntea vastuunsa ja olla
sinnikäs. Opiskelijat ovat osa yliopisto- Jussi Rauvola, Suomen ylioppilaskuntien
Taitto: Jesse Kelomäki yhteisöä ja hyvässä yliopistoyhteisössä liitto (SYL) ry:n puheenjohtaja
Kansi ja kuvitus: Kristiina Janhunen myös opiskelun tulokset näkyvät.
Painopaikka: Art-print, Helsinki Matti Uusitupa, Suomen yliopistojen
Helsinki 2009 rehtorien neuvoston puheenjohtaja

3. TIIVISTELMÄ SISÄLLYS
Opiskelukykyä ja yhteisöllisyyttä -raportti ylläpitämiseksi sekä ymmärrystä työyh- 1 JOHDANTO 6
on tarkoitettu opiskelukyvyn edistämisen teisön ja hyvinvoinnin merkityksestä.
oppaaksi kaikille yliopistoille. Raportissa 2 Opiskelukykyä edistävä Kyky-hanke 7
esitellään opiskelukykysuositukset ja Hankkeen keskeiset tuotokset
opiskelukykykäytännöt, joihin on koottu ovat opiskelukykykäytännöt ja 3 Opiskelukyky ja opiskelukykymalli 10
kyselyillä selvitettyjä opiskelukykyä edis- opiskelukykysuositukset. Opiske-
täviä hyviä käytäntöjä. Lisäksi avataan ja lukykykäytäntöihin on kerätty kyselyillä 4 Opiskelukyvyn edistämisen mahdollisuudet yliopistoyhteisöissä 12
konkretisoidaan opiskelukyvyn käsitettä, yliopistoista opiskelukykyä edistäviä
opiskelukykymallia ja yliopistoyhteisöjen hyviä käytäntöjä ja se löytyy SYL:n in- 5 Hankkeen tuotokset 14
mahdollisuuksia opiskelukyvyn tukemi- ternetsivulta (www.syl.fi). Suositukset on
seksi. Raportti on tuotettu hankkeessa, laadittu käytäntöjä ja yliopistoyhteisöjen 5.1 Opiskelukykykäytännöt 14
jonka on toteuttanut Suomen ylioppilas- opiskelukyvyn edistämisen mahdollisuuk-
kuntien liitto (SYL ry), rahoittanut opetus- sia hyödyntäen. Mahdollisuudet ovat 5.2 Opiskelukykysuositukset 16
ministeriö ja tukenut Suomen yliopistojen rajattu hankkeen näkökulman mukaisesti.
rehtorien neuvosto. LÄHTEET 39
Suositukset kattavat keskeiset opiske-
Hankkeen tavoitteena on yliopisto- lukykyyn vaikuttavat tekijät, joita ovat
opiskelijoiden opiskelukyvyn, opintojen opiskelumotivaatio, ohjaus ja tuki,
etenemisen ja sujuvuuden tukeminen, yhteisöllisyys, opiskelun esteettömyys
opiskeluongelmien ennaltaehkäisy sekä opiskelutaidot, opiskelukunto
sekä opiskeluongelmien varhainen ja työelämävalmiudet. Suositusten
tunnistaminen ja niihin puuttuminen. tarkoituksena on aktivoida yliopistoyh-
Hyvä opiskelukyky rakentaa myös tu- teisöjä pohtimaan toimintaansa opiske-
levaa työkykyä tarjoamalla opiskelijoilla lukyvyn tukemisen näkökulmasta sekä
esimerkiksi hyvät työelämävalmiudet, tarjota heille ohjeita ja esimerkkejä
osaamista työkykynsä ja jaksamisensa opiskelukyvyn edistämiseksi.
Opiskelukykysuositukset:
1. Opiskelukyvyn edistäminen on suunnitelmallista ja organisoitua koko yliopis-
tossa ja sen kaikissa yhteisöissä.
2. Opiskelutaitojen ja opiskelukunnon edistäminen kuuluu opintoihin.
3. Opiskelu on esteetöntä ja opiskelijoiden erilaiset tarpeet huomioivaa.
4. Opiskelijoita arvostetaan, kannustetaan aktiivisuuteen ja heidän vaikutusmah-
dollisuuksiaan edistetään.
5. Tukea, ohjausta ja kannustusta annetaan koko opintopolun ajan.
6. Työelämävalmiuksien ja työelämään siirtymisen edistäminen kuuluu opintoihin.
7. Yhteisöllisyydellä edistetään koko yhteisön hyvinvointia - opiskelijoiden opiske-
lukykyä ja henkilöstön työkykyä.

4. 1 JOHDANTO 2 OPISKELUKYKYÄ
EDISTÄVÄ KYKY-HANKE
Opiskelukyky on yhteydessä opintojen ylioppilaskuntien liiton (SYL ry) koordi-
etenemiseen sekä opiskelijan ja opiske- noimassa, opetusministeriön rahoitta-
luyhteisön hyvinvointiin. Se on myös massa ja Suomen yliopistojen rehtorien
opiskelijan työkykyä, jota yliopiston tulisi neuvoston tukemassa opiskelukykyä Opiskelukykyä edistävästä hankkeesta hakemisesta jatko-opiskeluun ja alumni-
”työnantajan” roolissa tukea. Opiskeluky- edistävässä Kyky-hankkeessa. Raportin on käytetty lyhennettä Kyky-hanke. toimintaan.
vyn näkeminen työkyvylle rinnasteisena lisäksi hankkeen keskeinen tuotos on Hanke on Suomen ylioppilaskuntien liiton
on kohtalaisen nuorta ja pitkälti vielä opiskelukykykäytännöt, johon on kerätty (SYL ry) koordinoima, opetusministeri- Opiskelukyky on ymmärretty laajasti
vakiintumatonta sekä Suomessa että kyselyillä selvitettyjä opiskelukykyä edis- ön rahoittama ja Suomen yliopistojen 2000-luvulla kehitetyn opiskelukykymal-
kansainvälisesti. täviä käytäntöjä yliopistoista. Ne löytyvät rehtorien neuvoston tukema vuoden lin mukaisesti (Sulander & Romppanen
internet-sivulta www.syl.fi. 2009 kestävä hanke. Hankkeen toteutuk- 2007; Kunttu 2009). Mallin mukaan
Asiaa on viety eteenpäin esimerkiksi sesta on vastannut projektisuunnittelija opiskelukykyyn vaikuttavat neljä ulottu-
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön Hanke toivoo, että hyvät käytännöt ja Johanna Kujala ja hanketta on ohjannut vuutta: opetus- ja ohjaustoiminta, opiske-
(YTHS), Suomen ylioppilaskuntien liiton suositukset hyödyttävät mahdollisimman ohjausryhmä. Ohjausryhmän jäseninä luympäristö, opiskelutaidot sekä opiskeli-
(SYL) ja Opiskelijoiden liikuntaliiton (OLL) monia yliopistoyhteisöjä, kuten yliopiston on ollut rehtorien neuvoston, yliopisto- jan terveys ja voimavarat. Opiskelukykyä
yhteisessä Kehrä-hankkeessa 2000- johtoa, tiedekuntia ja opiskelijajärjestöjä. jen opiskelijapalveluiden, Ylioppilaiden voidaan ylläpitää ja edistää vaikuttamalla
luvun alkupuolella. Kehrä-hanke pyrki Tarkoituksena on, että jokainen yhteisö terveydenhoitosäätiön (YTHS) ja SYL:n näihin kaikkiin ulottuvuuksiin.
esimerkiksi lisäämään opiskelukykyä voi hyödyntää ja soveltaa suosituksia edustajia.
edistävien toimijoiden yhteistyötä. sekä käytäntöjä parhaaksi katsomal- Hankkeessa on tehty yhteistyötä ylio-
laan tavalla – niitä poimien, muokaten ja Hankkeen tavoitteena on ollut kartoittaa pistojen, ylioppilaskuntien, YTHS:n,
Opiskelukyvyn tukemisen tarpeen täydentäen. ja koota opiskelukykyä edistäviä hyviä Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiön
voidaan nähdä lisääntyneen esimerkiksi käytäntöjä Suomen yliopistoista sekä laa- (OTUS), Opiskelijoiden liikuntaliiton (OLL),
opintoaikojen lyhentämisen, varhaisen On hyvä muistaa, että hyviä käytäntöjä tia yliopistoille kansalliset opiskelukykyä Suomen ammattikorkeakouluopiskeli-
työllistymisen ja työurien pidentämisen ja opiskelukykyä edistävää toimintaa edistävät suositukset. Suositukset ja jakuntien liiton (SAMOK), opiskelijoiden
haasteiden myötä. Opiskelukyvyn edis- tehdään paljon laajemmin kuin tässä käytännöt palvelevat kaikkia yliopisto- tukikeskus Nyyti ry:n sekä yliopisto-
täminen on yksi keino vastata näihin raportissa ja hankkeessa on mahdollista yhteisöjä, kuten yliopiston johtoa, tuki- ja opetuksen ja oppimisen kehittäjien Peda-
haasteisiin. Hyvä opiskelukyky antaa tuoda esiin. Esimerkiksi monet sidosryh- ohjauspalveluita, laitoksia ja opiskeli- Forum-verkoston kanssa. Hankkeesta on
pohjan tulevalle työkyvylle ja työelämässä mät tekevät erittäin tärkeää työtä, joka on jajärjestöjä. viestitty eri sähköpostilistojen kautta ja
tarvittavalle osaamiselle. Hyvällä opiske- tässä rajattu ulkopuolelle. Lisäksi vaikka ohjausryhmän kokousmuistiot ovat olleet
lukyvyllä varustetuilla opiskelijoilla on hankkeen kohde on rajattu yliopistoihin, Hankkeessa on ollut yhteisöterveyden nähtävillä YTHS:n Kehrä-sivustolla.
esimerkiksi hyvät työelämävalmiudet, niin suositukset ja hyvät käytännöt ovat näkökulma ja toiminnassa on keskitytty
osaamista huolehtia työkyvystään ja varmasti myös muiden koulutusalojen erityisesti siihen, mitä yliopistot voivat Hankkeen valmistelu käynnistettiin
jaksamisestaan sekä ymmärrystä työ- hyödynnettävissä. tehdä opiskelukyvyn tukemiseksi. yhdessä rehtorien neuvoston kanssa
yhteisön ja hyvinvoinnin merkityksestä. Hankkeen tavoitteena on yliopisto- vuonna 2008 ja varsinainen toiminta alkoi
Näin hyvä opiskelukyky kantaa hedelmää Opiskelukyvyn edistämisen laajuutta ei opiskelijoiden opiskelukyvyn, opintojen tammikuussa 2009. Alussa tehtiin projek-
myös pitkälle valmistumisen jälkeen. kannata pelästyä, vaan aloittaa jostakin. etenemisen ja sujuvuuden tukeminen, tisuunnitelma, luotiin yhteistyökontakteja
Parhaat tulokset saadaan pitkäjänteisellä opiskeluongelmien ennaltaehkäisy sekä ja avattiin opiskelukykymallin sisältöjä
Tämä raportti opastaa kaikkia yliopis- työllä. Palkitsevaa on, kun vaikutukset opiskeluongelmien varhainen tunnista- opintojen eri vaiheisiin ja tilanteisiin.
toyhteisöjä opiskelukyvyn tukemiseen. alkavat näkyä yhteisössä esimerkiksi minen ja niihin puuttuminen. Hanke on Hyviä käytäntöjä kerättiin kyselyillä
Se hahmottaa opiskelukyvyn kokonai- viihtyvyyden lisääntymisenä. Kiitollista painottanut opiskelijoiden henkistä hyvin- huhti-toukokuussa ylioppilaskunnista ja
suutta ja konkretisoi tukemisen mah- on myös se, että myönteiset muutokset vointia ja sen kohteena ovat olleet kaikki touko-kesäkuussa tiedekuntien opintoa-
dollisuuksia. Raportti tarjoaa yliopis- yleensä ruokkivat itseään ja lisäävät hyviä yliopisto-opiskelijat ja koko opintopolku. sianpäälliköiltä sekä opiskelijapalveluiden
toille opiskelukykysuositukset ja hyviä tuloksia entisestään. Opintopolku on käsitetty yliopistoon kansainvälisyys-, työelämä- sekä tuki- ja
käytäntöjä. Raportti on tuotettu Suomen ohjauspalveluista.
7
6

