Lausunto luonnoksesta opintotukilain muutoksiksi_OKM

1. Opetus- ja kulttuuriministeriölle Lausunto Sivuja
20.6.2013 7
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) RY:N LAUSUNTO LUONNOKSESTA
HALLITUKSEN ESITYKSEKSI OPINTOTUKILAIN MUUTTAMISEKSI
(OKM/16/010/2013)
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä mahdollisuudesta
lausua opintotukilakiin luonnostelluista muutoksista.
Lausunnossa otamme kantaa seuraaviin luonnoksessa esitettyihin toimenpiteisiin
1) Opintorahan sitominen kansaneläkeindeksiin
2) Opintolainan valtiontakaus ja korkoavustus
3) Opintotuen enimmäisajan lyhentäminen
4) Opintolainahyvitys
5) 20 opintopisteen vähimmäisopiskeluvaatimus
6) Muutokset opintotukioikeuteen
Lisäksi otamme kantaa
7) Rakenteellinen kehittäminen nykyjärjestelmän pohjalta
8) Huoltajakorotus
9) Asumislisän vuokrarajan korottaminen
10) Opiskelijoiden opintoajat ja työssäkäynti
11) Opintoaikojen tilastointi
12) Opintoaikoihin vaikuttavat tekijät
13) Toisen asteen opintotuen kehittäminen

2. Tiivistelmä lausunnon sisällöstä
- SYL kannattaa opintotuen sitomista kansaneläkeindeksiin hallitusohjelman mukaisesti.
- SYL kannattaa OKM:n luonnoksessaan esittämiä opintolainan käytön turvallisuutta parantavia
toimenpiteitä (yhden prosentin opintolainan koron pääomittaminen opiskeluaikana sekä
korkoavustuksen tulorajojen sitominen palkkakertoimeen). SYL suhtautuu kriittisesti
lakiluonnoksessa esitettyyn opintotolainan valtiontakauksen määrän korottamiseen. SYL:n
näkemyksen mukaan opintotuen tulisi olla opintorahapainotteinen.
-SYL ei kannata opetus- ja kulttuuriministeriön luonnoksessaan esittämää opintotuen enimmäisajan
lyhentämistä.
- SYL:n näkemyksen mukaan opintolainahyvitys on parannus nykyjärjestelmään nähden. SYL
kannattaa OKM:n näkemystä siitä, että opintolainavähennyksen suorittamisaikavaatimukseen voi
saada hyväksyttävistä syistä pidennystä. SYL ehdottaa kuitenkin luonnoksessa olevien perusteiden
lisäksi, että lainahyvitykseen oikeuttavaa aikaa voitaisiin pidentää sairaslomatodistuksella
/todistuksilla toteennäytetyn sairauden keston perusteella, ei vain sairauspäivärahan perusteella.
- SYL ei kannata OKM:n luonnoksessaan esiin tuomaa 20 op:n vähimmäisopiskeluvaatimusta, sillä
SYL näkee, että myös opintojen osa-aikainen suorittaminen tulee olla mahdollista opintotuen turvin.
- SYL ei kannata lakiluonnoksessa lain neljänteen pykälään esitettyä lisäystä, jossa esitetään, että
ulkomailla ei-julkisen valvonnan alaiseen koulutukseen voisi myöntää opintotukea, jos koulutus tai
oppilaitos on akkreditoitu. SYL huomauttaa, että osa akkreditoinnin suorittavista
akkreditointiorganisaatioista ei ole luotettavia ja siksi koulutuksen tai oppilaitoksen saama
akkreditointistatus ei sinällään takaa koulutuksen laatua.
- SYL:n jakaa opetus- ja kulttuuriministeriön näkemyksen siitä, että opintotuen rakenteellinen
kehittäminen tulee toteuttaa opintotuen nykyrakenne säilyttäen. Opintotuen nykyrakenne on
käyttökelpoinen, koska se on vastikkeellinen ja tarveharkintainen, kohdistuu koko opiskeluajalle ja
on tasavertainen opiskelijan taustasta ja opintoalasta riippumatta.
- SYL on pettynyt siihen, että luonnoksessa ei ole esitetty huoltajakorotusta opintotukeen.
Opintorahaan tulisi tehdä huoltajakorotus kaikille opintotukea nostaville opiskelijoille, joilla on
alaikäisiä lapsia huollettavanaan.