5. Ylioppilaskuntakysely oli laaja sisältäen tä, moninaisuutta sekä opiskelijoiden vaiheiden (esim. opintojen aloittaminen) työelämävalmiudet (Jauhiainen ym. 2009;
eri opintojen vaiheiden ja tilanteiden aktiivisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia. ja keskeisten sisältöjen (esim. yh- Kurri 2006; Lounasmaa ym. 2004; Man-
hyviä käytäntöjä opiskelukykymallin Yliopistoyhteisön määriteltiin tarkoittavan teisöllisyys) mukaisesti. Päällekkäisiä ninen & Luukannel 2002; Mannisenmäki
mukaisesti jäsenneltynä. Yliopistokysely esimerkiksi yliopiston keskushallintoa, käytäntöjä karsittiin ja käytännöt esitettiin & Valtari 2005; Niemelä 2007; Penttilä
oli jäsennetty eri tavoin ja siinä etsittiin tiedekuntaa, laitosta ja opiskelijajärjestöä. suurelta osin vastaajien kirjoittamassa 2009; Sulander & Romppanen 2007).
sosiaalista tukea ja ohjausta, sosiaalista Lisäksi opiskelukyvyn määriteltiin sisäl- muodossa. Näin muodostuivat opiske- Suosituksia muokattiin ohjausryhmän,
integroitumista sekä opiskelukykyä, tävän opiskelukykymallin mukaisesti lukykykäytännöt, jotka löytyvät SYL:n yliopistojen ja opiskelijajärjestöjen kom-
hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä edistäviä opetus- ja ohjaustoiminnan, opiskeluym- internetsivulta (www.syl.fi). Sieltä on menttien pohjalta.
käytäntöjä. päristön, opiskelutaidot sekä opiskelijan mahdollista käydä lukemassa käytäntöjä
terveyden ja voimavarat. haluamastaan aihepiiristä, kuten opinto- Suositukset kuvataan tässä raportissa.
Kummatkin kyselyt toteutettiin suomen- jen aloittamisesta. Opiskelukykykäytän- Jokainen suositus sisältää sen kuvailun,
ja ruotsinkielisinä sekä Word- että Kyselyihin tuli paljon vastauksia ja hyviä nöt on tarkoitettu kaikkien yliopistoyh- vinkkejä suosituksen hyödyntämiseen
Webropol -muodossa. Ylioppilaskuntia käytäntöjä yhteensä 1491. Ylioppilas- teisöjen hyödynnettäviksi ja niiden sekä esimerkkejä sitä edistävistä hyvistä
kehotettiin jakamaan vastaamista useam- kuntien vastauksissa oli eniten vertais- tehtävänä on jakaa sekä levittää hyviksi käytännöistä. Suositukset on tarkoitettu
malle henkilölle. Yliopistokysely lähetet- tutorointiin liittyviä käytäntöjä ja yliopis- todettuja käytäntöjä. kaikkien yliopistoyhteisöjen hyödynnet-
tiin yksiköiden päälliköille, jotka tarpeen tojen vastauksissa sosiaaliseen tukeen täviksi ja niiden tehtävänä on hahmottaa
mukaan ohjasivat vastaamista eteenpäin. ja integraatioon liittyviä käytäntöjä. Hankkeen toinen tuotos on opiske- ja konkretisoida opiskelukyvyn kokonai-
Osa yliopistoista toimitti vastauksensa Useat vastaajat kokivat opiskelukyvyn lukykysuositukset yliopistoille. Suo- suutta sekä antaa ohjeita ja esimerkkejä
kootusti. Taulukkoon 1. on merkitty vas- edistämisen tärkeäksi ja näkivät tarvetta situkset muodostettiin tunnistamalla yliopistoille opiskelukyvyn ylläpitämiseksi
tanneet yliopistot ja ylioppilaskunnat. hyvien käytäntöjen jakamiselle. Osa ja hyödyntämällä kyselyiden hyviä ja edistämiseksi. Suositukset ja opiske-
vastaajista myös mainitsi kyselyyn vas- käytäntöjä ja yliopistoyhteisöjen mah- lukykykäytännöt julkistettiin Opiskelu-
Kyselyissä opiskelukykyä edistäväksi taamisen olleen työlästä. dollisuuksia keskeisten opiskelukykyyn kykyä ja yhteisöllisyyttä! -seminaarissa
hyväksi käytännöksi määriteltiin ohjeis- vaikuttavien tekijöiden tukemiseksi. Näitä 25.11.2009. Seminaari ja raportti palve-
tus, toimintatapa tai periaate, joka on Kyselyistä saadut hyvät käytännöt koot- ovat opiskelumotivaatio, yhteisöllisyys, levat suositusten ja hyvien käytäntöjen
käytössä, kehitteillä tai ideointivaiheessa. tiin yhteen ja luokiteltiin opiskelukykymal- opiskelun ohjaus, tuki ja esteettömyys käyttöönottoa.
Etsittävien käytäntöjen tuli tukea yhteisöl- lin mukaisesti. Tämän jälkeen käytännöt sekä opiskelutaidot, opiskelukunto eli
lisyyttä, yhdenvertaisuutta, esteettömyyt- luokiteltiin vielä aihepiireittäin opintojen fyysinen ja psyykkinen jaksaminen sekä
Taulukko 1. Kyselyyn vastanneet yliopistot ja ylioppilaskunnat
1 Helsingin kauppakorkeakoulu ja ylioppilaskunta
2 Helsingin yliopisto ja ylioppilaskunta
3 Sibelius-Akatemia ja ylioppilaskunta
4 Svenska Handelshögskolan studentkår
5 Teknillinen korkeakoulu ja ylioppilaskunta
6 Taideteollinen korkeakoulu
7 Joensuun yliopisto ja ylioppilaskunta
8 Jyväskylän yliopisto ja ylioppilaskunta
9 Kuopion yliopisto ja ylioppilaskunta
10 Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja ylioppilaskunta
11 Lapin yliopisto ja ylioppilaskunta
12 Oulun yliopisto ja ylioppilaskunta
13 Tampereen yliopisto ja ylioppilaskunta
14 Tampereen teknillisen yliopisto ja ylioppilaskunta
15 Turun kauppakorkeakoulu ja ylioppilaskunta
16 Turun yliopisto
17 Åbo Akademi
18 Vaasan yliopisto
8 9