- SYL:n mukaan asumislisän vuokrakattoa tulisi korottaa, koska se parantaisi opintotuen riittävyyttä
ja vastaisi siten nykyistä paremmin todellisiin asumisen kustannuksiin.
- Opintoaikojen lyhentämistä on pidetty yhtenä tärkeänä keinona työurien pidentämiseen niiden
alkupäästä. SYL painottaa, että kaavamainen opintoaikojen lyhentäminen ei kuitenkaan toteuta
tavoitettaan. Keskustelussa työurista yleensä sivuutetaan se fakta, että suuri osa opiskelijoista ei
enää valmistuttuaan “siirry työelämään”, vaan työura alkaa joustavasti jo tutkinnon suorittamisen
aikana. SYL vaatii, että opintoaikojen arvioinnissa tulisi jatkossa voida käyttää netto-opiskeluaikaa
brutto-opiskeluajan sijaan. Lisäksi SYL painottaa, että opintoaikojen lyhentämiseen ei ole yksittäisiä
nopeavaikutteisia keinoja, eikä mikään yksittäinen kokeilu ole tuottanut toivottuja tuloksia.
Opintoaikojen lyhentämisessä tulee yksilöön kohdistuvien toimenpiteiden lisäksi huomioida sekä
sosiaali- että korkeakoulupoliittiset keinot.
- SYL kannattaa opetus- ja kulttuuriministeriön esitystä toisen asteen opintotuen kehittämisestä,
joka toteutetaan siten, että lievennetään 18–19-vuotiaiden itsenäisesti asuvien opiskelijoiden
vanhempien tulojen perusteella tehtävää tarveharkintaa korottamalla tulorajoja 30 prosenttia. SYL
on huolissaan opetus - ja kulttuuriministeriön ehdotuksesta laajentaa lainatakausoikeus toisella
asteella toisen asteen opiskelijoiden aikaisen velkaantumisen vuoksi.

3. 1) Opintorahan sitominen kansaneläkeindeksiin
SYL kannattaa opintotuen sitomista kansaneläkeindeksiin hallitusohjelman mukaisesti. Yksi
opintotuen suurimmista ongelmista on tuen riittämättömyys. Viimeksi tuen riittämättömyyttä
arvioitiin opintotuen kehittämistyöryhmässä vuonna 2012, jolloin todettiin, että opintotuen pitäisi
olla nykyistä tasoa ainakin seitsemän prosenttia korkeampi, kun huomioidaan elinkustannusten
nousu suhteessa tuen määrään. Indeksisidonnaisuus turvaa osaltaan tuen ostovoimaa ja parantaa
opiskelijoiden toimeentuloa.
2) Opintolainan valtiontakaus ja korkoavustus
SYL kannattaa OKM:n luonnoksessaan esittämiä opintolainan käytön turvallisuutta parantavia
toimenpiteitä. Opintolainan korkoavustuksen tulorajat ehdotetaan sidottavaksi palkkakertoimeen.
Tällä toimenpiteellä kohennetaan pienituloisten opintolainavelallisten mahdollisuuksia selvitä lainan
takaisinmaksusta ja ehkäistään osaltaan valtion takausvastuumenoja. Lisäksi opintolainan yhden
prosentin maksamisesta opiskeluaikana luopumalla lisätään opiskelijoiden käyttövaroja
opiskeluaikana. Opintolainan koron maksaminen siirtyy toimenpiteen myötä valmistumisen
jälkeiseen aikaan.
SYL suhtautuu kriittisesti lakiluonnoksessa esitettyyn opintotolainan valtiontakauksen määrän
korottamiseen. SYL:n näkemyksen mukaan opintotuen tulisi olla opintorahapainotteinen.
3) Opintotuen enimmäisajan lyhentäminen
SYL ei kannata opetus- ja kulttuuriministeriön luonnoksessaan esittämää opintotuen enimmäisajan
lyhentämistä. Tällä toimenpiteellä ei ole vaikutusta opiskelijan ensimmäisen tutkinnon
suorittamiseen tavoiteajassa, joka on kuitenkin hallituksen opintotuen kehittämiselle antama
keskeinen päämäärä. Toimenpiteen perusteena OKM esittää taloudellisia säästöjä. Tosiasiallisesti
opintotuen enimmäisajan lyhentämisellä on vain hyvin vähäiset valtiontaloudelliset vaikutukset.
Opintotuen enimmäisajan lyhentämisen 70 tukikuukaudesta 64 tukikuukauteen on arvioitu
säästävän vuonna 2017 noin 0,5 miljoonaa euroa ja vasta vuonna 2020 noin 2,2 miljoonaa euroa.
SYL haluaa huomauttaa myös, että ehdotettu muutos on taannehtivaa lainsäädäntöä, sillä
toteutuessaan se tulisi koskemaan myös jo ennen uuden lain voimaantulemista opiskelunsa
aloittaneita opiskelijoita (jotka eivät kerkiä ennen uuden lain voimaantulemista suorittaa
korkeakoulututkintoa ja jotka lain voimaantulemisen jälkeen aloittavat uuden
korkeakoulututkinnon), joilla nykylain mukaan olisi oikeus päästä 70 tukikuukauden piiriin.
4) Opintolainahyvitys
SYL pitää ehdotettua opintolainahyvitystä parannuksena nykyjärjestelmään nähden. SYL:n
näkemyksen mukaan ehdotettu lainahyvityksen määrä (40%) otetusta 2500 euroa ylittävästä
lainamäärästä on hyvä. Hyvityksen myöntäminen verovapaasti on myös kannatettavaa. SYL jakaa
opetus- ja kulttuuriministeriön näkemyksen siitä, että lainahyvityksen myöntämisessä tulee ottaa
huomioon tuen kaksiportaisuus ja erilaisten elämäntilanteiden vaikutus tutkinnon suorittamisaikaan.
SYL kannattaa sitä, että opintolainavähennyksen suorittamisaikavaatimukseen voi saada
hyväksyttävistä syistä pidennystä.
SYL haluaa kuitenkin opetus- ja kulttuuriministeriön kiinnittävän huomiota määritelmään
opiskelijan sairastamisesta yhtenä vähennykseen oikeuttavan ajan pidentävänä hyväksyttävänä
syynä. Nyt luonnokseen on kirjattu, että huomioon otetaan aika, jolloin opiskelija on saanut
sairasvakuutuslain mukaista sairauspäivärahaa. Sairauspäivärahan ja opintotuen yhteensovittaminen

4. on ongelmallista ja usein opiskelija sairaudestaan huolimatta jättäytyy sairauspäivärahan
ulkopuolelle. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei sairastamisella olisi merkitystä opintojen
etenemiseen hidastavasti. SYL ehdottaa, että lainahyvitykseen oikeuttavaa aikaa voitaisiin pidentää
sairaslomatodistuksella/todistuksilla toteennäytetyn sairauden keston perusteella.
SYL haluaa lisäksi huomauttaa, että opintososiaalisten etuuksien kehittämisen rinnalla tulisi
kiinnittää huomiota korkeakoulujen opiskelijoille tarjoamiin mahdollisuuksiin opiskella
tavoiteajassa. Jotta lainahyvityksellä on siltä toivottu ohjausvaikutus nopeampaan valmistumiseen,
tulee korkeakoulujen huolehtia siitä, että opinnot on tosiasiallisesti mahdollista suorittaa
tavoiteajassa, koulutusalasta riippumatta.
5) 20 opintopisteen vähimmäisopiskeluvaatimus
SYL ei kannata OKM:n luonnoksessaan esiin tuomaa 20 op:n vähimmäisopiskeluvaatimusta, sillä
SYL näkee, että myös opintojen osa-aikainen suorittaminen tulee olla mahdollista opintotuen turvin.
SYL ymmärtää OKM:n näkemyksen siitä, että opintotuki tulee ensisijaisesti kohdentaa
täysipäiväisesti ja suunnitelmallisesti opiskeleville opiskelijoille, mutta opiskelijoiden moninaisten
elämäntilanteiden vuoksi tämä ei aina ole mahdollista. Ehdotettu vähimmäisopiskeluvaatimus tekee
opintotukijärjestelmästä nykyistä jähmeämmän sen sijaan, että tuki olisi joustava ja mahdollistaisi
opiskelun myös erilaisissa elämäntilanteissa. SYL on huolissaan siitä, että ehdotettu
vähimmäisopiskeluvaatimuksen käyttöönotto vähentäisi opintotuen saajia arviolta 4 200
opiskelijalla. SYL:n näkemyksen mukaan vähimmäisopiskelun kriteerin jatkovalmistelussa tulee
ehdottomasti huomioida, että vaatimusta ei voi kohdistaa niille opiskelijoille, joilla on hyväksyttävä
syy opintojen viivästymiseen.