6. 3 OPISKELUKYKY JA
OPISKELUKYKYMALLI
Työkyky ja työkyvyn edistäminen ovat terveydentilaa sekä terveyteen vaikut- henkilöstön ja opiskelijoiden välisen insa. Esimerkiksi tukea antava opiske-
vakiintuneita käsitteitä ja toimintatapoja, tavia tottumuksia. Myös sosiaalinen tuki vuorovaikutuksen, opiskeluilmapiirin ja luympäristö auttaa, mikäli opiskelijan
joiden tärkeys tunnustetaan. Sen sijaan sekä kokemus elämänhallinnasta ja omi- opiskeluyhteisöt. Myös vertaistoiminta on elämäntilanne tilapäisesti heikentää
opiskelukyky on ymmärretty työkykyä en voimien sekä kykyjen riittävyydestä yksi keskeinen opiskelukykyä rakentava hänen voimavarojaan. Opiskelukyky-
vastaavaksi käsitteeksi vasta viimeisen ovat opiskelukykyyn vaikuttavia tekijöitä. tekijä tässä ulottuvuudessa. (Kunttu mallin taustalla toimivat yleiset sosioe-
vuosikymmenen aikana. Ajatuksena on, (Kunttu 2009.) 2009.) konomiset, kulttuuriset ja ympäristölliset
että opiskelu on opiskelijan työtä, op- olosuhteet, jotka välittyvät opiskelukykyä
pilaitos hänen työpaikkansa ja opiske- Opiskelutaidot -ulottuvuus on opiskelijan Opiskelukyky on toiminnallinen kokonai- heikentäen tai vahvistaen. (Kunttu 2009.)
lukyky opiskelijan työkykyä. (Säntti 1999; ammatillista osaamista ja vastaa työnte- suus, jossa eri tekijät vaikuttavat toisi-
Kunttu 2009). Opiskelukyvyn juurtumat- kijän ammattitaitoja. Opiskelutaitoja ovat
tomuus ei kuitenkaan ole Suomessa esimerkiksi opiskelussa tarvittavat tek-
poikkeuksellista, sillä kansainvälisestikin niset taidot, ongelmanratkaisukyvyt, op-
opiskelukyvyn ymmärtäminen työkyvylle pimistyylit, kriittinen ajattelu, sosiaaliset Kuvio 1. Opiskelukykymalli (STM 2006)
rinnasteisena on vielä lapsen kengissä. taidot ja opiskelun merkitys opiskelijalle.
Suomella on suuri mahdollisuus näyttää Tarvittavia taitoja ovat myös esimerkiksi
kansainvälistä esimerkkiä opiskelukyvyn opintojen suunnittelutaidot ja ajankäytön OPISKELUKYKYMALLI
huomioimisessa. hallinta. (Kunttu 2009.)
YTHS:n yhteisöterveyden ylilääkäri Pätevä opetus ja ohjaaminen ovat
Kristina Kunttu on kehittänyt yhteistyössä keskeisiä opiskelukykyyn vaikuttavia teki- Omat Opiskelu-
Työterveyslaitoksen kanssa opiskeluky- jöitä. Opetus- ja ohjaustoiminnan -ulottu- voimavarat taidot
kymallin työkykymallia hyödyntäen (Kuvio vuuteen sisältyy esimerkiksi opiskelijan ja - Persoonallisuus
1.). Opiskelukyky määrittyy mallissa paitsi opettajan välinen vuorovaikutus, palaut- - Identiteetti -Opiskelutekniikka
- Elämänhallinta -Opiskeluorientaatio
yksilön terveytenä ja voimavaroina myös teen antaminen ja arviointi. Keskeistä on - Elämäntilanne ja -olosuhteet -Oppimistyylit ja –tavat
opiskelutaidoista, opetus- ja ohjaus- myös opiskelijan integroituminen eli kiin- - Sosiaaliset suhteet Opiskelu- -Kriittinen ajattelu
- Fyysinen ja psyykkinen terveys -Ongelmanratkaisukyvyt
toiminnasta sekä opiskeluympäristöstä nittyminen opiskeluyhteisöönsä. (Kunttu - Käyttäytyminen
kyky -Sosiaaliset taidot
tulevien tekijöiden kautta. Mallin erityis- 2009.) -Opintosuunnitelman teko
piirre on opetus- ja ohjaustoiminta, jolle -Ajankäytön suunnittelu
ei ole vastinetta työkykymallissa. (Su- Opiskeluympäristö -ulottuvuus sisältää
lander & Romppanen 2007; Kunttu 2009.) fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ym-
päristön. Fyysinen ympäristö tarkoittaa Opiskelu- Opetus-
ympäristö toiminta
Omat voimavarat -ulottuvuus tarkoit- erilaisia oppimisympäristöjä ja opiskeluo-
taa opiskelukykymallissa opiskelijan losuhteita, kuten taukotiloja ja opintojen
- Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö - Opetus ja ohjaus
persoonallisuutta, elämäntilannetta, järjestämistapoja. Psyykkinen ja sosiaa- - Oppilaitosten opiskeluyhteisöt - Pedagoginen osaaminen
sosiaalisia suhteita, fyysistä ja psyykkistä linen ympäristö sisältävät esimerkiksi - Opiskelijoiden omat yhteisöt - Tuutorointi
10 11

7. 4 OPISKELUKYVYN
EDISTÄMISEN
MAHDOLLISUUDET
YLIOPISTOYHTEISÖISSÄ
Opiskelukyvyn edistäminen yliopis- työkyvyn pohjana. Hyvän opiskelukyvyn vinvointia (Oksanen ym. 2008). Yhteisöl- hyviä käytäntöjä näihin kaikkiin keskeisiin
toissa tarkoittaa yksilöihin, yhteisöihin ja voidaan nähdä ennustavan myös hyvää lisyys koostuu sosiaalisista suhteista ja tekijöihin, joten yliopistoyhteisöillä on
ympäristöön kohdistuvaa toimintaa, joka työkykyä ja työssä jaksamista. Näiden verkostoista, sosiaalisista normeista ja mahdollisuus vaikuttaa niihin. Hank-
ylläpitää tai edistää opiskelijoiden opiske- merkitys näyttäisi lisääntyvän entisestään arvoista sekä luottamuksesta ja voima- keessa laaditut opiskelukykysuositukset
lukykyä ja opiskeluyhteisön hyvinvointia. esimerkiksi työurien pidentämiseen liit- varoista. (Savola & Koskinen-Ollon- perustuvat näihin yliopistoyhteisöjen
Vaikka päävastuu opintojen sujuvuudesta tyen. qvist 2005, 81-82.) Tärkeitä ovat myös mahdollisuuksiin tukea opiskelukykyä eli
on opiskelijalla itsellään, niin yliopistoyh- ryhmään kuulumisen ja hyväksynnän ylläpitää ja edistää motivaatiota, yhtei-
teisöjen kaikkien toimijoiden yhteisenä Yhteisöllisyys on ollut viime vuosina pal- saamisen kokemukset. Lisäksi yhteisöl- söllisyyttä, opiskelun esteettömyyttä,
tehtävänä on tukea antavan ja vuorovai- jon esillä yliopistokeskusteluissa. Yhtei- lisyys edellyttää toimintakulttuuria, joka tukea ja ohjausta sekä opiskelutaitoja ja
kutuksellisen opiskeluilmapiirin yllä- söllisyyden vähyys näkyy esimerkiksi suosii vuorovaikutteisuutta, neuvottelua työelämävalmiuksia.
pito ja ongelmatilanteisiin puuttuminen YTHS:n opiskelijaterveystutkimuksessa ja sallii erilaisuuden.
mahdollisimman varhain (Kunttu 2009; (2008), jonka mukaan vain hieman yli Suositusten laadinnassa on pyritty
Kurri 2006). puolet korkeakouluopiskelijoista koki Yhteisöllisyyden lisäksi keskeisiä yliopis- huomioimaan myös opiskelukykymalli,
kuuluvansa johonkin opiskeluun liittyvään to-opiskelijoiden opiskelukykyä ja opin- jonka mukaan opiskelukykyä voidaan
Viime vuosina opiskelukyvyn merkitystä ryhmään, vaikka sellaisiksi luokiteltiin tojen sujumista heikentäviä ja stressiä edistää vaikuttamalla mallin kaikkiin ulot-
ja sen tukemisen tarvetta yliopistoissa esimerkiksi vuosikurssit, graduryhmät lisääviä tekijöitä ovat heikko motivaatio, tuvuuksiin ja niissä tunnistettaviin teki-
ovat lisänneet vaatimukset opintojen ja ainejärjestöt. Lisäksi noin kolmannes opiskelun esteet sekä ohjauksen ja tuen, jöihin. Näin ollen yliopistojen tulisi tukea
nopeasta etenemisestä ja työelämään opiskelijoista ei kokenut kuuluvansa opiskelutaitojen ja työelämävalmiuksien opiskelijoiden voimavaroja ja opiskelu-
siirtymisestä. Lisäksi opiskelijoiden yhteenkään tällaiseen ryhmään. (Kunttu puutteellisuus (Jauhiainen ym. 2009; taitoja sekä ylläpitää ja edistää opiske-
moninaisuuden lisääntyminen esimer- ja Huttunen 2009.) Kurri 2006; Liuska 1998; Lounasmaa ym. lukykyä opetus- ja ohjaustoimintaan
kiksi kansainvälisten opiskelijoiden 2004; Manninen & Luukannel 2002; Man- sekä opiskeluympäristöön vaikuttamalla.
lukumäärän kasvaessa, ovat asettaneet Tuloksia voidaan pitää huolestuttavina, nisenmäki & Valtari 2005; Niemelä 2007; Vaikuttamistyössä voi opiskelukykymallia
uusia haasteita. Ajankohtaista on myös sillä yhteisöllisyys eli sosiaalinen pääoma Penttilä 2009; Sulander & Romppanen hyödyntää eri toimijoiden roolin ja yhteis-
opiskelukyvyn ymmärtäminen tulevan lisää yhteisön jäsenten terveyttä ja hy- 2007). Kyky-hankkeen kyselyistä ilmeni työmahdollisuuksien jäsentämisessä.
(Kunttu 2009.)
12 13