6) Muutokset opintotukioikeuteen
SYL ei kannata lakiluonnoksessa lain neljänteen pykälään esitettyä lisäystä, jossa esitetään, että
ulkomailla ei-julkisen valvonnan alaiseen koulutukseen voisi myöntää opintotukea, jos koulutus tai
oppilaitos on akkreditoitu. SYL huomauttaa, että osa akkreditoinnin suorittavista
akkreditointiorganisaatioista ei ole luotettavia ja siksi koulutuksen tai oppilaitoksen saama
akkreditointistatus ei sinällään takaa koulutuksen laatua. Toisaalta SYL pitää tärkeänä, että Kela
voisi jatkossakin perusteellisesti arvioida ei-julkisen valvonnan alaisen koulutuksen piirissä
opiskelevien opintotukioikeudesta.
7) Rakenteellinen kehittäminen nykyjärjestelmän pohjalta
SYL:n jakaa opetus- ja kulttuuriministeriön näkemyksen siitä, että opintotuen rakenteellinen
kehittäminen tulee toteuttaa opintotuen nykyrakenne säilyttäen. Opintotuen nykyrakenne on
käyttökelpoinen, koska se on vastikkeellinen ja tarveharkintainen, kohdistuu koko opiskeluajalle ja
on tasavertainen opiskelijan taustasta ja opintoalasta riippumatta. Nykyisellä järjestelmällä turvataan
osaltaan perutuslain mukaista sivistyksellistä oikeutta kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.
Opintotuen suurimmat ongelmat liittyvät tuen niukkuuteen ja opintolainan alhaiseen käyttöasteeseen
Suuret rakenteelliset muutokset eivät ole mahdollisia eivätkä vastuullisia ratkaisuja tilanteessa, jossa
edes viimeksi syksyllä 2011 tehtyjen opintotuen rakennemuutosten vaikutuksia ei ole pystytty
arvioimaan.
8) Huoltajakorotus

5. SYL on pettynyt siihen, että luonnoksessa ei ole esitetty huoltajakorotusta opintotukeen. Nykyinen
opintotuki poikkeaa muista syyperusteisista etuuksista siten, että tuen määrään ei vaikuta lapsen
huoltajuus tai lasten lukumäärä. Muiden Pohjoismaiden opintotuissa on käytössä joko lapsi- tai
huoltajakohtaiset korotukset. SYL muistuttaa, että noin 60 % opiskelijalapsiperheistä elää
köyhyysrajan alapuolella.
Opiskelijalapsiperheissä joudutaan muita opiskelijoita useammin turvautumaan opintolainaan, jotta
välttämättömät elinkustannukset tulevat hoidetuiksi. SYL:n näkemyksen mukaan on kohtuutonta,
että perheellistyminen opintojen aikana tarkoittaa velkaantumista tai työssäkäynnin lisääntymistä
tilanteessa, jossa opiskelijan pitäisi voida keskittyä lapsen kasvattamiseen ja opintojen loppuun
saattamiseen. Opintorahaan tulisi tehdä huoltajakorotus kaikille opintotukea nostaville opiskelijoille,
joilla on alaikäisiä lapsia huollettavanaan. Opintotuen huoltajakorotusta tulisi maksaa opintotuen
lisänä.
SYL muistuttaa myös, että perheen perustaminen vaikuttaa usein negatiivisesti opintoaikoihin.
Perheellisillä opiskelijoilla opinnot kestävät keskimäärin vuoden pidempään kuin muilla
opiskelijoilla. Suurin syy viivästymiseen on matala tulotaso. Huoltajakorotus vähentäisi
perheellisten opiskelijoiden tarvetta työssäkäyntiin, joka puolestaan lyhentäisi perheellisten
opintoaikaa.
9) Asumislisän vuokrarajan korottaminen
SYL huomauttaa, että korkeakouluopiskelijoiden suurin menoerä ovat asumiskustannukset, joiden
osuus opiskelijoiden kokonaismenoista on lähes puolet. Asumislisää ei ole korotettu vuoden 2005
jälkeen, vaikka asumiskustannukset ovat nousseet noin 24 %. SYL:n mukaan asumislisän
vuokrakattoa tulisi korottaa, koska se parantaisi opintotuen riittävyyttä ja vastaisi siten nykyistä
paremmin todellisiin asumisen kustannuksiin.
10) Opiskelijoiden opintoajat ja työssäkäynti
Opintoaikojen lyhentämistä on pidetty yhtenä tärkeänä keinona työurien pidentämiseen niiden
alkupäästä. SYL painottaa, että kaavamainen opintoaikojen lyhentäminen ei kuitenkaan toteuta
tavoitettaan. Keskustelussa työurista yleensä sivuutetaan se fakta, että suuri osa opiskelijoista ei
enää valmistuttuaan “siirry työelämään”, vaan työura alkaa joustavasti jo tutkinnon suorittamisen
aikana.
Opintoaikojen näennäisen lyhentämisen sijaan on tarpeen tarkastella työuraa kokonaisuutena, joka
suomalaisilla korkeakouluopiskelijoilla alkaa jo reilusti ennen opintojen päättymistä: noin 63 %
korkeakouluopiskelijoista käy töissä opintojen ohella. Se tarkoittaa noin 11 % prosenttia koko
työvoimasta, eli kysymys on myös työmarkkinoiden kannalta merkittävästä asiasta, joka ei ratkea
pelkästään opintoaikoja säätämällä. Työskentely on myös työuran rakentamisen kannalta
relevanttia: työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tuoreen selvityksen mukaan opintojen aikana työssä
käyneistä noin 70 % ja opintojen loppuvaiheessa jo 84 % oli tehnyt opintoalaansa liittyviä töitä.
Opiskeluaikainen työkokemus nopeuttaa työllistymistä koulutustasoa vastaavasti, ja huomattavan
suuri osa suomalaisista korkeakoulutetuista on valmistuessaan töissä. Yliopistosta valmistuneet
menestyvät uran alusta lähtien työmarkkinoilla kansainvälisesti katsoen mainiosti.
Eurooppalaisittain suomalaiset yliopisto-opiskelijat työllistyvät nopeimpien joukossa koulutustaan
vastaavaan työhön, toisin sanoen laadullinen työllistyminen on verrattain erinomaisen nopeaa.
(Kivinen, 2011)
SYL huomauttaa, että korkeatasoinen osaaminen synnyttää Suomeen uusia työpaikkoja, joilla
voidaan vastata kestävyysvajeeseen ja mahdollistetaan kaikkien pääsy työuralle. Suomalaisen

6. korkeakoulutuksen kehittämisen painopiste pitää olla jatkossakin korkealle asetettujen
osaamistavoitteiden saavuttaminen eikä opintoaikojen itseisarvoinen lyhentäminen.
11) Opintoaikojen tilastointi
SYL painottaa, että opintoaikojen tilastointia tarkasteltaessa on hyvä ottaa huomioon muuttuvat
tilastoinnin kriteerit ja tulkinnanvaraisuus. Opintoaikojen arvioinnin tekee erityisen haasteelliseksi
se, että opintoajoista käytettävissä oleva tilastointi koskee ainoastaan niin sanottua bruttoaikaa.
Bruttoaika sisältää päätoimisen opiskelun lisäksi myös muun muassa äitiyslomat, asepalveluksen
suorittamisen, työssäkäyntiajan, opintoalan vaihtamisen aiheuttaman lisäajan sekä lisäksi myös ne
lukukaudet, jolloin opiskelija on kirjautunut poissaolevaksi, eikä siten edes voi suorittaa opintojaan.
Netto-opiskeluaika, joka on ollut tutkintojen mitoituksen perustana, sen sijaan kertoisi tutkintoon
tosiasiassa käytetyn työpanoksen ja ajan. SYL:n mielestä oikeiden opintoaikojen arvioimiseksi tulisi
jatkossa voida käyttää netto-opiskeluaikaa.
Uuden tutkintojärjestelmän mukanaan tuoma opintoaikojen rajaus on muuttanut myös tarvetta
kerätä aiempaa tarkempaa tietoa opiskeluajoista. Netto-opiskeluajan selvittäminen tukisi sekä
päätöksentekoa että tukijärjestelmän oikeasuuntaista kehittämistä.