8. 5 HANKKEEN TUOTOKSET OPISKELUKYKYKÄYTÄNTÖJEN
SISÄLLYS
Hankkeen tuotokset ovat opiskelukykykäytännöt ja opiskelukykysuositukset.
Tarkoituksena on, että jokainen yliopistoyhteisö voi hyödyntää parhaaksi katsomallaan
tavalla opiskelukykykäytäntöjä ja suosituksia – niistä poimien, niitä muokaten tai niitä
täydentäen.
1) Opetus ja ohjaus
1.1) Ohjaus ja tuki opintopolun eri vaiheissa
5.1 OPISKELUKYKYKÄYTÄNNÖT Opiskelijarekrytointi
Opiskelijavalinta
Opintojen aloittaminen
Vertaistutorointi
Kyselyn tuloksista koottiin opiskeluky- Päällekkäisiä käytäntöjä on poistettu, Opettajatutorointi ja HOPS
kykäytännöt, jotka löytyvät SYL:n kuten myös yliopiston tunnistetieto, Opiskelijavaihto
internet-sivulta (www.syl.fi). Käytäntöjen mikäli se ei ole ollut käytännön kannalta Työelämä
tehtävänä on jakaa ja levittää hyviksi oleellista. Lisäksi joitakin käytäntöjä on Vertaistuki ja -ohjaus
todettuja käytäntöjä ja ne on tarkoitettu lisätty hankkeen yliopistovierailuilta ja Opintojen ohjaus
kaikkien yliopistoyhteisöjen hyödynnet- työpajoista. Opintojen eteneminen
täväksi. Valmistuminen
Käytettävyyden parantamiseksi hyvät Alumnitoiminta
Kyselyissä opiskelukykyä edistäväksi käytännöt on jaoteltu opiskelukykymallin Jatko-opiskelu
käytännöksi määriteltiin ohjeistus, neljän ulottuvuuden mukaan: opetus-
toimintatapa tai periaate, joka on ja ohjaustoimintaan, opiskelutaitoihin,
käytössä, kehitteillä tai ideointivaiheessa. opiskeluympäristöön sekä opiskelijan 1.2) Opetus
Etsittävien käytäntöjen tuli myös tukea terveyteen ja voimavaroihin. Lisäksi Opetuksen ja ohjauksen kehittäminen
yhteisöllisyyttä, yhdenvertaisuutta, käytäntöjä on jaoteltu opintojen vaihei- Henkilöstön kannustaminen ja palkitseminen
esteettömyyttä, moninaisuutta sekä den (esim. opintojen aloittaminen) ja Opetuksen esteettömyys ja joustavuus
opiskelijoiden aktiivisuutta ja vaikutus- keskeisten sisältöjen (esim. yhteisöl- Opiskelijapalaute
mahdollisuuksia. lisyys) mukaisesti. Monien käytäntöjen
sisällöt sopivat useampaan kohtaan, 2) Opiskelutaidot
Vastaajien kirjoitusmuoto pyrittiin säilyt- joten jaottelussa on päällekkäisyyksiä.
tämään, mutta muokkaamista on tehty Jaottelu on nähtävissä oikealla opiske- 3) Opiskeluympäristö
esimerkiksi luettavuuden parantamiseksi lukykykäytäntöjen sisällysluettelona, Yhteisöllisyys
ja pitkien vastausten lyhentämiseksi. joka on hieman yksinkertaistettu versio Opiskelijoiden osallistaminen
todellisesta. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
Fyysinen ympäristö
VINKKI
Opiskelukykykäytäntöjen sisällysluettelosta voit nähdä mitä keskeisiä opintojen 4) Terveys ja voimavarat
vaiheita ja tekijöitä sisältyy opiskelukyvyn ylläpitoon ja edistämiseen. Miten näitä Terveys- ja hyvinvointityö
tuetaan yhteisössänne? Mitkä asiat ovat kunnossa ja mitkä kaipaisivat kehittämistä? Yliopistoliikunta
Avuksi löydät opiskelukykykäytännöistä (www.syl.fi) alueitten jäsennettyjä hyviä
käytäntöjä. Mitä niistä voisi poimia sellaisenaan tai muokata yhteisönne toimintaan
soveltuvaksi?
14 15

9. 5.2 OPISKELUKYKYSUOSITUKSET
Hankkeen toinen tuotos on opiskeluky- Suositukset perustuvat jo olemassa opiskelukyvyn tukemisen sisällyttäminen Seuraavaksi esitellään suositukset
vyn edistämisen suositukset yliopistoille. olevaan toimintaan ja hyviksi todet- opintoihin, vertaistoiminta, alumnitoimin- tarkemmin. Jokainen suositus sisältää
Suositukset rajautuvat yliopistoyhteisöjen tuihin käytäntöihin. Ne siis kokoavat ja ta, opiskelijajärjestötoiminta sekä yli- sen sisällön kuvailun, vinkkejä hyödyn-
mahdollisuuksiin ylläpitää ja tukea jäsentävät opiskelukyvyn ylläpitämistä opiston oma työllistävä ja työkokemusta tämiseen sekä esimerkkejä suositukseen
opiskelukykyä. Tällöin ulkopuolelle jäävät ja edistämistä. Suositusten avulla tarjoava rooli. liittyvistä hyvistä käytännöistä. Näitä
esimerkiksi yliopiston sidosryhmien, yliopistoyhteisöt pystyvät arvioimaan käytäntöjä löytyy lisää osoitteesta
kuten opiskeluterveydenhuollon rooli ja kehittämään opiskelukykyyn liittyvää Opiskelukykyä edistävä toiminta opin- www.syl.fi. Suositukset on tarkoitettu
sekä asuminen ja toimeentulo. toimintaansa ja löytävät konkreettisia, jo tojen osana lisää, järjestelmällistää ja palvelemaan kaikkia yliopistoyhteisöjä,
hyväksi havaittuja keinoja opiskelukyvyn tasa-arvoistaa opiskelijoiden saamaa kuten esimerkiksi koko yliopistoa,
Suositukset muodostettiin tunnistamal- tukemiseen. Lisäksi suositukset aut- tukea. Se myös lisää opiskelukykyä edis- yliopiston johtoa, tiedekuntia, osastoja,
la ja hyödyntämällä kyselyiden hyviä tavat konkretisoimaan ja ymmärtämään tävien toimijoiden yhteistyötä ja suun- opiskelijapalveluita ja opiskelijajärjestöjä.
käytäntöjä ja yliopistoyhteisöjen mah- opiskelukyvyn kokonaisuutta ja tuot- nitelmallista kehittämistä sen sisältyessä
dollisuuksia keskeisten opiskelukykyyn tavat hyötyjä myös niitä noudattaessa. esimerkiksi opetuksen kehittämiseen tai
vaikuttavien tekijöiden tukemiseen. Näitä Esimerkiksi opiskelukykyä edistämällä on laatutyöhön. Keskeisiä opintoihin sisäl-
ovat opiskelumotivaatio, yhteisöllisyys, mahdollista lisätä koko yhteisön hyvin- lytettäviä aihepiirejä ovat opiskelutaidot,
opiskelun ohjaus, tuki ja esteettömyys vointia ja opintojen sujuvuutta. opiskelukunto ja työelämävalmiudet.
sekä opiskelutaidot, opiskelukunto eli Erittäin keskeistä opiskelukyvyn kannalta
fyysinen ja psyykkinen jaksaminen sekä Suositukset tuovat esiin yliopistoyh- on myös se, että opiskelija huomioidaan
työelämävalmiudet (Lounasmaa ym. teisöjen voimavaroja ja mahdollisuuksia, opiskeluyhteisön täysivaltaisena ja terve-
2004; Kurri 2006; Sulander & Romp- joita on mahdollista hyödyntää nykyistä tulleena jäsenenä.
panen 2007). voimakkaammin. Näitä ovat esimerkiksi
Opiskelukykysuositukset:
1. Opiskelukyvyn edistäminen on suunnitelmallista ja organisoitua koko yliopis-
tossa ja sen kaikissa yhteisöissä.
2. Opiskelutaitojen ja opiskelukunnon edistäminen kuuluu opintoihin.
VINKKI 3. Opiskelu on esteetöntä ja opiskelijoiden erilaiset tarpeet huomioivaa.
4. Opiskelijoita arvostetaan, kannustetaan aktiivisuuteen ja heidän vaikutusmah-
Miten opiskelukyvyn edistämisen suositukset palvelevat parhaiten yhteisöänne? dollisuuksiaan edistetään.
Antavatko ne ideoita nykytilanteen kartoittamiseen tai kehittämiseen? Miten yhtei- 5. Tukea, ohjausta ja kannustusta annetaan koko opintopolun ajan.
sössänne suosituksia voitaisiin hyödyntää ja miten toiminta saadaan käynnistet- 6. Työelämävalmiuksien ja työelämään siirtymisen edistäminen kuuluu opintoihin.
tyä? Miten sinä voisit viedä asiaa eteenpäin ja mitä itse voisit tehdä opiskelukyvyn 7. Yhteisöllisyydellä edistetään koko yhteisön hyvinvointia - opiskelijoiden opiske-
tukemiseksi? lukykyä ja henkilöstön työkykyä.
16 17