12) Opintoaikoihin vaikuttavat tekijät
SYL haluaa tuoda esille, että opintoaikojen lyhentämiseen ei ole yksittäisiä nopeavaikutteisia
keinoja, eikä mikään yksittäinen kokeilu ole tuottanut toivottuja tuloksia. Erikoistutkija Satu
Merenluoto on tutkimuksessaan (2011) analysoinut opintoaikojen lyhentämiseen tähtääviä keinoja
sekä niillä saavutettuja suhteellisen vähäisiä näyttöjä. Merenluodon johtopäätös on, että
heterogeeninen opiskelija-aines vaatii useita keinoja ja erilaisia vaihtoehtoja. Lisäksi opintoajat ja
niiden venymisen syyt ovat eri aloilla varsin erilaisia, joten niihin puuttuminen vaatii eri aloilla
erilaisia keinoja. Nämä alakohtaiset ratkaisut ja kehittämistoimet ovat tehokkaampia keinoja
opintojen vauhdittamiseen kuin opiskelijoiden toimeentulon kiristäminen. Lisäksi opiskelijoiden
sosioekonomiset taustat vaikuttavat opiskelunopeuteen: pidempään opiskelevat ovat
todennäköisimmin alemmasta sosioekonomisesta taustasta.
Viimeaikaisissa tutkimuksissa esille nousseita opintoaikoja pidentäviä syitä ovat erityisesti
työssäkäynti opintojen aikana, puutteellinen opinto- ja uraohjaus, jäykät opetusjärjestelyt sekä
opiskelukykyyn ja -motivaatioon liittyvät ongelmat. Koulutuksen tutkimuslaitoksen (KTL) tuoreen
julkaisun mukaan opintojen sujuvuuteen, viivästymiseen ja keskeyttämiseen vaikuttavat asiat ovat
monitahoisia, ja ne voidaan jakaa yksilön tasoon, oppilaitoksen tasoon ja yhteiskunnalliseen tasoon,
joista jokaiseen voidaan kohdistaa toimenpiteitä.
Opintoaikaa voidaan sujuvoittaa ja opintoaikoja järkevästi lyhentää esimerkiksi seuraavilla
korkeakoulupoliittisilla keinoilla:
 Kehittämällä korkeakoulujen opetusta opiskelijalähtöisemmäksi voidaan vaikuttaa
opiskelijoiden opiskelukulttuuriin ja sitoutumiseen sekä kykyyn ottaa entistä suurempaa
vastuuta omista opinnoistaan ja oppimisestaan.
 Korkeakoulujen opetuksen järjestämistä, aikataulutusta ja opinto-ohjausta sekä muita
opintoihin liittyviä tukipalveluita kehitetään niin, että opiskelijan on mahdollista suorittaa
opintonsa tavoiteajassa ja opintojen keskeyttäminen vähenee.
 Korkeakouluja kannustetaan arvioimaan tarjoamansa koulutuksen kuormittavuutta sekä
mitoitusta suhteessa tutkinnon laajuuteen ja tavoitteelliseen suoritusaikaan. Havaitut
mitoitusvirheet korjataan.

7.  Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (AHOT) käytäntöjä kehitetään
osaamislähtöisten opetussuunnitelmien pohjalta.
 Henkilökohtaisia opintosuunnitelmia (HOPS) kehitetään edelleen tukemaan opiskelijoiden
pitkäjänteistä opiskelun suunnittelua ja vastuuta omista opinnoistaan.
13) Toisen asteen opintotuen kehittäminen
SYL kannattaa opetus- ja kulttuuriministeriön esitystä toisen asteen opintotuen kehittämisestä, joka
toteutetaan siten, että lievennetään 18–19-vuotiaiden itsenäisesti asuvien opiskelijoiden vanhempien
tulojen perusteella tehtävää tarveharkintaa korottamalla tulorajoja 30 prosenttia.
SYL on huolissaan opetus - ja kulttuuriministeriön ehdotuksesta laajentaa lainatakausoikeus toisella
asteella toisen asteen opiskelijoiden aikaisen velkaantumisen vuoksi.
Marina Lampinen Matti Parpala
SYL:n puheenjohtaja SYL:n pääsihteeri
Lisätietoja:
SYL:n sosiaalipoliittinen sihteeri Soile Koriseva
soile.koriseva@syl.fi, 041 515 2233
SYL:n hallituksen jäsen Noora Laak
noora.laak@syl.fi, 044 906 5004