10. 1. Opiskelukyvyn edistäminen on
suunnitelmallista ja organisoitua koko
yliopistossa ja sen kaikissa yhteisöissä
Opiskelukyvyn edistäminen kohdistuu opiskelukykymallin mukaisesti opetus- ja
ohjaustoimintaan, opiskeluympäristöön, opiskelutaitoihin sekä terveyteen ja voimava-
roihin. Kaikkien yliopistoyhteisöjen tulisi edistää opiskelukykyä. Tehokkainta edis-
täminen on silloin, kun sitä tehdään yliopistoyhteisöjen sisällä ja välillä. Tärkeää on
huomioida yhteistyö myös yliopiston sidosryhmien (esim. YTHS) ja muiden tahojen
(esim. työvoimatoimistot) kanssa.
Opiskelukyvyn edistäminen edellyttää sitoutumista, rakenteita ja toimintatapoja. Si-
toutuminen tarkoittaa halua ja mahdollisuuksia edistämistyöhön ja rakenteet toimintaa
mahdollistavia, tukevia ja rajaavia toimintamuotoja. Toimintatavat tarkoittavat erilaisia
edistämisen tapoja.
Opiskelukyvyn edistämiseen sitoudutaan yliopistossa ja sen yhteisöissä
-opiskelukyky ja sen edistäminen nähdään tärkeäksi ja hyödylliseksi
-opiskelukyvyn edistämiseen tähtäävät ja kannustavat tavoitteet, ohjeet ja
suositukset kirjataan toimintaa ohjaaviin asiakirjoihin (esim. yliopiston
strategia, laatutyö ja yhteisöjen toimintasuunnitelmat)
-opiskelukyvyn edistämiseen on resursseja (esim. työaika, tiedot ja taidot)
Opiskelukyvyn edistämiselle on rakenteita, jotka tekevät siitä suunnitelmallista ja
luontevasti yhteisön toimintaan kuuluvaa
-opiskelukyvyn edistäminen näkyy toiminnan rakenteissa (esim.
toimintasuunnitelmat, laatutyö, työryhmät, kehittämistoiminta)
-opiskelukyvyn edistäminen on suunnitelmallista ja organisoitua (esim.
sovitaan toiminnan tavoitteet, sisältö, toteutus ja arviointi sekä vastuutetaan toimijat)
-opiskelukyvyn edistäminen on pitkäjänteistä ja säännöllistä (esim. kehitetään
joitakin opiskelukyvyn sisältöjä kerrallaan ja tarkastellaan asiaa vuosittain)
Opiskelukyvyn edistämisessä hyödynnetään erilaisia toimintatapoja, kuten
-jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä (esim. opiskelukykykäytännöt
(www.syl.fi) ja muiden toimijoiden käytäntöjen hyödyntäminen)
-yhteistyötä ja verkostoja (esim. alueen korkeakoulujen yhteistyönä
VINKKI yliopistoliikuntapalvelujen järjestäminen)
-yhteisön jäsenten tietoja, kokemuksia ja vertaistukea (esim. työpajaseminaarit)
Mikä on yhteisönne ja yliopistonne opiskelukyvyn edistämisen sitoutumisen, raken- -opiskelijoiden osallistamista (esim. opiskelijaedustus kehittämistyöryhmissä)
teiden ja toimintatapojen nykytilanne? Minkälaiselle opiskelukyvyn tukemiselle on
tarvetta ja miten tätä voisi tehdä? Voitte hyödyntää kartoittamisessa ja suunnitte-
lussa opiskelukykysuosituksia ja opiskelukykykäytäntöjä (www.syl.fi).
18 19

11. ESIMERKKEJÄ HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ: 2. Opiskelutaitojen ja opiskelukunnon
Opiskelukyvyn edistämiseen Yliopistossa on käytössä tasa-arvo- ja edistäminen kuuluu opintoihin
sitoudutaan yhdenvertaisuussuunnitelma ja yliopis-
tossa toimii tasa-arvoneuvottelukunta.
Opiskelukyky on huomioitu yliopiston
strategiassa. Opiskelukyvyn edistämiselle on
toimintatapoja
Yliopisto on kirjannut noudattavansa
Kyky-hankkeen opiskelukykysuosituksia. Korkeakoulukonserni eli lähialueen
korkeakoulut ovat tehneet yhdessä
Yliopistossa on otettu käyttöön suositus kansainvälisille opiskelijoille omat inter-
yliopistoon hakevia vammaisia opiskeli- net-sivut englannin kielen lisäksi mahdol-
joita sekä monenlaisia oppijoita koske- lisuuksien mukaan myös muilla opiskeli-
vista erityisjärjestelyistä. joiden äidinkielillä, kuten kiinankielellä.
Yliopistossa on pitkän ajan koulutuksen Korkeakoulujen liikuntapalveluiden
kehittämisohjelma (2009-2015), jossa työntekijät tekevät tiivistä yhteistyötä
kukin vuosi nimetään jonkin asian teema- opiskelijakuntien kanssa liikunta- ja hy-
vuodeksi. Esimerkiksi vuosi 2009 on vinvointijaostossa järjestäen esimerkiksi
teemaltaan ”Opiskelun sujuvoittaminen monipuolisia tapahtumia.
ja opiskelutaitojen tukeminen”. Tämän
ympärille on käytännössä tiedekunnissa Opintotukilautakunnan ja YTHS:n ta-
ja laitoksilla viritetty erilaisia hankkeita. paamiset sekä yhteistyö mm. opiskelujen
pitkittymiseen liittyvien terveysongelmien
Opiskelukyvyn edistämiselle on arvioinnissa.
rakenteita
Yliopistolla on koko henkilöstölle ja
Kansallisen tason yhteistyö, kuten opiskelijoille avoimia kehittämissemi-
opintopsykologiverkosto ja opetuksen naareja ja kesäjuhlia vuosittain.
kehittäjien verkosto.
Ylioppilaskunta järjestää killoille ja yh-
Yliopiston opiskelun arviointi- ja kehit- distyksille vuosittain yhdistyskoulutukset
tämisneuvoston yksi kokous keskittyy ja kokoaa toimijoita yhteen eri toimikun-
vuosittain opiskelijan hyvinvointiteemaan, nissa, joissa koulutetaan, tehdään yhteis-
jossa esim. ylioppilaskunta voi tuoda työtä ja seurataan muiden toimintaa.
esiin opiskelukykyyn liittyviä asioita. Toimikuntia on esim. kiltojen puheenjoh-
tajille, opintovastaaville, viestintäihmisille
Hyvinvointitoimikunta edistää yliopisto- ja kv-vastaaville.
yhteisön kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Kuukausittain pidetään opintoasiain- VINKKI
Yliopistolla ja ylioppilaskunnalla on omat palaveri, johon osallistuvat kaikkien Mitä opiskelutaitoja ja opiskelukuntoa tukevia opintoja on ja millaiselle tukemiselle
häirintäyhdyshenkilönsä, jotka muo- tiedekuntien opintoasiainpäälliköt, eri opintojen vaiheissa olevilla opiskelijoilla on tarvetta? Miten opiskelutaitojen ja
dostavat YTHS:n ja työterveyshuollon opinto-osaston ja kansainvälisten asiain -kunnon tukemista voi lisätä opintoihin? Keiden tahojen tai toimijoiden kanssa voisi
edustajien kanssa häirintäyhdyshen- osaston henkilökuntaa sekä asian- tehdä yhteistyötä (esim. YTHS, opiskelijapalvelut, työelämäpalvelut, kielikeskus,
kilöverkoston. tuntijajäseniä käsiteltävän teeman, kuten terveys- ja hyvinvointityöryhmät, opintopsykologi, Nyyti, terveysjärjestöt)?
opiskelukyvyn mukaan.
20 21

12. ESIMERKKEJÄ HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ:
Opiskelija tarvitsee opiskelutaitoja ja opiskelukuntoa, ja niiden tukemisen pitäisi kuulua Oppimistaitojen edistäminen opinnoissa Henkilökohtaiseen opintosuunnitelman
opintoihin. Opiskelutaidot voidaan jakaa oppimistaitoihin ja akateemisiin taitoihin. tekemiseen eli HOPS-työskentelyyn liittyy
Opiskelukunnolla tarkoitetaan puolestaan fyysistä ja psyykkistä jaksamista. Orientoiviin opintoihin kuuluu luento, jolla opiskelijan portfolio, jonka tavoitteena on
pohditaan mm. mitä opiskelu ja oppi- kokoavasti jäsennellä ja arvioida omaa
Opiskelutaitojen ja -kunnon edistäminen opintojen osana lisää, järjestelmällistää ja minen sekä opiskelutaidot ovat. Aiheet oppimisprosessia, suoritettuja opin-
tasa-arvoistaa opiskelijoiden saamaa tukea. Näin yliopisto myös viestittää niiden liittyvät myös yliopiston Opi oppimaan toja sekä tutkinnon antamia valmiuksia.
tärkeydestä ja lisää tätä työtä tekevien toimijoiden ja yhteisöjen yhteistyötä. Opiskelu- -verkkosivustoon. Työskentelyyn kuuluu myös oman portfo-
taidot ovat yleensä myös työelämätaitoja, joten ne hyödyttävät opiskelijoita vielä liosalkun täydentäminen. Salkut jaetaan
opintojen jälkeenkin. Hyvä opiskelukunto antaa myös pohjan hyvälle työkyvylle. Opintopsykologi räätälöi kielikeskuksen opintojen alussa ja esitellään lopussa.
ja puheopin laitoksen kanssa opiskelijoi-
Opiskelutaitoja ja -kuntoa edistävät opinnot voivat olla erillisiä kursseja tai muuhun den eritystarpeista (kielipelot, lukihäiriöt, Korkeakoululla ja ylioppilaskunnalla on
opetukseen integroituja. Opiskelukuntoa voidaan edistää korkeakoululiikunnan nor- jännittäminen) lähteviä tutkintoon kuulu- rekrytointitiimi, joka vierailee eri lukioissa.
maalin palvelutarjonnan lisäksi tarjoamalla opintoihin kuuluvaa liikuntaa esimerkiksi via opintojaksoja. Esiintymis- ja oppimis- Tiimi järjestää korkeatasoista koulutusta,
lajeihin tutustuttavana kurssina. Kurssi kannustaa opiskelijoita liikkumaan esittelemällä valmennuksen kurssi järjestetään myös jossa esimerkiksi konsultti pitää työpajan
liikuntalajeja, -paikkoja ja -mahdollisuuksia. Liikunnan merkitys on suuri, sillä opiskelu englanniksi. esiintymistekniikasta. Opiskelijat saavat
on pääsääntöisesti istumatyötä. Fyysisen kunnon lisäksi liikkuminen tukee myös hen- hyvää koulutusta sekä kokemusta esitys-
kistä jaksamista, sosiaalista vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä. Akateemisten taitojen edistäminen ten pitämisestä.
opinnoissa
Opiskelutaitojen edistäminen opinnoissa sisältää: Kansainvälisten opiskelijoiden HOPS:iin
Uusille opiskelijoille järjestetään Aka- kuuluu kulttuuriosio, jossa käsitellään
Oppimistaidot teemiset opiskelutaidot -verkkokurssi opiskelijoiden sopeutumista opiskelukau-
-oppimisstrategiat eli tavat tai keinot, joilla yksilö oppii (3op), joka perehdyttää oppimiseen, punkiinsa ja Suomeen sekä keskustel-
-oppimistyylit eli pysyvämmät taipumukset käyttää tiettyjä oppimisstrategioita akateemiseen opiskeluun, tiedonhakuun laan mahdollisista ongelmista ja niiden
-itseohjautuvuus eli oppijan taidot ohjata ja säädellä omaa oppimistaan (esim. ja verkko-opiskeluun. Opiskelija saa ratkaisuista.
ajankäytön hallinta, motivaatio sekä itsearviointi ja -reflektointi) henkilökohtaisen palautteen oppimisteh-
-oppimisen esteet (esim. oppimis- ja kirjoittamisvaikeudet sekä esiintymisjännitys) tävistä ja tutorin ohjaamat sisällölliset Opiskelukunnon edistäminen
keskustelut verkossa. opinnoissa
Akateemiset taidot
-akateemisen asiantuntijuuden luonteen ja yliopisto-opiskelun ymmärtäminen TVT-ajokortti -opintojaksolla halutaan Opiskelijoille pidetään ergonomiaopetus
-akateemiset luku- ja kirjoitustaidot varmistaa, että opiskelijoilla on riittävät tietokonetyöskentelyä tai muita staat-
-akateeminen itsetunto eli opiskelijan arvio omista voimista ja kyvyistä tieto- ja viestintätekniikan (TVT) perus- tisia työasentoja edellyttävien kurssien
-kriittinen ja itsereflektiivinen ajattelu tiedot ja -taidot opintojensa suorittamista alussa (hammaslääketieteen koulutus,
-hankitun osaamisen osoittaminen (esim. tenttivastaaminen) varten. mikroskopointi tms.).
-tiedonhankintataidot
-tietokone- ja verkkoympäristötaidot Kansainvälisille opiskelijoille järjestetään Opiskelijat voivat suorittaa lajeihin tutus-
-taidot vieraissa kielissä Study system in faculties -koulutusta, tuttavat liikuntakurssit (2-4 op). Kurssilla
-esiintymis-, vuorovaikutus- ja ryhmätyötaidot (esim. yhteistyö-, tiimi- ja jossa annetaan ohjeita esim. esseiden ja tutustutaan eri lajeihin, liikuntapaikkoihin
projektityöskentely-, esittämis-, palautteen antamis- ja neuvottelutaidot) luentopäiväkirjojen tekoon suomalaisen ja yliopiston liikuntatarjontaan sekä osal-
korkeakoulutuksen vaatimusten mukai- listutaan ainakin yhdelle opiskelukykyä
Opiskelukunnon edistäminen opinnoissa sisältää: sesti. tukevalle luennolle. Kurssi muodostuu 15
-opiskelukuntoa edistävät tiedot ja taidot (esim. opiskelukyky, jaksaminen, suorituskerrasta, jotka opiskelija valitsee
stressin hallinta, opiskeluergonomia sekä saatavilla oleva tuki) Ensimmäisen vuoden kursseilla luennoit- aikataulunsa ja mieltymyksensä mukai-
-yliopistoliikunta (esim. liikuntalajeihin tutustuttava kurssi) sijat ottavat uudet opiskelijat huomioon ja sesti.
antavat omat suosituksensa opiskeluun
käytettävästä ajasta.
22 23

13. Opetuksen ja opiskelun tulee olla esteetöntä eli opiskelijoiden erilaiset ominaisuudet ja
3. Opiskelu on esteetöntä ja tarpeet huomioivaa. Opiskelun esteettömyydellä tarkoitetaan fyysisen, psyykkisen ja
sosiaalisen ympäristön järjestämistä siten, että jokaisella on mahdollisuus ominaisuuk-
opiskelijoiden erilaiset tarpeet sistaan riippumatta opiskella yhdenvertaisesti muiden kanssa. Myös opiskelijavalinnan
tulisi olla esteetöntä. (ESOK 2009.)
huomioivaa Erilaisten ominaisuuksien huomioimisen lisäksi opiskelukykyä edistää opiskelijoiden
tarpeiden ja tilanteiden huomiointi. Tällöin esimerkiksi parannetaan perheellisten ja
eri paikkakunnalla asuvien esteettömyyttä. Esteettömyyttä on myös riittävä kirjojen
saatavuus, kurssien vaihtoehtoiset suorittamistavat, englanninkieliset opaskyltit,
vuorovaikutuksen mahdollistavat taukotilat sekä varusmiespalveluksen ja opiskelun
yhteensovittamismahdollisuudet. Laajasti ymmärrettynä esteettömyyteen kuuluvat
myös tasa-arvoisuus ja yhdenvertaisuus. Esteettömässä yliopistoyhteisössä ei syrjitä
ja jokaisella on oikeus tuntea kuuluvansa yhteisöön omana itsenään.
Huomioidaan esteettömyys laajasti
-huomioidaan opiskelijoiden erilaiset ominaisuudet (esim. erilaiset oppijat, jännittäjät ja
liikuntarajoitteiset)
-huomioidaan opiskelijoiden erilaiset tarpeet ja tilanteet (esim. etäopiskelumahdolli-
suudet)
-huomioidaan, että yhteisössä ei syrjitä tai kiusata (esim. yhteyshenkilöt ja ohjeet)
Lisätään ymmärrystä ja osaamista esteettömyydestä
-lisätään yhteisön kaikkien jäsenten ymmärrystä ja osaamista esteettömyydestä (esim.
orientoivat opinnot, henkilöstön koulutus ja ESOK-oppaiden hyödyntäminen)
-huolehditaan, että henkilöstöllä ja opiskelijoilla on ajantasaiset tiedot esteet-
tömyydestä (esim. esteettömyyssuositukset ja tieto opiskelijatapaturmien hoidosta)
Edistetään esteettömyyttä järjestelmällisesti
-lisätään esteettömyyttä kaikissa yliopistoyhteisöissä (esim. parantamalla verkkoym-
päristön käytettävyyttä ja poistamalla liian kuormittavia kursseja)
-lisätään esteettömyyttä opiskelukykymallin kaikissa ulottuvuuksissa (esim. opiskelu-
ympäristössä tieto- ja viestintätekniikan esteettömyys erityisryhmien, kielen ja tiedon
saatavuuden näkökulmista)
-esteettömyystoiminnalle on rakenteita ja toimintatapoja, jotka tekevät siitä suun-
nitelmallista, säännöllistä, organisoitua ja resursoitua (esim. yliopiston esteettömyys-
toimintasuunnitelma, esteettömyys laadunvarmistuksessa, esteettömyyskartoitukset,
-henkilöt, -työryhmät ja -palvelut sekä toimijoiden vastuuttaminen)
-toiminnassa tehdään yhteistyötä ja hyödynnetään verkostoja (esim. tasa-arvo- ja
yhdenvertaisuustoiminta)
-toimintaan ja suunnitteluun pyritään osallistamaan eli ottamaan mukaan kaikki yh-
VINKKI teisön jäsenet
Millaiseksi yhteisössänne mielletään esteettömyys ja minkälaista osaamista teillä on
esteettömyydestä? Mitä esteettömyyttä tukevia rakenteita tai toimintatapoja teillä
on? Minkälaiselle esteettömyyden tukemiselle yhteisössänne tai yliopistossanne
olisi tarvetta ja miten esteettömyyttä voitaisiin edistää? Tarkastelussa voitte
hyödyntää opiskelukykykäytäntöjä (www.syl.fi).
24 25

14. ESIMERKKEJÄ HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ: 4. Opiskelijoita arvostetaan, kan-
Esteettömyys huomioidaan laajasti Ymmärrystä ja osaamista lisätään nustetaan aktiivisuuteen ja heidän
esteettömyydestä
Opetusta ja tenttimismahdollisuuksia vaikutusmahdollisuuksiaan edistetään
pyritään järjestämään mahdollisimman Opintopsykologi kirjoittaa opintojen
monipuolisesti sekä ottamaan huomioon erityisjärjestelyjä tarvitsevalla opiskeli-
yksilöiden erilaiset mahdollisuudet jalle lapun, jossa on selostettu hänen
opiskella. Tilanteissa, joissa opiskelija on tarpeensa. Näin opiskelija pystyy helposti
estynyt käymästä luento-opetuksessa, esittämään tilanteensa eri opettajille.
on opiskelua mahdollista suorittaa muilla
tavoin. Yliopisto järjestää johdolle esteet-
tömyyskoulutusta, jonne myös opiskeli-
Opiskelu toiselta paikkakunnalta käsin joilta pyydetään puheenvuoroja.
tai työn ohessa on mahdollista koulutus-
alasta riippuen. Joustavia opiskelumah-
dollisuuksia lisää esim. etätenttimahdol- Esteettömyyttä edistetään järjestelmäl-
lisuus, jossa tentti lähetetään opiskelijan lisesti
kotipaikkakunnalla sijaitsevaan oppilai-
tokseen. Esteettömyys kuuluu yliopiston laadun-
varmistusjärjestelmään ja johto arvioi
Yliopistollamme on ryhmätyötiloja, esteettömyyteen liittyviä tekijöitä ja niiden
joihin voi mennä ilman varausta. Ryh- edistymistä vuosittain.
mätyöskentelyn mahdollisuutta paran-
taa ympärivuorokautinen kulkuoikeus Yliopiston opiskelijaneuvonnalla on kaksi
yliopistolle. pientä huonetta, jotka ovat vammaisten
opiskelijoiden käytettävissä tentti- ja le-
Ensimmäisen vuoden opiskelijoille, joilla potiloina. Huoneissa on tietokoneet, tent-
on heikot ruotsin kielen taidot, tarjotaan timahdollisuus, lukutelevisio ja tulostimet.
pakollisten kurssien suorittamista edes-
auttava kertauskurssi (1op.). Kesäopintoja on mahdollista suorittaa
joko erikseen määritetyillä kursseilla tai
Ylioppilaskunta ylläpitää yliopiston sopimalla kurssipaketeista erikseen luen-
tiloissa kampuksella olevaa lastenhoito- noitsijan kanssa.
huonetta ja tarjoaa opiskelijoille
lapsiparkkipalvelua, jossa toimii myös Jokaisesta kurssista on tehty ydinana-
kierrätyskaappi. lyysi, kurssin kuormittavuuksia seurataan
ja tarvittaessa niihin puututaan. Tällöin
Aikuisopiskelijoille järjestetään paljon kurssien mitoitus on hyvällä pohjalla.
viikonloppuopetusta (pe-la). Myös muille VINKKI
opiskelijoille järjestetään intensiivikursse- Vammaisia opiskelijoita on jo pitkään Miten opiskelijat tulevat kuulluksi ja voivat vaikuttaa yhteisössänne? Miten opiskeli-
ja, jotka ajoittuvat pääasiassa tenttivii- ollut mukana kansainvälisessä opiskeli- jatoimintaan kannustetaan? Miten vaikuttamista ja opiskelijatoimintaa voisi edistää?
koille. javaihdossa. EU:n Sokrates-ohjelmassa Miten voisi lisätä yhteistyötä opiskelijajärjestöjen kanssa? Kuinka voisi lisätä opiske-
ja pohjoismaisessa Nordplus-ohjelmassa lijoita osallistavia ja vuorovaikutteisia opetus-, opiskelu- ja arviointikäytäntöjä?
Yliopisto on laatinut ohjeet sukupuolisen on mahdollista saada lisärahoitusta Kuinka vertaistoiminnan muotoja voisi hyödyntää paremmin opetuksessa, ohjauk-
häirinnän ja ahdistelun aiheuttamiin vammasta aiheutuvien lisäkustannusten sessa ja tukemisessa?
tilanteisiin. kattamiseen.
26 27

15. Opiskelijoiden arvostaminen, kannustaminen ja vaikutusmahdollisuuksien tukeminen
edistävät opiskelukykyä. Keinoja ovat esimerkiksi yhteisön toimintaan osallistuminen
ESIMERKKEJÄ HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ:
sekä mahdollisuus vaikuttamiseen ja kuulluksi tulemiseen.
Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia Kielikeskus palkkaa opiskelijoita itse-
Myös opiskelijatoiminta, sisältäen esimerkiksi opiskelijajärjestötoiminnan on opiske- edistetään opiskelun tutoreiksi ja kurssi-assisten-
lukykyä tukevaa toimintaa, johon yliopiston tulisi kannustaa. Kannustimena voidaan teiksi kursseilleen. Työaika on pari tuntia
käyttää esimerkiksi palkkioita, työtodistuksia ja opintopisteitä. Opetus- ja ohjaus- Opiskelijat ovat mukana opiskelijavalin- viikossa 2-3 kuukauden ajan.
toiminnassa opiskelukykyä voidaan edistää myös käyttämällä vuorovaikutteisia ja nassa tiedekuntaneuvostoissa nimettyjen
osallistavia opetus-, opiskelu- ja arviointimenetelmiä. Näitä ovat esimerkiksi vertais- opiskelijavalintatyöryhmien kautta. Tutkintoon voidaan hyväksyä ylioppilas-
opetus, -tuki ja -ohjaus. kunnassa, ainejärjestöissä tai yliopiston
Yliopisto kerää vuosittain kyselyllä virallisissa hallintoelimissä aktiivisesti
Opiskelijoiden aktiivisuus ja vaikuttaminen yliopistoyhteisössä lisää ryhmään kuu- kansainvälisiltä opiskelijoilta palau- suoritettua ja vähintään vuoden kestänyt-
lumisen tunnetta, yhteisöllisyyttä, sitoutumista, motivaatiota ja jäsenten keskinäistä tetta yliopiston palveluista, opiskelusta, tä kulttuuri- tai luottamushenkilötyötä 2-4
tukea. Samalla opiskelijat oppivat työelämässä tarvittavia taitoja, kuten vuorovaikutus-, integroitumisesta sekä ylioppilaskunnan opintopisteen verran. Lisäksi tutortoimin-
yhteistyö- ja kokoustaitoja sekä saavat työkokemusta. Opiskelumotivaatio, yhdessä palveluista. nasta saa 4 opintopistettä lukuvuodessa.
tekeminen ja vertaistoiminnan hyödyntäminen lisäävät opiskelukyvyn lisäksi koko yh-
teisön hyvinvointia esimerkiksi parantamalla ilmapiiriä ja jakamalla työtehtäviä. Yliopisto kerää vastavalmistuneilta ja Järjestötyöstä on olemassa Luottamus-
muutaman vuoden työelämässä ol- toimet Sibelius-Akatemiassa -opin-
Edistetään opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia leilta palautetta siitä, millaisena he ovat tokokonaisuus, josta voi maksimissaan
-yhteisössä on rakenteita ja toimintatapoja opiskelijoiden osallistumiselle ja vaikut- kokeneet opiskelun ja millainen heidän saada 10 op. Pisteitä saa seuraavasta
tamiselle (esim. ainejärjestön opintovastaava laitoskokouksissa ja opiskelijoiden näke- työtilanteensa on. Palautetta kerätään toiminnasta: ylioppilaskunnan hallituk-
myksiä kysytään säännöllisesti) myös heidän työnantajiltaan. sesta (1 vuosi, 4 op.) ylioppilaskunnan
-kaikessa opiskelijoita koskevassa toiminnassa on opiskelijaedustus ja opiskeli- edustajistosta (2 vuotta, 2 op.), yliopiston
jajärjestöjen kanssa tehdään yhteistyötä (esim. opetussuunnitelman tekeminen) Yliopisto on kehittänyt systemaattisen hallituksesta (3 vuotta, 3 op.), opetus- ja
-opiskelijapalautetta kerätään ja hyödynnetään (esim. kurssi- ja tutkintopalautteet sekä opiskelijapalautejärjestelmän, joka kan- tutkimusneuvostosta (3 vuotta, 3 op.),
ilmapiirikyselyt) nustaa monipuolisiin palautekäytäntöihin. osastoneuvostosta (3 vuotta, 3 op.) ja
ainejärjestön hallituksesta (1 vuosi, 2
Kannustetaan opiskelijatoimintaan ja palkitaan siihen osallistumisesta Opiskelijatoimintaan kannustetaan op.).
-annetaan palkkioita (esim. kurssiassistenttina ja opiskelijaopinto-ohjaajana toimi-
minen) Kuka tahansa yliopiston entinen tai Käytetään osallistavia ja aktivoivia
-annetaan työtodistuksia (esim. opintopiirin vetäminen ja tutorina toimiminen) nykyinen opiskelija sekä työntekijä voi opiskelukäytäntöjä
-annetaan opintopisteitä (esim. opiskelijajärjestötyö) liittyä ilmaiseksi sähköiseen alumniver-
kostoon. Yliopistolla toimii opiskelijaopinto-ohjaa-
Käytetään osallistavia ja aktivoivia opiskelukäytäntöjä jat eli ootit, jotka tarjoavat opiskelijoille
-käytetään vuorovaikutteisia ja osallistavia opetus- ja opiskelukäytäntöjä (esim. ryhmä- Ylioppilaskunnan piirissä toimii noin 260 ohjausta ja neuvontaa ja esittelevät
työt, case-tehtävät ja vuorovaikutukselliset verkkoympäristöt) erilaista järjestöä (osakunnat, tiedekunta- toimintaansa orientoivissa opinnoissa.
-hyödynnetään vertaisopetusta, -ohjausta ja -tukea (esim. opiskelijaopinto-ohjaajat, ja aine-, ylioppilaskuntapoliittiset,
opintopiirit ja kurssiassistentit) kulttuuri-, yhteiskunnalliset, liikunta-, Yliopistolla järjestetään gradupiiri, joka
-hyödynnetään aktivoivia arviointitapoja (esim. itse- ja vertaisarviointi sekä ryhmä- ja uskonnolliset, kansainväliset, peli- ja on graduntekijöille suunnattu keskuste-
yksilökeskustelut) muut järjestöt), joiden toimintaa tue- luryhmä. Gradupiirissä on mahdollisuus
taan mm. tarjoamalla tiloja ja rahallisia tavata toisia graduntekijöitä ja vaihtaa
toiminta-avustuksia. Tietoa järjestön ajatuksia.
perustamisesta ja järjestöpalveluista on
myös ruotsiksi ja englanniksi. Ylioppilaskunnan ja opintopsykologin
yhteistyönä toteutetaan kummiopiskeli-
Ylioppilaskunta järjestää hallinnon jatoiminta, jossa opiskelijat antavat
opiskelijaedustajille eli hallopedeille kou- tietyillä kursseilla toisilleen vertaistukea
lutuksia ja vertaistapaamisia sekä muuta noin kerran viikossa kurssilla käsitellyissä
28 sosiaalista kanssakäymistä. asioissa.

16. Tuki, ohjaus ja kannustus ovat keskeisiä opiskelukykyä edistäviä tekijöitä, jotka
5. Tukea, ohjausta ja kannustusta esimerkiksi lisäävät opiskelijoiden mahdollisuuksia ja motivaatiota opinnoista suoriu-
tumiseen. Tukea, ohjausta ja kannustusta tulisi kuulua opintoihin ja olla saatavilla
annetaan koko opintopolun ajan koko opintopolun ajan kaikilta yliopistoyhteisöjen jäseniltä. Niitä voivat olla esimerkiksi
positiivisen palautteen antaminen luennolla, opiskelijapalveluiden neuvonta tai vertais-
tuki graduryhmässä.
Ohjauksen ja tuen tarjoamisen lisäksi tulisi kiinnittää huomioita niiden muotoon ja
laatuun. Pelkkä tiedollinen informointi ei riitä, vaan tuen ja ohjauksen tulisi olla emo-
tionaalista, vuorovaikutuksellista ja reflektoivaa sekä monilla välineillä tehtävää. Myös
ohjausosaamista ja ohjauksen rakenteita tulisi kehittää. Yhteisön tulisi olla kannustava
ja palkitseva sekä yhteisö- että yksilötasolla. Mielekäs opetus ja opiskelu, positiivinen
palaute, oppimisen tiedostaminen sekä ideoista, toiminnasta ja suorituksista palkit-
seminen lisäävät opiskeluintoa ja auttavat jaksamaan.
Tuki, ohjaus ja kannustaminen kuuluvat opintoihin
-annetaan tukea, ohjausta ja kannustusta opintojen osana koko opintopolulla (esim.
tutorointi, HOPS-työskentely, työharjoittelutuki ja graduryhmät)
-ohjataan ja kannustetaan opiskelijoita tukemaan toisiaan (esim. antamaan palautetta
keskeneräisistä töistä)
-tarjotaan lisätukea ja -ohjausta, ja siitä on tietoa opiskelijoilla ja henkilöstöllä (esim.
opiskelijapalvelut, opintopsykologit, ohjauskartat)
-huolehditaan, että yhteisön jäsenet osaavat tunnistaa ja kohdata opiskeluongelmia
sekä reagoida niihin (esim. eteenpäin ohjaaminen opintopsykologille)
Huomioidaan tuen ja ohjauksen muoto sekä laatu
-ohjaus ja tuki ei ole vain tiedollista, vaan keskustelevaa, kuuntelevaa, kokemuksel-
lista, vuorovaikutteista ja reflektoivaa
-ohjausta ja tukea annetaan eri muodoissa ja välineillä (esim. tapaamiset ja internet)
-hyödynnetään opiskelijoita (esim. tutorointi ja opiskelijaopinto-ohjaajat)
-ylläpidetään ja kehitetään ohjausosaamista ja ohjausta tukevia rakenteita (esim. kou-
lutus ja laitoksen ylläpitämä opetuksen ohjauksen kokonaissuunnitelma)
Kannustetaan ja palkitaan opiskelijoita
-annetaan positiivista palautetta hyvästä työstä ja rakentavaa kehitettävästä (esim.
rakentavat ryhmä- ja yksilöpalautekeskustelut)
-tarjotaan haasteellista ja mielenkiintoista opiskelua ja opetusta, jotta opiskelija saa
onnistumisen ja edistymisen kokemuksia (esim. kiinnostava luentosarja heti opintojen
alkuun)
-lisätään tietoisuutta omasta oppimisesta ja kehittymisestä (esim. tavoitteiden saavut-
taminen ja opitun tiedon soveltaminen)
-palkitaan ideoista, toiminnasta ja suorituksista yhteisö- ja yksilötasolla (esim. rahal-
VINKKI linen aloitepalkkio graduryhmän perustamiseksi, kukitus kehittämistoimintaan osal-
listumisesta, rahaa laatupalkinnosta opiskelijajärjestön toimintaan, diplomi hyvästä
Miten yhteisössänne ohjataan, tuetaan ja kannustetaan opiskelijoita opintopolun eri lopputyöstä)
vaiheissa? Kuinka tätä voisi kehittää tai sisällyttää opintoihin? Miten opiskelijoita ja
yhteisöänne palkitaan? Voitte hyödyntää tarkastelussa opiskelukykykäytäntöjä
(www.syl.fi).
30 31

17. ESIMERKKEJÄ HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ: 6. Työelämävalmiuksien ja työelämään
Tuki, ohjaus ja kannustaminen siirtymisen edistäminen kuuluu
opinnoissa Uusille opiskelijoille lähetetään ennen
opintojen alkua muistitikut, joille on opintoihin
Tiedekuntien orientoivat opinnot koos- ladattu uuden opiskelijan tietopaketti
tuvat hyvinvointityöryhmä Kehrän (orientaatioviikon ohjelma, opinto-opas,
koordinoimista hyvinvointiorientoivista uuden opiskelijan opas, opetusajat,
ja HOPS-työskentelyyn keskittyvistä tenttiajat, hyväksilukuohjeet, WebOodi-
orientoivista. ohjeet, mikroverkkotunnukset, IT-käytän-
nöt ja opintotukitietoa). Opiskelija voi
Yliopistossa on faktatuutorointi, joka käydä sitä läpi etukäteen, ja sitä avataan
on sovellettu ja kevennytty tuutoroinnin vielä orientaatiopäivillä.
muoto. Se on tarkoitettu opiskelijoille,
joilla on jo runsaasti yliopisto-opintoja Usealla opiskelijalla on sama omaopet-
takana, ovat perheellisiä, asuvat toisella taja, jolloin muodostuu ryhmiä, jotka
paikkakunnalla tai opiskelevat työn omaopettajan johdolla kokoontuvat
ohella. muutaman kerran vuodessa.
Jokainen laitos on velvoitettu laatimaan Korkeakoulun verkkosivuilta löytyy
oma opinto-ohjauksen suunnitelma. juttupankki, josta voi lukea aikaisem-
min vaihdossa olleiden kokemuksia eri
Tuen ja ohjauksen muoto sekä laatu kohteista.
huomioidaan
Asevelvollisuutensa opintojen aikana
Yliopistolla on yksi yhteinen opintoneu- suorittaville järjestetään oma infotilaisuus.
vonnan sähköpostiosoite ja vastaanot-
totila, josta ohjataan opiskelijan tarpeen Uusille opiskelijoille annetaan lompak-
mukaan muihin ohjaustahoihin. koon sopiva informaatiolehtinen, vihi-
tikku, johon on koottu ohjaustahot ja
Opiskelutukiryhmä on moniammatillinen opiskelijoiden palvelut. Tämä informaati-
yhteistyöryhmä, joka kehittää opintojen olehtinen on luotu myös henkilökunnan
ohjausta ja edistää opiskelijoiden hyvin- tarpeisiin.
vointia suunnitelmallisella eri ohjaustaho-
jen välisellä yhteistyöllä. Opiskelijoita kannustetaan ja palkitaan
Uusille opiskelijoille tarjotaan opintopääl- Orientoivissa opinnoissa korostetaan
likön henkilökohtaiset tapaamiset, jotka opiskelijan omatoimisuutta ja kehotetaan
sovitaan alkuinfoissa. ottamaan rohkeasti yhteyttä tarvitsemi-
insa tahoihin.
Kansainväliseen opiskelijavaihtoon lähte- VINKKI
ville on vertaistukiryhmä ennen ja jälkeen Henkilökunta ja opiskelijat pitävät yhtei- Mitä työelämävalmiuksia, -tietoja ja -taitoja lisätään yhteisössänne ja kuinka tätä
vaihdon. Ryhmäläiset tapaavat toisiaan set laitosjuhlat. tehdään? Miten edistetään teoreettisen tiedon ja käytännön tason vuorovaikutusta
ennen lähtöä ja osallistuvat yhteisille sekä opiskelijoiden itsereflektiivisyyttä? Miten nämä sijoittuvat opintoihin ja opin-
luennoille. Vaihdon jälkeen he tapaavat Kaikki tuutorit saavat opintopisteitä, työ- topolulle? Kuinka yhteisössänne on huomioitu opiskelijoiden työelämäkokemuksen
uusia vaihtoon lähtijöitä ja saavat samalla todistuksen ja palkkion (noin 120 e). karttuminen ja miten sitä voisi edistää?
jakaa kokemuksiaan.
32 33